Yhteenvetoraportti Loviisan liitoskuntien koulujen terveyskyselyistä keväällä 2012

Transkriptio

1 Yhteenvetoraportti Loviisan liitoskuntien jen terveyskyselyistä keväällä 22 Kyselyt toteutettiin kevään 22 aikana kaikissa Loviisan liitosalueiden issa. Ruotsinkielisistä ista kysely lähetettiin n, in, in, skolanin, in ja n ihin. Suomenkielisten jen kyselyt toteutettiin samanaikaisesti. Kysely toteutettiin,, ja issa. Suomenkielisten jen vastausprosentti oli 5, ja ruotsinkielisten jen 4,. Maaliskuun loppuun mennessä saatiin ruotsinkielisistä ista tiedot lapsesta ja suomenkielisistä ista lapsesta, joista osa puutteellisesti täytettynä. Jos vastauksessa ei ollut ilmoitettu n nimeä, näitä tapauksia ei ole mukana jen välisessä vertailussa. Matalan vastausprosentin selittäjänä saattaa olla, että vanhemmat epäilivät kyselyn tuloksia käytettävän perusteena kyläjen lakkauttamiselle. Ruotsinpyhtään kirkonkylän suomenkielisessä ssa kysely tehtiin puoli vuotta aikaisemmin vuodenvaihteessa 2-2. Yhtä aikaa oirekyselyjen kanssa tehtiin rakennusten kuntotutkimus ja verkkoselvitys. Osallistumisprosentti jäi monissa issa niin matalaksi, ettei kohtaisia tuloksia voida luotettavasti analysoida. Esimerkiksi sta vastasi vain neljä oppilasta. Aineisto oli riittävän suuri vain kahdessa ruotsinkielisessä ssa ( skolan ja skolan), joissa vastaajia oli molemmissa yli 4 sekä yhdessä suomenkielisessä ssa, ssa, josta oli vastaajaa. Niistä ista, joissa vastaajia oli 5- kpl voidaan antaa viitteellisiä tuloksia (, ja )., Tesjärven ja jen tuloksia ei voi luotettavasti analysoida, koska vastaajia oli vain -, jolloin yhden vastaajan osuus liian, 5-. Eräissä taulukoissa näennäisen korkeat %-luvut perustuvat vain -2 tapaukseen. Taulukoissa on ilmoitettu %-luvut ja -sarakkeessa lisäksi vastanneiden lukumäärä ja %-osuus. Aineisto analysoitiin SPSS2-ohjelmalla khiin neliö- ja Fisherin tarkalla testeillä. Eräissä taulukoissa on ilmoitettu jen välisen vertailun suuntaaantava p- SPSS-ohjelmalla analysoituna. Jos tilastollista merkitsevyyttä ei ole, siitä on merkintä, (not significant). Vuoden 22 tuloksia voidaan verrata aiemmin tehtyyn Loviisan kaupunkialueen jen kyselyyn (n=) ja talvella 2-2 tehtyihin muiden paikkakuntien kyselyihin Turussa ja Kokkolassa. Taulukko. Suomenkieliset t; oppilaiden lkm ( vastaajaa ei ilmoittanut lapsen n nimeä, ei ilm. sukupuolta) n nimi p-

2 tyttöjä poikia Kymmenen vastaajaa jätti ilmoittamatta joko lapsen n nimen tai lapsen sukupuolen. Suomenkielisiä vastaajia oli. Taulukko 2. Ruotsinkieliset t; oppilaiden lukumäärä. skola, n ( poikia tyttöjä oppilaiden lukumäärä (4 2 (5 Yleinen viihtyvyys issa oli hyvä. Kohtalaisesti viihtyvien osuus oli suurempi suomenkielisissä kuin ruotsinkielisissä issa. Samoin huonosti viihtyviä oli suomenkielisissä issa enemmän, mutta kyse oli kuitenkin vain muutamista lapsista. Loviisan jen viihtyvyystunnusluvut ovat samanlaiset kuin muissakin suomalaisissa issa. On vaikea sanoa, onko kieliryhmien välinen ero todellinen, koska suomenkielisissä issa vastausprosentti jäi hyvin matalaksi. Koulujen väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Taulukko. Yleinen viihtyvyys ssa, suomenkieliset t; osuus vastanneista % n nimi n= Tesjoen, n= 5, hyvin kohtalaisesti huonosti 2 % % ( 2 (4 4 (2 4 ( p- Taulukko 4. Yleinen viihtyvyys ssa; Ruotsinkieliset t (% vastanneista) viihtyy ssa hyvin kohtalaisesti huonosti % % % % % %, n ( ( ( ( Koettu ilman laatu vaihteli merkittävästi eri jen välillä. Koetussa ilman laadussa oli epäkohtia ssa, ssa ja skolan sekä in ssa. suomenkielisen n yleisin haitta

3 oli kylmä lattia ja liukkaus. Homeen a raportoitiin yleisimmin in ssa (. Ruotsinkielisissä issa vain skolan ja in n osalta ja suomenkielisissä issa ja jen sisäilmahaittoja voidaan pitää merkittävinä. Haittoja koki reilu neljännes vastaajista, lähinnä valitettiin kylmästä lattiasta, tunkkaisuudesta ja huonosta ilmanvaihdosta. Tähdellä merkittyjen muuttujien kohdalla jen välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä. Taulukoissa on raportoitu viikoittain tai useammin ilmenevät haitat. Taulukko 5. Vähintään viikoittain haittaava sisäilmaolosuhde; Suomenkieliset t (% vastanneista), N=,, n=, n=5, p- veto kuumuus kylmyys kylmä lattia tunkkaisuus huono ilmanvaihto homeen maakellarin liuottimien viemärin muu epämiell. melu pöly, lika liukkaus muu vaara 2 % 2 % % % % n= 2 % 5 2 % % 2 % 5 ( ( (22 ( (22 (25 (2 (2 ( ( 5 ( ( ( ( Taulukko. Vähintään viikoittain haittaava sisäilmaolosuhde; Ruotsinkieliset t, yht N = , n ( veto kuumuus kylmyys kylmä lattia tunkkaisuus huono ilmanvaihto % 2 % % % % % 2 2 % % % % % 4 (2 ( (, * 24 ( 2 (

4 homeen maakellarin liuottimen viemärin muu epämiell. melu pöly, lika liukkaus muu vaara % % % % % % ( ( ( ( 5 (4, ** 2 ( 4 (4 (, * 2 ( Sisäilmaan liittyviä haittoja oli pääasiassa havaittu omassa luokkahuoneessa ja käytävässä sekä WC-tiloissa. Joissakin vastauslomakkeissa mainittiin haittoja olevan myös iltapäiväkerhon tiloissa. Terveyshaitoista otettiin huomioon sekä lääkärin toteamat sairaudet että viikoittain tai useammin koetut oireet, hoito ja poissolot. Astman yleisyys oli hiukan kohonnut sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisissä issa. Suomenkielisissä issa yksi tapaus riittää selittämään poikkeaman tavanomaisesta tasosta. Ruotsinkielisissä issa on noin viisi ylimääräistä astmatapausta. On vaikea sanoa, onko löydös todellinen vai johtuuko ero väestötasoon verrattuna vain matalasta osallistumisprosentista. Allergista nuhaa oli tavanomaista vähemmän kaikissa issa. Myös atooppista ihottumaa ja ruoka-allergiaa on Loviisan issa vähemmän kuin lapsilla keskimäärin lukuun ottamatta a, jossa atooppista ihottumaa raportoitiin tavallista enemmän. Infektion yhteydessä esiintyvät astmaoireet olivat tavallista yleisempiä n ja issa. Taulukko. Allergiasairauksien yleisyys (% vastanneista); Suomenkieliset t astma allerginen nuha atooppinen ihottuma ruokaallergia, n= % % % % n= % % n= % n=5 ( (2 (2 (2 ( ( p-

5 astmaoireita infektion yhteydessä Taulukko. Allergiasairauksien yleisyys (% vastanneista); Ruotsinkieliset t astma allerginen nuha atooppinen ihottuma ruokaallergia % % % % % % % % % astmaoireita infektion yhteydessä % % Infektiosairauksia oli ollut eniten ruotsinkielisissä issa. Valtakunnallisiin kyselyihin verrattuna sairastavuus oli kuitenkin tavanomaisella tasolla. Suomenkielisistä ista raportoitiin infektioita tavallista vähemmän, myös niistä ista, joissa oli viitteitä sisäilmaongelmista. Infektioita koskeva kysymys oli varsin usein myös jätetty tyhjäksi. Kosteusvaurioon usein viittaavia poskiontelotulehduksia oli normaali määrä kaikissa issa. ssa oli muutama tapaus, mutta koko sta oli vain vastaajaa. Vatsaflunssaa oli ollut n ruotsinkielisessä ssa. Taulukko. Infektiosairauksien yleisyys syyslukukaudella; Suomenkieliset t, % kaikista vastanneista, n= n= n=5 p- flunssa nuhakuume angiina korvatulehdus sinuiitti laryngiitti bronkiitti keuhkokuume influenssa vatsaflunssa silmätulehdus ollut terve 2 % % % % % % n= % % % % % ( 2 (24 ( (2 2 (4 2 (4 (2 ( ( (4

6 Taulukko. Infektiosairauksien yleisyys syyslukukaudella; Ruotsinkieliset t (% vastanneista ittain), (n=5), n= ( flunssa nuhakuume angiina korvatulehdus sinuiitti laryngiitti bronkiitti keuhkokuume influenssa vatsaflunssa silmätulehdus ollut täysin terve % % % % % % % % % 4 % n= 4 (4 4 (4 2 ( 5 ( (4 ( ( ( (2 (2 (5 25 ( n ja in issa oli ollut eniten toistuvasti, yli kertaa lukukaudessa infektioita sairastaneita lapsia (ei taulukkoa). Toistuvasti infektioita sairastaneita oli kuitenkin vain muutamia lapsia /. Valtaosa infektioita sairastaneista lapsista oli sairastanut kutakin infektiosairautta - kertaa lukukaudessa, mitä kuitenkin voidaan pitää vielä normaalina. Kevätlukukaudella oli infektiosairauksia vähemmän kuin syyslukukaudella. Tämä on tavanomaista kaikissa issa. Kosteusvaurioon viittaavia poskiontelotulehduksia ei esiintynyt myöskään keväällä. Kieliryhmien välinen ero säilyi, mutta ero oli pienempi keväällä kuin syksyllä. Viitteitä erityisistä epidemioista ei ollut. Vatsaflunssaa oli vähemmän kuin muualla Suomessa. Taulukko. Infektiosairauksien yleisyys kevätlukukaudella; suomenkieliset t (% vastanneista ittain), n= n=5 ( flunssa nuhakuume angiina korvatulehdus sinuiitti laryngiitti bronkiitti % % % ( (2 2 (4 (2

7 keuhkokuume influenssa vatsaflunssa silmätulehdus % % % (2 2 (4 4 ( (2 ollut täysin terve % % (22 Taulukko 2. Infektiosairauksien yleisyys kevätlukukaudella; Ruotsinkieliset t (% vastanneista ittain) 44, (n=5) 4, n=42, n=5 ( 5 flunssa nuhakuume angiina korvatulehdus sinuiitti laryngiitti bronkiitti keuhkokuume influenssa vatsaflunssa silmätulehdus ollut täysin terve % % % % % 4 % 2 % % 4 (5 44 (2 ( (2 ( ( 4 ( ( 2 ( 24 ( Raportoitu terveyspalvelujen käyttö ei ollut aivan suhteessa raportoituun infektioiden määrään. Sekä suomenkielisissä issa että ruotsinkielisissä issa lääkärin hoidon tarve ja antibioottien käytön tarve olivat suunnilleen samaa suuruusluokkaa. Ilmeisesti ruotsinkielisissä issa oli raportoitu myös lievimmät infektiosairaudet tai suomenkielisissä issa oli aliraportointia. Muiden paikkakuntien tuloksiin verrattuna poissaoloja oli paljon, mutta hoidon tarve oli tavanomaisella tasolla. Tessjoella (molemmat t) ja issa lääkärin vastaanottokäyntejä oli paljon. Infektioiden määrän lisäksi palvelujen käyttöön vaikuttaa myös palvelujen saatavuus. molemmat t ovat pieniä ryhmiä eikä voi sanoa varmuudella onko havaittu ero todellinen vai matalasta vastausprosentista johtuva. Koulujen väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Risaleikkauksia oli tehty suomenkielisten jen lapsille merkittävästi enemmän kuin ruotsinkielisissä issa. Poissaoloja oli yhtä paljon molemmissa kieliryhmissä.

8 Taulukko. Terveyspalvelujen käyttö; Suomenkieliset t (% kysymykseen vastanneista), n= n= n=5 lääkärin vo:lla antibioottihoito risaleikkaus poissa sta 2 % 2 % (2 % % ( % 5 5 ( % ( % ( ( (5 4 (2 p- 4 ( Taulukko 4. Terveyspalvelujen käyttö; Ruotsinkieliset t n= 42 lääkärin vo:lla antibioottihoito 2 2 % n=5 2 % % 2 risaleikkaus poissa sta % % % Viikoittain tai useammin esiintyvät oireet olivat suhteellisen matalalla tasolla kaikissa issa molemmissa kieliryhmissä. Vain n eräät yleisoireet nousivat yli keskitason. Ärtyneisyyden osalta ero muihin ihin oli melkein merkitsevä. Myös tavallisimmat hengitystieoireet, kuten tukkoisuus ja käheys olivat matalalla tasolla. Ruotsinkielisissä issa päänsärky ja väsymys sekä tukkoisuus olivat yleisimmät oireet, mutta tasot olivat valtakunnallisin vertailuryhmiin verrattuna matalalla tasolla. Oireita oli suomenkielisissä issa hiukan enemmän kuin ruotsinkielisissäissa. Taulukko 5. Viikoittain tai useammin esiintyvät oireet syyslukukaudella: Suomenkieliset t, n= Tesjoen n= tukkoisuus vesinuha samea nuha kurkkukipu käheys nenäverenvuoto kuiva yskä % % % 2 % Yhteensä 5 (2 4 ( ( ( 4 ( p-

9 limainen yskä vinkuva yskä hengenahdistus hengityksen vinkuna yöyskä silmäoireet kuume lihaskivut niveloireet väsymys päänsärky levottomuus ärtyneisyys keskittymisvaikeudet virtsatieoireet ruokahaluttomuus pahoinvointi vatsakipu ripuli nokkosrokko ihon kutina,ihottuma oppimisvaikeudet unihäiriöt % % % % % % 2 % % % % % % % % 2 % ( (2 (2 (2 (2 2 (4 (2 (2 2 (24 2 (4 (4 2 (24 ( 4 ( 5 ( (2 (2 (2 (. Taulukko. Viikoittain tai useammin esiintyvät oireet syyslukukaudella; Ruotsinkieliset t (% osuudet vastanneista) 44 5 tukkoisuus vesinuha samea nuha kurkkukipu käheys nenäverenvuoto kuiva yskä limainen yskä vinkuva yskä hengenahdistus hengityksen vinkuna yöyskä silmäoireet

10 kuume lihaskivut niveloireet väsymys päänsärky levottomuus ärtyneisyys keskittymisvaikeudet virtsatieoireet ruokahaluttomuus pahoinvointi vatsakipu ripuli nokkosrokko ihon kutina,ihottuma oppimisvaikeudet unihäiriöt ( kpl) ( kpl) ( kpl) (p=.) 5 (p=. 2 Taulukko. Viikoittain tai useammin esiintyvät oireet kevätlukukaudella: Suomenkieliset t, n=, n n= Yhteensä 5 tukkoisuus vesinuha samea nuha kurkkukipu käheys nenäverenvuoto kuiva yskä limainen yskä vinkuva yskä hengenahdistus hengityksen vinkuna yöyskä silmäoireet kuume lihaskivut niveloireet väsymys päänsärky levottomuus ärtyneisyys % % % 2 % n= = 2 % % % (2 5 ( (2 2 (4 (2 2 (5 (2 (2 (2 (2 (2 (2 ( p-

11 keskittymisvaikeudet virtsatieoireet ruokahaluttomuus pahoinvointi vatsakipu ripuli nokkosrokko ihon kutina,ihottuma oppimisvaikeudet unihäiriöt (2 ( (5 2 (5 2 (4 4 ( (2 ( (2 2 (5 Keväällä oireet olivat vielä matalammalla tasolla kuin syksyllä. Ilmiö on havaittu muissakin tutkimuksissa. Taulukko. Viikoittain tai useammin esiintyvät oireet kevätlukukaudella; Ruotsinkieliset t (% osuudet vastanneista) tukkoisuus vesinuha samea nuha kurkkukipu käheys nenäverenvuoto kuiva yskä limainen yskä vinkuva yskä hengenahdistus hengityksen vinkuna yöyskä silmäoireet kuume lihaskivut niveloireet väsymys päänsärky levottomuus ärtyneisyys keskittymisvaikeudet virtsatieoireet ruokahaluttomuus pahoinvointi vatsakipu ripuli ( opp) 5 ( opp) 2 % % % % % % % % % % % % % %

12 nokkosrokko ihon kutina,ihottuma oppimisvaikeudet unihäiriöt 2 5 ( opp) Oireilun ajallinen yhteys rakennuksessa oleskeluun oli heikko. Selvimmin oireet liittyvät un päänsäryn ja väsymyksen osalta. Oireiden yhteys rakennukseen oli selvin suomenkielisessä ssa. Väsymyksen osalta samanlainen yhteys todettiin n ruotsinkielisessä ssa. Taulukko. Oireiden ajallinen yhteys rakennuksessa oleskeluun: Suomenkieliset t ( % vastanneista) oireilu häviää muualla n n= 5 hengitystieoireet iho-oireet silmäoireet päänsärky väsymys % % % % % = 4 ( (2 (2 5 (2 5 (2 P- Taulukko 2. Oireiden ajallinen yhteys rakennuksessa oleskeluun; häviävätkö oireet muualla; ruotsinkieliset t (% vastanneista) oireilu häviää muualla 5 42 hengitystieoireet iho-oireet silmäoireet päänsärky väsymys 44 % 4 2% 5 2 % % % % Kroonisia tai usein toistuvia oireita oli selvimmin suomenkielisessä ssa, n ssa ja in ssa. Tasot olivat kaiken kaikkiaan matalia. Kuitenkin joka viides suomenkielisten jen oppilas kärsi usein toistuvasta päänsärystä, mikä on noin viisi prosenttiyksikköä tavanomaista enemmän.

13 Taulukko 2. Pitkäaikaiset ja usein toistuvat oireet: Suomenkieliset t ( % vastanneista) n = n= 5 P- kroon. nuha kr ihottuma toistuva päänsärky % % % % % ( 4 ( (2 Taulukko 22. Pitkäaikaiset ja usein toistuvat oireet; Ruotsinkieliset t (% vastanneista) kroon. nuha kr ihottuma toistuva päänsärky väsymys % % % % Muut sairaudet: Koko ruotsinkielisten aineistossa oli oppimisvaikeuksia ollut 5 oppilaalla (4. Näitä oppilaita oli yksittäisiä kolmessa eri ssa. Neljällä oli laktoosi-intoleranssi. Yhdellä lapsella oli todettu tuberkuloosi. Sisäilmaaltisteisiin liittyviä kroonisia autoimmuunitauteja ei raportoitu. Lääkkeiden käyttö oli maltillisella tasolla. n ssa tarvittaessa otettavia lääkkeitä käytettiin hiukan tavanomaista enemmän. Koulujen ja kieliryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Taulukko 2. Lääkkeiden käyttö: Suomenkieliset t ( % vastanneista) n = n= 5 tarvittaessa jaksoittain säännöllisesti 2 % % % % 5 (2 2 (4 ( P- Taulukko 24. Lääkkeiden käyttö; Ruotsinkieliset t (% vastanneista)

14 tarvittaessa jaksoittain säännöllisesti 2 % % Tavallisimmat käytössä olevat lääkkeet olivat allergia- ja astmalääkkeitä sekä kuume- ja särkylääkkeitä. Terveydentila on nykyisessä ssa heikentynyt joka neljännellä vastaajalla ssa ja joka viidennellä n ja n issa. Taulukko 25. Terveydentilan muutos ed. un verrattuna: Suomenkieliset t ( % vastanneista) n = n= 5 huonontunut jkv huonontunut paljon % (4 (2 P- Taulukko 2. Terveydentilan muutos ed. un verrattuna; Ruotsinkieliset t (% vastanneista) huonontunut jkv huonontunut paljon % 5 % Yleinen terveydentila on valtaosalla vastaajista hyvä tai erinomainen. Kohtalaisen terveydentilan omaavia oli eniten ssa ja n ruotsinkielisessä ssa. Taulukko 2. Yleinen terveydentila: Suomenkieliset t ( % vastanneista) n = n= 5 erinomainen hyvä kohtalainen huono 5 % % % % (2 (5 5 ( P- Taulukko 2. Nykyinen terveydentila; Ruotsinkieliset t (% vastanneista)

15 erinomainen hyvä kohtalainen huono % % 4 4 % Taustatiedot ja elintavat Kyselyssä mukana olleet taustatiedot eivät selittäneet oireilua. Tupakansavulle altistui vain muutama prosentti suomenkielisistä lapsista. Kotieläinten pito oli yleistä, ja eri issa oli vaihtelua, mutta erot eivät kuitenkaan olleet merkitseivä. Kolmella neljästä lapsesta oli sisaruksia. Sisarusten määrä vaikuttaa mm. infektiosairauksien ja allergiasairauksien riskiin. Taulukko 2. Tiedot kotiolosuhteista: Suomenkieliset t ( % vastanneista) n = n= 5 P- kotieläimiä alt tupakansavulle sisaruksia % % 4 ( ( 5 ( Taulukko. Tiedot kotiolosuhteista; Ruotsinkieliset t (% vastanneista) kotieläimiä alt tupakansavulle sisaruksia % % % % % Valtaosa vastanneista ilmoitti lasten nukkuvan riittävästi. % Taulukko.Nukkumistottumukset: Suomenkieliset t ( % vastanneista) n = n= 5 P- tuntia tuntia tuntia tuntia % 5 % % (2 5 ( (5 2 (5

16 tuntia (2 Taulukko 2. Nukkumistottumukset. Unen pituus keskimäärin per yö; Ruotsinkieliset t (% vastanneista) tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia 2 % % % 4 4 % 4 4 % % (2 24 ( 52 ( 55 (4 2 (2 Ruotsinkieliset lapset katsovat merkittävästi lyhyemmän ajan televisiota kuin suomenkieliset. Samansuuntaisia tuloksia on havaittu mm. Pohjanmaan kunnissa. Taulukko. TV:n käyttötottumukset: Suomenkieliset t ( % vastanneista) n = n= alle tunti tunti 2 tuntia tuntia 4 tuntia tai en (2 5 ( (5 2 (5 (2 P- Taulukko 4. TV:n käyttötottumukset, tuntia päivässä; Ruotsinkieliset t (% vastanneista) alle tunti tunti 2 tuntia tuntia 4 tuntia tai en. 2 % 4 4 ( (5 4 ( (4 (

17 p <. Internetin käyttöaika oli samaa suuruusluokkaa molemmissa kieliryhmissä. Koulujen väliset erot eivät olleet merkitseviä. Taulukko 5. Pelien ja internetin käyttöaika tuntia päivässä: Suomenkieliset t ( % vastanneista) n = n= 5 alle tunti tunti 2 tuntia tuntia 4 tuntia tai en. % 2 % % % % (5) 2 (45) (2) P- Taulukko. Pelien ja internetin käyttöaika tuntia päivässä; Ruotsinkieliset t (% vastanneista) alle tunti tunti 2 tuntia tuntia 4 tuntia tai en % 2 % % 2 Lapsen vaatteissa tuntuvaa epätavallista a oli havaittu molemmissa issa sekä in issa joidenkin vanhempien mukaan. Tietyt mikrobit aiheuttavat ja, mutta n puuttuminen ei poissulje mikrobiongelmaa. 5 ( (4 (2 4 ( Taulukko. Lapsen vaatteissa epätavallista a: Suomenkieliset t ( % vastanneista) n = n= 5 P- ei joskus usein % % % 2 % % 4 ( 5 ( 5 (

18 Taulukko. Lapsen vaatteissa epätavallista a; Ruotsinkieliset t (% vastanneista) ei joskus usein % % % % % % % % 22 ( 4 ( ( Yhteenveto Oirekysely Loviisan liitoskuntien ihin tehtiin kaupungin sivistystoimen pyynnöstä kokonaiskuvan saamiseksi Loviisan kaupungin jen sisäilmaolosuhteista ja lasten oireista ja sairastavuudesta. Samanaikaisesti kyselyn kanssa oli käynnissä rakennusteknisiä tutkimuksia ja verkkoselvitys. Vastausprosentti jäi matalaksi, suomenkielisissä issa % ja ruotsinkielisissä issa. Erityisen huono vastausaktiivisuus oli suomenkielisissä issa ja monissa lomakkeissa ilmeni vanhempien pelko kyläjen tulevasta lakkauttamisesta. Tämä saattoi vaikuttaa vastaamiseen. Toinen vastaamisaktiivisuutta vähentävä seikka saattaa olla se, että lapset ovat terveitä eikä sisäilmaongelmia ole koettu. Koulukohtaisten vastausten pienen ryhmäkoon vuoksi tuloksia voidaan pitää luotettavina vain molempien jen sekä in jen osalta. Muissa issa ryhmäkoko on liian pieni muuta kuin suuntaa antavaa tulosten tarkastelua varten, koska yhden vastaajan vaikutus prosenttilukuihin on suuri. Kieliryhmien välisiä eroja voidaan kuitenkin tarkastella ja verrata Loviisan tuloksia muihin talvella 2-2-tehtyihin vastaaviin kyselyihin Turussa ja Kokkolassa, joissa on myös ruotsinkielisiä ja. Kyselyn tuloksissa nousee esiin viitteitä suomenkielisen sekä ruotsinkielisen n sisäilmaongelmasta sekä jossain määrin myös in n sisäilmaongelmasta. Koettu terveydentila on hiukan heikentynyt, terveydentila on heikentynyt ko. rakennuksessa oleskellessa ja sisäilma tuntuu joidenkin mielestä tunkkaiselta. Lasten vaatteissa oli myös havaittu mikrobihaittaan sopivia ja. Näissä issa oli myös muita ja enemmän yleisoireita, rakennukseen liittyvää ja muualla lievittyvää oireilua sekä kroonista tai usein toistuvaa oireilua. Infektiosairaudet olivat kuitenkin vielä tavanomaisella tasolla eikä mikrobialtistukselle tyypillisiä antibioottihoitoa vaativia infektioita esiintynyt tavanomaista enempää. Lääkärin vastaanottopalveluja oli käytetty paljon ja poissaoloja oli epätavallisen runsaasti. Lääkkeiden käyttö oli pääosin tavanomaisella tasolla. Astmaa oli enemmän kuin lapsiväestössä keskimäärin, muita allergiasairauksia oli tavallista vähemmän eikä autoimmuunisairauksia raportoitu.

19 Elintavoissa ei noussut esille oireilua selvästi selittäviä tekijöitä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana havaittiin kuitenkin, että suomenkieliset lapset altistuvat enemmän tupakansavulle kuin ruotsinkieliset. Ruotsinkieliset oppilaat katsovat vähemmän televisiota kuin suomenkieliset oppilaat. Internetin käytössä ja pelaamisessa ei ollut vastaavaa eroa havaittavissa. Suosittelen molempien jen ja in jen tarkempaa rakennusteknistä tutkimusta rakennusten kunnon ja turvallisen sisäilman varmistamiseksi.