PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA, LL HANNA TELKKI-NYKÄNEN SISÄILMATYÖRYHMÄ
PORVOON KAUPUNKI LUKUINA - Kaupunki perustettu vuonna 1346. - Väkiluku n 50 200. - 64.1% suomenkielisiä, 29,6% ruotsinkielisiä. - Kouluja 28 kpl Kaupungin kiinteistöomaisuudessa. - Päiväkoteja 20 kpl -:-.
SISÄILMAEPÄILYT PORVOOSSA Sisäilmaepäilyjä on kirjattu nykyisessä muodossaan vuodesta 2010. Niitä on kertynyt 292 kpl, koskien 86 kiinteistöä. Kouluja, joista tehty sisäilmaepäily ja tutkimukset: Näse Skola, Tulliportin koulu, Kvarnbackens Skola, Gammelbacka Skolan, Linnajoen koulu, Tolkkisten koulu, Linnankoksen lukio, Grännäs skolan. Keskuskoulu, Lycieparkens skola, Linnajoen koulu.
YLI 100 MILJOONAN INVESTOINNIT Uudet koulut: - Kevätkummun koulu 492 oppilaspaikkaa (17.5 milj. ), valmistui 2017. - Tolkkisten koulu 288 oppilaspaikkaa (9.6 milj. ), valmistuu 2018. - Västra Enhetsskola 533 oppilaspaikkaa (21.5 milj. ), valmistuu 2019. Peruskorjauskohteet: - Lycieparkens skola 350 oppilaspaikkaa (10.9 milj. ), valmistui 2016. - Linnankosken lukio 660 oppilaspaikkaa (9.1 milj. ), valmistuu 2018. - Grännas skola 90 oppilaspaikkaa (5.4 milj. ) valmistuu 2018. - Tolkis Nya skola 140 oppilaspaikkaa (5.1 milj. ), valmistuu 2019. Sisäilmakorjauskohteet: - Keskuskoulu 500 oppilaspaikkaa (1.6 milj. ), valmistuu 2018. - Linnajoen koulu 500 oppilaspaikkaa ( 2.5 milj. ), valmistuu 2018.
ALKUKARTOITUS KOULULLA SISÄILMAEPÄILYSSÄ
NEUVONTA JA JATKOSUUNNITELMA Tuetaan terveyttä. Mikäli oire on yleinen oire kuten vatsakipu, väsymys, päänsärky ym. Kartoitetaan elämäntavat ja mahdollisesti oireiluun vaikuttavat seikat. Terveydenhoitaja ei ota kantaa onko kyseessä sisäilmaoire. Hän toimii kartoittajana. Työkaluina mm. oirepäiväkirja, päänsärkypäiväkirja, masennuksen seulonta (RBDI, BAI). Jos on vakavia, terveyttä haittaavia oireita, varataan aika terveysasemalle lääkärille jatkoselvityksiin. Henkilökunnan arvio työterveydessä aina. Jos on paljon koulupoissaoloja, myös koululääkäri voi arvioida tilannetta.
PORVOON KOULUJEN KÄYTTÄMÄ OIREPÄIVÄKIRJA
SISÄYMPÄRISTÖONGELMIEN MONET SYYTEKIJÄT Ilmanvaihdon ja lämpötilojen epäkohdat. Erilaiset sisäilmanlaatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus, riittämätön siivous, mineraalikuidut, allergeenit. Ympäristön meluisuus ja valaistus. Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen tietointensiivisyys lisäävät ärsytysherkkyyttä. Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö. Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys.
KIIREELLISYYSARVIO MUKANA Todetun kosteusvaurion laajuus, laatu ja sijainti vaikuttavat jatkotoimiin. Arvion tekee terveydensuojeluviranomainen rakennusteknisten selvittelyiden perusteella. Myös tilojen käyttäjien oireilu ja sairastavuus ohjaavat jatkosuunnitelmaa (lääkärin osuus). Yksilötason tai tunnistettavaa ryhmätason tietoa ei saa jakaa muille viranomaisille ilman potilaan lupaa. Oirekyselyä käytetään julkisten tilojen, kuten koulujen ja päiväkotien yhteydessä. Työterveyshuolto vastaa henkilökunnalle tehtävästä oirekyselystä. Kysely voidaan tehdä myös oppilaille.
MONIAMMATILLINEN TIIMI SELVITTELYTYÖSSÄ
KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN TERVEYSVAIKUTUKSISTA Epidemiologisista tutkimuksista laaditut meta-analyysit osoittavat varsin kiistattomasti, että kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys hengitystieoireisiin, -infektioihin (yskä, nuha, hengenahdistus, hengityksen vinkuna) sekä astmaan (riski x1.5). Riskisuhde on tutkimusten mukaan keskimäärin alle 2. Vain rajallinen näyttö allergiseen nuhaan. Yleisoireille ei näyttöä (päänsärky, väsymys, pahoinvonti). Atooppinen ihottuma; heikko näyttö. IgE-välitteinen allergia; ei näytä oleva yhteyttä. Lääkärin tulee saada yhteenveto rakennusteknisen selvityksen tuloksista ja johtopäätöksistä, joista selviää vaurion laajuus, laatu ja sijainti sekä mahdollinen ilmayhteys niihin tiloihin, joissa käyttäjät pääaisallisesti asuvat tai oleskelevat. Ympäristöherkkyys (idiopathic environmental intolerance, IEI), mikä tahansa ympäristötekijä laukaisee herkkyyden.
TUTKIMUSNÄYTTÖÄ KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSEN MUKAAN
KOSTEUSVAURIOITUNEET JA HOMEISET RAKENNUKSET JA HENGITYSTIESAIRASTAVUUS Tauti Kausaliteetti (yhteys & muut kriteerit) Ei mikään Riittävä näyttö yhteydestä epidemiologisissa tutkimuksissa Rajoitettu näyttö yhteydessä. Riittämätön näyttö. Astman paheneminen. Uuden astman synty. Hengitystieoireet ja infektiot. Yskä, vinkuna, hengenahdistus. Keuhkoputkitulehdus. Allerginen nuha. Keuhkofunktion muutos. Allergia tai atopia.
HENGITYSTIEOIREET Fisk ym. 2007 (Indoor Air) Antova ym. 2008 Ylähengitystieoireet 1.70 (1.44-2.00) Yskä (aikuiset) Yskä (lapset) 1.52 (1.18-1.96) 1.75 (1.56-1.96) 1.30 (1.22-1.39) 1.50 (1.31-1.73) Hengityksen vinkuminen (aikuiset) Hengityksen vinkuminen (lapset) 1.39 (1.04-1.85) 1.53(1.39-1.68) 1.43 ((1.36-1.49) 1.49 (1.28-1.74)
ASTMA Astman synty (aikuiset) Fisk ym. 2007 Astman synty (aikuiset ja lapset) Quansah ym 2012 Kosteus ja/tai home tai homeen haju 1.34 (0.86-2.10) Kosteusvaurio Kosteus Näkyvä home Homeen haju 1.12 (0.98-1.27) 1.33(1.21-1.56) 1.29 (1.04-1.60) 1.73 (1.19-2.5)
HENGITYSTIEINFEKTIOT Fisk ym. 2010 Antova ym. 2008 Hengitystieinfektiot (kaikki) Hengitystieinfektiot (aikuiset) Hengitystieinfektiot (lapset) 1.50 (1.32-1.70) 1.49 (1.14-1.95) 1.48 (1.33-1.65) Bronkiitti (kaikki) Bronkiitti (lapset) 1.45 (1.32-1.59) 1.38 (1.28-1.47)
SISÄILMAEPÄILY KOULUSSA, PROSESSIN ETENEMINEN Rehtorin velvollisuus on sisäilmaepäilyssä käynnistää tutkimukset. Oirekysely yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Kouluterveydenhuollon ja infektiolääkärin informaatio jo alussa tärkeää. Kunnalla vastuu julkisen rakennuksen kunnosta. Myös velvollisuus selvittää rakennuksen kunto. Yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisten kanssa. Lääkärin osuus: vastaa diagnostiikasta, erotusdiagnostiikasta ja hoidon asianmukaisuudesta. Rakentaa luottamukseen perustuvan potilas-lääkärisuhteen. Antaa näyttöön perustuvaa tietoa sisäilman terveysvaikutuksista. Pitää mielessä oireiden ja ympäristötekijöiden mahdollisen yhteyden. Antaa pyydettäessä lausuntoja terveydentilasta. Ohjaa potilaan oikean tahon puoleen sisäilmaongelman selvittämisessä.
ANAMNEESI VASTAANOTOLLA Onko oireilu alkanut sen jälkeen, kun potilas on aloittanut oleskelun uudessa tilassa tai rakennuksessa ja kuinka kauan tästä on kulunut oireiden alkamiseen? Onko potilas aiemmin oireillut vastaavasti joissakin muissa tilanteissa? Kuinka nopeasti oireet pahenevat, kun potilas tulee tilaan ja kuinka nopeasti ne helpottavat, kun hän poistuu tilasta? Onko oireita aina ja onko oire jatkuvaa, kun potilas on tilassa tai rakennuksessa? Onko muilla rakennuksen käyttäjillä samankaltaisia oireita? Esiintyykö vastaavaa oireilua myös muissa tiloissa, olosuhteissa tai muiden tekijöiden vaikutuksesta? (pakokaasu, hajusteet, pöly )
KONSULTOINTI Lääkärin tehtävä on vastata diagnostiikan, erotusdiagnostiikan ja hoidon asianmukaisuudesta. Astman selvittely ja diagnostiikka tapahtuu perusterveydenhuollossa. Ammattiepäilyt ohjattaan työterveyshuoltoon ja sieltä tarvittaessa ESH/ammattitauti pkl:lle. Kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa tarvittaessa apua rakennusteknisten tutkimusten tulkinnassa.
OIREKYSELYTUTKIMUS 2014 PORVOON KESKUSKOULU Vertailukouluna Albert Edelfeltin koulu. THL:n alakouluille suunniteltu kyselylomake. Kyselylomake jaettiin ja palautettiin keskitetysti koulun kautta. Lomakkeiden tallennus tapahtui Itä-Suomen Yliopiston tallentajalla, lomakkeen analysoi THL. Aineisto : Keskuskoulusta vastauksia 410 kpl(82.2%) ja Albert Edefeltin koulusta 317 kpl (76,9%).
TULOKSIA VERTAILUSSA - PK 94.1% vastasi oman terveydentilan olevan erinomainen vs. AE 98.4%, PK tyydyttävä 5.4% vs. AE 1.6% ja huono PK 0.5% VS AE 0%. - Infektiosairauksien määrä samalla tasolla/tavanomainen märä. - PK:ssa oireina enemmän: nenän tukkoisuus, nuha, silmäoireet, väsymys, päänsärky, viikottainen yskä. Ei tilastollisesti merkitsevä ero. - Kuvattuja oireita; nenän tukkoisuus/nuha, kuiva/kipeä kurkku, yskä, väsymys, päänsärky, lihaskivut, kuume, keskittymisvaikeudet ja silmäoireet. - PK:ssa enemmän nenän tukkoisuutta/nuhaa, kuiva/kipeä kurkku, yskä, hengenahdistus, silmäoireet, lihaskivut, päänsärky ja väsymys. Tilastollisesti merkitsevä ero. - Astmaa PK:ssa x2 enemmän kuin normaalisti, AE:ssa x1.8. - Yöyskää PK:ssa 1-2 kertaa enemmän kuin AE koulussa.
SUOSITUKSET Porvoon keskuskoululaisten lisääntynyt oireilu verrattuna Albert Edefeltin koululaisiin voi mahdollisesti viitata sisäilmaongelmaan. Suositetaan tarkempia selvityksiä; rakennuksen tutkiminen ja epäpuhtauslähteiden selvittäminen.
KIITOS!