Raportti 1 (12) Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhdistämistä valmisteleva työryhmän loppuraportti Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen n loppuraportti Tiivistelmä Työryhmä esittää Turku-konsernin aikuiskoulutuksen yhdistämistä siten, että Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutus fuusioidaan Turun Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämään Turun Aikuiskoulutuskeskukseen ja Turun Ammatti-instituutin oppisopimustoiminta fuusioidaan Turun Aikuiskoulutussäätiön alaisuudessa olevaan oppisopimustoimintaan. Perusteluina ovat asiakaslähtöisyyden parantuminen, konsernin sisäisen työnjaon selkeyttäminen sekä opetusministeriön edellytys tehdä rakenteellisia uudistuksia Turun alueella. Siirron reunaehtoina ovat siirtyvän henkilöstön aseman turvaaminen, mahdollisimman hyvä kustannusneutraalius kaupungin kannalta, ammatti-instituuttiin jäävän nuorisoasteen koulutuksen laadun ja resurssien varmistaminen, kaupungin ohjausroolin vahvistaminen säätiön hallinnossa sekä toteutusmallista sopiminen opetusministeriön kanssa. Järjestelyillä voidaan saavuttaa etuja henkilöstön osaamisen joustavalle käytölle ja asiakastarpeiden huomioimiseen. Tuloksena Turku-konsernin aikuiskoulutuksen valtakunnallinen erityisasema vahvistuu. Lisäksi uusi malli mahdollistaa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrän kasvattamisen sekä suuntaamisen tehokkaammin työelämän tarpeiden mukaisesti. Jatkovalmistelu tulee toteuttaa siten, että uudistettu malli on toiminnassa 1.1.2011 alkaen. Valmistelun aikaisemmat vaiheet Kaupunginvaltuusto päätti 27.11.2006 vuoden 2007 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että taloussuunnitelmakauden aikana tavoitellaan aikuiskoulutuksen keskittämistä yhden turkulaisen toimijan alle. Valtuuston päätöksen perusteella apulaiskaupunginjohtaja Hirvilammi nimesi 25.6.2007 ammatillisen aikuiskoulutuksen yhdistämistä selvittävän työryhmän. Päätöksen mukaan tehtävänä oli valmistella ammatillisen aikuiskoulutuksen yhdistämistä yhden turkulaisen toimijan alle. Työryhmä jätti apulaiskaupunginjohtajalle keskittämisen eri vaihtoehtoja tarkastelevan selvityksen helmikuussa 2008. Työryhmä ei kyennyt löytämään toimeksiannon aikataulun puitteissa yksimielistä ratkaisua lopullisesta toteutustavasta, mutta oli yksimielinen siitä, että: Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun aikuiskoulutussäätiön alainen ammatillinen koulutus on järkevää yhdistää Hallintomallilta edellytetään riittävää itsenäistä päätösvaltaa
Raportti 2 (12) Yhdistyminen tulee toteuttaa Turun kaupungin näkökulmasta mahdollisimman kustannusneutraalisti kuitenkin siten, että aikuiskoulutus kykenee palvelemaan alueen elinkeinoelämän tarpeita mahdollisimman tehokkaasti. Koulutustarjonnassa on vain vähän päällekkäisyyttä Henkilöstön asema turvataan selvityksen mukaisesti Tiloissa ei ole ylikapasiteettia Turun kaupunginvaltuusto päätti 16.2.2009, että valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009-2012 hyväksytään ja, että sopimus lähetetään kaupunginhallitukselle toimeenpantavaksi. Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa todetaan: Päätetään, että ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun Aikuiskoulutuskeskus yhdistetään. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.6.2009 Talousohjelman ja kohdan Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuksen yhdistäminen. Päätöksessä todetaan: Valmistellaan Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhdistäminen vuoden 2009 aikana huomioiden palkka- ja palvelussuhdekysymykset ja yhdistämisen taloudelliset vaikutukset. Turun kaupunginhallitus päätti 17.8.2009 Talousohjelman toimeenpanosta, että ohjelman osaamis- ja elinkeinotoimen kehittämishankkeet vastuutetaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammelle ja, että Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuksen yhdistämistä valmistelemaan asetettavasta työryhmästä päätetään kaupunginhallituksen kokouksessa 24.8.2009. Työryhmän toimeksianto ja työskentely Turun kaupunginhallitus päätti 24.8.2009 asettaa työryhmän valmistelemaan Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhdistämistä. Päätöksen mukaan työryhmän tulee jättää asiaa koskeva ehdotuksensa kaupunginhallitukselle syyskuun 2009 loppuun mennessä. Työryhmä kokoontui kolme kertaa ja työskenteli useissa alatyöryhmissä. Loppuraportin jättämisen aikataulua siirrettiin lokakuulle, jotta talouden ja tilojen osuuden valmistelu sekä 13.10.2009 käydyt neuvottelut opetusministeriön johdon kanssa ehdittiin toteuttamaan ennen raportin jättämistä. Työryhmän esityksen liitteeksi jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Työryhmän jäseniksi ja asiantuntijoiksi nimettiin: Petteri Orpo, puheenjohtaja Timo Nurmio, varapuheenjohtaja Kirsi-Marja Salonen Mika Helva Mirja Hovirinta Tero Hirvilammi, apulaiskaupunginjohtaja Esko Heikkonen, lukio- ja aikuiskoulutuspäällikkö Erja Vihervaara, iltalukion rehtori Päivi Lehtinen, aikuiskoulutusjohtaja Juhani Joenpolvi, lehtori Sirpa Suomi, henkilöstön edustaja (TAI) Harri Seikola, rehtori Riitta Ekuri, talousjohtaja Pertti Akkanen, henkilöstön edustaja (AKK) Riitta Palmroth, palvelussuhdepäällikkö
Raportti 3 (12) Sami Savolainen, apulaiskaupunginjohtajan avustaja Lisäksi työryhmään kutsuttiin asiantuntijaksi pääluottamusmies Merja Vyyryläinen. Toimijoiden tunnusluvut Turun Aikuiskoulutuskeskus on 1974 perustettu ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistunut koulutuksen järjestäjä ja tällä hetkellä Varsinais-Suomen suurin aikuiskoulutusta tarjoava oppilaitos. Aikuiskoulutuskeskus toteuttaa omaehtoista aikuiskoulutusta, työvoimakoulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä yritysten henkilöstökoulutusta. Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskelee vuosittain yli 9 000 henkilöä 20 eri koulutusalalla. Järjestämissopimuksia on yli 75 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Turun Aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjänä toimii Turun Aikuiskoulutussäätiö. Säätiö on Turku-konserniin kuuluva yhteisö, jonka seitsemästä hallituksen jäsenestä Turun kaupunki nimeää kolme. Säätiön roolina on toimia oppilaitoksen taustatukena ja toiminnan mahdollistajana. Säätiö omistaa suurimman osan aikuiskoulutuskeskuksen tiloista. Säätiön ylläpitäjävastuu on laajentunut viime vuosina, sillä Turun kesäyliopisto siirtyi säätiöön 1999 sekä Paimion kaupungin ylläpitämän Paimion ammatillinen aikuiskoulutuskeskuksen toiminta fuusioitiin Turun Aikuiskoulutuskeskukseen 1.1.2009 alkaen. Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutus on yksi hallintokunnan viidestä tulosalueesta. Ammatti-instituutti on Suomen suurimpia toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Se tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatillista perus- ja lisäkoulutusta kaupan ja palvelun, tekniikan sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloilla. Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa opiskelee vuosittain yli 5 000 henkilöä yli 70 eri tutkintoon. Instituutin aikuiskoulutus on kasvanut vaiheittain Turun kaupungin ammatillisten oppilaitosten kehittymisen myötä ja vakiintui tulosalueeksi 2000-luvun alussa. Oppisopimustoiminta liitettiin osaksi Turun Ammatti-instituuttia vuonna 1998. Se on Varsinais-Suomen laajin oppisopimustoimisto ja sijaitsee hallinnon ja kehittämisen tulosalueella. Turun Ammatti-instituutin ylläpitäjä on Turun kaupunki. Oppilaitosta ohjaa ja kehittää luottamushenkilöistä koostuva ammattiopetuslautakunta ja ammattiopetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto. Molempien kokoonpanon valitsee kaupunginvaltuusto. Esittelijänä toimii johtava rehtori. Aikuiskoulutusjohtaja ja oppisopimusyksikön johtava koulutustarkastaja ovat ammattiopetuslautakunnan asiantuntijajäseniä. 2008 Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutus Turun Aikuiskoulutuskeskus Opiskelijatyöpäivät 156 514 298 139 Opiskelijamäärä 5 414 9 500 Henkilöstö (sisältää oppisopimuksen) 96 153 Toimipisteet 7 (toimii myös nuorisokoulutuksen 3 tiloissa) Kaikki tutkinnot 530 560 (ei sis. oppisopimuksia) Yhdistymisen vaikutukset ja reunaehdot Asiakaslähtöisyys
Raportti 4 (12) Aikuiskoulutuksen uudistamista on tarkasteltava ensisijaisesti asiakkaan näkökulmasta. Turun Ammatti-instituutin ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen aikuiskoulutuksilla on melko vähän päällekkäisyyttä koulutustarjonnassa. Tämä selviää vuonna 2008 työskennelleen Ammatillisen aikuiskoulutuksen alueellista keskittämistä pohtivan työryhmän selvityksestä. Koulutuksen työnjako ei ole kuitenkaan täysin aukoton, sillä samojen alojen aikuiskoulutusta tarjotaan mm. liiketalousalalla, terveysalalla, ICT-alalla, maahanmuuttajakoulutuksessa sekä ohjaavassa koulutuksessa. Molemmissa oppilaitoksilla on lisäksi oppisopimustoimintaa, jota käsitellään erikseen raportin myöhemmässä vaiheessa. Raportti selvitti lisäksi alueen elinkeinorakenteen kohtaavuutta aikuiskoulutuksen tarjontaan, jossa nähtiin selviä kehittämistarpeita. Käytännössä työnjako on muodostunut pääosin siten, että ammatti-instituutti vastaa esimerkiksi autokorjauksen nuorisoasteen koulutuksesta ja aikuiskoulutuskeskus raskaan kaluston korjauksesta. Talotekniikassa työnjako toimii siten, että ammatti-instituutti vastaa ilmastointipuolesta ja aikuiskoulutuskeskus putkiasentajista ja muusta talotekniikasta. Useilla erikoistumisaloilla, kuten elintarvikkeissa, kemiassa, lääkealalla sekä laboratorio- ja välinehuoltoalalla aikuiskoulutus on keskittynyt vain toiselle toimijalle. Koulutuksen suhteellisen toimivasta työnjaosta huolimatta, molempien oppilaitosten aikuiskoulutuksen asiakkuudet ovat osin päällekkäisiä. Aikuiskoulutuksen asiakkaita ovat yksilöasiakkaat, elinkeinoelämä koulutuksen hankkijana (yritykset, julkinen sektori, kolmas sektori) sekä alueelliset toimijat koulutuksen rahoittajina tai kilpailuttajina (TE-keskukset, TE-toimistot, oppisopimustoimistot ja muut oppilaitokset). Turku-konsernin näkökulmasta ei ole optimaalinen tilanne, mikäli päällekkäisyyksillä hukataan resursseja tai heikennetään koko aikuiskoulutuksen suhteellista asemaa kansallisesti kiristyvillä koulutusmarkkinoilla. Mahdollisen yhdistymisen konkreettisimmat hyödyt asiakkuuksien hallinnassa olisikin saatavilla erityisesti ohjauksessa, neuvonnassa, markkinoinnissa, maahanmuuttajien koulutuksessa sekä yhteydessä elinkeinoelämään. On nähtävissä, että yhden luukun palvelumalli konsernin aikuiskoulutuksessa ja oppisopimustoiminnassa toisi mukanaan selviä etuja asiakastarpeiden huomioimiseen ja toimenpiteiden räätälöintiin. Yhdistetty markkinointi ja tiedotus helpottaisivat omiin tarpeisiin soveltuvan koulutuksen löytymistä keskittämisestä saatavien kustannussäästöjen lisäksi. Keskitetty oppisopimustoiminta varmistaisi paikkojen täysimääräisen hyödyntämisen sekä yhteiset toimintaperiaatteet. Yhteinen aikuiskoulutus mahdollistaisi maahanmuuttajille suunnattavan koulutuksen kasvattamisen ja todennäköisesti vahvistaisi konsernin aikuiskoulutuksen menestymismahdollisuuksia viranomaisten suorittamissa koulutuksen kilpailutuksissa. Tarve oppilaitosten aikuiskoulutusten yhdistämiselle tulee ilmi myös nyt sovittujen käytäntöjen kautta. Oppilaitosten asiantuntijat ja opettajat tekevät jo nyt melko paljon ristiin toisilleen opetustöitä. Oppilaitokset ovat myös perustaneet yhteisen yritysasiamiehen Turun Seudun Yrityskeskus Potkuriin. Yhdistäminen tarjoaisi merkittävän edun henkilöstön osaamisen yhteiskäytön laajentamiseen. Tällä hetkellä molemmilla oppilaitoksilla on omia toimiala- ja koulutusalakohtaisia työelämäkontakteja. Aikuiskoulutusten yhdistäminen mahdollistaisi nykyistä paremmin yhteisen koulutusten suunnittelun ja suuntaamisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Yhden luukun mallissa koulutuksen sisällöllinen suunnittelu ja toteuttaminen toimisivat asiakkaiden kannalta selkeämmin (työelämästä tulevat kouluttajat, työssäoppiminen, tutkintotilaisuudet jne). On todennäköistä, että yhden organisaation olisi helpompi hoitaa kattavasti ja uskottavasti yhteyksiä elinkeinoelämä- sekä työmarkkinajärjestöihin.
Raportti 5 (12) Yhdistynyt aikuiskoulutus muodostaisi kansallisestikin erittäin merkittävän aikuiskoulutuksen osaamiskeskittymän Turku-konsernin omistajaohjauksen piiriin. Tämä avaisi mahdollisuuksia seudulliselle toimintatavalle sekä toiminnan laajentamiseksi uusille asiakasryhmille tai markkina-alueille. Henkilöstö Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen henkilöstön mahdollinen siirtyminen toiselle työnantajalle noudattaa liikkeen luovutuksen periaatteita, mikäli siirtyminen tapahtuu pois Turun kaupungin palveluksesta. Mahdollinen siirto tapahtuisi siirtymähetkellä voimassa olevin palvelussuhteen ehdoin. Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa olevat viranhaltijat siirtyisivät työsopimussuhteeseen Turun Aikuiskoulutuskeskuksen palvelukseen. Mahdollisessa siirrossa Turun Aikuiskoulutuskeskus olisi velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olevaa kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) ja kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES) siirtyneisiin työntekijöihin ja viranhaltijoihin kyseisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskauden loppuun asti. Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa noudatetaan Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusta (Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja opetusalan ammattijärjestön välinen sopimus), jonka palvelussuhteen ehdot poikkeavat osaltaan kunta-alan opettajien työaika ja palkkausmääräyksistä. Vastaanottava työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen ehtoja siirtymäkauden aikana. Siirron jälkeen mahdollisesti tarvittavista organisaatio- ja tehtävämuutoksista sekä niihin liittyvistä henkilöstöjärjestelyistä päättää Turun Aikuiskoulutuskeskus ottaen huomioon yhteistoimintalain säännökset. Turun Aikuiskoulutuskeskuksen henkilöstön edustajat osallistuvat Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa tehtävään mahdollisen yhdistämisen valmisteluun yhteistoimintalain säännökset huomioon ottaen ja vastaavasti Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen henkilöstön edustajat osallistuvat Turun Ammatti-instituutissa tehtävään mahdollisen yhdistämisen valmisteluun yhteistoimintalain säännökset huomioon ottaen. Turun Aikuiskoulutuskeskus on valmistelun aikana ilmoittanut, että koska koulutuksissa ei ole päällekkäisyyksiä, ovat henkilöstön palvelussuhteet turvattuja myös toiminnallisesta näkökulmasta. Mahdollisen siirron yhteydessä Turun Aikuiskoulutuskeskuksen tulee selvittää siirtyvälle henkilöstölle Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa noudatettavia henkilöstöhallinnon menettelytapoja mm. seuraavissa asioissa: siirtymävaiheen työaikajärjestelyt, harkinnanvaraisten virka- ja työvapaiden myöntämisen periaatteet ja opetushenkilöstöä koskevat lukuvuotisen työsuunnitelman laadinnan periaatteet. Turun kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö on kunnallisessa eläkejärjestelmässä (KuEL), kun taas säätiön työntekijät ovat TyEL:n piirissä. Jos siirtyvien työntekijöiden ja viranhaltijoiden eläkejärjestelmä muuttuu, saattaa muutos aiheuttaa lisäeläkeosuuden (alempi vanhuuseläkeikä ja suurempi eläkekarttuma) raukeamisen. Vuoden 2005 alusta lukien eläke karttuu TyEL:n ja KuEL:n piirissä samalla tavalla lukuun ottamatta ennen 1950 syntyneitä, joiden osalta eläkettä karttuu kunnallisessa järjestelmässä 0,1 % / vuosi enemmän kuin TyEL:n piirissä oleville. Mahdollisen siirron yhteydessä Turun Aikuiskoulutuskeskus selvittää eläkekertymät kunkin siirtyvän työntekijän ja viranhaltijan osalta erikseen. Samalla Turun Aikuiskoulutuskeskus selvittää mahdollisuudet kompensoida sellaiset mahdolliset heikennykset, jotka KuEL:n piiristä TyEL:n piiriin siirtyminen työntekijän eläketurvaan vaikuttaa.
Raportti 6 (12) Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 11 :n mukaan liikkeen luovuttajan ja luovutuksen saajan on selvitettävä niille henkilöstöryhmän edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee, luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta työntekijälle aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Luovuttajan on annettava em. tiedot hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista ja luovutuksensaajan viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Vastaava säännös on yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 41 :ssä. Molemmat lait velvoittavat työnantajan tiedottamaan henkilöstöryhmän edustajille yllä mainituista asioista niin hyvissä ajoin, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa edessä olevan päätöksen valmisteluun. Yhteistoimintamenettely Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston mahdollisen siirtymisen osalta tulee käydä erikseen Turun Ammatti-instituutissa ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa. Yhteistoimintalain edellä mainittujen säännösten mukaan asiaa koskevat tiedot on annettava hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Jotta henkilöstöryhmillä olisi yhteistoimintalain tavoitteiden mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa edessä olevan päätöksen valmisteluun, yhteistoimintamenettely on tarkoituksenmukaista aloittaa ensin Turun kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Tämän lisäksi asiaa tulee käsitellä Turun Ammatti-instituutin yhteistoimintaelimessä ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhteistoimintamenettelyssä. Yhteistoimintamenettely tulee olla käyty Turun kaupungin yhteistyötoimikunnassa ennen kuin siirtymisestä on tehty lopulliset päätökset. Lisäksi asiaa tulee käsitellä Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston omissa työpaikkakokouksissa. Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimuksen mahdollinen siirto säätiöön vähentäisi Turun kaupungin henkilöstömäärää kertaluonteisesti noin 96 henkilöllä, joista päätoimisia opettajia on noin 73 henkilöä ja muuta henkilökuntaa noin 23 henkilöä. Turun ammatti-instituutti laatii listan Turun aikuiskoulutuskeskukseen siirtyvistä henkilöistä. Talous ja tilat Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja oppisopimustoiminta ovat olleet Turun kaupungille tuottoisia toimintoja tulojen kautta. Periaatteellisena reunaehtona mahdolliselle siirrolle on sen kustannusneutraalius Turun kaupungille ja edelleen Turun Ammatti-instituutille. Mahdollinen siirto ei saa heikentää nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen laatua. Näistä syistä tulee ennen mahdollista siirtoa sopia taloudellisesta kompensaatiosta Turun kaupungille. Tässä vaiheessa on valmisteltu Talouden vastuualueen ja molempien osapuolten alatyöryhmässä periaatteellinen malli taloudellisen kompensaation suorittamisesta ja laskentatavasta. Lopullinen siirtohinta ja yksityiskohdat tullaan sopimaan osapuolten välisessä liikkeenluovutussopimuksessa, joka tulisi rakentumaan nyt esiteltävälle laskentatavalle. Tämä sopimus tullaan käsittelemään myöhemmin normaalin päätöksentekojärjestelmän mukaisesti Turun kaupungin hallintoelimissä. Lähtökohtana tehdylle laskennalle ovat olleet kaikkien tulojen (mm. valtionosuudet, myyntija maksutulot tulot jne.) ja menojen (mm. sisäisen vuokra nuorisoasteen tilojen ja laitteiden käytöstä) kohdentaminen asianomaiselle toiminnalle. Toiminnat ovat oppisopimustoiminta ja aikuiskoulutus, jotka on eriytetty omille tuloslaskelmilleen työryhmän toiveen mukaisesti.
Raportti 7 (12) Eriytetyt tuloslaskelmat on laskettu rivi riviltä yhteen, jolloin on saatu selville koko mahdollisesti siirtyvän toiminnan tilikauden tulos. Tuloslaskelmat ovat liitteillä 1-3. Laskennan perusteena on kuluvan vuoden: a) vahvistetut valtionosuudet kerrottuna päivitetyillä oppilasmäärillä b) yhdessä arvioidut ennusteet aikuiskoulutuksen vuoden 2009 myynti- ja maksutuloista c) vuoden 2009 tilavuokrat d) vuoden 2009 talousarvio tai ennuste, mikäli talousarvion ennustetaan ylittyvän/alittuvan, sekä e) syksyllä 2009 hyväksytty lisätalousarvio, joka on osin kohdennettu ao. toimintoihin Merkittävin kustannuserä, vuokra nuorisoasteen tilojen ja laitteiden käytöstä ja sen laskenta, on esitetty liitteissä 4-5. Laskelman arvonlisäveroton loppusumma vuodessa on 1.469.357 euroa. Laskelmassa on otettu huomioon mm. kiinteistöjen yhteisten tilojen käyttö suhteutettuna koko aikuiskoulutuksen volyymiin. Erikseen sovittavaksi tulee mm. uusi ulkoinen vuokratila eli DataCityn tila ml. ensikertainen kalustaminen laitteineen. Tähän tilaan on vuokranantaja tehnyt alv -vähennykseen oikeuttavaa peruskorjausta. Mikäli tila tulee säätiön käyttöön (alv vähennyskelvoton yhteisö), niin vuokranantaja joutuisi palauttamaan jo vähentämänsä arvonlisäverot, mikä nostanee vuokratasoa. IT -kulut on huomioitu uuden IT -toimintamallin mukaisesti. Työterveyshuollon kulut on arvioitu yhteisesti alatyöryhmässä. Leasingvuokrissa on huomioitu mm. kahden uuden linjaauton leasingvuokrat, jotka ovat aikuiskoulutuksen käytössä. Yhdistetyn tuloslaskelman loppusumma osoittaa 922.445 euron ylijäämää, joka on kassavirtaperusteinen, koska se ei sisällä esim. poistoja tai rahoituskuluja. Tämä vapaa kassavirta toimii perustana tuottoarvon laskennalle, mikä on yleinen ja tässä tapauksessa ainoa mahdollinen liiketoiminnan arvonmäärityksen menetelmä, koska siirtyvällä toiminnalla ei ole tasetta (siirtyvää omaisuutta) ja tasepohjaista arvonmääritystä ei siten voi tehdä. Kassavirran nykyarvoa laskettaessa on yhdessä sovittu seuraavat laskennan perusteet: a) Kassavirran vuotuinen kasvu on yksi prosentti, mikä perustuu varovaiseen arvioon valtionosuuksien indeksitarkistuksesta. b) Kassavirtasarjan korko on vastaavan maturiteetin koronvaihtosopimuksen korko lisättynä kaupungin varainhankintakustannuksella eli käytännössä kiinteä korko + 0,60 %. Menetelmä huomioi pitkään korkoon sisältyvän inflaatio-odotuksen. c) Lomapalkkavelka on huomioitu vähennyksenä tuottoarvon loppusummasta, koska se on kirjattava tase-erä, ei kulupohjainen diskontattava erä d) Tuottoarvon laskenta perustuu kahdeksan (8) vuoden vapaan kassavirran diskontatulle nykyarvolle. Valittu aika perustuu neuvottelutulokseen talouden vastuualueen ja Turun Aikuiskoulutussäätiön edustajien kesken. Aika on kuitenkin perusteltu ottaen huomioon mm. yleisesti yrityskauppojen yhteydessä käytettyihin arvostuskertoimiin. Laskennallinen siirtohinta edellä mainittuihin ja yhdessä sovittuihin laskentaperusteisiin olisi lähtökohtaisesti 6,2 miljoonaa euroa, mitä joudutaan tarkistamaan suurella todennäköisyydellä prosessin edetessä mm. seuraavien seikkojen johdosta:
Raportti 8 (12) 1) Yhteisen näkemyksen mukaan aikuiskoulutus on nykyisellä kulurakenteella aliresursoitu, minkä vuoksi esitetty tuloslaskelma antaa liian positiivisen kuvan toiminnan tuottopotentiaalista. 2) Nuorisoasteen sekä DataCityn vuokratilan arvonlisäveropalautukset ja säätiön alv -vähennyskelvottomuus ovat huomattavan monirakenteinen kokonaisuus, johon vaikuttavat mm. kiinteistöihin jo tehdyt perusparannukset ja niistä mahdollisesti takautuvasti palautettava alv. Koko alv verotuksen lopullista kohtaantoa ei vaaditussa ajassa ole pystytty selvittämään, koska mm. verottajan tulkintoja ei ole saatu selville. Lopullinen siirtohinta suoritetaan pääosin kertaluonteisesti ja osin siten, että se jää säätiön velaksi ja maksettavaksi sovittavan lyhennysohjelman mukaan. Tämän lisäksi tehdään erillinen vuokrasopimus, josta osa on kiinteää ja osa muuttuvaa vuokratuloa Turun kaupungille. Kiinteällä osalla turvataan Turun kaupungille sovittu vuokrakassavirta ja muuttuvalla osalla varmistetaan, että säätiöllä on mahdollisuus sopeuttaa tilojen määrä kulloiseenkin tarpeeseen. Toimintojen siirto tulisi päättää kummankin osapuolen päättävissä elimissä. Päätös tulee kuitenkin tehdä ehdollisena siten, että varmistetaan valtionosuuksien siirtyminen kaupungilta säätiölle. Yhteys nuorisoasteen koulutukseen Toisen asteen nuorten koulutuksella (lukiot ja ammatillinen koulutus) sekä aikuiskoulutuksella on toisiaan tukevat roolit. Toimiva työnjako korostuu suurilla kaupunkiseuduilla, joissa työmarkkinoiden monipuoliset tarpeet edellyttävät räätälöityjä ja erikoistuvaa koulutusosaamista nuorille ja aikuisille. Suurten vertailukaupunkien joukossa Turku on menestynyt heikosti opetusministeriön uusien aloituspaikkojen jaossa. Osaltaan tämä johtuu ministeriön linjasta, joka suosii niitä koulutuksen ylläpitäjiä, jotka ovat kyenneet toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia. Tähän perustuu myös samanaikainen selvitystyö nuorten toisen asteen koulutuksen hallintojen yhdistämisestä, joka on toteutettu tai päätetty toteuttaa useimmissa suurimmissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Vantaa, Oulu, Vaasa). Mahdollinen aikuiskoulutuksen yhdistäminen ja samanaikainen nuorten toisen asteen koulutuksen hallintojen yhdistäminen ovat toisiaan tukevia toimenpiteitä ja noudattavat muissa suurissa kaupungeissa viime vuosina tehtyjä ratkaisuja. Mikäli aikuiskoulutus keskitetään Turun Aikuiskoulutuskeskukseen, lähtökohtana on, että yhteys nuorisoasteen koulutukseen säilyy tiiviinä ja kehittyy. Ratkaisun tulee mahdollistaa aikuis- ja nuorisoasteen valtionosuuksilla katettavien aloituspaikkojen määrän kasvattamisen nykyistä nopeammin. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että ammatti-instituutin aikuisten koulutuksen valtionosuuspohjaiset perustutkintopaikat (toteuma 420) sekä ammatillisen lisäkoulutuksen paikat (yli 100 opiskelijatyövuotta) säilyvät konsernissa ja niitä voidaan lisätä nykyisestä opetusministeriön päätöksillä. Näiden aloituspaikkojen määrä on oltava riittävä ja yhteys näihin on oltava toiselta asteelta sujuva, mikäli esim. lukion tai jo ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ohjataan jatkossa aikuiskoulutuksen näyttötutkintoihin. Lisäksi tulee varmistaa, että ammatti-instituutin järjestämisluvassa oleva kuljetusalan koulutuskeskuslupa siirtyy aikuisten osalta aikuiskoulutuskeskukselle, koska se mahdollistaa alan
Raportti 9 (12) lakisääteisen täydennyskoulutuksen. Tämä on perusteltua myös kansallisesta näkökulmasta, koska Turun logistinen asema ja elinkeinorakenne edellyttävät alan koulutuksen vahvistamista juuri Lounais-Suomessa. Nykyisissä järjestämisluvissa ei enää kiintiöidä aikuisille suunnattujen valtionosuuspohjaisten perustutkintojen määrää, vaan ne voidaan tarpeiden mukaan joustavasti suunnata aikuisille tai nuorille. Tästä syystä mahdollisen siirron yhteydessä tulee varmistaa ja sopia aloituspaikkojen jaosta nuorten ja aikuisten kesken. Mahdollisen siirron reunaehtona on, että nuorten työllistyminen tai koulutus eivät saa millään tavalla vaarantua. Opetusministeriön valtiosihteeri Heljä Misukan kanssa 13.10.2009 käytyjen neuvottelujen tuloksena sovittiin, että jatkossa Turku-konserni lähettää vuosittain ministeriöön vain yhden järjestäjälupahakemuksen, joka sisältää Turun Aikuiskoulutussäätiön ja Turun Ammatti-instituutin omat osiot kaikkien valtionosuuspohjaisten tutkintojen osalta (nuoret ja aikuiset). Yhteisen hakemuksen valmistelua vetää Turun kaupunki. Tämä edellyttää, että keskushallinto ohjaa johtamisjärjestelmän mukaisesti valmistelua. Tulee mm. varmistaa, että uudet aloituspaikat saadaan täysimääräisesti haettua sekä, että aikuiskoulutus ja nuorisokoulutus täydentävät toisiaan, eivätkä ne valmista oppilaita kilpailemaan samoista työpaikoista. Yhteisen hakemuksen työelämälähtöisyys tullaan tarkistamaan jatkossa maakunnan koulutusjaoston kautta, joka vastaa koulutuksen alueellisen ennakointityön toteutuksesta. Näiden toimenpiteiden tuloksena on todennäköistä, että opetusministeriö myöntää jatkossa uusia aloituspaikkoja Turun alueelle nykyistä enemmän. (Liite 7) Kaupungin ohjaus Oppisopimustoiminta Aikuiskoulutuksen rooli korostuu valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa elinikäisen oppimisen turvaajana, työmarkkinoiden suhdanteiden tasaajana sekä maahanmuuttajien integroinnissa. Aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoiminnan roolia on selkeästi nostettu valmisteilla olevassa Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelmassa vuosiksi 2009-13. Turun Ammatti-instituutti ja Turun Aikuiskoulutuskeskus kuuluvat molemmat Turku-konserniin. Oppilaitosten rehtorit ovat jäsenenä Turun osaamis- ja elinkeinotoimen johtoryhmässä. Mikäli Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja oppisopimustoiminta siirrettäisiin Turun Aikuiskoulutussäätiöön, tulisi Turun kaupungin ohjausroolia vahvistaa säätiön hallinnossa. Turun kaupungin omistajapolitiikan periaatteet vuosiksi 2009-2013 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 5.10.2009. Ohjelman mukaisesti tulee kaupungin omistajapoliittinen pääomien tehokas käyttö ja kohdentaminen olla yhtä tärkeää kuin käyttötalouden hallinta. Omistajapoliittinen ohjaus koskee soveltuvin osin myös säätiöitä. Ohjelman linjauksen mukaisesti tulee säätiöiden hallitusten kokoonpanosta ja toimikaudesta päätettäessä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ohjaustavoite säilytetään. Yksi ratkaisumalli voisi olla, että toimialasta vastaava kaupunginjohtaja nimetään virkavastuulla säätiön hallitukseen. Päätöksenteon yhteydessä tulee määrittää, miten kaupungin ohjausroolia säätiön hallinnossa vahvistetaan. Oppisopimuskoulutus on ammatillista koulutusta, joka perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen. Oppisopimuskoulutuksessa voi hankkia myös ammatillista lisäkoulutusta eli suorittaa ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä suorittaa tutkinnon osia. Oppisopimukset perustuvat työantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen tutkinnon suorittamisesta työn ohessa.
Raportti 10 (12) Molemmilla oppilaitoksilla on nykyään oppisopimustoimintaa opetusministeriön rahoittamilla tutkinnoilla. Oppisopimustoiminta on aikuiskoulutusta suoraan tukevaa toimintaa, mutta organisoitu itsenäiselle pohjalle molemmissa oppilaitoksissa. Turun Ammatti-instituutin oppisopimustoimisto sijaitsee suoraan hallinnon ja kehittämisen tulosalueella. Samoin Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhteydessä toimiva oppisopimustoiminta on suoraan Turun Aikuiskoulutussäätiön alaista toimintaa. Oppisopimuksen Itsenäinen rooli muusta opetuksesta on perusteltua, koska oppisopimuksiin kuuluvaa tietopuolista opetusta hankitaan eri oppilaitoksilta. Esimerkiksi Turun Ammatti-instituutin oppisopimustoimisto hankkii noin 55 % tietopuolisesta kurssituksesta ammatti-instituutista ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta ja loput 45 % muista oppilaitoksista. Oppisopimuksen ja aikuiskoulutuksen välistä yhteyttä korostaa se, että yli 90 % tehdyistä oppisopimuksista solmitaan yli 20-vuotiaille. Nykymallin hankaluutena on Turku-konsernin oppisopimustoimintojen sijaitseminen kahdessa aikuiskoulutusta antavassa oppilaitoksessa, joka vaikeuttaa koordinoitua yhteydenpitoa työnantajiin ja aiheuttaa käytännön ongelmia sopimusten toteutuksessa. Useilla kaupunkiseuduilla oppisopimustoiminta on keskitetty seutu- tai maakuntatasoiseksi yhden luukun palveluksi (esim. Pirkanmaa ja Satakunta). Tällä on saavutettu toiminnallisia ja taloudellisia etuja, kuten laajemmat työnantajakontaktit, valtionosuuspohjaisten oppisopimuspaikkojen määrän kasvattaminen sekä kustannussäästöt koulutushankinnoissa ja markkinoinnissa. Turku-konsernin oppisopimustoiminnassa tulee olla tavoitteena yhden luukun palvelumalli, jonka tehokas toteutuminen edellyttää Turun Aikuiskoulutuskeskuksen ja Turun Ammattiinstituutin oppisopimuksen yhdistämistä. Yhdistetty oppisopimustoimintaa tulee edellä mainituista seikoista johtuen sijaita hallinnollisesti irrallaan aikuiskoulutuksesta. Mikäli Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutus siirretään Turun Aikuiskoulutuskeskukseen, tulisi Turun Ammatti-instituutin oppisopimustoiminta siirtää resursseineen Turun Aikuiskoulutussäätiön alaisuuteen perustettavaan uuteen oppisopimustoimistoon. Samalla sen toimintatavat ja strategia tulisi tarkistaa Turun kaupungin Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelman mukaiseksi. Ratkaisu mahdollistaisi oppisopimuksen roolin laajentamisen myöhemmin maakunnalliseksi, josta on hyviä kokemuksia muilta kaupunkiseuduilta. Tämä olisi myös opetusministeriön suositusten mukainen kehityssuunta. Iltalukion ja työväenopiston rooli Turun iltalukio ja Turun työväenopisto kuuluvat Turun opetustoimen lukio- ja aikuiskoulutuksen tulosalueelle. Näiden asemaa aikuiskoulutuskentässä tulisi pohtia erillisenä kokonaisuutena. Turun opetuspalvelukeskuksen johdolla tehdään parhaillaan selvitystä seutukunnallisesta kansalaisopistotoiminnasta. Ennen sen valmistumista ei ole syytä tehdä työväenopistoa koskevia ratkaisuja. Turun iltalukiolla on merkittävä asema opetuksen järjestämisessä myös päivälukioille. Lisäksi sen kautta ammatti-instituutin opiskelijat voivat suorittaa ylioppilastutkinnon. Parhaillaan selvitetään iltalukion tilajärjestelyjä ja laajemmin sen omistuspohjaa. Kansallinen ja seudullinen tilanne Laki ammatillisesta koulutuksesta ja opetusministeriön kansallinen suositus
Raportti 11 (12) Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä voi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 8 :n mukaan olla kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö taikka valtion liikelaitos. Ylläpitäjämallien käyttökelpoisuutta tulee tarkastella ensisijassa niiden tarkoitusperien ja lähtökohtien pohjalta, jota varten organisaatiot on alueelle perustettu. Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeessa ministeriö linjaa suosituksia järjestäjäverkon kehittämiseksi. Opetusministeriön suosituksessa todetaan mm. seuraavaa: Opetusministeriö esittää jäljempänä suositukset ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden kokoamiseksi. Opetusministeriö korostaa, että tässä suositeltujen toimenpide-ehdotusten ohella kysymykseen voi tulla muitakin ratkaisuja järjestäjäverkon kokoamiseksi. Turun kaupungin ja Turun Aikuiskoulutussäätiön ammatillinen koulutus kootaan osakeyhtiöpohjaiseen tai muuhun yhtenäiseen koulutuksen järjestäjäorganisaatioon. Kaarinan kaupungin, Loimaan koulutuskuntayhtymän, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän ja Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön (Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning) ammatillinen koulutus kootaan yhtenäiseen koulutuksen järjestäjäorganisaatioon 1.1.2010 lukien. Mynämäen kunnan ammatillinen koulutus yhdistetään osaksi Raision seudun koulutuskuntayhtymän ammatillista koulutusta 1.1.2010 lukien. Åbolands Yrkesinstitut samkommun- nimisen kuntayhtymän ammatillinen koulutus yhdistetään osaksi Axxell Utbildning Ab:n koulutustoimintaa 1.1.2010 lukien. Ministeriö suosittaa lisäksi, että myöhemmässä vaiheessa Varsinais-Suomen alueella koulutuksen järjestäjät selvittävät mahdollisuudet laajemman osakeyhtiöpohjaisen tai muun yhtenäisen koulutuksen järjestäjäorganisaation/ järjestäjäorganisaatioiden muodostamiseen. Opetusministeri Sari Sarkomaa on todennut järjestäjäverkkoa koskevista suosituksista julkisuuteen mm. seuraavaa: (6.11.2007) Suositusten lähtökohtana on edelleen, että koulutuksen järjestäjät itse tekevät päätökset niistä ratkaisuista, joita tarvitaan palvelukyvyn vahvistamiseksi. Opetusministeriön esittämien toimenpide-ehdotusten ohella kysymykseen voi tulla muita ratkaisuja järjestäjäverkoston kokoamiseksi. Koulutuksen arviointineuvosto on todennut mm. seuraavaa: Siellä missä on mahdollisuus erikoistua aikuiskoulutukseen ja ylläpitää laajaa ja rinnakkaista tarjontaa, aikuiskoulutukseen erikoistuneen järjestelmän edelleen kehittäminen on tarkoituksenmukaista. Työryhmä halusi vielä ennen raportin jättämistä varmistaa nykyisen opetusministerin kannan valmisteilla olevaan siirtoon. Työryhmän puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi ja molempien oppilaitosten edustajat tapasivat valtiosihteeri Heljä Misukan 13.10.2009. Keskustelussa valtiosihteeri Misukka toi esille sen, ettei esitettävä malli ole suoranaisesti ministeriön suosituskirjeen mukainen, mutta ylläpitäjä voi päättää muunlaisestakin järjestäjämallista. Keskustelussa todettiin myös, että aikuiskoulutuksen yhdistäminen yhden ylläpitäjän alle on askel kohti seudullista ammatillisen koulutuksen laajempaa kehittämistä, joka vastaa myös opetusministeriön tavoitteita.
Raportti 12 (12) Johtopäätös Seudullinen tilanne Turun kaupungin ja talousalueen näkökulmasta luontevin reitti seudullisen nuorten ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi olisi yhdistää ensi vaiheessa Turun Ammatti-instituutin koulutus ja Kaarinan sosiaali- ja terveysoppilaitoksen koulutus. Oppilaitosten toisiaan täydentävät koulutusalat tukisivat tätä vahvasti. Tätä yhdistymissuuntaa tukee myös käynnissä oleva Paras-hanke ja valtioneuvoston määrittämät tavoitteet Turun yhteistoimintaalueelle. Tiedossa kuitenkin on, että Kaarina on käynyt neuvotteluja siirtymisestä osaksi Loimaan koulutuskuntayhtymää. Lopullisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole tehty ja neuvotteluja myös Turun kanssa on jatkettu. Huonoimmassa tapauksessa ammatillisen nuorten koulutuksen seudullinen kokoaminen ei koskisi keskuskaupunkia lainkaan. Turun yliopisto tekee parhaillaan selvitystä Varsinais-Suomen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyöstä ja kehitysnäkymistä. Toisena seudullisen järjestäjäverkon kokoamistavoitteena tulisi olla vastaavasti seudun nykyisten aikuiskoulutuksen toimijoiden yhdistäminen maakuntatasoiseksi aikuisopistoksi tai yhteiseksi aikuiskoulutuskonsortioksi. Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen yhdistyminen Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa olisi luonteva askel tähän suuntaan. Paimion Aikuiskoulutuskeskus fuusioitui osaksi Turun Aikuiskoulutuskeskusta1.1.2009 alkaen. Tämä yhdistymissuunta olisi myös opetusministeriön seudullisten tavoitteiden mukainen, koska sillä saavutettaisiin alueellisesti riittävän vahva ja itsenäinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jolla on myös tietyillä koulutusaloilla valtakunnallinen erityisasema. Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutus fuusioidaan Turun Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämään Turun Aikuiskoulutuskeskukseen. Turun Ammatti-instituutin oppisopimustoiminta fuusioidaan Turun Aikuiskoulutussäätiön alaisuudessa olevaan oppisopimustoimintaan. Jatkovalmistelu tulee toteuttaa siten, että uudistettu malli on toiminnassa 1.1.2011 alkaen. Siirron periaatteellisina reunaehtoina ovat: - Henkilöstön asema turvataan kummassakin oppilaitoksessa ja aloitetaan välittömästi yhteistoimintamenettely kuvatun kaltaisesti - Turvataan ammatti-instituuttiin jäävän nuorisoasteen koulutuksen määrän kasvattaminen ja korkea laatu - Ratkaistaan, miten kaupungin ohjausroolia säätiön hallinnossa vahvistetaan - Lopullinen taloudellinen kompensaatio määritetään osana fuusioneuvottelua tässä kuvatulla laskentatavalla. Nyt laskettua taloudellista kompensaatiota muuttaa vain tiloihin liittyvä alv - vähennyskelvottomuus ja nykytilanteeseen mahdollisesti tulevat pakottavat muutokset koulutuksen järjestämisen kustannusrakenteessa. - Ylläpitäjä käy jatkoneuvottelut opetusministeriön kanssa, jotta toteutettavan mallin yksityiskohdista ja pidemmän aikavälin kokonaisuudesta voidaan sopia.