OPETUSSUUNNITELMA AUTOALAN PERUSTUTKINTO

Samankaltaiset tiedostot
OPETUSSUUNNITELMA AUTOALAN PERUSTUTKINTO AUTOTEKNIIKAN OSAAMISALA

OPETUSSUUNNITELMA LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO

Autoalan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Rauma

OPETUSSUUNNITELMA LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

OPETUSSUUNNITELMA RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

Autoalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Yli-insinööri Timo Repo

Tutkinnon muodostuminen

10 Autoalan perustutkinto OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

AUTOTEKNIIKAN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN

VAASAN AMMATTIOPISTO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

VAASAN AMMATTIOPISTO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 KAIVOSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

OPETUSSUUNNITELMA TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO PUTKIASENNUKSEN OSAAMISALA

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Esitys koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman hyväksymiseksi

AUTOALAN PERUSTUTKINTO

AUTOTEKNIIKAN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

AUTOALAN PERUSTUTKINTO

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

OPETUSSUUNNITELMA AUTOALAN PERUSTUTKINTO

Elintarvikealan perustutkinnon perusteiden muutokset ja

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja

OPETUSSUUNNITELMA AUTOALAN PERUSTUTKINTO AUTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

OPETUSSUUNNITELMA PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO

AUTOALAN PERUSTUTKINTO

VAASAN AMMATTIOPISTO

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon perusteiden muutokset ja

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

VAPAASTI VALITTAVIA TUTKINNON OSIA KOSKEVIEN ASIAKOHTIEN MUUTOKSET. 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus

Autotekniikan ala osaamistarjotin samiedu.fi

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Autoalan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja

Sote:n perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisala, perustason ensihoitaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Opetussuunnitelma alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten alkaen

Viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Liikunnanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetusneuvos Aira Rajamäki

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetusneuvos Aira Rajamäki

Kauneudenhoitoalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetusneuvos Aira Rajamäki

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

perustutkinnon uudistaminen

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen

AUTOALAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Ammatilliset tutkinnon osat.

VAASAN AMMATTIOPISTO

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Autoalan perustutkinto

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Määräys 62/011/2014. Marjatta Säisä

Teknisen suunnittelun perustutkinnon uudistus ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen. yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

Kokeiluohjelman tarkistaminen (80/422/2015)

VAASAN AMMATTIOPISTO

Liiketalouden perustutkinnon perusteiden muutokset Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Autoalan perustutkinto

Arviointisuunnitelma alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

AUTOALAN PERUSTUTKINTO

Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Yli-insinööri Timo Repo

OPETUSSUUNNITELMA NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Kalatalouden perustutkinto Määräys 46/011/2014. Marjatta Säisä

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

VAASAN AMMATTIOPISTO

Maatalousalan perustutkinto

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto 2014 Autotekniikan osaamisala, ajoneuvoasentaja

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

Musiikkialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

Autoalan perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Muutokset alkaen

Transkriptio:

OPETUSSUUNNITELMA AUTOALAN PERUSTUTKINTO Vahvistettu 15.11.2016 Rehtorin päätös 315/20/2016

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN... 4 3 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 5 3.1 Pakolliset tutkinnon osat... 5 3.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen... 5 3.1.2 Auton korjaaminen... 6 3.1.3 Pienkoneiden korjaaminen... 7 3.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 8 3.2.1 Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus... 8 3.2.2 Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus... 9 3.2.3 Auton korin sähkövarustetyöt... 10 3.2.4 Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus... 11 3.2.5 Rengastyöt... 12 3.2.6 Autoalan perustutkinnon valinnainen tutkinnon osa... 13 3.2.7 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa... 13 3.2.8 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta... 13 3.2.9 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta... 13 3.2.10 Yritystoiminnan suunnittelu... 13 3.2.11 Huippuosaajana toimiminen... 13 3.2.12 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen... 13 3.2.13 Yrityksessä toimiminen... 14 3.2.14 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista... 14 3.2.15 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista... 14 4 YHTEISET TUTKINNON OSAT... 14 5 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 15 6 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT... 16 7 LIITTEET... 16 2

1 Johdanto Autoalan opinnoissa voi suuntautua henkilöautojen tai pienkoneiden korjaukseen. Pienkoneisiin kuuluvat pääasiassa kaikki autoa pienemmät polttomoottorikäyttöiset koneet, kuten moottorisahat, ruohonleikkurit, moottoriveneet, mopoautot, mönkijät ja moottoripyörät. Autoalan pääasiallisina oppimisympäristöinä ovat oppilaitoksen ja työpaikkojen asiakastyökorjaamot sekä Pro Diags -verkko-oppimisympäristö. Tämän vuoksi ammatillisten opintojen osaamisperusteinen opiskelu on helppo toteuttaa. Käytännön töissä työtehtävät muuttuvat haasteellisimmiksi sitä mukaan, kun kädentaidot ja osaaminen kehittyvät. Verkko-oppimisympäristö antaa puolestaan ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden kehittyä tietopuolisissa opinnoissa. Myös yhteiset tutkinnonosat voidaan opiskella entistä paremmin osaamis- ja työelämälähtöisesti. Ne etenevät 1. ja 2. opiskeluvuoden aikana rintarinnan ammatillisten opintojen kanssa. Sisältöjä on integroitu ammatillisiin aineisiin sekä lähi- että työssäoppimisjaksoilla. Opintosisältöjen osittainen yhdistäminen poistaa päällekkäisyyksiä ja mahdollistaa käytännössä nopeamman valmistumisen. Osaamisperusteisuuden toteutumista tuetaan myös opetushenkilöstön ohjausresurssia lisäämällä. Opettajilla on jatkossa enemmän aikaa ja osaamista opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Autoalan työllistymisnäkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Alan yritykset ovat kooltaan yhden työntekijän yrityksistä kymmeniä henkilöitä työllistäviin yrityksiin. Merkkikorjaamot ovat keskittyneet isompiin kaupunkeihin, mutta ala työllistää paljon myös yksityisyrittäjiä, jotka toimivat ympäri Keski-Suomea. Yhä harvemmalla asiakkaalla on aikaa ja taitoa teknistyneiden autojen ja pienkoneiden korjaamiseen. Samaan aikaan autojen keski-ikä on kasvanut, jolloin pienten yleismerkkikorjaamojen kysyntä on lisääntynyt. Moni korjaamo etsii lähivuosina toiminnalleen jatkajaa, kun yrittäjäikäpolvi eläköityy. Alalle tarvitaan jatkossa siis paljon uusia osaajia, joilla on asentajaosaamisen lisäksi myös rohkeutta ja osaamista yrittäjyyteen. Autoalan opetussuunnitelmassa yrittäjyyden osuutta on pyritty entisestään nostamaan mm. NY-yritysten ja pedagogisten osuuskuntien kautta. Opetussuunnitelmassa käytettävät lisämerkinnät viittaavat (y) yrittäjyysosaamiseen ja (kv) kansainvälisyysosaamiseen. Ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien integrointi ilmaistaan (ig) -merkinnällä. Tämä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa täydentää Autoalan perustutkinnon perusteita (OPH:n määräys 39/011/2014) ja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sen ja tutkintokohtaisen opetussuunnitelman yhteisen osan kanssa. 3

2 Tutkinnon rakenne ja muodostuminen 4

3 Ammatilliset tutkinnon osat 3.1 Pakolliset tutkinnon osat 3.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen Auton tai moottoripyörän huoltaminen, 45 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Auton tai moottoripyörän huoltaminen 45 osp Tutkinnonosan tavoitteena on oppia tekemään auton tai moottoripyörän määräaikaishuolto työskentelemällä autoalan asiakastyökorjaamossa sekä itsenäisesti että työryhmän jäsenenä. (y) Autoalalle perehdytys: - työajat ja poikkeamista sopiminen - työvälineiden käyttö, säilytys ja huolto - korjaamon turvallisuus- ja työturvallisuusohjeet - korjaamonostureiden ja -laitteiden turvallinen käyttö - autoalan koneisiin ja laitteisiin tutustuminen työturvallisuuden näkökulmasta ja tästä raportointi - työpisteen siisteys, korjauskohteen suojelu - jätteiden lajittelu ja ympäristön suojelu Autoalan perustyöt: - asiakaslähtöinen toiminta ja tuloksellisuus (y) - mittapiirrosten lukeminen ja eri mittalaitteiden käyttö - mig-hitsaus, metallintyöstö, tinaus- ja liitostyöt - alustarakenteen tunteminen ja kunnon tarkastaminen huollon ja rengastöiden yhteydessä - henkilöauton tai moottoripyörän renkaan irrotus vanteelta, asennus ja tasapainotus rengasmääräykset huomioiden - jousitus ja pyöräntuenta, ohjauslaitteet - huoltotöissä käytettävien nesteiden, voiteluaineiden ja kemikaalien käyttäminen - nestejarrut ja jarrujen huolto-osien vaihto - moottorin rakenne ja toiminta - tehonsiirron rakenne ja toiminta - jakopään huolto-osien vaihto - auton tai moottoripyörän pesu vahaus ja korivaurioiden toteaminen - moottoriajoneuvojen ja niiden osien korjausehdot (AUNE) - valmistajan ohjeiden mukaiset nesteet ja öljyt - määräaikaishuolto ohjeiden mukaisesti - hätäensiapu-, työturvallisuuskortti- ja tulityökorttikurssi - SFS 6002 pätevyys Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen (esim. ProDiagsoppimistehtävät) - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos - Asiakastyökorjaamossa (oppilaitos / työpaikka) - Työsali - Verkko-oppimisympäristöt (mm. Optima) - Työpaikat - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Yhteisiä tutkinnon osia pyritään integroimaan opetukseen niin, että suurin osa opetuksesta tukee suoraan ammattiaineiden ymmärtämistä ja osaamisen syventämistä. Integroinnin työkaluina käytetään autoalan käytännön töitä, harjoituksia, raportointi- ja tiedonetsintätehtäviä sekä työssä jaksamisen edistämistoimia. Korttikoulutukset toteutetaan ko. koulutuspakettien mukaan. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 12 osaamispistettä. Näytön kuvaus: Opiskelija tekee auton tai moottoripyörän laajan huollon ja osoittaa autoalan perustöiden avulla riittävän laajan osaamisensa. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikan ja oppilaitoksen ajoneuvokorjaamossa. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja työelämän edustajaa kuultuaan. Ei muuta osaamisen arviointia. 5

3.1.2 Auton korjaaminen Auton korjaaminen, 45 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Auton korjaaminen 45 osp - Jarrujärjestelmien korjaus - Pyörän tuennan korjaukset - Pyörien asentokulmien mittaus ja säätö - Kytkimen korjaus - Vetoakselin murrosnivelen vaihto - Auton katsastustarkastus - Käynnistinmoottorin ja latausgeneraattorin kunnon määritys ja vaihto - Kansitiivistevaurion diagnosointi - Ohivuoto- ja puristuspainemittauksen tekeminen - Pakokaasumittaukset - Ajovalojen kunnostaminen ja suuntaus - Työvälineiden ja laitteiden käyttäminen, säilyttäminen ja huoltaminen - Asiakaspalvelutilanteet - Kuluttajansuojalain ja autoalan keskeisen lainsäädäntö - Ammattisanasto - Auton turvavarusteet ja pyrotekniset laitteet - Ilmastointilaitteeseen liittyvä työturvallisuus ja ympäristötekijät - Korjaamon tieto- ja testausjärjestelmät - Sähkökaaviot - Yrittäjyyden periaatteen tunteminen korjaustöissä Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen (esim. ProDiagsoppimistehtävät) - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos - Asiakastyökorjaamossa (oppilaitos/ työpaikka) - Työsali - Verkko-oppimisympäristöt (mm. Optima) - Työpaikat - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Yhteisiä tutkinnon osia pyritään integroimaan opetukseen niin, että suurin osa opetuksesta tukee suoraan ammattiaineiden ymmärtämistä ja osaamisen syventämistä. Integroinnin työkaluina käytetään autoalan käytännön töitä, harjoituksia, raportointi- ja tiedonetsintätehtäviä sekä työssä jaksamisen edistämistoimia. Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä autojen korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa. Korjaustöitä tehdään niin paljon, että osaaminen voidaan osoittaa kattavasti. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 18 osaamispistettä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikan ja oppilaitoksen ajoneuvokorjaamossa. Arviointi: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja työelämän edustajaa kuultuaan. 6

3.1.3 Pienkoneiden korjaaminen Pienkoneiden korjaaminen, 45 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Pienkoneiden korjaaminen 45 osp - Työn vastaanotto ja luovutus - Asiakaspalvelu - Pienkoneen huolto- tai korjaustarpeen määrittely sekä kustannusarvio - Koneistustyöt - Pienkoneen ja sen työlaitteen toiminnan määritteleminen - Työ- ja laiteturvallisuus - Korjaustyöt - Korjausoppaiden käyttö korjaustyössä - Vikadiagnostiikka - Työyhteisössä toimiminen ja työkyvyn ylläpitäminen - Varaosien ja huoltotarvikkeiden käyttö - Jätteiden lajittelu - Työprosessit - Valmiin työn tarkastaminen Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos - Asiakastyökorjaamossa (oppilaitos / työpaikka) - Työsali - Verkko-oppimisympäristöt (mm. Optima) - Työpaikat - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Yhteisiä tutkinnon osia pyritään integroimaan opetukseen niin, että suurin osa opetuksesta tukee suoraan ammattiaineiden ymmärtämistä ja osaamisen syventämistä. Integroinnin työkaluina käytetään autoalan käytännön töitä, harjoituksia, raportointi- ja tiedonetsintätehtäviä sekä työssä jaksamisen edistämistoimia. Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä yleisimpien pienkoneiden korjaustöitä pienkonekorjaamossa. Korjaustöitä tehdään niin paljon, että osaaminen voidaan osoittaa kattavasti. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 18 osaamispistettä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikan ja oppilaitoksen pienkonekorjaamossa. Arviointi: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja työelämän edustajaa kuultuaan. 7

3.2 Valinnaiset tutkinnon osat 3.2.1 Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus* *Tutkinnon osaa ei tarjota enää lukuvuodesta 2017-2018 lähtien. Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus, 15 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus 15 osp - Sähkötekniikan perusteet - Kytkentäkaaviot ja vianetsintä - Sähkölaitteiden ja järjestelmien testaus- ja korjausmenetelmät - Testaus- ja mittalaitteiden käyttö - SFS 6002 pätevyyden suorittaminen (ig) Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen (esim. ProDiagsoppimistehtävät) - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos - Asiakastyökorjaamossa (oppilaitos / työpaikka) - Työsali - Verkko-oppimisympäristöt (mm. Optima) - Työpaikat - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Integrointi: - SFS 6002 integroidaan auton tai moottoripyörän huoltaminen tutkinnon osaan. Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä sähkövarusteiden mittaus-, säätöja korjaustöitä. Töitä tehdään niin paljon, että osaaminen voidaan osoittaa kattavasti. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 8 osaamispistettä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan oppilaitoksen pienkone- tai autokorjaamossa. Arviointi: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja. 8

3.2.2 Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus, 15 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus 15 osp - asiakaspalveluosaaminen - työajat ja poikkeamista sopiminen - erikoistyövälineiden käyttö, säilytys ja huolto - korjaamon turvallisuus ja työturvallisuus - työpisteen siisteys, korjauskohteen suojelu - jätteiden lajittelu ja ympäristön suojelu - Valmiin työn tarkastaminen ja luovutus - moottorin ja voimansiirron öljyvuotojen korjaus - moottorin ja voimansiirron ohjausjärjestelmän vian määrittely ja korjaus - polttonestelaitteiden määrittely ja korjaus - moottorin apulaitteiden vaihto ja korjaus - kytkimen korjaus - nivelakseliston korjaus Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos - Asiakastyökorjaamossa (oppilaitos/ työpaikka) - Työsali - Verkko-oppimisympäristöt (mm. Optima) - Työpaikat - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä auton moottorin- ja voimansiirronkorjaustöitä. Korjaustöitä tehdään niin paljon, että osaaminen voidaan osoittaa kattavasti. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 8 osaamispistettä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikan ja oppilaitoksen ajoneuvokorjaamossa. Arviointi: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja työelämän edustajaa kuultuaan. 9

3.2.3 Auton korin sähkövarustetyöt Auton korin sähkövarustetyöt, 15 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Auton korin sähkövarustetyöt 15 osp - asiakaspalveluosaaminen - työajat ja poikkeamista sopiminen - erikoistyövälineiden käyttö, säilytys ja huolto - korjaamon turvallisuus ja työturvallisuus - työpisteen siisteys, korjauskohteen suojelu - jätteiden lajittelu ja ympäristön suojelu - raaka-aineiden taloudellinen käyttö - yleisimpien auton korinsähkövarusteiden vianetsinnät varaosien vaihdot ja korjaukset autonvalmistajan ohjeiden mukaan - testilaitteiden käytöt - - SFS 6002 pätevyyden suorittaminen (ig) Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos - Asiakastyökorjaamossa (oppilaitos/ työpaikka) - Työsali - Verkko-oppimisympäristöt (mm. Optima) - Työpaikat - Itsenäisen opiskelun ympäristöt SFS 6002 integroidaan auton tai moottoripyörän huoltaminen tutkinnon osaan. Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä auton korin sähkövarustetöitä. Sähkövarustetöitä tehdään niin paljon, että osaaminen voidaan osoittaa kattavasti. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 8 osaamispistettä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan oppilaitoksen ajoneuvokorjaamossa. Arviointi: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja. 10

3.2.4 Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus, 30 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus 30 osp - asiakaspalveluosaaminen - työajat ja poikkeamista sopiminen - erikoistyövälineiden käyttö, säilytys ja huolto - korjaamon turvallisuus ja työturvallisuus - työpisteen siisteys, korjauskohteen suojelu - jätteiden lajittelu ja ympäristön suojelu - mönkijän, moottorikelkan, mopon tai mopoauton huoltoja korjaustyöt ohjeen mukaisesti - varaosien käyttö Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Työelämävierailut/vierailijat - Verkko-oppiminen - Projektioppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos - Asiakastyökorjaamossa (oppilaitos/ työpaikka) - Työsali - Verkko-oppimisympäristöt (mm. Optima) - Työpaikat - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä maastoajoneuvojen sekä mopojen ja mopoautojen huollon ja korjauksen. Huolto- ja korjaustöitä tehdään niin paljon, että osaaminen voidaan osoittaa kattavasti. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 16 osaamispistettä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikan ja oppilaitoksen ajoneuvokorjaamossa. Arviointi: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja työelämän edustajaa kuultuaan. 11

3.2.5 Rengastyöt Rengastyöt, 15 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Rengastyöt, 15 osp - asiakas- ja neuvontapalvelu - työ- ja liikenneturvallisuus - Lainsäädäntö ja rengasmerkinnät - ajoneuvonostimien, rengas- ja tasapainotuskoneiden ja muiden rengastyövälineiden käyttö - renkaan vianmääritykset ja korjauskelpoisuuden määrittely - pyörän irrotus ja kiinnitys ohjeiden mukaisesti - renkaiden pinnoitukseen liittyvät prosessit Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja: - Yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen - Kontaktiopetus - Oppimistehtävät - Tekniset harjoitustyöt - Verkko-oppiminen Oppimisympäristöt: - Oppilaitos - Asiakastyökorjaamossa (oppilaitos/ työpaikka) - Työsali - Verkko-oppimisympäristöt (mm. Optima) - Työpaikat - Itsenäisen opiskelun ympäristöt Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana on ammattiosaamisen näytön arvosana. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä ajoneuvojen renkaiden huolto- ja/tai korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa tai rengasliikkeessä. Tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista vähintään 12 osaamispistettä. Ei muuta osaamisen arviointia. Näyttöympäristö: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikan ja oppilaitoksen ajoneuvokorjaamossa. Arviointi: Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja työelämän edustajaa kuultuaan. 12

3.2.6 Autoalan perustutkinnon valinnainen tutkinnon osa Opiskelija voi valita Autoalan perustutkinnon perusteiden valinnaisista tutkinnon osista (OPH:n määräys 39/011/2014). Opetusmenetelmänä on työssäoppiminen, joka edellyttää ammattitaitovaatimusten mukaista työpaikkaa. Tutkinnon osan voi suorittaa myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä työpaikalla. 3.2.7 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Opiskelija voi valita opintoihinsa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tarjonnassa olevia paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Alan työtehtävissä toimiminen ulkomailla tutkinnon osa Verkkovideon toteuttaminen tutkinnon osa Eri alojen alakohtaisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.8 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Opiskelija voi valita yhden ammatillisen tutkinnon osan ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Mikäli valitun perustutkinnon ammatillinen tutkinnon osa on alle 15 osaamispistettä, voidaan valita useampi tutkinnon osa niin, että 15 osaamispisteen laajuus täyttyy. 3.2.9 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Opiskelija voi valita yhden ammatillisen tutkinnon osan ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. 3.2.10 Yritystoiminnan suunnittelu Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.11 Huippuosaajana toimiminen Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.12 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 13

3.2.13 Yrityksessä toimiminen Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.14 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Opiskelija voi valita yhden ammatillinen tutkinnon osan alaan liittyvistä ammattikorkeakouluopinnoista. 3.2.15 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista Opiskelija voi valita yhden tutkinnon osan vapaasti valittavista tutkinnon osista. Mikäli sisällytetty tutkinnon osa on ammatillinen, se arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. 4 Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat on kuvattu yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 14

5 Vapaasti valittavat tutkinnon osat Opiskelijan henkilökohtaisten opintopolkujen toteuttamista tuetaan vapaasti valittavilla tutkinnon osilla. Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, joita ovat: 1) Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osia toisista ammatillisista perustutkinnoista Tutkinnon osia omasta ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osia ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista Ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä tai tutkintotilaisuudessa. Osaaminen arvioidaan asteikolla T1 H2 K3 ja ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa Hyväksytty. 2) Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä tarjottavat paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. Ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä. Osaaminen arvioidaan asteikolla T1 H2 K3. 3) Yhteiset tutkinnon osat tai lukio-opinnot Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet (toteutus- ja arviointisuunnitelmat on kuvattu yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa). Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaiset opinnot. Osaaminen arvioidaan asteikolla T1 H2 K3. Lukion arvosanat muunnetaan määräyksen mukaisesti (arvosanojen muuntotaulukko). 4) Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot Jyväskylän koulutuskuntayhtymän jatko-opintovalmiuksia tukeville opinnoille ja ammatillista kehittymistä tukeville opinnoille laaditaan ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja kriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamisen arviointi. Lisäksi tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osat kuvataan kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. Osaaminen arvioidaan asteikolla Hyväksytty tai T1 H2 K3. Osaamisen tunnustaminen yliopisto-opinnoista, ammattikorkeakoulu-opinnoista, lukio tai kansalaisopisto-opinnoista. Osaaminen arvioidaan asteikolla Hyväksytty tai T1 H2 K3. Tarvittaessa arvosanat muunnetaan määräyksen mukaisesti (arvosanojen muuntotaulukko). 15

5) Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat Työkokemusta oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatinharjoittamisessa tai yrittämisessä. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, arvioinninkohteet ja arviointikriteerit sekä toteuttaminen on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. Osaaminen arvioidaan asteikolla Hyväksytty. 6 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisen tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Tutkinnon osia voidaan valita osaksi tutkintoa, mikäli opiskelijan opintoaika ei pääsääntöisesti pitene peruskoulupohjaisella opiskelijalla yli kolmen vuoden ja ylioppilastutkinnon suorittaneella opiskelijalla yli kahden vuoden. 7 Liitteet LIITE 1 a ja b Tutkinnon osien suorittamisjärjestys 16

LIITE 1 a: Tutkinnon osien suorittamisjärjestys: ajoneuvoasentajat 1 VUOSI Auton tai moottoripyörän huoltaminen 45 osp ja Yhteiset tutkinnon osat n. 20 osp. Molemmat opinnot etenevät tasaisesti koko lukuvuoden. Työssäoppimista yksi jakso (12 osp). Ammattiosaamisen näyttö 5 -jaksossa. 2 VUOSI 3 VUOSI Auton korjaaminen 45 osp ja Yhteiset tutkinnon osat n. 20 osp. Molemmat opinnot etenevät tasaisesti koko lukuvuoden. Työssäoppimista 2 jaksoa (24 osp). Ammattiosaamisen näyttö 5 -jaksossa. Ammatilliset valinnaiset tutkinnonosat 45 osp Rengastyöt 15 osp,+ Moottorin ja voimansiirron korjaus 15 osp + Auton korin sisävarustelutyöt 15 osp ja Vapaasti valittavat tutkinnonosat 10 osp. Jatkuva työssäoppiminen n. 45 osp Ammattiosaamisen näytöt tutkinnonosittain.

LIITE 1 b: Tutkinnon osien suorittamisjärjestys: pienkonekorjaajat 1 VUOSI Auton tai moottoripyörän huoltaminen 45 osp ja Yhteiset tutkinnon osat n. 20 osp. Molemmat opinnot etenevät tasaisesti koko lukuvuoden. Työssäoppimista yksi jakso (12 osp). Ammattiosaamisen näyttö 5 -jaksossa. 2 VUOSI Pienkoneiden korjaaminen 45 osp sekä Yhteiset tutkinnon osat n. 15 osp. Molemmat opinnot etenevät tasaisesti koko lukuvuoden. Työssäoppimista 2 jaksoa (24 osp). Ammattiosaamisen näyttö 5 -jaksossa. 3 VUOSI Ammatilliset valinnaiset tutkinnonosat 45 osp Rengastyöt 15 osp,+ Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus 30 osp ja Vapaasti valittavat tutkinnonosat 10 osp. Jatkuva työssäoppiminen n. 45 osp Ammattiosaamisen näytöt tutkinnonosittain. 18