KIRJALLINEN KYSYMYS 132/2007 vp Yksityishenkilön rauenneen velkajärjestelyn uusiminen Eduskunnan puhemiehelle Yksityishenkilön velkajärjestelyissä tapahtuu velallisen toimesta eri syistä maksuohjelman laiminlyöntejä. Näiden seurauksena yksityishenkilön auttamiseksi tarkoitettu velkajärjestely helposti raukeaa ja velallinen joutuu entisten velkojensa ja niiden tuottamien korko- ja perintäkulujen rasittamaksi. Syitä tähän on monia. Eräs asiaan vaikuttava seikka voi olla velkojen aiheuttama velallisen henkinen kyvyttömyys tajuta realiteetteja ja hoitaa asioita, joita omatoiminen maksaminen ajallaan tai kehotusten perusteella vaatii. Siksi olisi parasta, että velkajärjestelyssä olevan henkilön maksut perittäisiin suoraan eläke- tai muista tuloista automaattisesti, mikäli näitä tuloja on. Henkilön kyvyttömyys hoitaa asioitaan ei suinkaan parane, jos velkajärjestely raukeaa. Useimmiten menettäjiä ovat tällöin asian kaikki osapuolet. Siksi velkajärjestelyn raukeaminen tulisi tehdä nykyistä vaikeammaksi ja uuteen velkajärjestelyyn pääseminen mahdolliseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka velkajärjestelyn laiminlyönnistä rauennut maksuohjelma voidaan joko velkojan tai velallisen anomuksesta ottaa uuteen käsittelyyn? Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2007 Lauri Oinonen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 132/2007 vp: Kuinka velkajärjestelyn laiminlyönnistä rauennut maksuohjelma voidaan joko velkojan tai velallisen anomuksesta ottaa uuteen käsittelyyn? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yksityishenkilön velkajärjestelyssä vahvistettu maksuohjelma voidaan laissa säädetyin edellytyksin määrätä raukeamaan. Ohjelman raukeamisen kynnys on asetettu varsin korkealle, ja raukeamishakemuksia on erityisesti viime vuosina tehty suhteellisen vähän. Maksuohjelmia on 2000 luvulla vahvistettu vuosittain noin 2 700 4 000 ja ohjelman raukeamishakemuksia on vuosina 2000 2003 tehty reilut 500 vuodessa, mutta vuosina 2004 ja 2005 selvästi vähemmän. Edellytyksenä ohjelman raukeamiselle on, että velallinen on olennaisesti laiminlyönyt ohjelman noudattamisen ilman hyväksyttävää syytä. Ohjelman raukeamisen perusteena voi olla myös se, että vasta maksuohjelman vahvistamisen jälkeen käy ilmi laissa tarkoitettu este velkajärjestelyn myöntämiselle, esimerkiksi omaisuuden salaaminen taikka se, että velallinen on laiminlyönyt velkajärjestelyssä vaaditun myötävaikutusvelvollisuutensa, esimerkiksi velkaantumalla lisää ilman toimeentuloonsa liittyvää perustetta. Kysymyksen perusteluissa tuodaan esiin, että ohjelman raukeamisen syynä voi toisinaan olla velallisen kyvyttömyys hoitaa asioitaan omatoimisesti. Laissa tämä on otettu huomioon niin, että tuomioistuin voi määrätä velallisen tekemään maksut ulosottomiehelle, joka velallisen puolesta tilittää ne velkojille. On myös mahdollista, että maksut pidätetään suoraan velallisen palkasta tai eläkkeestä ulosottomiehelle edelleen tilitettäviksi. Tällä voidaan varmistaa maksuohjelman asianmukainen noudattaminen. Velkajärjestelyn tarkoituksena on pitkällä tähtäyksellä korjata maksukyvyttömän velallisen taloudellinen tilanne. Lainsäädännön lähtökohtana on, että velkajärjestely voidaan myöntää samalle henkilölle vain yhden kerran ja aikaisempi velkajärjestely muodostaakin perusteen hylätä velallisen uusi hakemus velkajärjestelyn saamiseksi. Kaikista velkajärjestelyn esteistä myös aikaisemmasta velkajärjestelystä huolimatta velkajärjestely voidaan tuomioistuimen harkinnan mukaan myöntää, jos siihen on painavia syitä. Harkinnassa otetaan lain mukaan erityisesti huomioon velkaantumisesta kulunut aika, velallisen toimet velkojensa maksamiseksi ja muut velallisen olosuhteet sekä punnitaan velkajärjestelyn merkitystä velallisen ja velkojien kannalta. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia tarkistettiin vuoden 2003 alusta muun muassa koskien mahdollisuutta myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. Kun aikaisemmin edellytettiin erityisiä vastasyitä velkajärjestelyn myöntämiseksi, nykyisin vaaditaan painavia syitä, joiden sisältö on laissa määritelty edellä mainituin tavoin. Aikaisemman velkajärjestelyn ja maksuohjelman raukeamisen osalta lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 98/2002 vp) todetaan seuraavaa: "Velkajärjestelyn myöntäminen voi tulla kyseessä olevan säännöksen nojalla harkittavaksi myös silloin, kun velalliselle on aikaisemmin myönnetty velkajärjestely. Velallisen maksuohjelma on voitu määrätä raukeamaan tai hän on voinut maksuvelvol- 2
Ministerin vastaus KK 132/2007 vp Lauri Oinonen /kesk lisuutensa täytettyään velkaantua uudelleen ja tulla maksukyvyttömäksi. Jos maksuohjelma on määrätty raukeamaan, painavia syitä harkittaessa voitaisiin kiinnittää huomiota raukeamisen syihin. Käytännössä on ollut tilanteita, joissa maksuohjelman laiminlyönti on ainakin osaltaan johtunut hyväksyttävästä syystä, mutta velallinen ei ole vastustanut velkojan raukeamishakemusta tai ei ole tuonut esille syitä laiminlyönteihinsä. Tämä on voinut johtua esimerkiksi ymmärtämättömyydestä. Uusi velkajärjestely voitaisiin joskus myöntää piankin aikaisemman velkajärjestelyn raukeamisen jälkeen ja myös maksuohjelman lyhentämiseen voi olla perusteita. Jos taas ohjelman raukeamiseen on johtanut velallisen ilmeisen piittaamaton suhtautuminen maksuohjelman noudattamiseen, painavia perusteita velkajärjestelylle voi olla vasta pidemmän ajan kuluttua ja tällöin erityisesti velallisen toimille velkojensa maksamiseksi voidaan antaa tärkeä merkitys." Raukeamaan määrättyä maksuohjelmaa ei voida ottaa uuteen käsittelyyn, kuten kysymyksessä esitetään. Sen sijaan velallinen voi ohjelman raukeamisen jälkeen tehdä uuden velkajärjestelyhakemuksen ja uusi velkajärjestely voidaan tuomioistuimen harkinnan mukaan myöntää painavista syistä. Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2007 Oikeusministeri Tuija Brax 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 132/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: På vilket sätt kan ett sådant betalningsprogram inom skuldsaneringen som har förfallit på grund av försummelser tas upp på nytt på begäran av antingen borgenären eller gäldenären? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett betalningsprogram inom skuldsaneringen för privatpersoner kan förfalla på de grunder som har fastställts i lag. Ribban för att ett program skall förfalla har satts mycket högt och antalet ansökningar om att program skall förfalla har varit relativt få särskilt under de senaste åren. På 2000- talet har ca 2 700 4 000 program fastställts årligen och ansökningarna om att program skall förfalla har varit drygt 500 årligen under åren 2000 2003, medan de under åren 2004 och 2005 har varit klart färre. En förutsättning för att ett program skall förfalla är att gäldenären utan godtagbar orsak väsentligen har försummat att iaktta betalningsprogrammet. Ett program kan också förfalla på grund av att det först sedan betalningsprogrammet fastställdes har framgått att det finns ett i lagen avsett hinder för skuldsaneringen, t.ex. att egendom undanhållits eller att gäldenären har försummat sin samarbetsplikt, t.ex. genom ökad skuldsättning utan koppling till hans eller hennes försörjning. I spörsmålets motiv anförs det att ett program ibland kan förfalla på grund av att gäldenären är oförmögen att själv sköta sina ärenden. I lagen har detta beaktats sålunda att rätten kan bestämma att gäldenären skall göra inbetalningarna till utmätningsmannen som redovisar betalningarna till borgenärerna. Det är också möjligt för utmätningsmannen att göra avdragen direkt på gäldenärens lön eller pension för vidare redovisning. På detta sätt kan man säkerställa att betalningsprogrammet genomförs korrekt. Syftet med skuldsaneringen är att på lång sikt komma till rätta med en betalningsoförmögen gäldenärs ekonomiska situation. Lagstiftningen utgår från att skuldsanering kan beviljas endast en gång till en person och därför utgör en tidigare skuldsanering en grund för avslag på en ny ansökan om skuldsanering. Trots alla hinder för skuldsanering även tidigare skuldsanering kan skuldsanering beviljas enligt rättens prövning om det finns vägande skäl för detta. Enligt lagen skall man vid prövningen särskilt beakta den tid som har förflutit sedan gäldenären skuldsatte sig, gäldenärens åtgärder för betalning av sina skulder och gäldenärens övriga förhållanden samt skuldsaneringens betydelse för gäldenären och borgenärerna. Lagen om skuldsanering för privatpersoner reviderades vid ingången av 2003 bl.a. i fråga om möjligheten att bevilja skuldsanering trots hinder. Tidigare förutsattes det särskilda motskäl för beviljande av skuldsanering, medan det numera krävs vägande skäl vilkas innebörd definierats så som angetts ovan. I lagens förarbeten (RP 98/2002 rd) konstateras följande i fråga om hur skuldsaneringen och betalningsprogrammet kunde förfalla tidigare: "Skuldsanering kan med stöd av bestämmelsen komma i fråga också när gäldenären tidigare har beviljats skuldsanering. Gäldenärens betalningsprogram kan ha förordnats att förfalla eller gäldenären kan först ha fullgjort sin betalningsskyldighet och sedan ha skuldsatt sig 4
Ministerns svar KK 132/2007 vp Lauri Oinonen /kesk på nytt och blivit insolvent. Om betalningsprogrammet har förordnats att förfalla, kan domstolen vid prövningen av om det finns vägande skäl fästa uppmärksamhet vid orsakerna till att programmet har förordnats att förfalla. I praktiken har det funnits situationer i vilka försummelsen att iaktta betalningsprogrammet åtminstone delvis har berott på en godtagbar orsak, men gäldenären har inte motsatt sig borgenärens ansökan om att programmet skall förfalla eller uppgivit orsaker till sin försummelse. Detta kan ha berott på t.ex. oförstånd. Ny skuldsanering kan enligt förslaget ibland beviljas t.o.m. snart efter att den förra skuldsaneringen har förfallit och det kan också finnas grunder att förkorta betalningsprogrammet. Har programmet däremot förfallit därför att gäldenären har visat en uppenbar likgiltighet till att iaktta programmet, kan vägande skäl att bevilja gäldenären skuldsanering finnas först efter en längre tid och särskilt de åtgärder som gäldenären har vidtagit för att betala sina skulder kan då tillmätas stor betydelse." Ett betalningsprogram som har förfallit kan inte tas upp på nytt, vilket avses i spörsmålet. Däremot kan gäldenären när programmet har förfallit göra en ny ansökan om skuldsanering och enligt rättens prövning kan ny skuldsanering beviljas av vägande skäl. Helsingfors den 19 juni 2007 Justitieminister Tuija Brax 5