Porin seudun kuntakokeilun väliraportti 31.7.2013

Porin seudun kuntakokeilun väliraportti 31.7.2013 Oivallukset syntyvät yhdessä Porin kaupunki, Työllisyysyksikkö Hankekoordinaattori Mertala Sirpa sis. hanketiimiläisten raporttien koosteet (toim.) Joitakin päivityksiä 24.10.2013/SM

1 Sisällys 1 Tiivistelmä... 3 1.1 Työllisyyden kuntakokeilu Porin seudulla... 3 1.2 Lyhyesti... 4 2 Johdanto... 7 2.1 Kuntakokeilun mahdollisuudet... 7 2.2 Realistisuus ja kokeiluinnovatiivisuus... 8 3 Porin seudun kuntakokeiluhankkeen henkilöstö ja tehtäväalueet...12 4 Oivallukset syntyvät yhdessä: Porin seudun kokeiluja ja laadullista kehittämistä...18 4.1 Rajoja ylittävä yhteistyö yhteisten asiakkaiden hyväksi...18 4.2 Asiakkaat ja palvelureitit, joissa kuntakokeilu mukana/kehittämistarpeet...19 4.3 Yksilötarinat ja niiden sovittaminen järjestelmään...22 4.4 TOPPIS koulutuskokeilu...24 4.5 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen...25 4.6 Aikuisten työpajatoiminta...29 4.7 Erilaiset ryhmätoimintakokeilut...32 4.8 Työpankkimallin kehittäminen...34 4.9 Green Care...36 4.10 Yritysyhteistyö ja verkostoituminen...40 4.11 Viestintä...48 5 Pomarkun, Merikarvian ja Ulvilan kuulumiset...49 6 Oivallukset vaikuttavat yhdessä: Porin seudun kuntakokeilun määrällisiä tuloksia...53 6.1 Tunnuslukuja...53 6.2 Kuntakokeilun asiakasmäärät, palveluihin osallistuneet ja tilanne...56 6.3 Palkkatukityöllistämisen monipuolistaminen...58 7 Suunnitelmissa...61 7.1 Yhteisoivallusten lisääminen...61 7.2 Kuntakokeilun koulutukset lisäpalveluna käyttöön...61 7.3 Työpankkimallin pilotointi...62 7.4 Laadullinen seurantajärjestelmä...62 8 Kehitettävää...63 8.1 Hankkeen historiakatsaus: Mitä on muuttunut 31.12.2012 kehittämistarpeista?...63 8.2 Kuntakokeilun asiakkuuden kesto ja yhteisasiakkuuksien haasteet...64 8.3 Kuntien ja valtion työllistämistyönjaosta...64

2 LÄHTEET...67

3 1 Tiivistelmä 1.1 Työllisyyden kuntakokeilu Porin seudulla Valtakunnallinen hankekokonaisuus Porin seudun kuntakokeilu on yksi Suomessa toteutettavasta 26 valtakunnallisesta hankkeesta, joiden hallitusohjelman (Hallitusohjelma 2011) mukainen tehtävä on osallistua pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen yhtenä työllisyyspoliittisena kärkihankkeena. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on hyväksynyt hankehakemukset vuoden 2012 puolivälissä. Näiden päätösten perusteella Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt) ovat alueilla myöntäneet kuntien hakemuksiin rahoituksen. Mukana oli alunperin 65 kuntaa, jotka kuntien yhdistymisten myötä ovat vähentyneet 61:een. Porin seudun hankkeeseen kuuluvat Porin lisäksi Ulvila, Merikarvia ja Pomarkku. Hankkeet kestävät vuoden 2015 loppuun. Kuntakokeilu mainitaan myös Euroopan komission Suomen työllisyyspoliittisia toimenpiteitä koskevissa asiapapereissa nuorisotakuun ohella. Toimenpiteet on nyt toteutettava keskittyen selkeästi kohderyhmien osaamistason ja työmarkkina-aseman parantamiseen. (Euroopan komissio 2013, 4). Makrotasoilta annetut tavoitteet edellyttävät kaikilta toimijoilta paljon. Tavoitteina on rakentaa uudenlaisia työllistämisen malleja, ratkaista yksilöiden pitkittyneen työttömyyden tilanteita, tuoda ehdotuksia rakenteellisen työttömyyden esteiden poistamiseksi, ottaa kantaa kunnan ja valtion työllistämisrooleihin sekä ennen kaikkea vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Tuloksellista työtä tehdään monilla tahoilla, mutta suurin haaste on ehkä yhteensovittamisten haaste. Järjestelmien ja rakenteiden tehtävä on toiminnan mahdollistaminen. Pirstaloitunut palvelujärjestelmä sisältää kuitenkin tekijöitä, jotka hidastavat yhteistyötä ja jopa estävät oman perustehtävän parhainta mahdollista suorittamista. Yhteistyöhön haastaminen on osoittautunut valtakunnallisesti kaikissa hankkeissa yllättävän vaikeaksi. Uuden kehittämistoimijan tarjoama työllistämisen lisäresurssi, kokeileva kehittäminen, on vastaanotettu varsin nihkeästi. Valtakunnallisia tavoitteita noudattaen myös arjen hanketavoitteet ovat monitasoiset. Yleisellä yhteiskunnallisella tasolla, mutta konkreettisten mallien kehittämisen ja kokeilujen kautta, otetaan kantaa valtion ja kuntien väliseen työllistämistyönjakoon ja rakenteellisen työttömyyden ongelmiin. Organisaatioiden välisen yhteistyön rakentaminen edellyttää erilaisten toimintakulttuurien ja käytäntöjen yhteensovittamista. Tämä on mahdollista vain, jos resursseja yhteensovittamiselle on riittävästi kaikilla osapuolilla. Lisäksi tarvitaan organisaatioiden rajoja ylittävän yhteistyön sallivia normeja. Hanketyötä tehdään monissa verkostoissa, mutta ennen kaikkea sitä tehdään työmarkkinoille pyrkivien asiakkaiden kanssa ja tuetaan heitä osallistavalla tavalla asiakkaan oman työtulevaisuuden rakentamisessa. Hankkeen kotisivuilla www.pori.fi/kk päivittyvää lisätietoa Porin seudun kuntakokeiluhankkeesta. Valtakunnallista informaatiota: www.kuntaliitto.fi ja www.tem.fi.

4 Väliraportti rakentuu seuraavasti: Luku 1.2 Sidosryhmätiedote Luku 2: hankekoordinaattorin ajatuksia kuntakokeiluympäristöistä, tavoitteena taustoittaa ja tehdä ymmärrettäväksi kuntakokeilujen toiminnan luonnetta ja reunaehtoja. Luvut 3 5 kuvaavat käytännöllistä kehittämistyötä, jota rakennamme yhteistyössä monien kumppaneiden kanssa. Luku 6 sisältää numeerista informaatiota kuntakokeilun toiminnasta ja alueen työllisyystilanteesta. Luku 7 ja 8 kuvaavat tulevaisuuden suunnitelmia sekä syksyn 2012 kehittämishaasteiden edistymistä. Porin seudun kuntakokeilusta löytyy tarkempaa tietoa jatkuvasti päivitettäviltä kotisivuilta www.pori.fi/kk. Näiltä sivuilta löytyvät myös linkit muihin kuntakokeiluihin. Valtakunnallista informaatiota löytyy www.kuntaliitto.fi ja www.tem.fi. 1.2 Lyhyesti Porin seudun kuntakokeilu on aloittanut toimintaansa vaiheittain syyskuun alusta 2012. Vaiheittainen aloittaminen tarkoittaa: - Syksyllä 2012 hiottiin TEMin ja Kuntaliiton ohjauksessa kuntakokeiluhankkeiden reunaehtoja. Tämä työ jatkuu. - Valtion ja kuntien työllisyys- ja sosiaali/terveyspoliittinen (tai hyvinvointipoliittinen) työnjako edellyttää tavoitteistamista ja konkretisointia kuntakokeilujen ulkopuolella. Näillä toimintakentillä tapahtuu jatkuvasti sellaista, mikä vaikuttaa myös kuntakokeilujen tavoitteisiin ja toimintaan. - Kuntakokeiluhanke on vahvasti yhteistyöhanke, jonka tehtävänä on osallistua olemassa olevien työllistämisen mallien kehittämiseen ja tuoda myös uusia ideoita kokeiltavaksi. - Kuntakokeiluhanke on myös linkitetty Työvoimanpalvelukeskusten kehittämiseen. Tämä työ on valtakunnallisesti päässyt käyntiin loppukeväästä 2013. - Vuoden vaihteessa tapahtunut TE-palvelu-uudistus hidasti hankkeen toiminnalle välttämättömän yhteistyön käynnistymistä. - TE-toimistot tarvitsevat kuntakokeiluhankkeiden alkuperäisten periaatteiden mukaisen vahvemman valtakunnallisen valtuutuksen kokeiluyhteistyöhön TEMistä. - Henkilöstöä on rekrytoitu pitkin matkaa. Ulvila, Pomarkku ja Merikarvia saivat kuntakoordinaattorinsa vuoden vaihteessa. Palveluohjauksen resurssit ovat Porissa olleet erittäin pienet asiakasmääriin nähden. - Työllistämistyö on pitkäjänteistä verkostotyötä, jossa ovat mukana monet toimijat. Nopeita ratkaisuja ei ole löydettävissä vahvan rakenteellisen työttömyyden vallitessa. Tarvitaan kaikkien osapuolten sitoutumista.

5 Valtakunnallisia keskusteluja Työvoiman palvelukeskusverkoston valtakunnallistaminen ja lakisääteistäminen Kuntakokeilun rooli työllistämisessä, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkyvyn arvioinneissa Tietojen vaihto työllistämistoimijoiden välillä Kuntakokeilun ja Kelan yhteistyö Seurantajärjestelmien kehittäminen kuntakokeilun näkökulmasta Hallituksen kehysriihipäätökseen sisältyvä työmarkkinatuen rahoitusmuutos Kevät 2013 Porin seudun kuntakokeilussa Porin kaupungin työllisyysyksiköstä edustus valtakunnallisessa TYP- työryhmässä Porin seudun kuntakokeilu mukana kehittämässä yhteisiä moniammatillisia asiakasprosesseja sekä asiakaspalvelumalleja: TE-toimisto, TYP, Kela, kunta, sos-ter Kuntakokeilun ja Kelan yhteistyötä kehitetään TYP-kehittämisen yhteydessä Pori osallistuu hankesuunnitelman mukaiseen laadullisen seurannan Ahaa!- kehittämispilottiin TYP kumppanina kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen työ- ja toimintakyvyn arviointeja kokeillaan ostopalveluna kohdennettuina alakohtaisina arviointeina vuoden 2013 loppuun saakka Kuntakokeilun palveluohjaus: ei-virkamiesmäinen palvelukulttuuri, asiakkaan osallistaminen ja motivointi sekä tukeminen yksilölliset tilanteet huomioon ottavalla tavalla Ulvila, Pomarkku, Merikarvia mm. kuntouttavan työtoiminnan ja työpajatoiminnan aloittaminen, asiakkaiden osallistaminen myös Porin kokeiluihin Porissa toukokuussa 2013 yli 500 päivää työmarkkinatuella työttömänä olleet o 749 henkilöä, o heistä kuntakokeilupalvelua on tarjottu yhteensä 200 henkilölle o joista kuntakokeilun aktiivisina asiakkaina 85 o 200 henkilöstä 115 ei ole kiinnostunut (ei ottanut yhteyttä, ilm. ei kiinnost. tai työssä (3)) o palvelutarvearvio tehty 60 henkilölle (60/200) o keskimääräinen kuukausittainen vaihtuvuus on 40 70 henkilöä Erilaisia ryhmätoimintokokeiluja kevät 2013: o ryhmätilaisuuksia tarjottu vähän yli 300 asiakkaalle, ryhmäkokeiluihin ja infoihin osallistunut yhteensä 165 asiakasta o TEIKIT-ryhmät: yhteinen TE-toimiston ja kuntakokeilun keskusteleva pienryhmäinfo, tarjotaan tilaisuus kuntakokeiluasiakkuuteen ja oman työllistymisen edistämiseen. o Oivallukset syntyvät yhdessä - pilottiryhmä: asiakkailta ideoita kokeiltavaksi, idea jatkuu kktoimintakäytännöissä, kk-asiakkailta pyydetään jatkuvaa palautetta o Ratkaisukeskeiset motivoivat valmennusryhmät o Kuntouttavan työtoiminnan ryhmäkokeilut osana tavanomaista kuntouttavaa työtoimintaa, aikuisten työpajatoiminnan kehittämistä sekä työpankki-idean edistämistä o Kompassi ONE-koulutusinfo: oppilaitokset esittelevät asiakkaille koulutustarjontaa, mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen. o TOPPIS-malli: Kuntakokeilun, Välkky-hankkeen (ELY) ja TE-toimiston yhteiskoulutusmalli, jossa ryhmälle pitkään työttömänä olleita henkilöitä tarjotaan tie ammatillisen peruskoulutuksen hankkimiseen työn ohessa.

6 Suunnitelmia syksyyn 2013 TEIKIT-ryhmät jatkuvat, kerralla kutsuttavien määrää lisätään hieman, erilaisia ryhmiä Ratkaisukeskeiset motivoivat valmennusryhmät jatkuvat (2-3 erilaista toteutusta) TOPPIS-kokeilut jatkuvat, heti alkusyksystä seuraava kuntouttavan työtoiminnan, aikuisten työpajan kehittäminen ja prosessien mallintaminen kokeilujen ohella; työpankkikokeilun konkretisointineuvottelut jatkuvat; Green Care idean edistäminen sujuvien asiakasprosessien kehittäminen yhteistyössä TYP, TE-toimisto, Kela, sos-ter yhteistyön konkretisointi kumppanuusverkostojen kanssa jatkuu koulutusvalmennuksen kautta rakennetaan kuntakokeilun asiakkaille uusia reittejä; lyhytkoulutusten ostopalvelut käynnistyvät kuntakokeilun palveluohjauksen ja asiakastyön merkityksen ja roolin täsmentäminen valtio-kunta työllistämistyönjaossa (yksi kuntakokeilujen päätehtävistä). Kehittämistyön ja asiakastyön välisen dilemman analysointi on myös kuntakokeilun työjärjestyksessä.

7 Johdanto 2.1 Kuntakokeilun mahdollisuudet Yhteistyö on ainoa mahdollisuus saada pitkäjänteistä vaikuttavuutta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Kuntakokeiluhankkeessa tämä tarkoittaa sitä, että tehtävämme on yhtäältä osallistua asiakkaiden työllistämiseen kehittävällä ja kokeilevalla otteella, ja toisaalta esittää malleja, joilla linkitetään palvelujärjestelmän erillisiä toimijoita yhteen. Suomessa on toimivia palveluita tarjolla. Tämä ei kuitenkaan riitä taistelussa työttömyyttä vastaan. Tarvitaan erillisten palveluiden parempaa yhteen pelaamista sekä asiakkaiden kykyä ja halua vastaanottaa näitä palveluita. Pulaa on työpaikoista, erityisesti ns. matalan kynnyksen työtehtävistä. Työmarkkinoiden ja koulutuksen kehityssuuntia olisi tarpeen ennakoida vaikuttavuuden parantamiseksi pidemmällä aikavälillä. Osallistumme Työvoiman palvelukeskuksessa aloitettuun asiakastyön laadullisten kriteerien kehittämiseen, sillä uskomme vahvasti ihmisten voimavaroihin ja haluamme olla tukemassa voimavarojen vahvistumista. Pitkäjänteisellä työllä syntyy myös yhteiskunnan tarvitsemia määrällisiä tuloksia. Osallistumme työllistymisen monitasoisen problematiikan avaamiseen, sillä arjen työllistämistyö ei ole numeroita, volyymia eikä oikeastaan prosessejakaan. Työllistämisen arki koostuu erilaisista ihmisten välisistä kohtaamisista tai kohtaamattomuuksista, joissa ratkaistaan asioita, tehdään päätöksiä etenemisestä, jätetään tekemättä ja niin edelleen. Työttömyyden problematiikka näyttää hyvinkin erilaiselta, kun sitä tarkastelee arjen asiakastyössä ihmisten elämäntarinoiden, organisaation palveluprosessin, suunnittelun, tilastoinnin, virkamiestyön tai poliittisen päätöksenteon näkökulmista. Keskustelujen eri tasot olisi hyvä kyetä erottamaan toisistaan ja etsimään ratkaisuja toimimattomiin kohtiin syiden osoittamisen sijasta. Luodaan joustavasti yhdessä toimivia verkostosuhteita eri tasoille. Kuntakokeilut ovat mukana verkostosuhteiden kehittämisessä ja konkretisoimisessa monilla mainituilla toiminnan tasoilla. Porin seudun kuntakokeilussa tarjoamme kokeiltavaksi työllistämiseen osallistuville kumppaneille ja yhteisille asiakkaillemme uusia asiakkaiden motivoinnin malleja, joiden tavoitteena on lisätä työelämään suuntaavien ihmisten osallisuutta ja motivaatiota rakentaa omanlaista työtulevaisuutta. Luottamuksen rakentaminen yrityksiin ja muihin kumppaneihin luo pitkäjänteistä perustaa myös hyvin pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden voimaantumiselle avoimia työmarkkinoita kohti. Erityisesti selvitettävänä ja suunnitteilla olevat Green Care-, työpankki- ja aikuisten työpajakuviot luovat uskoa siihen, että yhteistyössä on mahdollista laittaa pyörimään koko Satakuntaa hyödyttäviä uusia rattaita, jotka tuovat monille mahdollisuuksia työelämäosallisuuteen ja jatkuvuuteen. Eteneminen edellyttää erilaisten toimintakulttuurien ravistelua ja rohkaisua uudenlaisiin kokeiluihin. Tämä ei ole viesti siitä, että aiemmin olisi tehty väärin tai huonosti. Päinvastoin. Kuntakokeilut ovat lisäresurssi, johon voidaan yhdistää olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja rakentaa alueen ja

8 sen ihmisten hyödyksi vieläkin parempia uusia yhteisiä toimintatapoja. Haastavaa työtä on meille onnekkaille tarjolla. Valtakunnallisena hankekokonaisuutena tarjoutuu myös mahdollisuus olla konkreettisesti mukana vaikuttamassa ja tuottamassa yhteiskunnallista vaikuttavuutta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Mahdollisuudet yhteistyön konkretisointi yhteistyöhön ryhtyminen, dialoginen kumppanuus kaikilla tasoilla, rohkeus ja into kokeilla uusiakin malleja; olemassa olevien hyvien käytäntöjen linkittäminen kuntakokeilun tuomaan lisäresurssiin pitkäjänteinen tulevaisuuden rakentaminen laadullisen työllistämistyön konkretisointi määrällisen tavoitteistamisen rinnalla, ensin laatu, josta seuraavat määrät valtakunnallinen vaikuttaminen ja keskusteluun osallistuminen 2.2 Realistisuus ja kokeiluinnovatiivisuus Kuntakokeilujen alkuperäisissä valtakunnallisissa periaatteissa on ollut TE-toimistojen aktiivinen osallistuminen kuntakokeiluyhteistyöhön. Yhteistyön välttämättömyys tarkoittaa muun muassa siitä, että kuntakokeiluilla ei ole suoraan käytössään aktiivitoimiksi hyväksyttyjä työllistämistyökaluja. Kuntakokeilujen vaikuttavuutta seurataan kuitenkin näillä tunnusluvuilla. Toiminta on linkitettävä TE-hallinnon toimenpidekokonaisuuteen. Nämä julkiset työvoimapalvelut sinänsä ovat hyvä palvelukokonaisuus. Haaste on kuitenkin se, että ne ovat toisen organisaation työvälineitä, joissa ei ole kokeiluväljyyttä. Kokeilevaan toimintaan ryhtymiseen tarvitaan nykyistä vahvempi valtakunnallinen valtuutus. Valtion politiikat (kuntapolitiikka, työllistämispolitiikka jne.) määrittävät valtiokuntasuhdetta. Tämä hierarkia näkyy kokeilemista hidastavasti tai estävästi myös työllistämistyön arjessa, riippumatta siitä, onko yhteistyöhalukkuutta vai ei. Kunkin organisaation työntekijän on noudatettava oman organisaation normeja, joita ei ole suunniteltu organisaatiot ylittävän työn näkökulmasta. Kuntakokeiluhankkeen konkretisoituessa on tullut selväksi, että asiakkaan työllistymistä estävät normit eivät ilahduta arjen asiakastyötä tekevää työntekijää. Työllistämistoimijoilla on yhteistyötahtoa, mutta ei riittävästi valtuutusta ylittää oman organisaation ja tehtävän rajoja ja ryhtyä yliorganisatoriseen dialogiin asiakkaan hyväksi. Kompleksisuuden koukerot näkyvät työllistämistyön arjessa. Hallitusohjelman yleislauseet ja ministeriöiden ennakoimattomasti muuttuvat ohjeistukset realisoituvat työorganisaatioissa ja asiakastyössä vyyhdeksi yksityiskohtia, joiden yhteensovittamiseksi tehdään valtavasti työtä. Kuntakokeilutoimistoon, TYP-toimistoon, TE-toimistoon, sosiaalitoimistoon saapuu ihminen, jonka elämä on ollut epäonnistumisia täynnä. Hän on voinut hakea ja saada eri tahoilta palveluita pitkäänkin, mutta työttömyys vain jatkuu. Motivaatio tehdä jotain on suuri tänä hetkenä ehkä, mutta riippuvuus entiseen on myös suuri. Tottumuksista ja tavoista on hankalaa hypähtää uudenlaiseen kuvioon. Motivoimme, kannustamme ja ehdotamme suuntaamaan katseen tulevaan ja annamme

9 vaihtoehtoja, joihin voi tarttua. Asia on vielä vahvistettava, neuvoteltava, sovittava ja kirjoitettava se, tämä ja tuo lausunto ja suunnitelma. On tarkistettava, onko asiakas liikkunut palveluissa normien mukaisesti. Byrokratian viemä aika saattaa olla sellainen, että sovittua paikkaa ei enää ole tai ehkä vanhat tottumukset vievät mennessään odottaessa ja motivaatio hiipuu. Onko ongelma rakenteellinen vai yksilön? Vastausehdotus: ongelma on sekä rakenteellinen että yksilöllinen, tilanteesta riippuen. On muistettava, että vakavan rakenteellisen työttömyyden aikana myös heidän, jotka muina aikoina työllistyvät ilman erityisiä tai mitään palveluita, on vaikeampi työllistyä. Myös järjestelmien on vaikea nopeasti muuttaa totuttuja rutiineja ja luopua vanhoista toimintakäytännöistä, vaikka tätä odotetaan työttömyyteen tipahtaneilta ihmisiltä. Sektroreiden ja organisaatioiden rajoja ylittävät mahdollistavat säännöt antaisivat myös virkamiehille mahdollisuuden keskittyä elämän kanssa yhteistyössä olevien ratkaisujen kokeiluun. Kuntakokeiluhankkeissa on tehty lakimuutosehdotuksia. Ehdotusten tekeminen on kuitenkin haastavaa, sillä kokeilulla tähdätään johonkin sellaiseen, joka tavoitteena on vasta kehkeytymässä. Yhteistä kantaa ei ole siihen, millaisella tavalla kuntien ja valtion välinen työllistämistyönjako tullaan toteuttamaan. Työnjakokeskustelua käydään erityisesti valtakunnallisissa Työvoiman palvelukeskusten kehittämistyöryhmissä. Kuntakokeilut onkin alkua vahvemmin alettu kytkeä Työvoiman palvelukeskusten kehittämistyöhön. Tämä on hyvä ja toimintaa selkiyttävä kehitys, sillä asiakkaat on työttömyyden keston osalta määritelty samoiksi. Kuntakokeilujen valtakunnallisista tavoitteenasetteluista voidaan tehdä johtopäätöksiä: pitkään työttömänä olleiden työllistämisvastuuta ollaan mahdollisesti siirtämässä kunnille. Missä määrin ja millä tavalla, on epäselvää. Ydinkysymykseksi tässä keskustelussa nousee työllistämisen kustannukset, vaikka kyse on syvällisemmin tarkasteltuna paljosta muustakin. Työllisyyden edistäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta kokonaisuudesta. Tämä vastuu kuuluu myös työnhakijoille itselleen. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämistyö limittyy usein tiiviisti myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Talouden näkökulmasta työllistämistyön ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sektoroituminen heikentää kokonaistaloudellisuutta. Tässä kohtaa Työvoiman palvelukeskuksen kehittäminen ja lakisääteistäminen tuo varmasti monia synergiaetuja. Asiakkaille tarjotaan moniammatillista palvelua, joka kytkeytyy tiiviisti yksilöasiakkaiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen sektoreiden välisenä saumattomana palveluna. Porin seudun kuntakokeilu haluaa olla syventämässä tätä kehitystä omalta osaltaan. Sujuvat yksilölliset asiakasprosessit organisaatioiden ja sektoreiden välillä saattavat näyttää liian pieniltä puroilta pelastamaan talouden haasteita. Näistä puroista syntyy kuitenkin esteettöminä palveluprosesseja, joissa on mahdollisimman vähän päällekkäistä työtä ja turhia toimia. Ennen kaikkea asiakkaat saavat sitä palvelua, jota he tarvitsevat matkallaan kohti työelämää ja omia tavoitteitaan siellä. Työllistämistä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä ilman työpaikkoja. Rakenteellisen työttömyyden esteitä purkamaan tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta. Miten työpaikkoja synnytetään? Kuntakokeiluissa etsitään piilossa olevia työmahdollisuuksia ja houkutellaan työntekijöitä ja työn-

10 tarjoajia kohtaamaan toisiaan sekä neuvottelemaan ratkaisuista. Työllistäjillä on kuitenkin myös omat taloudelliset ja toiminnalliset ehtonsa, joihin voimme vaikuttaa vain tuomalla esiin kehittämis- ja muutostarpeita. Kuntakokeilut tuovat valtakunnalliseen keskusteluun pitkäaikaistyöttömyyden käytännön problematiikkaa. Porin seudun kuntakokeilun alkuvaiheissa ajatuksena oli luoda tiimi, joka yhdessä innovoi uusia työllistämiskokeiluja kokeilukunnissa. Todellisuus, työllisyyspoliittisen avustuksen rajoitukset sekä valtakunnallinen kuntakokeilukehitys, ohjasi myös meidän kokeilumme toiseen suuntaan. Varsin pian oli ymmärrettävä, että kokeilulainsäädännön puuttuessa työtä on tehtävä toisin. Tiimimme on asiantuntijaorganisaatio, jossa kullakin työntekijällä on omat erittäin laajat kokonaisuudet hallittavanaan. Hankekokonaisuudessa nämä osa-alueet yhdistyvät vallitsevan valtio-kunta työnjaon realismin alaisuudessa konkreettisia uusia käytäntöjä luovaksi yhteistyökokonaisuudeksi. Tosiasia on, että pitkäaikaistyöttömyyteen on haettu ja kokeiltu monia ratkaisuja itsenäisen Suomen historian aikana. Kovin paljon uutta ei ole keksittävissä. Dialogisen yhteistyön periaatteita sen sijaan on tarpeen harjoitella lisää ja kurkistella muita toimijoita kumppaneina eikä resursseista kilpailevina vastustajina. Tämäkin on yhteistyössä luotava kehityssuunta, ei yhden toimijan aikaansaannos. TE-palvelu-uudistus, nuorisotakuu, valtakunnallisen kehysriihen tuomat uudet kuntapaineet, kuntakokeilun toiminnan valtakunnallisen ohjauksen epämääräisyys sekä asetettujen tavoitteiden ja annettujen mahdollisuuksien väliset ristiriidat ovat aiheuttaneet paljon kuntakokeiluahdistusta. Kuntakokeiluille on välttämätöntä, että se otetaan kumppaniksi. Kuntakokeilut myös tarvitsevat TE-toimistojen ja TYPin kokemus- ja historiatietoa. Uuden luomisen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan riitä. Kuntakokeiluhankkeita on rahoitettu ilmeisen tarpeen vuoksi. Johonkin tarvitaan muutosta ja toisinkin tekemistä. Kokeilulainsäädännön puuttuessa innovatiivisuus tarkoittaa, että sovitellaan tarvittaessa olemassa olevia työllistämisen keinoja yhteistyössä monien toimijoiden kanssa tarvittaessa uusiin järjestyksiin, tiivistetään saumattoman yhteistyön hyviä käytäntöjä ja etsitään keinoja heikkojen kohtien parantamiseksi.

11 REALISTISUUDEN JA KOKEILUINNOVATIIVISUUDEN HAASTEITA Organisaatioiden ja sektoreiden välinen asiakasyhteistyö yli erilaisten toimintakulttuurien, säädösten ja käytäntöjen on haasteellista ja edellyttää kaikilta paljon. Se edellyttää yhteistyöhön ryhtymistä ja reviiriajattelusta luopumista. Kyse ei ole pelkästään toimijoiden yhteistyöasenteista. Valtio-kuntasuhteen yhteistyön sujuvuus lähtee parhaiten siitä, että se mahdollistetaan valtakunnan tasolla. TE-toimistojen vahvempi valtakunnallinen valtuuttaminen kokeilevaan toimintaan alkuperäisten kuntakokeilutavoitteiden mukaisesti on tarpeen. Onko kuntakokeilu uusi palvelu vai kehittämisen lisäresurssi? Rajanveto perustyöllistämistyön ja kehittämistyön välillä on noussut kuntakokeilun arkea hallitsevaksi haasteeksi. Tavoitteena on työllistämisen mallien kehittäminen yhteistyössä ja mallien kokeilu. Palvelut, joita kuntakokeilu tarjoaa, ovat kokeilupalveluita, joita toivotaan siirrettäväksi kuntakäytännöiksi sitä mukaa, kun vaikuttavuutta voidaan osoittaa. Kuntakokeiluhankkeen tavoitteet ovat laajat. Niitä toteuttaa asiantuntijaorganisaatio, jossa kukin osa-alue vaatii oman verkostoitumisensa ja joita ohjaavat omat lainalaisuudet. Kuntakokeilun palveluohjauskokeilu yhdistää eri osa-alueita: kuntakokeilun asiakkaita ohjataan kokeilupalveluihin, jotka linkitetään perustoimijoiden prosesseihin (TEhallinto, TYP, kuntatyöllistäminen jne.). Kehittämisen lisäresurssina kuntakokeilu voi osallistua palvelutuottamisen ja asiakasprosessien uusien mallien ideointiin, kokeiluun ja kehittämiseen. Ulkopuolisena havainnoijana kuntakokeilu voi ehdottaa toisin tekemisen mahdollisuuksia ja kohtia, joissa näyttää olevan kehittämisen paikkoja. Toimeenpanovalta on usein muualla kuin kuntakokeiluissa.

12 3 Porin seudun kuntakokeiluhankkeen henkilöstö ja tehtäväalueet Palveluohjaajat (1-3 henkilöä) Koulutussuunnittelija Yrityskoordinaattori Aikuisten työpaja, työvalmentaja Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Projektiassistentti Kuntakoordinaattorit Merikarvia, Pomarkku ja Ulvila Hankekoordinaattori Kullakin hankkeen työntekijällä on omat vastuualueensa, mutta palveluiden suunnittelussa koko hanketiimin asiantuntemus on yhteisessä käytössä. Kokonaisuudesta vastaavat hankekoordinaattori ja hankkeen johtaja työllisyydenhoidon päällikkö Juha Laine. Palveluohjaajat Kuntakokeiluhistoria Porin toteutus 1.9.2012 31.1.2013 Projektityöntekijä kutsui asiakkaan noin tunnin mittaiseen keskusteluun, jossa asiakkaalla on mahdollisuus tuoda esille omia tavoitteitaan ja suunnitelmiaan työllistymismahdollisuuksien etenemiseksi. Tavoitteena keskustelussa oli tuoda esille myös mahdolliset rajoitteet työtä ja/tai koulutusta ajatellen, koulutus- ja työhistoria, mahdollinen rikosrekisteri, viranomaisverkosto, päihteiden käyttö, taloudellinen tilanne, perhetilanne, harrastukset sekä asiakkaan vahvuudet ja voimavarat. Keskustelun pohjalta asiakkaan kanssa mietittiin yhdessä suunnitelma ja siinä eteneminen. Asiakkaalta pyydettiin kirjallinen suostumus, jotta hänen suunnitelmaansa voidaan edistää eri toimijoiden kuten eri hoitotahojen ja sosiaalitoimen kanssa. Haastattelumalli noudatti aiemman hankkeen mallia. Tarpeen mukaan asiakas kävi TE-toimistossa vahvistamassa suunnitelman realistisuuden ja mahdollisuudet. Projektityöntekijä kävi myös tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa käydä selvittämässä asioita TE-toimistossa. Tärkeää oli ottaa huomioon suunnitelman realistisuus hoito- ja muiden viranomaistahojen näkökulmasta. Suunnitelman jälkeen asiakas ohjattiin kuntouttavaan työtoimintaan, moniammatilliseen palveluun (TYP), työllisyysyksikköön tai kuntakokeilun koulutussuunnittelijalle. Palveluohjaus 1.2.2013 Kevään aikana kuvattua prosessia on kehitetty siten, että vältetään päällekkäistä työtä. Tavoitteena on ollut luoda palveluohjausmalli, joka voi hyödyntää olemassa olevat palvelut, mutta ennen kaikkea kokeilevana prosessina tuo jotain lisäarvoa TE-toimiston, TYPin ja palkkatukityöllistämisen prosesseihin. Palveluohjaaja täydentää ja ottaa huomioon aiemmat asiakkaan saamat palvelut, mutta pyrkii yhdessä asiakkaan kanssa löytämään uusia näkökulmia asiakkaan mahdollisuuksiin ja

13 motivoimaan asiakasta oma-aloitteiseen aktiivisuuteen olipa elämäntilanne mikä tahansa. Kuntakokeilun palvelukokeiluilla pyritään tukemaan tätä prosessia. Haastattelu: Kuntakokeilun palveluohjaajien haastattelussa painottuu tulevaisuussuuntautunut asiakkaan motivointi ja asiakkaan omien realististen toiveiden tukeminen. Aiemmat asiakkuudet otetaan huomioon. Keskitytään mahdollisuuksien etsimiseen ja esteiden madaltamiseen asiakkaan tilanteen mukaisesti. motivoiva, informoiva, asiakkaan oman elämän asiantuntijuutta korostava, asiakkaan omien tavoitteiden konkretisointi, vahvistaminen ja tukeminen toteutettavaksi suunnitelmaksi aiemmat suunnitelmat huomioon ottava, ei-virkamiesmäinen TYPissä kehitetty ns. äänilomake, jonka asiakas itse täyttää on osoittautunut erinomaiseksi työvälineeksi Palveluohjaaja(t) osallistuu tuloreittien (TE-toimisto, TYP, perusturva/sosiaalityö, Kela, muu) mukaiseen asiakasrekrytointia koskevaan yhteistyöhön, joka on kaksisuuntaista. Tämä tarkoittaa, että yhteistyökumppanien asiantuntemus ja palvelut ovat kuntakokeilun resurssi myös. Asiakkaat pyritään ohjaamaan hänen tarpeidensa mukaiseen palveluun. ottaa huomioon palveluohjauksessa asiakkaan allekirjoittaman työllistymissuunnitelman yhteistyössä asiakkaan ja TE-toimiston omavirkailijan kanssa. laatii kuntakokeilun em. täydentävän, syventävän perustellun ja konkreettisen suunnitelman/ehdotuksen. Kuntakokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen. Asiakkaan mukaan houkuttelulla on kuitenkin raja. Sanktiona on toistaiseksi lähinnä menetetty mahdollisuus. informoi asiakasta kuntakokeilun mahdollisuuksista huolehtii haastateltavien asiakkaiden osalta, että asiakas on allekirjoittanut kuntakokeilusuostumuksen (Henkilötietolaki) osallistuu TEIKIT-ryhmien kutsumiseen ja vetämiseen. TEIKIT-ryhmä on TE-toimiston ja kuntakokeilun yhteinen inforyhmä muutaman kerran viikossa. haastattelee ja ohjaa palveluihin erityisesti yli 500 päivää työmarkkinatuella olleita asiakkaita Kirjaa haastattelemistaan ja kuntakokeilusuostumuksen allekirjoittaneista asiakkaista tiedot TYPPI ja KK-TYPPI järjestelmään palkkatukityöllistettyjen seurannat syksystä 2013 ja lisäpalveluiden tarjoaminen tarvittaessa jatkopolkujen edistämiseksi ks. Liite 1. Kuntakokeilun palveluohjaus Porissa. Koulutussuunnittelija vastaa kuntakokeilun koulutusyhteistyön koordinoinnista ja kehittämisestä ja kuntakokeilun asiakkaiden palvelun sujuvuudesta koulutusten osalta,

14 osallistuu yksilöllisten ja ryhmämuotoisten asiakaspolkujen suunnitteluun, vastaa asiakkaiden ohjaamisesta koulutuspoluille, huolehtii koulutustyökalupakissa olevien hankesuunnitelman mukaisten koulutuspakettien toteutuksesta, osallistuu asiakkaiden työllistymiseen johtavien koulutusmallien kehittämiseen (esim. TOPPIS, oppisopimus ym.) osallistuu myös asiakkaiden motivoimiseen ja toimii koulutusvalmentajana, omien asiakastapahtumien kirjaaminen KK-TYPPIjärjestelmään Asiakasprosessien täsmentyminen konkretisoi koulutussuunnittelun roolia koulutusvalmennuksen suuntaan, jossa rakennetaan räätälöityjä palveluita ryhmille ja yksilöille. Yrityskoordinaattori Yrityskoordinaattorin tehtävän ydinalueena on tehokas verkostoituminen. Kehittämistehtävään kuuluu erityisesti konkreettisten käytäntöjen rakentaminen kokeilujen kautta. Tärkeä kysymys yrityskoordinaattorin työssä on, millä tavalla yhteydet yrityksiin ja oikeiden ihmisten löytyminen työn tekijäksi organisoidaan joustavasti? Tällä hetkellä yrityksiä rasittavat monien samalla asialla olevien toimijoiden yhteydenotot. koordinoi ja kehittää yritysyhteistyötä, luo asiakaspolkuja yrityksiin, yhdistyksiin ja muihin työpaikkoja tarjoaviin ja työllistämisessä mukana oleviin organisaatioihin, osallistuu hanketoiminnan markkinointiin ja tiedottamiseen erityisesti yritysten suuntaan, mutta omalta osaltaan edistää positiivisten juorujen levittämiseen kuntakokeiluhankkeen tavoitteiden edistämiseksi, on mukana seudullisen ja verkostomaisen työpankkimallin kehittämisessä (liittyy: Green Care, työpaja, yritykset, kuntayhteistyö, koulutusorganisaatio- ja muu sidosryhmäyhteistyö, benchmarkkaus (valtakunnallinen työpankkikokeilu), työpankin organisaation suunnittelu, neuvottelut, kumppanien hakeminen, tuotekehittely (työpankin organisoitunut ja jatkuvasti tarjolla olevat työtehtävät) jne. osallistuu sektoreiden välisten kumppanuussuhdemallien kehittämiseen hankkeen asiakkaiden työmarkkinoille kiinnittymisen edistämiseksi, tarvittaessa ohjaa ja tukee asiakasta, kun asiakkaan työelämävalmiudet mahdollistavat suoraan yrityksiin työllistymisen. Asiakasta voidaan tukea kuntakokeilun työvalmentajapalvelulla. Yrityskoordinaattori, työvalmentaja ja palveluohjaaja voivat yhdessä tukea asiakasta työllistymään yritykseen. Aikuisten työpajan kehittäjä/työvalmentaja Työvalmentajan työ on ollut alusta alkaen monipuolista haasteellisten asiakkaiden ohjausta, tsemppausta, perään katsomista, osallistumista asiakkaiden ohjaajana fyysiseen työpajatyöhön,

15 toiminnan organisointia, ideointia, suunnittelua, neuvotteluja ja raportointia. Työvalmentaja toteuttaa työssään yksilöllisten tarpeiden mukaan kohdennettua osallistuvaa, delegoivaa, motivoivaa tai ohjaavaa valmennustapaa. Kerrallaan pajalla on noin 10 henkilöä. Määrä on kasvanut noin 17 kuntouttavan työtoiminnan ryhmäkokeilujen myötä. ohjaa yksilö- ja pienryhmävalmennuksen keinoin heikot työelämävalmiudet omaavia aikuisia työttömiä henkilöitä asteittain kohti työelämää osallistuu kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen, tavoitteena myös uudenlaisten aloitusten ja ideoiden kehittely em. ympäristössä, on mukana työpankkitoiminnan kehittämisessä ja tuotannon suunnittelussa yhteistyössä yrityskoordinaattorin kanssa organisoi aikuisten työpajatoimintaa yhteistyössä työllistämispalveluiden ja nuorten työpajatoiminnan kanssa, motivoi ja tukee asiakkaita, kirjaa omat asiakastapahtumat KK-TYPPI-järjestelmään osallistuu hanketiimin kokonaisideointiin (pilottien suunnitteluun) ja verkostotyöryhmiin. Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija kehittää ja mallintaa kuntouttavan työtoiminnan asiakasja yhteistyöprosesseja, mutta ei osallistu kuntouttavan työtoiminnan käytännön työhön kuin ainoastaan käynnistämällä erilaisia kokeiluja. Kuntakokeilun asiakkaita voidaan kuitenkin ohjata kunnan normaalipalveluina tehtävään kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelijan tehtävän ydin on yhteistyön konkretisointi eri toimijoiden kanssa. Suunnittelijan tehtävänä on kuntouttavan työtoiminnan monipuolinen kehittäminen, yhteistyön ja kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessien edistäminen muun muassa Työvoiman palvelukeskuksen (TYP), TE-toimiston, sosiaali- ja terveystoimen, kuntien hallintokuntien ja järjestöjen kanssa. havainnoida ja analysoida sellaisia kuntouttavan työtoiminnan kohtia, joissa esimerkiksi asiakkaiden siirtymät kuntouttavaan työtoimintaan, sen sisällä ja sieltä pois eivät tapahdu joustavasti, tehdä konkreettisia esityksiä kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi sekä yhteistyössä verkostojen kanssa pohtia keinoja järjestelmän ja toiminnallisten esteiden poistamiseksi ja asiakkaan polun edistämiseksi kohti työelämää, osallistua verkostotyöryhmiin, joissa sovitaan konkreettisista kuntouttavan työtoiminnan yhteistyötoteutuksista käynnistää kuntouttavan työtoiminnan käytäntöjä edistäviä kokeiluja mallintaa eri toimijoiden välisiä kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosesseja

16 Projektiassistentti Toimistoemännän tehtävät: asiakkaiden vastaanotto, toimistopäivystys; puhelininfo: tarvittaessa ohjaa asiakkaita/yhteistyökumppaneita oikean henkilön luokse Laskutuksen käytännöt ja asiakirjojen arkistointi Kuntakokeilun suostumusten kirjaaminen/skannaaminen KuntakokeiluTYPPIrekisteriin, alkuperäisten suostumuslomakkeiden arkistointi muu tarpeellinen avustava asiakastyö Muut toimistorutiinit asiakas ajanvaraukset (syksystä 2013 alkaen) tarvittaessa/sovittaessa ilmoittautumisten vastaanotto koulutuksiin, kuntakokeiluesitteiden kokoaminen toimistotarvikevaraston päivitys/tilaukset tiimipalaverimuistiot muut toimistotehtävät toimistorutiinien kehittäminen Kuntakoordinaattorit (Pomarkku, Merikarvia, Ulvila) Kuntakoordinaattorien tehtäväalue on laaja ja kuntien sisällä käsittävät sama teema-alueet kuin Porissa. Työssä painottuvat asiakaslähtöisyys, alueen työllistämiskokonaisuuden tuntemus ja verkostoissa työskentely. Tehtäviin kuuluvat muun muassa työnhakija-asiakkaiden palvelutarpeiden arvioiminen ja osaamisen kartoittaminen, työnhaussa tukeminen, työllistymisprosessin tukeminen, palvelumallien kehittäminen yhteydenpito TE-toimistoon, työvoiman palvelukeskukseen ja alueen yrityksiin ja järjestöihin, osallistuminen hanketiimin kokouksiin, kuntakokeilun hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen oman kunnan erityispiirteiden mukaisten ratkaisujen kehittämiseen TYPPI-järjestelmäkirjaukset Hankekoordinaattori Hankekoordinaattorin tehtävänä on edellä kuvatun kokonaisuuden hallinta yhteistyössä hankkeen johtajan kanssa. Hankkeen johtajalla on kokonaistaloudellinen vastuu hankkeesta sekä Porin kaupungin työllistämisyksikön tehtävän mukainen vastuu kaupungin työllistämislinjauksista. Kuntakokeilu limittyy olennaisella tavalla Porin seudulla toteutettuun ja toteutettavaan työllistämisjärjestelmään, joka muodostuu monitoimijaisesta yhteistyöverkostosta. Kuntakokeilu ei tässä mielessä ole itsenäinen toimija, vaan normaalityöllistämisjärjestelmän täydentäjä ja kehittäjä kuntakokeilulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

17 osallistuu suunniteluun ja vastaa kokonaisuudesta sekä esimiestyöstä vastaa oman tehtävänsä mukaisesta sidosryhmäyhteistyöstä: mm. Porin seudun kuntakokeilun ja nuorisotakuun yhteinen laaja ohjausryhmä, kehittämisryhmä, kuntayhteistyö, muut kuntakokeiluhankkeet (26), Suuret kaupungit (10), TE-toimisto, TYP, Kuntakokeilun työjaosto (TEM/Kuntaliitto), Kela, Perusturva, Satakunnan työterveys, Satakunnan ELY-keskus, Rikosseuraamusvirasto, Pitkäaikaisasunnottomuuden johtoryhmä, tarvittaessa järjestöt, yritykset ja muut sidosryhmät, vastaa hankkeen tavoitteiden mukaisista asiantuntijasisältökokonaisuuksista, julkaisuista, raporteista ja hankekokonaisuuden viestinnästä, osallistuu hankkeen nivomiseen kunnan työllistämiskokonaisuuteen tulevaisuusorientoituneesti, pyrkii löytämään kokeilun mahdollisuuksia ohjaa hanketta suunnitelman mukaiseen toimintaan, vastaa ratkaisukeskeisen motivoivan valmennuksen suunnittelusta, toteutuksesta sekä asiakas- ja yritysyhteistyöstä näiltä osin Kuntakokeiluhanke on laaja kokonaisuus, jossa hankekoordinaattori tarkkailee jatkuvasti hankkeen sisäisiä ja ulkoisia solmukohtia ja pyrkii avaamaan niitä eri toimijoille ymmärrettäväksi. PORIN SEUDUN KUNTAKOKEILU ON MONESSA MUKANA. TYÖLLISTÄMISEN PALVELUREITIT, JOIHIN KOKEILEVAA LISÄRESURSSIA TARJOTAAN EDELLYTTÄVÄT KUNTAKOKEILULAISILTA LAAJA-ALAISTA ERI TOIMIJOIDEN TOIMINTOJEN TAJUA. monessa mukana kehittämässä konkreettisia työkäytäntöjä työntekijöitä 1.2. - 30.6.2013 10 henkilöä, joista 7 Porissa edellyttää kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, työllistämisen prosessit ovat pitkiä, muutosprosessit ovat toisinaan kivisiä: tavoitteena pitkäntähtäimen toimivat yhteisprosessit. Edellyttää kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta ja osallistumista. asiakasprosessien kokeilu edellyttää työvoimaresursseja, asiakastyö edellyttää työvoimaa; toisaalta on paljon turhaa byrokratiaa, joka hidastaa asiakkaan etenemistä Kuntakokeilun palveluohjausresurssi on ollut ensimmäisen vuoden ajan täysin riittämätön ristiriitaisuuksia: mm. työllistämistehtävä, mutta ei oikeutta mm. URA-tietoihin. Tietosuojan tiukkuus voi a) estää asiakkaan täyden palvelun, b) mahdollistaa asiakkaan kieltäytymisen tarjotusta palvelusta, c) tuoda turvattomuutta asiakaspalvelutilanteisiin.

18 Oivallukset syntyvät yhdessä: Porin seudun kokeiluja ja laadullista kehittämistä 4.1 Rajoja ylittävä yhteistyö yhteisten asiakkaiden hyväksi TE-toimiston ja Työvoiman palvelukeskuksen kanssa olemme hakeneet yhteisiä rajapintoja, joissa kuntakokeilu voisi toimia työtä sujuvoittavana lisäresurssina. Yhteyshenkilöistä sopiminen alkutalvesta helpotti yhteistyötä olennaisella tavalla. Konkreettisiin yhteiskäytäntöihin olemme päässeet vähitellen, kun niin hankkeen työntekijöiden kuin yhteistyökumppaneiden ymmärrys monikulmaisesta kuntakokeiluhankkeesta on alkanut kirkastua. Erityistä työniloa olemme kokeneet niinä hetkinä, jolloin kuntakokeilu on otettu arjen työkumppaniksi. TE-toimistosta, TYPistä, kunnan sisältä, mistä tahansa laajasta yhteistyöverkostosta tuleva yhteydenotto, soitto tai viesti, joka sisältää kiinnostuneen kysymyksen, asiakasta tai toimintakäytäntöjä koskevan ehdotuksen tai tarkistuksen, rakentaa kuntakokeilun identiteettiä neuvottelukumppanina. Asiakkaat voivat tulla kuntakokeiluun monia reittejä. Lähdimme syyskuussa 2012 liikkeelle aiemman hankkeen toimintaperiaatteilla, jotta asiakastyö saadaan heti käyntiin. Keväällä 2013 palveluohjauksen toimintatapoja on muokattu siten, että vältettäisiin mahdollisimman paljon päällekkäistä työtä. Suurin osa kuntakokeilun asiakkaista Porissa tulee TEIKIT-ryhmäkokeilun kautta. Kyseessä on TE-toimiston ja kuntakokeilun yhteisestä infotilaisuudesta, jossa voi varata ajan palveluohjaajalle ja allekirjoittaa kuntakokeilusuostumuksen. Olennaista on, että asiakas allekirjoittaa kuntakokeilusuostumuksen, joka mahdollistaa kuntakokeilun palveluiden tarjoamisen ja vastaanottamisen. Lisäksi suostumus mahdollistaa neuvottelun rajattomasta palveluprosessista eri toimijoiden välillä silloin, kun se asiakkaan edun mukaisesti on tarpeellista. Pääasiallisesti asiakkaat tulevat TE-toimistosta tai Työvoiman palvelukeskuksesta (TYP). Kuntakokeiluun on myös mahdollista hakeutua omaehtoisesti. Myös sosiaalitoimen ja Kelan kanssa on käyty keskusteluja yhteisten prosessien mallintamisesta ja käytännöistä. Kela-yhteistyö toiminee parhaiten TYPin kautta kehitettynä. Asiasta jatketaan neuvotteluja syksyllä. TE-toimiston kanssa on sovittu monista yhteisistä käytännöistä. RAJOJA YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ Rajapintoja on etsitty ja löydetty; tehty sopimuksia yhteistyöstä. Laajalle lonkerot ulottavan hankkeen ymmärtäminen on haastavaa niin hanketoimijoille kuin kumppaneille; vaikuttaa olevan haastavaa myös hanketta ohjaaville tahoille. Konkreettisia asioita tehdään ja vähitellen konkretisoituva ymmärrys auttaa kumppanuuden konkreettisessa toteuttamisessa. Upeita, joskin vielä hetkittäisiä, askelia yhteisten asiakkaiden työelämään siirtymisen tukemiseksi on otettu: o yhteyshenkilöt, tiedon levittäminen ja leviäminen, kk mukaan ottaminen osaksi työkäytäntöjä, yhteisiä kokeiluprosesseja, neuvotteluja, myönteisiä yhteydenottoja ja rakentavia kysymyksiä Joustavaa asiakkaan etenemistä estävää byrokratiaa on liikaa. Jatketaanko entisenlaista valtio-kunta yhteistoimintaa vai halutaanko luoda jotain uutta esimerkiksi arjen hierarkkista asetelmaa muuttamalla: tasapuoliset valtuudet?

19 4.2 Asiakkaat ja palvelureitit, joissa kuntakokeilu mukana/kehittämistarpeet Asiakkaat Ensisijaiset asiakkaat kuntakokeilussa ovat 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet, yli 500 päivää ansiosidonnaista/peruspäivärahaa + 180 päivää työmarkkinatukea saaneet ja 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Käytännössä työttömyyden kesto on tarkistettava kunkin asiakkaan osalta aina TE-toimistosta, joka voi kutsua asiakkaan kuntakokeilun asiakkaaksi. Myös TYPin TE-toimistovirkailijoilla on tämä oikeus. Tuloreitti vaikuttaa asiakaspalvelutilanteisiin. Yhtäältä tavoitteena on puhtaalta pöydältä haastattelu, ilman ennakkotietoa asiakkaan taustoista. Tämä antaa asiakkaalle mahdollisuuden kääntää katse tulevaan ja jättää menneitä epäonnistumisia taakse. Toisaalta aidot työllistymisen rajoitukset ja joissakin tilanteissa jopa esteet on otettava huomioon, jotta voidaan lähteä konkretisoimaan tavoitteita realistisesti. Palveluohjauksessa ennakkotiedon puuttuminen on aiheuttanut joitakin uhkaavia asiakastilanteita. Nämä ovat kuitenkin pieni osa työtä. Kaksisuuntainen TYP-yhteistyö jo TYP asiakkaat, jotka hyötyvät kuntakokeilun lisäpalveluista (kk-lisäpalveluiden tarve arvioidaan TYPissä, ohjaus kuntakokeilun palveluohjaajalle, asiakas allekirjoittaa kksuostumuslomakkeen) kuntakokeilun asiakkaat, jotka hyötyisivät TYP moniammatillisista palveluista (kk ei tee TYP työtä, vaan ohjaa asiakkaat TYPiin tarvittaessa, kk osallistuu moniammatilliseen prosessiin) asiakkuuksien lakkauttamiskäytännöt: kuntakokeilut käsittelevät syksyllä, milloin kuntakokeiluasiakkuus voidaan päättää. Ongelmana ovat pitkät prosessit ja se, että kuntakokeilut tukevat asiakasta myös esim. palkkatukijakson aikana. Tällöin asiakkuus voidaan päättää vasta, kun asiakas työllistyy avoimille markkinoille. Tämä periaate on voimassa useissa kuntakokeiluissa; kuntakokeiluihin ohjautuu asiakkaita, joiden TYP-asiakkuus on lakkautettu, mutta moniammatillisen palvelun tarve on ilmeinen; TYP asiakkuus perustuu työllistymisvalmiuksiin; osalle järjestynyt polku kuntakokeilun kautta, ei kuitenkaan välttämättä pysyviä ratkaisuja. miten kartoittaa ne asiakkaat, jotka tarvitsevat pysyvää kuntouttavaa työtoimintaa tai jotka eivät tuetustikaan kykene työelämään? Poliittisesti ratkaistava kysymys: mistä toimeentulo, ellei työnhakijana? informaatiota sisäisestä kehittämistyöstä tarvitaan puolin ja toisin seuraavat yhteisten asiakasprosessien kehittämispalaverit syksyllä Kaksisuuntainen TE-toimistoyhteistyö Kuntakokeilu ottaa huomioon asiakkaan työllistymissuunnitelman; asiantuntijakonsultaatio ja organisaatioiden tehtäväjakojen mukaiset toimet (työkokeilut, palkkatuet, tv-koulutukset ) TE-virkailijat ohjaavat kk-palveluista hyötyvät asiakkaat kuntakokeiluun, asiakas voi allekirjoittaa kk-suostumuslomakkeen jo TE-toimistossa. Asiakkaiden omavirkailijoiden tavoitettavuus välillä melko heikkoa; kk:ssa ei tietoa, kuka on kenenkin asiakkaan vastuuvirkailija; hidastaa asiakkaan palveluista neuvottelua

20 kuntakokeilusta tarvitaan ja toivotaan vielä lisäinformaatiota TE-toimistossa, valtakunnallinen valtuutus saada tehdä kokeilutoimintaa kuntakokeilun kanssa olisi tarpeen, yhteistyöhalua on; sovittujen yhteyshenkilöiden kanssa asiat toimivat erinomaisesti, toiminta on kuitenkin haavoittuvaa, sijaisia ei ole informaatio lisääntyy arjen työn myötä, mutta infoja järjestetään syksyllä lisää TE-toimiston paikallisista toimintaperiaatteista tietoa kuntakokeiluun olisi ollut tarpeen saada jo hankkeen alkuvaiheessa yhteisprosesseista neuvottelua jatketaan (myös valtakunnallisesti) Sosiaalitoimi ja kuntakokeilu/kunnan työllistämistyö: TYP toiminnassa yhdistyy TE-toimisto/Sostyö/kunnan työllistämistyö Yhteistä rajapintaa on erityisesti kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä, mutta koska asiakkaat ovat työttömyyden keston määrittelyn osalta TYPin kanssa samat myös sosiaalityö on kuntakokeilun tärkeä lähikumppani. Prosessit kulkevat pääosin aikuisten työpajan, kuntouttavan työtoiminnan ja TYPin kautta. Kuntakokeilun palveluohjaaja saa konsultaatioapua sosiaalitoimesta tarvittaessa. Yhteyshenkilöistä on sovittu. Asiakkaita voi ohjata kuntakokeiluun myös sosiaalitoimesta. Muutama on ohjattu. Asiakasyhteistyö on lisääntynyt vähitellen. Miten tavoittaa 500 päiväiset, jotka eivät ole sosiaalityön asiakkaita, mutta ovat sosiaalityön palveluiden tarpeessa? Sama haaste molemmilla osapuolilla. Kelasta ei toistaiseksi ole mahdollista saada esim. yhteystietoja. Sosiaalitoimen asiakkaat, jotka eivät TYP asiakkaita? Asiakasmäärien suhteutus kuntakokeilun palveluohjausresurssiin Kela Yhteistyötä konkretisoidaan yhdessä TYPin kanssa, jatkuu elo-syyskuussa 2013. Kelan palveluiden hyödyntäminen, sairaslomakysymykset Kelan uuden palvelun työkykynarviointi hyödyntäminen? Kuntakokeilun järjestämät kokeilevat lisäpalvelut Kuntakokeilun järjestämien palveluiden tavoitteena on edistää käytännöllisiä palvelumallikokeiluja pitkään työttömänä olleiden työllistämiseksi. Palveluiden toimivuus edellyttää a) asiakasohjausta TE-toimistosta, TYPistä, muualta, tasapuolista oikeutta tarjota työllistämispalveluita asiakkaille kunta-valtiosektoreilla ilman turhaa byrokratiaa, b) yhteistä, avointa asiakkaiden tarpeisiin kohdentuvaa tarjontaa, c) asiakkaiden motivointia ja motivoitumista edistämään omaa asiaansa, d) kuntakokeilun ottamista kumppaniksi neuvottelemaan kokonaisprosesseista ja perehdyttämistä käytössä oleviin käytänteisiin e) kuntakokeiluinfoja ja viestintää sekä f) kaikkien osallisten toimijoiden rohkeutta kokeilevaan hulluuteen, siirtymistä viranomaiskäytänteistä palvelukäytänteisiin, rajoittavien rutiinien yli reippaisiin yhdessä eri tavalla tekemisiin sekä tämän mahdollistavaa lainsäädäntöä.

21 KUNTAKOKEILUN OSALLISUUS PALVELUPROSESSEIHIN JA KOKEILUPALVELUT (ks. liite 1) Palveluohjaajan haastattelut ja palveluohjaus Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen/aikuisten työpaja/työpankin ideointi yhteistyö aikuisten työpaja, kuntouttavaa työtoiminta, sosiaalitoimi, TYP, TE-toimisto; kktyövalmentajat, laaja kolmannen sektorin ja kuntayhteistyö, työtoiminnan paikkoja ja töitä. Ryhmävalmennusten ja toiminnan kehittäminen Ratkaisukeskeinen motivoiva valmennus: yksilövalmennus ja/tai ryhmävalmennus (3 erilaista ryhmää: 1. terapeuttinen Näkökulmia elämään; 2. informatiivinen ja keskusteleva Elämäntapavalmennusryhmä ja 3. liikunnallinen Oman hyvinvoinnin ohjaaja ryhmä). Ryhmien koot 8-15 henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmäkokeilut TEIKIT-ryhmät Koulutussuunnittelu ja yksilöllinen valmennus: asiakkaalla ei ammattia, vanhentunut koulutus, täydennyskoulutustarpeita, tietoa eri koulutusmahdollisuuksista Lyhytkoulutukset toteutukset syksystä 2013, tarjottimella 27 erilaista lyhytkurssia, joista tarkempi informaatio koulutussuunnittelijalta, syksyllä info myös kuntakokeilun kotisivuille 2-10 pv:n koulutuksia, alle 25 h/viikko TOPPIS-koulutusmalli Muut koulutuskokeilut ja koulutusinfot mm. Kompassi Kohdennetut työ- ja toimintakyvyn arviot Selvitetään asiakaan työ- ja toimintakyky selkeästi kohdennettuun koulutus- tai ammattialaan. Kokeilu vuoden 2013 loppuun Yrityskoordinointi: Keskitytään työpaja, työpankki ja Green Care ideoiden edistämiseen ja pitkäjänteisen käytännön yhteistyöverkoston rakentamiseen. Panostetaan sellaisten ratkaisujen edistämiseen, jotka pitkällä tähtäimellä toimivat joustavan työelämään siirtymisen mahdollistajina. Työvalmentaja ja tukipalvelut (ostopalvelu) TE-toimisto: asiakkaan palvelukokonaisuus edellyttää TE-toimiston asiantuntemusta ja päätöksiä julkisten työvoimapalveluiden osalta www.mol.fi työkokeilu (TE-toimiston kanssa sovittava) palkkatukityö asiakkaan suunnitelmaa tukevana järjestelynä (kunta, järjestöt, yritykset ). Palkkatukityön aikana asiakkaalle lähetetään palautelomake, jossa hän voi kertoa kokemuksiaan työstä, tulevaisuuden suunnitelmien konkretisoitumisesta, mahdollisesti syntyneistä koulutustarpeista jne.). Lomake lähetetään kaksi kertaa palkkatukijakson aikana hyvissä ajoin ennen jakson loppumista alkaen syksystä 2013. Työvoiman palvelukeskus (TYP) huolehditaan asiakas saamaan moniammatillista palvelua tarpeiden mukaisesti. Kuntakokeilu täydentää omien mahdollisuuksiensa sisällä tätä palvelua. Palveluohjaajan haastattelu on yksi tärkeä lisä moniammatilliseen kokonaisuuteen. KELA(kehitetään TYPtoiminnan kautta) (Aikuis)sosiaalityö (konsultaatiot, yhdessä tehdyt suunnitelmat asiakkaalle, kuty, päihde- ja mielenterveys, asunnottomuus ja vankilasta vapautuneet sisältää myös muuta sidosryhmäyhteistyötä) Muut kuntakokeilun aikana kokeiltavat palvelut