pvm 31.1.2003 Asiakirjan tila Versio 1.0

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto, VISIO LOPPURAPORTTI Tekijät VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/TAMK pvm 31.1.2003 Asiakirjan tila Versio 1.0

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 1 (40) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...2 2 HANKKEEN JOHTO JA ORGANISAATIO...3 2.1 Kehittämisyksikkö ja ammattikorkeakoulut...3 2.2 VirtuaaliAMK:n johtoryhmä...3 2.3 ESR-ohjausryhmä...3 3 HANKKEEN TEHTÄVÄT JA TOIMENPITEET SEKÄ KOHDERYHMÄT...4 3.1 www.amk.fi -portaalin ja sähköisen asioinnin kehittäminen...4 3.2 Sisällöntuotanto ja tuotantorenkaat...5 3.2.1 Sisällöntuotannon organisointi ja sopimukset...5 3.2.2 Tuotantorenkaat...7 3.3 Sisällöntuotannon pääaikataulu...8 3.4 Käytetyt työkalut ja tuotantoprosessin ohjaus... 10 4 TUOTANNONOHJAUS JA VIRTUAALIAMK-TUOTTEET... 12 4.1 Laatutyö... 12 4.2 Laatukäsikirja, laatumerkit ja laatusuositukset... 12 4.3 Koulutustuotteiden arviointi... 13 4.4 Graafiset ohjeet... 14 4.4.1 Logot ja laatuleimat... 14 5 YHTEISTYÖ MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA... 15 6 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI... 16 7 TALOUS... 18 8 KOKEMUKSIA VIRTUAALIAMK-TOIMINNASTA... 18 8.1 VirtuaaliAMK ammattikorkeakoulun toiminnassa... 18 8.1.1 Yhteyshenkilön kokemuksia VirtuaaliAMK-toiminnasta (Leena Vainio, Hämeen ammattikorkeakoulu)... 18 8.2 Tuotantorengastoiminta... 19 8.2.1 Koordinaattorin kokemuksia (Ari Vesikko, Lahden ammattikorkeakoulu)... 19 8.2.2 Jäsenen kokemuksia (Leila Kakko, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Toimitilapalvelujen tuotantorengas)... 20 8.2.3 Lärarerfarenhet (Annika Michelson, Tavastlands yrkeshögskola)... 21 8.2.4 Opiskelijan kokemuksia (Kirsi Ojanen, Katja Varttinen)... 22 9 SISÄLLÖNTUOTANTOKYSELY JA SEN TULOKSET... 24 9.1 Kysely koordinaattoreille... 24 9.2 Kysely renkaiden jäsenille... 27 10 ESIMERKKEJÄ TUOTENTORENGASTUOTTEISTA... 29 10.1 Virtuaalikylä... 29 10.2 Network Security opintoportaali... 29 Kuva 11. Esimerkkisivu Network Security -opintokokonaisuudesta... 31 11 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSNÄKYMÄT... 31 12 TIIVISTELMÄ... 32 LIITE 1... 33 LIITE 2... 36 LIITE 3... 37 LIITE 4 (erillinen liite)

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 2 (40) 1 JOHDANTO Virtuaaliammattikorkeakoulun taustalla on Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia vuosille 2000 2004. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on maailman osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntien kärkimaiden joukossa. Virtuaaliammattikorkeakouluhanke on ollut yksi merkittävä hanke, joka on toteuttanut koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian tavoitteita. Hankkeessa tehdyn kehittämistyön tuloksena Suomen ammattikorkeakoulujen verkko-opetustarjonta on tarjolla www.amk.fi -portaalissa yhden kirjautumisen periaatteella. Portaali ja sen palvelut on tarkoitettu niin opiskelijoille, opettajille, ammattikorkeakoulujen kehittäjille, hallintohenkilöstölle kuin yritystenkin tarpeisiin. Virtuaaliammattikorkeakoulu - oppimisen, sisällön ja laadun verkosto, VISIO ESRhankkeissa vuosina 2001 2003 tuotettiin n. 250 ov:n verran koulutustarjontaa ammattikorkeakoulujen käyttöön ja portaalin (www.virtuaaliamk.fi) kautta tarjottavaksi. Lisäksi ESR 3-tukialueen hankkeen rahoituksella rakennettiin Virtuaaliammattikorkeakoulun portaalia ja kehitettiin palveluita, kuten ammattikorkeakoulujen opiskelijahallintojärjestelmien tietojen joustava siirtyminen portaalin kautta hyödynnettäväksi sekä sähköinen asiointi, joka mahdollisti opiskelijoiden joustavan opinto-oikeuden toteutumisen AMK:issa. Portaalipalvelut ovat saatavilla sekä suomen, ruotsin ja englannin kielellä, ja ne ovat laajasti käytössä kaikissa AMK:issa. Opiskelijoiden easiointi portaalin kautta on ollut erittäin aktiivista (portaali avattiin 2.9.2002). Hankkeen tulokset ovat olleet kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä: Koulutustuotanto on tapahtunut ammattikorkeakoulujen muodostamissa alakohtaisissa tuotantorenkaissa ja opiskeluun ilmoittautuminen on rakennettu portaaliin tietotekniikkaa joustavasti hyödyntäväksi. Yhden kirjautumisen periaate on toteutunut käytännön tasolla. VirtuaaliAMK:n koulutustuotantorenkaissa on rakennettu toimintamallia verkkokoulutustuotteiden tekemiseen valtakunnallisesti. Toimintamallin rakentaminen on käytännössä merkinnyt sitä, että on mallinnettu suunnittelu- ja tuotantoprosessin vaiheistaminen, on kehitetty laatukäsikirja ja työkalut sekä tehty sopimusmallit ja lomakepohjat. Opiskelijoille ja työelämälle hankkeen aikaansaannokset merkitsevät ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saatavuuden merkittävää parantumista ja kouluttautumismahdollisuuksien laajentumista. Ammattikorkeakouluille tämä merkitsee opetustarjonnan saattamisen laajaan tietoisuuteen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Uuden tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamien vaihtoehtoisten opiskelumuotojen tuottaminen on parantanut AMK:jen kilpailuasemaa koulutuksen tarjoajana. Verkkojen käyttö opiskelussa on otettu yhdeksi toimintamuodoksi niin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kuin lisä- ja täydennyskoulutuksessakin. Virtuaaliopiskelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen kokeilemisen ja kehittämisen. Hanke on näin lisännyt valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä tietotekniikan hyödyntämiseen työelämässä. On siirrytty tietoverkkoja hyödyntävään elinikäisen oppimisen kulttuuriin. Hankkeella on ollut myötävaikutusta myös digitaalisen viestinnän ja alaan liittyvän tietoteollisuuden sekä tietoverkkopohjaisten oppimisympäristöjen kehittymiseen. Käytännössä tämä ilmenee uusina teknisinä ja pedagogisina sovelluksina. Virtuaaliammattikorkeakoulu oppimisen, sisällön ja laadun verkosto, VISIO hanke on mahdollistanut asiantuntijuuden hyödyntämisen verkko-opetustarjonnassa yli ammattikorkeakoulurajojen, yrityssektori ja muu työelämä mukaan lukien.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 3 (40) 2 HANKKEEN JOHTO JA ORGANISAATIO 2.1 Kehittämisyksikkö ja ammattikorkeakoulut Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu (Finlands Virtual yrkeshögskola), VirtuaaliAMK, aloitti käytännön toimintansa vuonna 2001. Tällöin perustettiin Tampereen ammattikorkeakoulun yhteyteen VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön tehtävänä on koordinoida ja rakentaa valtakunnallista Virtuaaliammattikorkeakoulua. Kaikki ammattikorkeakoulut saatiin mukaan käynnistämällä kolme erillisen rahoituslähteen hanketta (ESR 3 tukialue, ESR 1 Lappi ja Itä-Suomen alueet). Marraskuussa 2001 ammattikorkeakoulut allekirjoittivat verkostosopimuksen, jolla vahvistettiin VirtuaaliAMK:n organisoituminen. Verkostosopimuksen allekirjoitti 30 ammattikorkeakoulua. Käytännössä mukana toiminnassa on 31 ammattikorkeakoulua. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa on VirtuaaliAMK-yhteyshenkilö. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on ollut toimia aktiivisesti yhteistyössä kehittämisyksikön kanssa ja antaa arvokasta asiantuntemustaan VirtuaaliAMK-toimintaan. 2.2 VirtuaaliAMK:n johtoryhmä VirtuaaliAMK:n ylintä päätäntävaltaa käyttää Ammattikorkeakoulujen yhdistyksen ARENE ry:n nimeämä, rehtoreiden edustama johtoryhmä. Lisäksi johtoryhmässä on edustajat opetusministeriöstä, Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksiköstä sekä Ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhdistysten liitosta, Samok ry:stä. VirtuaaliAMK:n johtoryhmän kokoonpano syksyllä 2003: puheenjohtaja: Markku Lahtinen, rehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu Pentti Tieranta, rehtori, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ritva Laakso-Manninen, rehtori, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helia Veli-Matti Tolppi, rehtori, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Savonia Marja-Liisa Tenhunen, rehtori, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Veijo Hintsanen, rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Gösta Helander, rehtori, Högskolan på Åland Arvo Ilmavirta, rehtori, Lahden ammattikorkeakoulu Tapio Kosunen, opetusneuvos, OPM Hanna Myllys, opiskelijaedustaja, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry sihteeri: Marja Rautajoki, johtaja, VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö 2.3 ESR-ohjausryhmä Virtuaaliammattikorkeakoulu oppimisen, sisällön ja laadun verkosto, VISIO hankkeen ohjausryhmä on koostunut ammattikorkeakoulujen edustajista, virtuaaliyliopiston edustajista sekä rahoittajan edustajasta. Ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2003 aikana 3 kertaa, ja koko hankkeen aikana yhteensä 8 kertaa. ESR-ohjausryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Markku Lahtinen, Tampereen ammattikorkeakoulu Osmo Laaksonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kaisa Rissanen, Hämeen ammattikorkeakoulu Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 4 (40) Asko Jaakkola, Länsi-Suomen lääninhallitus Marja Rautajoki, VirtuaaliAMK/Kehittämisyksikkö Tuula Jaskari-Malinen, VirtuaaliAMK/Kehittämisyksikkö Pekka Kess, Virtuaaliyliopisto 3 HANKKEEN TEHTÄVÄT JA TOIMENPITEET SEKÄ KOHDERYHMÄT VirtuaaliAMK-hankkeen tehtävänä on vuosina 2001-2003 ollut käynnistää ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö tietoverkkopohjaisen koulutustuotteiden tuottamiseksi (koulutustuotantorenkaat) sekä rakentaa ammattikorkeakoulujen wwwportaali sekä sen profiloidut palvelut eri kohderyhmille osoitteessa www.amk.fi. Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat olleet ammattikorkeakoulun opettajat ja muu henkilöstö. Välillisinä kohderyhminä ovat olleet ammattikorkeakoulun oppilaat ja opiskelusta kiinnostuneet ihmiset, sekä yksityiset että yritysten palveluksessa olevat. 3.1 www.amk.fi -portaalin ja sähköisen asioinnin kehittäminen VirtuaaliAMK-portaali palvelee erilaisia kohderyhmiä, kuten opiskelijoita, opettajia, VirtuaaliAMK:n kehittäjiä ja AMK:jen hallintohenkilöstöä. Portaali on älykäs järjestelmä, joka tukee elinikäistä oppimista. Sen vahvuutena on erilaisten käyttäjien profiloidut palvelut. Portaalin kävijämäärät osoittavat, että www.amk.fi -portaali on löydetty ja sen palvelut ovat suosittuja. Päivittäin portaalissa on kävijöitä yli tuhat. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden lisäksi esimerkiksi yritysten työntekijät käyttävät palveluja ahkerasti. Verkko-opinnot ovat suosittuja ja niitä haluttaisiin suorittaa enemmän kuin AMK:t pystyvät tarjoamaan. Opiskelijoita varten kehitettiin seuraavat palvelut: koulutustarjonta yhdestä pisteestä sähköinen asiointi portaalin kautta neuvontapalvelut tutkinto-opiskelijoille ja avoimen AMK:n opiskelijoille Ammattikorkekoulujen opettajia ja verkkosisältöjen tuottajia varten kehitettiin seuraavat palvelut: Tekijänoikeuspalvelu, jossa voi keskitetysti saada tietoa tekijänoikeusongelmiin Verkkotuottamisen prosessin ohjeistus käsikirjoittamisen työkalut Laatukäsikirja ja laatuohjeistus Miten hyvä verkkomateriaali syntyy? Sopimusmallit Esimerkkitoteutukset hyvistä verkkokoulutuksista Työkalut sisällöntuotantoon; ns. etuotantoympäristö, joka takaa laadukkaat lopputuotteet ja materiaalin keskitetyn varastoinnin (materiaalipankki) portaaliin metatiedolla varustettuna. Materiaalipankkia tulevat jatkossa hyödyntämään kaikki ammattikorkeakoulut. Metatiedon avulla materiaalipankin hyödynnettävyys on erinomainen. AMK:jen hallintohenkilöstöä varten kehitettiin: opiskelijakoulutustarjonnan markkinointi portaalin kautta tilastojen haku eri kriteerein ohjeistukset

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 5 (40) Portaalin kehittäminen tapahtui kolmessa vaiheessa: 1.vaiheessa (1.1.2002 1.9.2002) toteutettiin portaalin perusarkkitehtuuria sekä peruspalveluiden määrittämistä, rakentamista, testaamista ja käyttöönottoa. 2. vaiheessa (1.9.2002 31.9.2003) kehitettiin portaalin arkkitehtuuria ja palveluja sekä toteutettiin ja otettiin käyttöön uusia palveluja. 3.vaiheessa (1.9.2003 31.12.2003) toteutettiin portaalikonseptin laajentaminen ja integroiminen AMK:jen ja portaalin välillä (ns. extranet-toteutus). Portaali avattiin 2.9.2002 osoitteessa www.virtuaaliamk.fi (www.amk.fi) (www.virtualyh.fi). Portaalin peruspalvelut ovat kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sen määrittelystä vastasi kehittämisyksikkö ja toteutuksesta Abako Media Oy. Abako Media Oy valittiin 15 tarjouksen jättäneen toimittajan joukosta. Portaalin sähköisen asioinnin (eopintotoimisto-järjestelmän) teknisestä määrittelystä ja toteutuksesta vastasi kehittämisyksikkö. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin eopintopalvelut v. 1.0 kehittämisyksikössä, jonka pohjalta tehtiin eopintopalvelut v. 2.0 (järjestelmätoimittajana oli IT-Moon). Portaalissa on huomioitu standardin mukainen rajapinta (Valtion tietotekniikan rajapintasuositus). Tämä on mahdollistanut ammattikorkeakoulujen omien tietojärjestelmien integraation portaaliin; opintojaksojen toteutustiedot syötetään ammattikorkeakoulujen omiin järjestelmiin. Tieto saadaan automaattisesti käyttöön portaalissa, jolloin vältytään kaksinkertaiselta tietojen syöttämiseltä. Portaali kokoaa ammattikorkeakoulut ns. ekstranetiksi. Portaalin sisältö on joustavasti käytettävissä myöskin mobiililaitteissa ja digi-tv:ssä (tieto portaalissa noudattaa XML-standardia). KUVA 1. eopintopalvelujen v. 2.0:n näkymä opiskelijalle 3.2 Sisällöntuotanto ja tuotantorenkaat 3.2.1 Sisällöntuotannon organisointi ja sopimukset

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 6 (40) Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena on ollut tuotantorengastoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Hankkeessa rakennettiin ja kuvattiin ammattikorkeakoulujen tuotantorengastoimintaan soveltuva tuotantoprosessi ja siihen soveltuvat työkalut. KUVA 2. Tuotantoprosessin vaiheet suunnittelusta toteutukseen Tuotantorenkaat muodostettiin eri ammattikorkeakoulujen opettajista ja muista asiantuntijoista koulutusaloittain. Tuotantorenkaan toiminnan lähtökohtana oli yhteissuunnittelu. Päävastuu tuotantorenkaan toiminnasta ja budjetista oli renkaan koordinaattorilla. KUVA 3. Esimerkki koulutustuotantorenkaan jäsenten rooleista ja tuotannon suunnittelusta

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 7 (40) Renkaan toiminnasta sovittiin osapuolia sitovalla rengaskohtaisella projektisuunnitelmalla. Siinä kuvattiin mm. tavoitteet, tehtävät, sopimuksiin ja talouteen liittyvät asiat (renkaan projektisuunnitelman sisällysluettelo, liite 1). Kaikista tuotettavista verkko-opintojaksoista ja oppimateriaalista laadittiin käsikirjoitukset, (opintojakson käsikirjoituksen sisällysluettelo, liite 2). Yhteistyöstä sovittiin vielä ns. puitesopimuksella, jossa sovittiin tekijänoikeuksista ja aineistojen käytöstä. Sopimusmallit räätälöitiin VirtuaaliAMK:n tuotantoon sopiviksi opetusministeriön mallisopimuksista. KUVA 4. Kaavio VirtuaaliAMK:n sopimuksista Hankkeen hallinnoinnin perustana Tampereen ammattikorkeakoulu laati jokaisen koordinaattorioppilaitoksen kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa määriteltiin koordinaattorin tehtävät ja renkaiden taloudelliset resurssit sekä raportointiin liittyvät asiat. 3.2.2 Tuotantorenkaat Koulutustuotantorenkaita on valtakunnallisesti yhteensä 30. Näistä 12 sijoittuu 3- tukialueelle. Tämän hankkeen rahoituksen piiriin kuului siis 12 koulutustuotantorengasta. Valtakunnallisesti tuotantorenkaiden tuottamia opintojaksoja on noin 250 opintoviikon verran. Niistä 74 opintoviikkoa tuotettiin tässä hankkeessa. Lisäksi tuotettiin matematiikan tehtäväpankki, tutkimusnetti-materiaalikokonaisuus, kielikaupunki kielten materiaalien kokoamiseksi sekä virtuaalikylä-oppimisympäristö ja demoversio virtuaalisesta rakennustorista (liite 4). Verkkopohjaisia opintojaksoja tuotettiin myös englannin kielelllä. Yhteiseen materiaalipankkiin tuotettiin yhteensä 300 oppimisaihiota, joista tässä hankkeessa tuotettiin 103. Valtakunnallisesti mukana oli noin 300 opettajaa 30 ammattikorkeakoulusta, ja tässä hankkeessa heitä oli noin 130. Hankkeen tuotantorenkaat (3-tukialue), koordinaattorit ja koordinaattoriammattikorkeakoulut:

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 8 (40) 1. Hoitotyön perusteet 4 ov, koordinaattori Pekka Määttä, Oulun ammattikorkeakoulu 2. Huume- ja päihdetyö 6 ov, koordinaattori Marja-Liisa Läksy, Diakoniaammattikorkeakoulu 3. KIVA-kielirengas 9 ov, koordinaattori Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu 4. Lääkehoito 4 ov, koordinaattori Tuomo Orava, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 5. Maaseutuyrittäminen 10 ov, koordinaattori Esko Aalto, vuden 2003 alusta Menna Rantala, Hämeen ammattikorkeakoulu 6. Metsä 7 ov, koordinaattori Markku Loiskekoski, Laurea-ammattikorkeakoulu 7. Talonrakennus ja rakennetekniikka 6 ov, koordinaattori Olli Ilveskoski, Hämeen ammattikorkeakoulu 8. Tietokantaosaaja 8 ov, koordinaattori Irja Leppisaari Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 9. Tietokoneverkot, tietoliikenne ja tietoliikennejärjestelmät 13 ov, koordinaattori Ari Vesikko, Lahden ammattikorkeakoulu 10. Toimitilapalvelut 7 ov, koordinaattori Marita Antikainen, Turun ammattikorkeakoulu 11. Tutkimusnetti materiaalikokonaisuus, koordinaattori Aki Taanila, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helia 12. Matematiikka - matematiikan tehtäväpankki, koordinaattori Ulla Miekkala, Tampereen ammattikorkeakoulu Jokaisella tuotantorenkaalla on oma kotisivu portaalissa. KUVA 5. Tietokoneverkot, tietoliikenne ja tietoliikennejärjestelmät -tuotantorenkaan kotisivu 3.3 Sisällöntuotannon pääaikataulu Sisällöntuotantoa varten laadittiin pääprojektisuunnitelma ja tuotantoprosessin aikataulu. Jokainen rengas laati oman toiminnallisen aikataulunsa pääprojektisuunnitelman puitteissa. Projektin tärkeitä yhteisiä tapahtumia oli hankkeen aikana pidetyt ristiinarviointitilaisuudet, itsearvioinnit sekä hankkeen päätöstoimet.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 9 (40) KUVA 6. Tuotantoprosessin aikataulukaavio Hankkeen päävaiheet vuosina 2001 2003 Vuosi 2001: 1. Järjestäytyminen ja aloitustoimet 2. Toiminnan suunnittelu 3. Tuotteen ja tuotannon suunnittelu 4. Arviointi 5. Palautteen anto 6. Palautteen käsittely Vuosi 2002: 7. Tuotanto 1.jakso (lopputuote, versio 1) 8. Arviointi 9. Palautteen anto 10. Palautteen käsittely 11. Tuotanto 2.jakso (lopputuote, versio 2) Vuosi 2003: 12. Piloitointi (tuote toimii verkossa) 13. Arviointi ja testaus 14. Palautteen käsittely 15. Korjaukset 16. Metatiedon tallennus 17. Viimeistely 18. Lopputuote Päätösseminaari 29.10.2003 Toiminnallisen aikataulun lisäksi renkailla on yhteinen laskutus- ja raportointiaikataulu.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 10 (40) 3.4 Käytetyt työkalut ja tuotantoprosessin ohjaus Hankkeen aikana mallinnettiin opintojaksojen tuotantoprosessi ja laadittiin tuotantoprosessiin liittyvät työkalut. Työkalut liitettiin portaaliin, koulutusosion palveluihin kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettäväksi. Tuotannon työkalut toteutettiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Tekijänoikeussopimuspohjat ovat saatavilla suomen, ruotsin ja englannin kielellä. KUVA 7. Tuotannon työkalut www.amk.fi -portaalissa Keskeiset työkalut verkko-opetusmateriaalin tuottamisessa jaettiin neljään ryhmään tuotantoprosessien vaiheiden mukaisesti: 1. Projektinhallinta 2. Käsikirjoitus 3. Tuotanto 4. Laadunvarmistus Projektinhallinta: Keskeisimpiä työkaluja ovat projektikuvaus ja -suunnitelma, projektin kustannusseurantaan laaditut suunnittelu- ja seurantalomakkeistot, sopimuspohjat sekä arviointikriteeristö. Käsikirjoitus: Tuotanto perustui tuotantotiimin yhteisesti hyväksymään ja vertaisryhmän arvioimaan käsikirjoitukseen. Käsikirjoituksessa kuvattiin verkko-opintojakso, sen keskeiset toimintaperiaatteet, oppimateriaali sekä sen tuottamiseen liittyvät asiat. Käsikirjoittamisen tueksi tehtiin oppimateriaali yhteistyössä Toymelab Oy:n kanssa.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 11 (40) Tuotanto: Tuotantovaihetta ohjeistettiin laatukäsikirjan avulla. Käytännön apuvälineitä olivat mm. html- ja word-sivupohjat, esitepohjat sekä ikonit ja logot. Nämä helpottivat tuottamista ja loivat tuotannolle vakioidun yleisilmeen. Lisäksi apuvälineet takasivat käytettävyyttä. KUVA 8. html-sivupohja opintojaksoille Tuotantovaihetta varten laadittiin myös erilaisia lomakkeita, kuten mallisopimus ulkopuolisen aineiston käytöstä sekä tekijärekisterilomake. Laadunvarmistus Laadunvarmistusta varten rakennettiin portaaliin kysymyspatteristot, joiden avulla voidaan arvioida koulutustuotetta eri näkökulmista. Laadunvarmistusmenettely on tarkemmin kuvattu luvussa 4.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 12 (40) KUVA 9. Arviointilomake portaalissa 4 TUOTANNONOHJAUS JA VIRTUAALIAMK-TUOTTEET Hankkeen aikana rakennettiin toimintamalli laadun varmistamiseksi ja laatutyön organisoimiseksi verkostossa. 4.1 Laatutyö VirtuaaliAMK:n laadun lähtökohtana on ammattikorkeakoulujen kouluttajien ja opiskelijoiden tarpeet. Tavoitteena on noudattaa laatustandardeja (ISO 9001 JA ISO 8402-standardia). Toiminta perustuu systemaattiseen, vaiheistettuun toimintamalliin. VirtuaaliAMK:n laatu muodostuu verkoston toimintatavasta, tuotantoprosessista, tuotteesta, yhteisistä pelisäännöistä, arvoista, laatukriteereistä sekä imagosta. 4.2 Laatukäsikirja, laatumerkit ja laatusuositukset Heti alusta alkaen otettiin tavoitteeksi oman laatukäsikirjan laatiminen (ote laatukäsikirjasta, liite 3). Hankkeen aikana paneuduttiin lähinnä tuotantorenkaiden toiminnan ja koulutustuotteiden (opintojaksot) laatuun. Periaatteet kuvattiin laatukäsikirjaan, joka toimi yhdessä portaalissa olevien pohjien ja työkalujen kanssa. Portaalin kautta jaettiin mm. dokumenttipohjat, logot, kalvo- ja sivupohjat, ikonit ja

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 13 (40) kysymyspatteristot. Käsikirja rakentui hankkeen aikana ja tulevaisuudessa sitä kehitetään osana portaalipalveluja. Sisällöntuotantorenkaiden tuotteille kehitettiin laatuleima, joka auttaa tunnistamaan tuotantorenkaiden tuotteet. Merkin saannin edellytykseksi määriteltiin seuraavat ehdot: Sisällön on hyväksynyt ulkopuolinen asiantuntija. Pedagogiset ratkaisut on hyväksynyt ulkopuolinen asiantuntija. Tekniset ratkaisut on hyväksynyt ulkopuolinen asiantuntija. Opiskelijoiden testiryhmä on hyväksynyt koulutustuotteen. Ylläpitosuunnitelma on tehty asianmukaisesti. Tekijänoikeuksiin liittyvät sopimukset on tehty asianmukaisesti. Kustannuslaskelmien perusteella tuotteella on taloudellisesti kannattava toimintamalli. Lisäksi VirtuaaliAMK:n koulutustuotteille asetettiin 10 laatusuositusta, jotka ovat seuraavat: 1. Sisältö on oikeaa ja ajantasaista. 2. Sisältö vastaa työelämän tarpeisiin. 3. Sisältö on hyödynnettävissä AMK-tutkinnoissa, yrityskoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa. 4. Oppimisprosessi on selkeästi kuvattu. 5. Toteutus perustuu yhteistoiminnallisuuteen. 6. Materiaali on tarkoituksenmukaisesti valikoitua (määrä, havainnollisuus). 7. On noudatettu visuaalisen suunnittelun periaatteita. 8. Tuotteet on tehty VirtuaaliAMK:n sivupohjien avulla. 9. Tuotteet on arvioitu VirtuaaliAMK:n arviointiprosessissa (sisällöllinen, pedagoginen ja tekninen arviointi, sopimukset, oikeudet ja talous). 10. Toiminta perustuu jatkuvaan kehittämiseen. 4.3 Koulutustuotteiden arviointi Hankkeen aikana rakennettiin koulutustuotteen arviointimalli. Koulutustuotteita eli opintojaksoja tarkastellaan toiminnallisuuden, luotettavuuden, käytettävyyden, tehokkuuden, ylläpidettävyyden ja siirrettävyyden näkökulmista. Koulutustuotteita arvioitiin myös seuraavista näkökulmasta: sisältö pedagogiset ratkaisut tekniset ratkaisut oikeudelliset kysymykset ylläpito ja kehittäminen taloudellisuus Sisällöllisellä arvioinnilla varmistetaan, että opintojakson sisältö vastaa nykypäivän vaatimuksia ja on tavoitteiltaan laadukas. Pedagoginen arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja aineistojen pedagogiikkaan. Teknisessä arvioinnissa paneudutaan koulutustuotteen toimivuuteen verkossa. Oikeudellisissa kysymyksissä tarkistetaan, että kaikki tarvittavat sopimukset on tehty. Aineistoja ylläpidetään, päivitetään ja kehitetään. Taloudellisten laskelmien avulla pyritään varmistamaan koulutuksen kannattavuus.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 14 (40) KUVA 10. Laadun osatekijät Kuhunkin aihealueeseen laadittiin laajat kysymyspatteristot, jotka jaoteltiin seuraaviin aihepiireihin: yleistä opintojaksosta, opiskelu ja oppiminen, tehtävät ja oppimateriaalit, suoritus ja arviointi, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys sekä käytön joustavuus. Lisäksi jokaisesta aihealueesta kerättiin avoin palaute. 4.4 Graafiset ohjeet Virtuaaliammattikorkeakoulun koulutustuotteita varten ideoitiin ja tuotettiin verkoston visuaalista yleisilmettä vahvistavia elementtejä sekä sovittiin käytettävistä värisävyistä. Verkoston visuaalinen ilme on havaittavissa esimerkiksi sisällöntuotantoa varten laadituissa sivupohjissa, joissa tyylitiedostojen avulla on määritelty yhteisiä elementtejä kuten otsikoita, perusfontteja ja taulukoita. Väriskaalaksi valittiin oranssi, harmaa ja sininen. Fonteiksi valittiin Tahoma ja Verdana. 4.4.1 Logot ja laatuleimat Virtuaaliammattikorkeakoulun koulutustuotteita varten kehitettiin seuraavat logot: Verkostologo VirtuaaliAMK-logo

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 15 (40) VirtuaaliAMK-logo, sininen VirtuaaliAMK-laatulogo Tuotantorenkaat-logo Copyright-logo Tuotetuissa koulutustuotteissa on lisäksi käytetty ESR-logoa sekä yhteisiä navigointipainikkeita ja ikoneja. 5 YHTEISTYÖ MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA VirtuaaliAMK-toiminnan kannalta merkittävää on, että Suomessa on haluttu myös rahoituksen osalta toimia verkostossa. Kolme ESR-hanketta (ESR 1 alueet=lappi ja Itä sekä 3-alue) ovat rakentaneet perustaa koko VirtuaaliAMK-toiminnalle. ESR 1-alueiden hankkeet olivat merkittävä yhteistyökumppani ESR 3 hankkeelle. Merkittävää on myös, että eri hankkeet ovat toimineet käytännön tasolla saumattomasti yhteen. Hankkeen tulokset ovat olleet kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä: Koulutustuotanto on tapahtunut AMK:jen muodostamissa alakohtaisissa tuotantorenkaissa ja opiskeluun ilmoittautuminen on rakennettu portaaliin tietotekniikkaa joustavasti hyödyntäväksi. VirtuaaliAMK:n koulutustuotantorenkaissa on rakennettu toimintamallia verkkokoulutustuotteiden tekemiseen valtakunnallisesti. Hankeyhteistyötä on tehty myös muiden VirtuaaliAMK:n koulutustuotantohankkeiden kanssa, kuten STM:n rahoittamien Terveyden edistämisen verkko-opetushankkeiden kanssa. Muita yhteistyöhankkeita ovat olleet mm. Hämeen ammattikorkeakoulun GELThanke (kehitetty ongelmalähtöisen oppimisen toimintamalleja), Virsta-hanke (Helsingin

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 16 (40) kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus tuottavat tilastoihin liittyviä verkkomateriaalipaketteja) sekä Virtuaaliyliopistohanke. Ammattikorkeakouluilla on runsaasti omia hankkeita, joissa hyödynnetään VirtuaaliAMKtoiminnassa kehitettyjä työkaluja ja malleja. 6 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Tiedotuksessa ja markkinoinnissa pääasialliset välineet ja keinot ovat olleet internet- ja intranetsivustot, sähköpostiviestit, tiedotteet, tiedotustilaisuudet, yhteyshenkilö- ja koordinaattoritapaamiset, seminaarit sekä VirtuaaliAMK:n esittelytilaisuudet. KUVA 11. www.amk.fi-portaali, etusivu Tiedotuksen ja markkinoinnin välineet sekä tapahtumat VirtuaaliAMK-verkostossa: www.amk.fi -portaali tiedotteet sähköpostilla yhteyshenkilö- ja koordinaattoritapaamiset: a) vuonna 2001: 7 tapaamista b) vuonna 2002: 4 tapaamista, joista yksi kaksipäiväinen c) vuonna 2003: 6 tapaamista, joista yhteen kaksipäiväiseen sisältyi uusien koordinaattoreiden koulutus, 1 3-alueen koordinaattoreiden tapaaminen, 1 koulutuspäivä yhteyshenkilöille ja koordinaattoreille työkalujen ja sivupohjien käytöstä seminaarit (esim. 14.2.2002 Sisällöntuotantoseminaari, Portaalin avausseminaari 2.9.2002, Tuotannon käynnistysseminaari 3.9.2002, VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003) koulutukset (esim. sisällöntuottajien kouluttaminen)

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 17 (40) Tiedotuksen ja markkinoinnin kanavia, markkinointimateriaalia, tapahtumia (ulkoiseen tiedotukseen ja markkinointiin): www.amk.fi -portaali esitteet: yleisesitteet suomen ja englannin kielellä, opintojaksoesitteet, tuotantorenkaiden posterit, folderit, toimintakertomus Lehdistötiedotteet: sanomalehdet, radiot lehtiartikkelit; sanoma-, ammatti- ja järjestölehdet sekä julkaisut: esim. Aamulehti, Ote, Oppiva Tampere, Tampere, JOT-uutiset, Samokki, Verkkotutorin opas lehti-ilmoitukset radiomainokset seminaarit: mm. Portaalin avausseminaari 2.9.2002, VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003, eoppimisseminaari 26.11.2003 Bryssel messut: esim. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -päivät, MindTrek-messut VirtuaaliAMK:n esittelytilaisuudet ja muut julkiset tilaisuudet Alla olevassa taulukossa on kuvattu tiedottamisen pääasialliset kohderyhmät, välineet ja periaatteet: VÄLINE sähköpostilista: virtamkkoordinaattori@list.hamk.fi sähköpostilista: amklib@lists.oamk.fi Pedafoorumi (KOULUTUS TUKIPALVELUT Pedafoorumi) Kehittämisfoorumi (KEHITYS KEHITTÄMINEN Kehittämisfoorumi) Portaalissa KOULUTUS- ja KEHITYS-osiot Osahankkeiden WWW-sivut Tiedotteet AMK:eille (virtuaalisanomat) MITÄ TIEDOTETAAN / SISÄLTÄÄ? Ajankohtaiset toimintaohjeet, portaalin sisältöjen muutokset Nopea toimintaa vaativat viestit. Yleinen viestintä. Yhteyshenkilötapaamiset ja muut tilaisuudet Yhteistyö ja tiedottaminen VirtuaaliAMK-verkostossa Verkko-opetuksen keskustelualusta Verkko-opetuksen ja koulutuspalveluiden kehittämisen keskustelualusta Tuotantorenkaiden koulutustuotannon yleisohjeet, esimerkit, laatuohjeet, mallit ym. Tuotantorenkaiden hankekohtainen toiminnan ohjeistus Ajankohtaisia asioita VirtuaaliAMK-toiminnasta KENELLE TIEDOTETAAN / KENELLE TARKOITETTU? Tuotantorenkaiden koordinaattori Sähköpostilista: virtamkyhteyshenkilot@list.hamk.fi VirtuaaliAMKyhteyshenkilöt AMK:issa AMK:jen informaatikot AMK:jen opettaja, yhteyshenkilöt, ym. pedagogiikasta kiinnostuneet Yhteyshenkilöt, AMK:jen henkilökunta, kehittämisyksikkö Tuotantorenkaiden koordinaattoreiden ja jäsenten ohjaus/tiedotus Tuotantorenkaiden jäsenten ohjaus/tiedotus Yhteyshenkilöiden kautta edelleen jaettavaksi

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 18 (40) 7 TALOUS Hanketta rahoitti vuosina 2001-2002 Länsi-Suomen lääninhallitus. Vuoden 2003 osalta OPM siirsi ESR3-tukialueen virtuaalihankkeiden rahoituksen myöntövaltuuden Etelä- Suomen lääninhallitukselle. Etelä-Suomen lääninhallitus käsitteli Virtuaaliammattikorkeakoulu oppimisen, sisällön ja laadun verkosto, VISIO -hanketta uutena hankkeena. Uuteen hanke-esitykseen rahoitussuunnitelma tehtiin vuoden 2003 osalta samansuuruisena kuin alkuperäinen Länsi-Suomen lääninhallitukselle tehty esitys. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi rahoituksen esitetyn rahoitussuunnitelman suuruisena. Hanke on edennyt sekä vuosien 2001-2002 että vuoden 2003 osalta projekti- ja rahoitussuunnitelman mukaisesti. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin: tietoverkkopohjainen oppimateriaali- ja koulutustuotanto ja koko oppimisprosessin saattaminen tietoverkkoon VirtuaaliAMK-extranet tietohallintojärjestelmän (= www-portaalin ja palveluiden kytkeminen portaaliin) rakentaminen projektin hallinto, pääkoordinointi 8 KOKEMUKSIA VIRTUAALIAMK-TOIMINNASTA 8.1 VirtuaaliAMK ammattikorkeakoulun toiminnassa VirtuaaliAMK-toiminta on osa jokaisen ammattikorkeakoulun toimintaa. Jokaisessa koulussa on selvitettävä, mitä asioita virtuaaliopetus tuo tullessaan ja ratkaistava yhteiset käytänteet ja kytkennät verkoston toimintaan ja sen ilmentymään, www.amk.fiportaaliin. Keskeiset haasteet löytyvät niin asenteista, osaamisesta, teknisistä ratkaisuista sekä työnjaon uudelleenorganisoinnista ja työnjaosta. Tuotantorengastoiminnalla on merkittävä rooli yksittäisten ammattikorkeakoulujen kehittymisessä. Seuraavassa on esitelty eri osapuolten - tuotantorenkaan koordinaattorin, renkaan jäsenen, tuotantorengastyötä seuranneen opettajan ja opiskelijoiden - näkemyksiä VirtuaaliAMK-toiminnasta ja verkko-opetuksesta. 8.1.1 Yhteyshenkilön kokemuksia VirtuaaliAMK-toiminnasta (Leena Vainio, Hämeen ammattikorkeakoulu) Virtuaaliammattikorkeakoulun yhteyshenkilön rooli on merkittävä ja haasteellinen, toimiihan yhteyshenkilö rajapintana Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikön, oman ammattikorkeakoulun ja tuotantorenkaiden välillä. Yhteyshenkilön tulisi toimia linkkinä koulutusohjelmiin ja yksittäisiin opettajiin ja lähinnä ammattikorkeakoulukohtaisen tieto- ja viestintätekniikan strategian kautta löytää yhteiset toimintamuodot, joilla tuetaan myös virtuaaliammattikorkeakoulun toimintaa, Leena Vainio kuvailee. Yhteyshenkilön rooliin kuuluu Virtuaaliammattikorkeakoulun toiminnasta tiedottaminen, mutta samanaikaisesti myös toimintaan osallistuminen tuomalla kehittämisideoita

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 19 (40) omasta toimintaympäristöstä yhteiseen Virtuaaliammattikorkeakouluun. Toisaalta virtuaaliyhteyshenkilön tehtävän on myös pitää huolta siitä, että oman ammattikorkeakoulun henkilöstöllä on tiedon lisäksi riittävästi osaamista ja myös tukea osallistua virtuaaliopetuksen tuottamiseen ja toteutuksiin. Vähäisin tehtävä ei ole se, että toimintaa on mietittävä opiskelijoiden näkökulmasta: kuinka opiskelijoille varmistetaan korkealuokkainen opetus ja ajasta ja paikasta riippumaton opiskeluympäristö, Vainio kertoo. Yhteyshenkilön konkreettisina tehtävinä tuotantorenkaiden toiminnassa on pitää huolta seuraavista asioista: Laskutukseen ja rahoitukseen liittyvät käytännöt AMK:issa Sopimusten teon varmistaminen ja sopimusten taltiointi Henkilöstön koulutus (oman AMK:n VirtuaaliAMK-toimijoiden koulutus) Rengastoimintaan liittyvä yleinen tiedottaminen Tarjontaan ja hallinnointiin liittyvät käytänteet ja tiedonkeruut Viimeisen kolmen vuoden aikana toiminnassa on opittu paljon, tärkeintä on ollut oppia tuntemaan kollegoja muista ammattikorkeakouluista. Ajatustenvaihto on avannut uusia yhteistyömuotoja, Vainio selvittää. Toimintakulttuurin muutos vaatii Vainion mukaan kuitenkin vähintään viiden, jopa kymmenen vuoden ajan. Verkko-opetuksen kehittymisen myötä myös työskentelytapojen tulisi muuttua ja uusien tieto- ja viestintäteknisten työkalujen tulla toimintaan jokapäiväiseksi työvälineeksi. Olemme opettelemassa uutta työskentelytapaa eworking-menetelmiä. Näen, että virtuaaliammattikorkeakoulun yhteyshenkilöinä olemme avainasemassa uusien toimintamuotojen testaamisessa ja kokeilussa. Haasteena jatkotoiminnalle onkin juuri näiden taitojen kehittäminen ja myös taitojen kehittäminen omissa ammattikorkeakouluissamme, pohtii Vainio. 8.2 Tuotantorengastoiminta 8.2.1 Koordinaattorin kokemuksia (Ari Vesikko, Lahden ammattikorkeakoulu) Tuotantorenkaan koordinointi on haastava tehtävä. Renkaan käytännön tason perustaminen voi viedä yllättävän paljon aikaa, tuotannon käynnistäminen joissakin tapauksissa jopa liian kauan. Edellä mainitut johtuvat pääosin siitä, että sisällöntuottajien eli opettajien seuraavan lukuvuoden tehtävät määritellään pääosin jo edellisenä keväänä. Renkaan muodostamisessa on hyvä myös antaa tekijöille tietty vapaus valita aiheensa. Tällöin voidaan sisällöntuottajien asenteella ja ammattikorkeakoulujen omalla panostuksella korvata muutoin ehkä niukkaa resursointia, Ari Vesikko kertoo. Tuotantorenkaan organisoinnissa tarvittaisiin Vesikon mukaan ehkä vielä enemmän yhteissuunnittelua, jossa mukana ovat niin sisällöllinen, pedagoginen kuin tekninen näkökulma. Tärkeitä rooleja ovat koordinaattori (tiiminvetäjä), materiaalin tekijät, tekninen tuki, graafinen viimeistelijä sekä arvioijat ja testaajat. Yhteissuunitteluun olisi Vesikon mielestä kehitettävä lisää verkossa toimivia työkaluja. Näin voitaisiin resursseja kuluttavien, toki tarpeellisten, lähipalaverien määrä pitää kohtuullisena. Renkaan toimintoja on myös sopeutettava ammattikorkeakoulukohtaisiin käytänteisiin hanketoiminnoissa ja tarvittaessa ohjeistettava ammattikorkeakoulujen laitosten hallintoja. Tässä hyvänä rajapintana sisällöntuottajien lisäksi ovat yhteyshenkilöt, Vesikko pohtii.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 20 (40) Tuotantorengastoiminnassa huomattiin, että renkaan toiminnan organisointi on onnistumisen edellytys. Keskeistä on sitoutuminen yhteistyöhön, innostuneisuus, pelisääntöjen noudattaminen, vastuuntunto ja riittävä osaaminen sekä pedagogisesti että teknisesti. Koordinaattorin rooli on keskeinen. Lopputuloksena huomattiin tietoliikennerenkaan osalta myös seuraavaa: Aihealueet ja rajapinnat löytyivät melko helposti Tekijät teknisesti osaavia, osalla myös pitkä opettajakokemus Mahdollisuus hyödyntää opiskelijoita eri tuotantovaiheissa Osion vastuu mielellään AMK:lla, tekijät voivat pitkän hankkeen aikana vaihtua AMK:n sitoutuminen (omaosuus) vaihtelee huomattavasti erilainen resurssi erilainen lopputuote Sisällöntuotantoprojektin perusedellytyksenä on hyvät suunnitelmat ja dokumentoitu toiminta. VirtuaaliAMK:n tuotanto on 5-vaiheinen prosessi. Jokaiseen vaiheeseen on olemassa omat työkalut. Valmiit prosessin vaiheeseen räätälöidyt mallit ja pohjat auttavat suunnittelijaa. Suunnittelijan on hyvä ottaa huomioon laatutyökalut jo käsikirjoitusvaiheessa, Vesikko selvittää. 8.2.2 Jäsenen kokemuksia (Leila Kakko, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Toimitilapalvelujen tuotantorengas) Tuotantorenkaassa mukana oleminen oli erittäin haastava ja antoisa kokemus. Itse en ollut mukana aivan alusta, joten alkukankeudesta ei ole kokemuksia. Tuotantorenkaan jäsenistä suurin osa tunsi toisensa jo ennestään, joten ryhmiin järjestäydyttiin mielestäni sujuvasti ja uudet jäsenet otettiin lämpimästi vastaan. Ilmapiiri oli kannustava ja selkeästi tavoitteena oli saada aikaan tuote, joka palvelee alan kehittämistä, Leila Kakko kuvailee. Kakon mielestä käytännön toiminta vastasi hyvin projektisuunnitelmassa laadittua toiminnallista kuvausta; yhteistoiminnallisuus ja yhdessä tekeminen toteutuivat hyvin, vaikka tuotantorenkaassa oli mukana kahdeksan ammattikorkeakoulua. Toisaalta rengas oli suuri, mutta nyt mukana oli kaikki ammattikorkeakoulut, joissa annetaan tavalla tai toisella toimitilapalvelujen opetusta. Tämä oli sekä rikkaus, että haitta, sillä ala on Suomessa uusi ja kehittyvä, jolloin yhteisten pelisääntöjen, käsitteiden ja kokonaisuuksien jäsentäminen oli välillä hankalaa. Renkaan kaikki osanottajat olivat toimitilapalvelujen ammattilaisia ja kokeneita opettajia mutta verkko-opetus menetelmänä oli osalle uusi asia. Toisaalta pioneerit ovat pioneereja ja ehkä nyt tehden olisimme osanneet tehdä paremman sisällön. Renkaassa löydettiin uusia tapoja tehdä asioita ja olimme erityisen huolissamme siitä, ettei tekniikka mene liian vaikeaksi, jottei tarvita viimeistä huutoa olevia laitteita opiskelijan kotona. Kaikilla jäsenillä oli tietotekniikka perusohjelmien osalta hyvin hallussa, Kakko selvittää. Yhteistyö kaikkineen sujui erittäin hyvin, koordinaattori piti hyvin huolta laumastaan ja onnistui tehtävässään erinomaisesti. Kehittämisyksiköstä saatiin apua tarvittaessa. Kakon mielestä työ olisi vaatinut lisää resurssia, jotta voisi olla tyytyväisempi: Itse lähdin mukaan niin, ettei tuntisuunnitelmaan oltu vielä osattu resursoida tarpeeksi tunteja, tämä tuntui olevan ongelma myös kollegoilla. Asia oli uusi sekä tuotantorenkaan toimijoille että taloille, kuitenkaan kaikkia palavereja yms. ei voi korvata tapaamisilla chatissä tai sähköpostilla. Välillä tapaamisessa meni liikaa aikaa kertaamiseen. Renkaan jäsenten välinen tiedotus toimi Kakon mukaan hyvin; pääasiallisesti käytettiin sähköpostia, keskustelualustaa ja myös puhelinta.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 21 (40) Hankkeen lopputuote on toimiva ja olen siihen tyytyväinen, vaikkakin interaktiivisuutta voisi olla enemmän. Tuntuu, että yritettiin saada pieneen opintoviikkomäärään mahtumaan valtavasti asiaa. Tuotantorenkaassa toiminen oli Kakolle pääosin positiivinen kokemus; sai tehdä työtä yhdessä innostuneiden, asiaan perehtyneiden kollegojen kanssa yhteiseksi hyväksi. Oma ongelmansa oli kuitenkin välillä se, että omassa yksikössä oli välillä yksin ongelmiensa (ajan puute / halu tehdä paremmin) kanssa. Toisaalta ongelmat tuntuivat olevan samat joka talossa (Toimitilapalveluiden opettajia ei ole kovin paljon) ja ongelmat myös yhdistivät. Prosessin edetessä ongelmat vähenivät toimintatapojen tullessa tutuksi. Myös resursointi onnistui loppuvaiheessa paremmin. Positiivinen kokemus, jota ajattelin jalostaa osallistumalla seuraavaan renkaaseen, Kakko summaa. 8.2.3 Lärarerfarenhet (Annika Michelson, Tavastlands yrkeshögskola) Påskyndad av Kunskapsstrategin för utbildning och forskning 2000-2004 startade utvecklingen av att utnyttja nätbaserade lösningar i undervisningen. I början fästes mycket uppmärksamhet vid lärarnas tekniska färdigheter. Lärarna blev bekanta med Opet.fi-projektet och många yrkeshögskolor fastställde sina framtida IT-målsättningar via detta projekt, säger Annika Michelson. År 2000 var en nätlärarens arbete mycket en strid med tekniska problem. En vanlig icke-datalärare var inte så benägen att börja arbeta som nätlärare, då det krävdes så stora tekniska kunskaper. När de nätbaserade undervisningsmiljöerna togs i användning underlättades arbetet och då speciellt lärares och elevers kontakt sinsemellan. Undervisningsmaterial flyttades aktivt till undervisningsmiljöerna och information till studerande gavs praktiskt via kursens e-post-funktion. Ett par år senare spred sig åsikter om att det är tungt att använda dessa undervisningsmiljöer, samt att speciellt uppdateringen av undervisningsmaterial är arbetskrävande. Det är lättare att placera undervisningsmaterialet på en skild hemsida, oberoende av någon undervisningsmiljö, tänker Michelson. Virtualyrkeshögskolans utvecklingsarbete har kraftigt påverkat nätlärarnas arbete. Med hjälp av VirtualYH:s utvecklingsarbete har tyngdpunkten förflyttats bort från IT-tekniken. I stället har kvalitet och samarbete mellan yrkeshögskolornas lärare fått en allt större betydelse. Nätlärare har blivit handledare i nätbaserad undervisning. VirtualYH har utvecklat arbetsredskap som gör det möjligt att koncentrera sig på inlärningsprocessen och på olika inlärningsmetoder. Tekniken har förflyttats i bakgrunden för att skötas av professionella. Mallarna, det gemensamma grafiska yttre samt symboliken, som VirtualYH utvecklat, för den nätbaserade undervisningen ett stort steg framåt. Upp till nu har lärare utvecklat sina egna läromedel: roliga och kvalitativa eller dåliga och tråkiga. På grund av produktionsringarnas arbete har kurskvaliteten förbättrats. VirtualYH har också för detta ändamål utvecklat ett praktiskt arbetsredskap kvalitetshandboken. I december 2003 står vi igen inför en ny dörr. Arbetsredskapen Produktionsmiljön samt Studie-editorn, som VirtualYH har utvecklat, är färdiga att tas i användning. De nya arbetsredskapen påminner om frågeblanketter med medföljande instruktioner. I början väljer läraren en mall för sitt läromedel, därefter lägger han/hon till texter, bilder, ljud och eventuella videon. Texten kan kopieras direkt från ett Word-dokument. Lärares läromedel är väldigt olika och detta har tagits i beaktande i produktionsmiljöns utvecklingsarbete. Till det digitala undervisningsmaterial kan man väldigt snabbt lägg till Exel- eller Word-dokument, PowerPoint eller Flash-uppvisningar samt bilder och ljud. VirtualYH förflyttar produktionen av läromedel allt längre bort från tekniken och på samma gång når den allt fler av våra yrkeskunniga lärare, säger Michelson.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 22 (40) 8.2.4 Opiskelijan kokemuksia (Kirsi Ojanen, Katja Varttinen) Kirsi Ojanen (Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma) Suoritetut opintojaksot: Työpsykologia ja johtamistaito 2 ov (tarjoaja: Kymenlaakson amk) Työsuojelu 1 ov (tarjoaja: Averko) Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen verkko-opiskeluun oppimismuotona. Itse olen iltaopiskelija, ja päivät töissä, joten on aivan mahtavaa suorittaa joitakin kursseja sitoutumatta aikaan tai paikkaan. Myös se, että voin valita kursseja hyvin joustavasti eri koulutusaloilta ja eri kouluista, on hyvä juttu. Itse olen hyvin kiinnostunut kaikesta henkilöstöhallintoon viittaavasta ja työpsykologia olikin minulle oikein mielenkiintoinen kurssi, Kirsi Ojanen kuvailee. Työpsykologian kurssin laajuus oli 2 ov. Suorittamistapa oli 10 esseetä, mikä oli Ojasen mielestä paljon: Toisaalta, kun lähiopetus jäi puuttumaan, niin töitä kai pitikin tehdä kaksinverroin. Esseiden lisäksi oli paljon verkko-oppimistehtäviä, lähinnä pohdintatehtäviä ja mielipiteiden kertomista keskustelualueella. Jossakin vaiheessa huomasin, että työmäärä menee ihan liiallisuuksiin, jos tunnollisesti yrittää tehdä kaikki keskustelutehtävätkin. Niistä kaiketi saikin vain aktiivisuuspisteitä, arvostelu sinällään muodostui esseistä. Jätin siis verkkokeskustelua vähemmälle. Suunniteltaessa tulisikin ottaa huomioon myös opiskelijan työn kokonaismäärä, opiskelija pohtii. Verkkokurssien suunnittelussa huomiota kannattaa kiinnittää myös materiaaliin. Tässäkin kurssissa se oli pilkottu linkkien taakse, ja tulostus oli tosi hankalaa. Mieluiten siis yhteen pötköön, tai ainakin erikseen tulostettava versio. Myös ainakin tuo työpsykologian verkkoaineisto oli aika puutteellinen, sisälsi lähinnä runkoa käsiteltävistä aiheista. Opettaja ei antanut meille erikseen kirjallisuutta, vaan aineiston hankinta jäi oman mielikuvituksen ja aktiivisuuden varaan. Toisaalta se ei ollut ollenkaan huono juttu, kirjoja kun kirjastosta kyllä löytyi. Pikemminkin huonoa olisi ollut, jos olisi määrätty jotkut tietyt kirjat ja ongelmaksi olisi voinut muodostua niiden saaminen käsiinsä, Ojanen selvittää. Esseet oppimismuotona ovat hyviä. Ajatus on pakko olla koossa, kun etsii ja lukee tietoa ja se on myös pakko ajatella, jotta asiasta pystyy jotakin kirjoittamaan. Koen siis oppineeni paljon enemmän kuin 2 ov:n edestä. Työpsykologia olikin ammatillisiin opintoihin sisältyvä jakso, kun taas työsuojelu on vapaavalintainen. Työsuojelussa tehtävät olivat Ojasen mielestä monipuolisempia: Aluksi teimme tiivistelmän työsuojelusta alueena. Toisena tehtävänä teimme ergonomia-kartoituksen työpaikalta ja siitä tiivistelmän keskustelualueelle. Pakollista on myös kommentoida toisten tiivistelmiä ja esittää kysymyksiä. Kirjoitimme myös yhden esseen kurssin lopuksi ja siitä myös tiivistelmät ja kysymykset/vastaukset. Kurssi tuntui siis helpommalta kuin työpsykologia, ja se sisälsi enemmän vaihtelua. Ojasen mukaan verkko-oppiminen perustuu pitkälle omaan aktiivisuuteen ja kursseista on mahdollisuus saada irti huimasti: Ainakaan työpsykologian kurssista ei voinut saada opintoviikkoja oppimatta mitään. Se, että paljonko oppi, oli toki itsestä kiinni, mutta niinhän se on lähiopetuksessakin. Suosittelen lämpimästi verkko-opintoja kaikille kiinnostuneille. Kaipaisin kuitenkin enemmän ammatillisia opintoja verkkoon, melkein kaikki kurssit ovat vapaasti valittaviin opintoihin sisällytettäviä.

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 23 (40) Katja Varttinen (Tampereen ammattikorkeakoulu, Taiteen ja viestinnän koulutusohjelma) Suoritetut opintojaksot: Opiskelijana verkko-oppimisympäristössä (tarjoaja: Tampereen AMK, avoin AMK) Verkkojournalismi (tarjoaja: Tampereen AMK) Kokemustensa perusteella Katja Varttinen kokosi verkko-opiskelusta kertovan esityksen: Verkko-opiskelun isot plussat: Riippumattomuus: aika ja paikka ei ole määrätty, voi opiskella oman aikataulun mukaan, mutta aktiivisesti kurssin puitteissa Mukavuus: kuppi kuumaa ja hyvä tuoli; opiskelusta voi tehdä myös mukavaa! Uudet ihmiset Uudet näkökulmat: koin todella tärkeäksi sen, että kurssilla oli erilaisia ihmisiä eri taustoista Ei ennakkokäsityksiä: jokainen saa olla oma itsensä, kukaan ei tuntenut kanssaopiskelijoita ennalta, oli helppo antaa kommentteja Keskustelut: verkossa keskusteleminen on huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi oppitunnilla Keskusteluiden kaksi puolta: - omat kommentit mietittävä, koska keskustelu ei unohdu, kommentit jäävät elämään keskustelupalstalle ja niihin voi palata myöhemminkin - kommentoinnin helppous verrattuna lähiopetukseen; verkossa on helpompaa ilmasta mielipiteensä ja kommentoida pieniäkin asioita Verkko-opiskelun pienet miinukset: Miinukset muodostuu, jos - kurssi on huonosti valmisteltu - kurssi on vain materiaalin jakopaikka - kurssi on vain tehtävien jättöpaikka sähköpostin sijasta - opettajaa ei kurssilla näy eikä kuulu - opiskelija ei osaa verkko-opiskella - kurssitoverit eivät ole aktiivisia ei vuorovaikutusta Opiskelijan tärkeä rooli: Oma aktiivisuus ja halu oppia: verkossa kukaan ei puhu asioita päähäsi, ne pitää opiskella itse! Oma vastuu: opiskelijan on otettava vastuu siitä, että hän itse opiskelee asiat, vastuu aikatauluista Oma panostus Sitoutuminen: kurssi ja opiskelu onnistuu ja tulee mielekkääksi, jos itse ymmärtää kurssin tärkeyden ja opiskelee sen mukaisesti Opettajan tärkeä rooli: Opettajan läsnäolo opiskeluprosessin jokaisessa vaiheessa luo turvallisuutta ja käsityksen oikeasta opiskelutilanteesta! Opettajan on oltava kurssilla mukana, sillä ei ole mielekästä opiskella verkossa, jos opiskelusta puuttuu kokonaan vuorovaikutus! Tärkeää on saada opettajalta kommentteja keskusteluihin, opettajan tehtävä on myös vetää keskustelut yhteen ja antaa oma mielipiteensä asiaan. Lisäksi yksilöllinen tehtävien korjaus ja kommentointi on tärkeää! Opettajan tulee korvata kasvottomuus omalla läsnäolollaan!

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU oppimisen, sisällön ja laadun verkosto 24 (40) Mielestäni parhaiten verkkokurssilla menestyy opiskelija, joka: - tuntee vastuun opinnoistaan ja haluaa opiskella opettavaa asiaa eli on motivoitunut - on edennyt opinnoissaan siihen pisteeseen, että tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa opiskelijana - tuntee omat opiskelumenetelmänsä ja osaa tehdä ja myös toteuttaa omaa ajankäyttösuunnitelmaa - on suorittanut opintoja normaalissa lähiopetuksessa, mutta haluaa verkossa täydentää omaa asiantuntemustaan eri aloilta Oma kokemukseni hyvästä oppimisen kaavasta verkko-opiskelussa: 1. Opettaja esittelee aiheen: materiaalit, keskustelut ym. 2. Opiskelija tutustuu kokonaisuuteen ja opiskelee asioita 3. Keskustelu (chat/keskustelualue): opittavan asian ydinkohdat 4. Tehtävä aiheesta: kirjoittaminen tukee oppimista 5. Opettajan arviointi: yksilölliset kommentit, korjaukset 6. Arvioinnista oppiminen edellyttää vuorovaikutusta ja aktiivisuutta molemmilta osapuolilta! Opiskelijalle tärkeitä ominaisuuksia verkkoympäristössä: - ehyt ja selkeä kokonaisuus - käyttöliittymä ymmärrettävä ja helposti opittava - värit ja ulkoasu tukee opiskeltavaa asiaa - oppimista tukeva materiaali - materiaalin luettavuus hyvä / tulostaminen helppoa - mielekkäät tehtävät - työvälineet harkittuja - vuorovaikutus on mahdollista Tulevaisuudessa... : Enemmän virtuaalisia kursseja, jotka kuuluvat tutkinto-opetukseen - Verkkokurssin ei pidä olla hieno, teknologinen uutuus, vaan varteenotettava vaihtoehto vanhoille opetusmenetelmille - Kurssien tulee olla huolellisesti suunniteltuja vuorovaikutteisia kokonaisuuksia, joissa käytetään hyödyksi verkon mahdollisuuksia - verkkokurssin tulee olla virtuaalinen tila, luokkahuone, jossa opiskelijat tuntevat olevansa läsnä, ja jossa myös opettaja on läsnä! 9 KOULUTUSTUOTANTOKYSELY JA SEN TULOKSET Joulukuussa 2003 koordinaattoreille ja renkaiden jäsenille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin heidän kokemuksiaan koulutustuotannon onnistumisesta vuosina 2001-2003. 9.1 Kysely koordinaattoreille Koordinaattorikyselyn vastausvaihtoehdot olivat seuraavat: 1 = hyvin 2 = tyydyttävästi 3 = huonosti 0 = ei osaa sanoa