Aikuissosiaalityön sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen asiakkaat. Postitoimipaikka Pertunmaa. Puhelin

Samankaltaiset tiedostot
Mikkelin hyvinvointikeskus, Sosiaalikeskus, Vilhonkatu 7-9, 1.krs Mikkeli

Mikkelin hyvinvointikeskus, Sosiaalikeskus, Vilhonkatu 7-9, 1.krs Mikkeli

TYP lain kriteerien mukaiset työttömät henkilöt, jotka tarvitsevat monialaista palvelua. Toimintayksikön katuosoite Mannerheimintie 1

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on yksi numero, joka on käytössä ympärivuorokautisesti: VIRVE käytössä. Postitoimipaikka Mikkeli

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on yksi numero, joka on käytössä ympärivuorokautisesti: VIRVE käytössä. Postitoimipaikka Mikkeli

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Perhe- ja sosiaalipalvelut Maahanmuuttotyö

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Pitäisikö olla huolissaan?

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

WARSINAISET AY: n SIIVOUS -JA KOTIPALVELUN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

OMAVALVONTA ON RISKIENHALLINTAA

LAPIN KIRJAAMISVALMENTAJIEN VERKOSTOPÄIVÄ Valvontaviranomaisen puheenvuoro Rovaniemi

OMA VALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Omavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA

Omavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa. Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Turku Riitta Husso Lakimies, Valvira

Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys

VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA Riitta Husso, LM Valvira

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa. Järvenpään kotihoidon omavalvonta

Kriittinen asiakaspalaute miten reagoin esimiehenä. Pertti Sopanen, terveyspalvleupäällikkö HtM

OMAVALVONTASUUNNITELMA

Osaaminen valvonnan näkökulmasta

OMAVALVONTASUUNNITELMA Honkalampi-säätiö HLS-Avustajapalvelut Oy SPESIO

Omavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

SIIVOUS- JA KOTIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLTÖ

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Uudet perusosan määrät alkaen. Toimeentulotuki

Asiakkaan ja potilaan oikeudet ja oikeusturva kotihoidossa

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

Omavalvontasuunnitelma. Aikuissosiaalityö

Lastensuojelupalvelut

Kaarijalka OMAVALVONTASUUNNITELMA

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Lapsiperheiden palvelut

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily Hanna Ahonen. Valvira Hanna Ahonen 1

Mikkeli Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

YKSITYISTEN PÄIVÄKOTIEN OMAVALVONTA. Riitta Husso, LM, Valvira

Palveluntuottajan valvonta vammaispalveluissa

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

ASIAMIEHEN TEHTÄVÄT VANHUSASIAKKAAN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN EDISTÄJÄNÄ. Sosiaali- ja potilasasiamies Arja Björnholm, Oulun kaupunki 20.3.

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma Harjavallan kaupunki Sosiaalikeskus

Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla

OMAVALVONTASUUNNITELMA. Perhesosiaalityö, Rovaniemi

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA SIIHEN LIITTYVÄT PROSESSIT

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso

Kunta ja aluehallintovirasto yksityisten sosiaalipalvelujen valvojina Lupaviranomaisten yhteistyö ja velvoitteet

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys

Asiakasturvallisuus SOCOBA -työpaja

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1

Valvonnan ajankohtaista

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

KUNTIEN OMAVALVONNAN ORGANISOINTI

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Voimaantulo

LASTENSUOJELUPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Palvelun tuottajaa koskevat tiedot

Valvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

NAURETTAVIEN KÄVELYSAUVOJEN KANSSA EN AIO KUNTOILLA, VAAN HYPPÄÄN SUORAAN ROLLAATTORIN PUIKKOIHIN, KUN SEN AIKA TULEE!

Suoran valinnan palvelut.

GREEN CARE PÄIVÄT 2016 Kohti laadukkaita green care palveluita, opastusta omavalvontaan

Valvonnasta muuttuvissa rakenteissa

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

MARJAMÄEN ILON PISARA OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT. Yrityksen nimi Marjamäen Ilon Pisara

Transkriptio:

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) Perhe- ja sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö ja taloudellisen tuen palvelut Toimintayksikön nimi Aikuissosiaalityö ja taloudellisen tuen palvelut Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Pertunmaan hyvinvointiasema,virastokuja 1,19430 Pertunmaa Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Aikuissosiaalityön sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen asiakkaat Toimintayksikön katuosoite Virastokuja 1 Postinumero 19430 Toimintayksikön vastaava esimies Palveluesimies/johtava sosiaalityöntekijä Niina Haapiainen Sähköposti niina.haapiainen@essote.fi Postitoimipaikka Pertunmaa Puhelin 040 794 2365 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Aikuissosiaalityössä pyritään ehkäisemään ja ratkaisemaan yhteiskunnan rakenteesta, ihmisten omasta toiminnasta ja palvelujärjestelmästä sekä sen puutteista johtuvia häiriöitä ja ongelmia. Aikuissosiaalityön tarkoituksena on turvata kansalaisten sosiaalista, psyykkistä ja aineellista hyvinvointia, toimintakykyä ja elämänhallintaa sekä ehkäistä syrjäytymistä tai sen uhkaa. Toimeentulotuki (Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412) on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen ihmisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki jakautuu perus-, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen myöntämisestä vastaa 1.1.2017 alkaen Kansaneläkelaitos. Essote vastaa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä alueen kunnissa.

Arvot ja toimintaperiaatteet Essote on sitoutunut olemaan: Palveleva; Asiakkaan hyvä palvelukokemus on meille tärkeää, palveluasenteemme on ihmistä arvostava ja vuorovaikutus hyvää. Osaava; Huolehdimme henkilöstön osaamisesta ja kannustamme työntekijöitämme ammatilliseen kehittymiseen, panostamme osaavan henkilöstön rekrytointiin vahvassa yhteistyössä alan koulutuksen kanssa, edistämme henkilöstön hyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta, johtamisemme on tietoon perustuvaa. Vaikuttava; Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja terveyttä, vahvistamme ihmisten omatoimisuutta, terveitä elämäntapoja ja osallisuutta. Innostava; Teemme yhdessä, kehitämme ja kokeilemme, asiakkaamme ovat mukana palveluiden ja hoitonsa suunnittelussa ja toteuttamisessa, johdamme kannustavasti ja vastavuoroisesti, meillä on myönteinen Essote-henki. RISKINHALLINTA Riskien tunnistaminen. Ennakoivaan työotteeseen kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi asiakastapaamisten ja kotikäyntien osalta. Esimerkiksi neuvottelujen osalta tunnistetaan ennakkoon riskihenkilö ja tehdään etukäteen tarvittavat toimenpiteet. Riskihenkilöitä tavataan yhdessä toisen työntekijän kanssa, myös tapaamiseen varattava tila mietitään etukäteen. Tärkeää on, että fyysinen ympäristö on puhdas, esteetön sekä hyvässä toimintakunnossa. Työntekijät tekevät myös kotikäyntejä ja liikkuvat uhkaavissakin tilanteissa. Essotessa on toimintamalli riskien tunnistamiseksi ja riskien ennaltaehkäisemiseksi. Mikäli kotikäynnit ovat suunniteltuja ja toistuvia, asiakkaan kanssa tehdään kotikäyntisopimus. Käytössä on myös kotikäyntiohjeet. Kaikissa tilanteissa varmistetaan turvallinen työskentely ja noudatetaan mm. poliisin antamia ohjeita ja määräyksiä. Työyhteisössä on sovittu, että henkilö, joka havaitsee epäkohdan, tai toteaa vaaraa tai riskiä aiheuttavan kojeen, laitteen tai toimintaympäristöön liittyvän riskin tai vian, tiedottaa omalle esimiehelle ja/tai päivystyksen esimiehille heti asiasta. Vika on korjattava viipymättä / tai tehtävä korjausilmoitus heti asian todettua. Mahdollisista sisäilmaongelmista ilmoitetaan mm. työterveyshuoltoon. Kun vaara on vielä olemassa, on suojattava henkilökunta ja varsinkin asiakkaat, kunnes mahdollisen riskin aiheuttaja tai epäkohta on poistettu. Essotessa on laadittu ohjeistus vaara- ja uhkatilanteisiin. Haipro-ohjelmaan kerätään tietoa tapahtuneista uhka- ja vaaratilanteista. Kerätyn tiedon perusteella voidaan arvioida työyhteisön todennäköisiä riskejä. Uhka - ja vaaratilanteita ovat esim. läheltä piti - tilanteet, asiakkaan aiheuttamat vaaratilanteet sekä työtapaturmat. 2

Riskien käsitteleminen Uhka- ja vaaratilanteista tehdään ilmoitus välittömästi esimiehelle, otetaan yhteys tarvittaessa työterveyshuoltoon ja tehdään Haipro-ilmoitus. Tapahtunut käydään läpi ko. työntekijän kanssa sekä myös koko työyhteisön kanssa tarvittaessa. Uhka- ja vaaratilanteista sekä riskeistä voidaan informoida myös työsuojeluvaltuutettua, työsuojelupäällikköä sekä ylempiä esimiehiä. Korjaavat toimenpiteet Työkäytäntöihin ja ohjeistuksiin tehdään tarvittavat muutokset. Tarvittaessa esimies on yhteydessä muihin uhka- ja vaaratilanteessa läsnä olleisiin osapuoliin. Työyhteisössä käydään vuosittain läpi yhteenveto Haipro-ilmoituksista ja käydään keskustelu mahdollisista lisätoimenpiteistä riskien ennaltaehkäisemiseksi. Muutoksista tiedottaminen Muutokset pyritään tekemään yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ilmoitetaan tehdyistä muutoksista kaikille työntekijöille tiimipalavereissa tai muissa kokouksissa sekä sähköpostitse kaikille työyhteisön jäsenille. Tiedottamisen tärkeys huomioidaan ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota koko työyhteisön tasolla. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelman laadintaan osallistuu koko aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen palvelujen henkilökunta. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavana toimii palveluesimies/johtava sosiaalityöntekijä Niina Haapiainen, niina.haapiainen@essote.fi Omavalvontasuunnitelman seuranta Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelma käydään läpi vuosittain sovitusti työyhteisön kokouksessa ja päivitetään yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Päivitys tehdään tarvittaessa myös useammin kuin kerran vuodessa, jos toiminta näin vaatii. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointiaseman ilmoitustauluilla (2 kpl) Omavalvontasuunnitelma julkaistaan Essoten internet-sivuilla. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeen arviointi Asiakkaan palvelutarve arvioidaan sosiaalihuoltolain ja toimeentulotukilain mukaisesti. Palvelutarpeen arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. 3

Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Aikuissosiaalityön asiakassuunnitelma laaditaan siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Suunnitelmaan kirjataan tarvittavat palvelut ja niiden toteutustapa ja se käydään läpi palveluntuottajan kanssa soveltuvin osin. Asiakkaan kohtelu Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia (Hallintolaki 6 ) Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 4 ) Työntekijän velvollisuus on tiedottaa asiakasta hänen oikeusturvaansa liittyvistä asioista, esim. muistutusmenettely, jos asiakas kokee saaneensa huonoa kohtelua ja oikaisuvaatimusmenettely, jos asiakas haluaa muutosta saamaansa päätökseen. Asiakas voi tehdä myös kantelun. Lisäksi asiakasta täytyy tiedottaa sosiaali- ja potilasasiamiehen palveluista. Sosiaalihuoltolain 48 ja 49 :n mukaisesti sosiaalihuollon henkilöstöllä on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Esimies vastaa siitä, että jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä. Essoten sisäisessä intranetissä on ohjeet ja lomakkeet, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuutta. Palautteen kerääminen Asiakkaat ja heidän läheisensä voivat osallistua työyksikön kehittämiseen antamalla palautetta toimintaan liittyen. Asiakkaiden on mahdollisuus antaa palautetta asiakkuuden ja työskentelyprosessin aikana suoraan työntekijälle. Palaute voi olla myös toimintayksikölle osoitettu vapaamuotoinen kirje tai sähköposti. Sähköistä palautetta voi lähettää internetsivujen kautta sekä sähköpostilla esimerkiksi yksikön esimiehelle; niina.haapiainen@essote.fi Sähköiset asiakaspalautelomakkeet löytyvät Essoten internetsivuilta. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Työyksikön esimies toimii vastuuhenkilönä, joka käsittelee palautteet, antaa vastauksen asiakkaalle ja päättää mahdollisista muista jatkotoimenpiteistä. Vastaus tulee antaa kirjallisesti viimeistään kahden viikon kuluessa, mikäli asiakas on pyytänyt palautteeseen vastausta. Vain asialliset palautteet käsitellään. Ennen asiakkaalle vastaamista tulee varmistaa, että hän on oikeutettu saamaan kyseisiä tietoja. Mikäli palautteen lähettäjällä ei ole oikeutta tietoihin, vastauksena lähetetään tieto tästä. Mediassa olevaan palautteeseen ei pääsääntöisesti vastata. Koska sähköpostin turvallisuutta ei ole varmistettu, vastaus palautteisiin koskien henkilö- ja yksityisasioita sekä asiakkuuteen liittyviä asioita annetaan kirjallisesti, ei sähköpostin välityksellä. 4

Palautteista lähetetään kopio sosiaali- ja potilasasiamiehelle huomioiden tietoturva-asiat. Palautteet käsitellään yksikön esimiehen johdolla yhteisesti henkilökuntapalavereissa. Kiireelliset asiakasturvallisuutta vaarantavat palautteet käsitellään välittömästi ja asiaa hoidetaan eteenpäin tarpeen vaatimalla tavalla. Palautteiden ja keskustelujen pohjalta sovitaan yhdessä kehitettävistä asioista ja keinoista. Kertynyttä asiakaspalautetta ja sen vaikuttavuutta toiminnan parantamiseen seurataan ja arvioidaan myös sosiaali- ja potilasasiamiehen valmistelun pohjalta. Muistutusten ja oikaisuvaatimusten vastaanottajana toimii Essoten kirjaamo. Asiakkaan oikeusturva Lain mukaan sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 23 ). Asiakkaalla on myös lain mukaan oikeus tehdä oikaisuvaatimus viranhaltijan tekemästä päätöksestä (hallintolaki 7 a luku) Muistutuksen ja oikaisuvaatimuksen vastaanottaja: Essoten kirjaamo Porrassalmenkatu 35-37, 50100 Mikkeli Viranomaisen, siihen palvelusuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä kantelun sosiaalihuoltoa valvovalle viranomaiselle. Sosiaalihuoltoa koskeva kantelu tehdään aluehallintovirastoon tai Valviraan vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella. Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti. Käytettävissä ovat myös muut viralliset muutoksenhakutahot. Päätöksiin liitetään muutoksenhakuohjeet. Sosiaali- ja potilasasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista: Sosiaali- ja potilasasiamies Porrassalmenkatu 35-37, P-rakennus, 50100 Mikkeli Puh. 044 359 7241, soittoaika arkisin 9-12 neuvoo ja ohjaa asiakasta asiakas- ja potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista: Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu. Yhteydenotot numeroon 029 553 6901. Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? 5

Ennen muistutuksen tai kantelun tekemistä on suositeltavaa selvittää asiaa sosiaalihuollon palvelua antaneessa toimintayksikössä, jossa voidaan selvittää asiassa mahdollisesti tapahtuneita puutteita tai virheitä. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla, toimintayksikön henkilökunnan ja sosiaali- ja potilasasiamiehen on autettava asiakasta ongelmien selvittelyssä ja tarvittaessa muistutuksen tekemisessä. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisella kirjeellä tai sitä varten tarkoitetulla lomakkeella. Lomakkeet ovat Essoten internet-sivuilla. Tavoiteaika muistutuksen käsittelylle on kuukausi. Muistutuksen asianmukainen käsittely on osa palvelujen hyvää laatua ja laadun kehittämistä. Muistutukset, kantelut ym. käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä keskustelemalla ja neuvottelemalla asianosaisten kanssa. Tarvittaessa käydään keskustelu työyhteisön kanssa toimintatapojen muuttamiseksi. Sosiaali- ja potilasasiamiehen raportti käsitellään kerran vuodessa Essoten hallituksessa. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä antavat ohjausta ja neuvontaa aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen kysymyksissä sekä paikan päällä että puhelimitse. Sen lisäksi asiakastapaamisia on ajanvarauksella virka-aikana. Huolehditaan siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun ja hänet ohjataan tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että vastataan asiakkaan sekä erityisiin että akuutteihin tarpeisiin sekä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. Toimeentulotukilain 14 e :n mukaisesti toimeentulotuen asiakkaalla on oikeus päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti tilanteestaan ammatillisen sosiaalihuollon työntekijän eli sosiaalityöntekijän tai sosionomin kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyyntönsä esittämisen jälkeen. Keskustelu asiakkaan kanssa voidaan hoitaa myös puhelimitse, jos asian selvittäminen näin on mahdollista eivätkä asiakkaan oikeudet vaarannu. Toimeentulotukipäätökset (täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki) tehdään määräaikojen puitteissa. Lisäksi huolehditaan, että asiakkaille ei aiheudu kohtuuttomia tilanteita viranomaisten käsitellessä asiakkaiden etuuksiin liittyviä asioita. Työntekijät toteuttavat tehtyjä asiakassuunnitelmia (kirjallisia ja suullisia) ja niitä arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa päivittäisessä työssä sekä yhteisissä neuvotteluissa. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Tavoitteet asiakastyölle luodaan yhdessä asiakkaan ja palveluntuottajan sekä muiden asiakkaan verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa. Palveluntuottajalle annetaan riittävä tieto asiakkaan tilanteesta palvelun toteuttamiseksi. Palveluntuottaja velvoitetaan raportoimaan palvelun tilaajalle säännöllisesti. Palvelua arvioidaan yhteisissä asiakaspalavereissa. Alihankintana tuotetut palvelut Palveluja hankittaessa noudatetaan hankintalain säännöksiä. Palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palveluntuottajilta tehdään sopimus, jossa sovitaan palvelujen sisällöstä ja hinnasta. Palveluntuottajalla 6

on omavalvontavelvollisuus ja palvelun ostajalla on velvollisuus valvoa, että palveluntuottaja toimii sosiaalihuollon palveluntuottajille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Sopimusten toteutumista seurataan säännöllisillä seurantapalavereilla. ASIAKASTURVALLISUUS Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Essotessa on laadittu ohjeet asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Asiakas- ja potilasturvallisuusjärjestelmän toiminnasta vastaa organisaation johto ja lähiesimiehet omilla vastuualueillaan. Jokainen työntekijä vastaa oman toiminnan turvallisuudesta, huolehtii osaltaan asiakkaiden ja potilaiden hyvästä kohtelusta sekä tietosuojasta asiakas/potilasasioiden käsittelyssä. Henkilöstö Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki: 1 sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijän työpanos (5 %) tulee Mäntyharjulta Johtava sosiaalityöntekijä/palveluesimies (koko Essoten alueella toimiva palveluesimies) Palvelupäällikkö (koko Essoten alueella toimiva palvelupäällikkö) Lisäksi 1 toimistosihteeri Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Henkilökunnalla tulee olla tehtävänkuvassa määritelty koulutus. Kaikilla sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetty kelpoisuus. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset opinto- ja työtodistukset. Alaikäisten asiakkaiden kanssa työskentelevien työntekijöiden tulee esittää rikostaustaote. Henkilöstöstrategia ja hallintosääntö ohjaavat rekrytointia. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Esimies vastaa perehdyttämisestä. Perehdyttäminen pohjautuu perehdyttämissuunnitelmaan. Perehdyttämiseen osallistuvat esimies ja työyhteisön työntekijät. Työnantajalla on velvollisuus järjestää täydennyskoulutusta työntekijöille. Koulutukset perustuvat vuosittain tehtävään koulutussuunnitelmaan, joka laaditaan mm. hyödyntäen osaamiskartoituksia ja kehityskeskusteluja. Täydennyskoulutukseen osallistumista seurataan vuosittain organisaatiotasolla. Toimitilat Työntekijöillä on oma työhuone käytössä. Työhuoneissa on asiakasvastaanottoa. Salassapitosäännökset ja turvallisuusasiat huomioidaan työhuonekäyttäytymisessä. 7

Yksikön siivous Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä vastaa siivouksesta ja järjestää sen. Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuus Huolta aiheuttavat asiakastilanteet ennakoidaan niin, että paikalla on tarvittaessa useampi henkilökuntaan kuuluva työntekijä. Asiakas- ja potilastietojen käsittely Työntekijälle informoidaan tietosuoja-asiat kirjallisesti ja suullisesti. Työntekijälle myönnetään asiakastietojärjestelmien käyttöoikeuksia työtehtävien perusteella. Esimies hakee työntekijöille käyttöoikeudet. Asiakastiedot kirjataan Pro Consona - järjestelmään, johon jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Työntekijä perehdytetään järjestelmän käyttöön ja tietoturvakäytänteisiin. Tietoturva-asioita käsitellään työntekijöiden kanssa ajoittain ja tarvittaessa. Lokitiedot näkyvät ohjelmissa ja niissä tehdään säännöllisesti pistokokeita tietosuojan varmistamiseksi. Asiakkaita informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa asiakaskäynneillä. Rekisterinpitäjänä toimii kehittämisyksikön johtava sosiaalityöntekijä. Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Paikka ja päiväys Essote 22.11.2017 Allekirjoitus Pirjo Kirvesmies Palvelupäällikkö (Sosiaalipalvelut) Niina Haapiainen Palveluesimies, johtava sosiaalityöntekijä 8

9