Liisa Hokkanen Sosiaalityön lehtori, Lapin yliopisto Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 29.1.2015
Hyvä hallinto on kansalaisten oikeus Kaikki hallinto ei tue auttamista Näennäistoimintaan suuntaava hallinto Minimien/maksimien ohjaama toteutus Sisältöasiantuntijoiden ja asiantuntijuuden sivuuttaminen Talous on välttämätön osa auttamista Auttamisen taloustarkastelu voi johtaa epätaloudellisiin ratkaisuihin Kapea-alainen tarkastelu Auttamista yksinkertaistavat kustannusmittarit Lyhytjänteinen tarkastelu Näennäistasa-arvoinen tulkinta (kaikille samaa) Sisältöasiantuntijoiden ja asiantuntijuuden sivuuttaminen
Empowerment Sosiaalinen asianajo (advocacy) Suomalaisen sosiaalityöllisen tutkimuksen anti Kansainvälisen sosiaalityöllisen tutkimuksen virikkeet Tutkijan/opettajan kokemustietous Tavoitteena käytännölle relevantti teoria
On sekä valtaistumista että voimaantumista Voimaantuminen sisäisenä prosessina Valtaistuminen ulkoisena, yhteiskunnallisena prosessina Ihmiset tai ryhmät toimivat yhdessä Päämääränä parempi asema, tilanne tai tilanteen tulkinta Toimijuus vahvistuu Tilannetta määrittäviä tekijöitä saadaan otettua hallintaan
Sosiaalinen niche Tilanne Kollektiivitoimijuus Valtiollinen asianajo Edustuksellinen asianajo Asiajärjestöllinen asianajo Vertaisjärjestöllinen asianajo Vertaisasianajo Asiakaskohtainen asianajo Oma asianajo Yksilötoimijuus Asema Identiteetti
Autetuksi tuleminen onnistumisen kriteeri Toimijuuksien vahvistuminen päämäärä Lähdetään liikkeelle autettavien tilanteista ja tavoitteista Otetaan vastaan, etsitään, tarjotaan ja rakennetaan toisin tekemistä Muistetaan moni- ja yhteistoimijuuden erityisyys Korostetaan muutoksen konkretisoitumista Tilanne ja tavoite määritellään yhteiskunnallisessa yhteydessään Prosessuaalisuus ja kokonaisvaltaisuus hyväksytään
Auttamisen päämäärä on autetuksi tuleminen. Auttavaksi tarkoitetusta toiminnasta ei kuitenkaan välttämättä seuraa autetuksi tulemista. Autetuksi tuleminen voidaan asettaa auttamisen onnistumisen mittariksi. Valtaistavassa sosiaalisessa asianajossa auttamista ja autetuksi tulemista tarkastellaan yhteiskunnallisena tapahtumana ja autetuksi tuleminen turvataan niillekin, joilla avun tarve on suuri, vaikkei toimijuus olisi vahvaa. > oikeuksien toteutuminen on autetuksi tulemisen yksi kriteeri
Halu Taito Kyky Mahdollisuus Pakko Sitoutuminen Pontevan, omaehtoisen toimijuuden ihanne vrs. sen kiinnikkeisyys, sosiaalisuus, yhteiskunnallisuus, rajallisuus, mahdollistaminen Mitä toimijuutta on ja mitä sen saavuttaminen edellyttää
Tavoitteet ja lähtökohdat kietoutuvat toisiinsa Se, miten tulkitsemme tilanteet, kertoo, miten näemme autettavat kansalaisina. Se, miten tulkitsemme asiakkaat, kertoo, miten näemme autettavat ihmisinä. Se, miten asetamme tavoitteet, kertoo, miten näemme itsemme työntekijöinä, kansalaisina ja ihmisinä suhteessa yhteiskuntaan, asiakkaisiin ja auttamiseen. Kirjattujen tavoitteiden autuus ja riskit
Lähtökohta: (Heikompiosaisten) kansalaisryhmien elämänpolulla on kuoppia ja liukkautta. Miten vähentää vaurioita? Toimintatapa 1 Laitetaan kuopista varoittava merkki. Kuopat kierretään, asennetaan liukuesteet ja treenataan kaatumista Nopea ratkaisu Sama toistuu seuraavien kulkijoiden kanssa Toimintatapa 2 Etsitään kumppaneita, resursseja ja päättäjiä Polku lanataan ja hiekoitetaan yhteisvoimin Vie aikaa Seuraavilla kulkijoilla ei ole samaa ongelmaa Onko jompikumpi toimintatapa mielestäsi tarpeeton?
Jos haluatte tutustua: Hokkanen Liisa (2014) Autetuksi tuleminen. Valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimijuudet. Acta Universitatis Lapponiensis 278. Lapin yliopisto. Saatavana myös Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 145. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-484-730-8 Paperiversion tilaukset: 040 821 4242 Hokkanen, Liisa (2014) Mielenterveysaktiivien toiminta. Kysely Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja B 85. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-484-768-1 Paperiversion tilaukset: Mielenterveyden keskusliitto, silja.lepisto@mtkl.fi