LASTEN ASTMA
MIKÄ SAIRAUS ASTMA ON? Astma voi alkaa missä iässä tahansa. Oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia. Sairauteen liittyy usein perinnöllisiä tekijöitä, mutta astman puhkeamiseen tarvitaan myös ulkoinen ärsyke. Keuhkoputkia ärsyttäviä tekijöitä eli ulkoisia ärsykkeitä on useita: sten Astma on la ikaisa ä k t i p n i s i yle astaa r i a s ä t i S. s sairau alaism o u s % 5 noin lapsista. Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, johon liittyy ajoittainen keuhkoputkien ahtautuminen. Ilmavirtaus hengitysteissä vaikeutuu ja tämän vuoksi ilmaantuvat tyypilliset astmaoireet yskä, hengenahdistus, hengitysvaikeus, hengityksen vinkuminen ja limaneritys. infektiot (etupäässä virukset, joskus bakteerit), allergiat (siitepölyille, eläimille, ruoka-aineille) fysikaaliset ärsykkeet (rasitus, kylmä tai kuuma ilma, kuiva tai kostea ilma, pölyisyys) kemialliset ärsykkeet (mm. tupakansavu, ilmansaasteet). Lasten astmassa sekä infektiot että allergiat vaikuttavat oireiluun. Keuhwww.hus.fi koputken tulehduksen luonne vaihtelee sen mukaan, onko lapsi allerginen vai oireileeko hän vain infektioiden yhteydessä. Pikkulapsista arviolta kolmasosa sairastaa vähintään kerran hengitystä vaikeuttavan ja ahtauttavan hengitystieinfektion ensimmäisten ikävuosien aikana. Kun lapsella on esiintynyt kolmesta neljään ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta, asetetaan diagnoosiksi astma. Astma ja infektiot Pienillä, alle 2 3-vuotiailla lapsilla astman taustalla on usein toistuvat virusinfektiot, jotka aiheuttavat keuhkoputkien supistumistaipumuksen ja astmaoireet ( virusastma ). Ei-allergiselle astmalle on tyypillistä, että hengitysoireet tulevat esille flunssan aikana, mutta lapsi voi olla välikausina oireeton. Nämä lapset eivät ole välttämättä allergisia esim. eläimille tai ruoka-aineille. Jos hengitystieallergiaa ei kehity, suurimmalla osalla lapsista astmaoireet häviävät. Leikki-ikäisten lasten hengenahdistus ja yskä ovat usein sekä infektioiden että ympäristöallergeenien laukaisemia. Kouluikäisistä astmaa sairastavista lapsista suurin osa on herkistynyt jollekin hengitettävälle pölyallergeenille ja vain harvat reagoivat pelkästään infektiossa astmaoirein. Infektio voi kuitenkin pahentaa astmaa sairastavan lapsen oireita ja suuren osan astman pahenemisvaiheista laukaisee erityisesti siitepölykausien ulkopuolella hengitysteiden virusinfektiot. 3
Astma ja allergia Lapsuusiän pitkäaikainen astma on valtaosin allergista astmaa. Allergiaoireiden syntyyn vaikuttavat perintötekijät ja herkistyminen elinympäristön allergiaa aiheuttaville aineille eli allergeeneille. Tupakansavu on tärkein allergiariskiä suurentava ympäristötekijä. Tavallisimpia allergeeneja ovat: eläinpölyt (koira, kissa), siitepölyt (leppä, koivu, heinät ja pujo) ja ruoka-aineet. Jos lapsella on ns. IgE-luokan vasta-aineita allergeenille, hänen sanotaan olevan herkistynyt. Tämä IgEvasta-aine on ratkaiseva allergisten reaktioiden synnyssä. Kun lapsi joutuu kosketuksiin allergeenin kanssa, jolle hän on herkistynyt, tapahtuu allerginen reaktio. Astmaa sairastavalla tämä reaktio tapahtuu keuhkoputkissa, allergisessa nuhassa nenän limakalvolla ja ihottumapotilaalla iholla. Allergeenit (tavallisimmin ilmateitse välittyvät) aiheuttavat limakalvoille tulehduksen, jonka seurauksena hengitystiet ovat alttiita edellä mainituille ärsykkeille (virukset, pakkanen, ilmansaasteet, rasitus). Mitä herkemmin eri ärsykkeet pahentavat astmaoireita, sitä huonompi on hengitystietulehduksen kontrolli. Pienellä astmaoireisella lapsella hengitystieallergioiden esiintyminen on merkittävin riskitekijä astman jatkumiseen kouluikään. Astma ja rasitus Lapset voivat saada astmaoireita rasitustilanteissa: leikeissä, peuhatessa tai urheilusuorituksissa. Rasitukseen liittyvä yskä voi olla myös astmaoire. Kylmä ilma lisää monilla astmapotilailla rasitukseen liittyvää keuhkoputkien supistumistaipumusta, mikä johtuu osittain vajaassa hallinnassa olevasta hengitysteiden tulehduksesta. Astma ja psyykkiset tekijät Joillakin lapsilla jännitys, suuttuminen tai alakuloisuus voivat osaltaan johtaa astman vaikeutumiseen silloin kun lapsi on muutenkin oireiluherkkä. Astmaoireina voi esiintyä väsyneisyyttä, ärtyneisyyttä, levottomuutta ja/tai unihäiriöitä. Nämä oireet poistuvat kun astma saadaan hoidetuksi tasapainoon. MITEN LAPSEN ASTMAA TUTKITAAN? Lapsen astmadiagnoosi perustuu oireisiin ja keuhkojen toiminnan mittauksiin. Tavoitteena on osoittaa keuhkoputkien avautuva ahtauma, 4 www.hus.fi 5
supistumisherkkyyden lisääntyminen ja astmatulehduksen olemassaolo. Astmatutkimukset eri-ikäisillä lapsilla Pienillä, alle 2 3-vuotiailla lapsilla taudinmäärityksessä tukeudutaan oiretietoihin ja kuuntelulöydöksiin. Pienen lapsen astmadiagnoosi voidaan tehdä, jos lapsella todetaan toistuvasti hengitysvaikeutta tai pitkittynyttä yskää, ja muut syyt on suljettu pois. Ylähengitysteiden tutkiminen on tärkeää, koska esimerkiksi tulehdus ylähengitysteissä voi aiheuttaa tai pahentaa hengitystieoireita. Lisäksi keuhkojen röntgenkuvauksella suljetaan pois muita tautitiloja. Leikki-ikäisten yli 2 3-vuotiaiden lasten keuhkojen toimintaa voidaan tutkia oskillometriamenetelmällä. Menetelmä sopii hyvin leikki-ikäisten tutkimiseen, sillä mittaus tapahtuu lepohengityksen aikana. Isommilla lapsilla astmalle tyypillinen ahtautuneen keuhkoputken laajeneminen voidaan todeta spirometriatutkimuksessa. Spirometriapuhallus onnistuu yleensä esikouluiästä alkaen. Uloshengityksen huippuvirtausarvojen eli PEF-puhalluksia käytetään astman toteamisvaiheessa yli 10 12-vuotiailla lapsilla. Keuhkoputkien supistumisherkkyyttä voidaan tutkia myös rasituskokeella (harvemmin EVH-, histamiini- tai metakoliinialtistuskokeella), jolloin keuhkojen toiminta testin yhteydessä mitataan joko oskillometria- tai spirometrialaitteella. Rasituskokeessa lapsi juoksee ulkona tai juoksumatolla, minkä jälkeen mitataan muuttuuko keuhkojen toiminta. Astmatulehdusta voidaan mitata leikki-iästä alkaen määrittämällä uloshengityksen typpioksidi. Tulokseen vaikuttavat monet tekijät kuten lapsen koko, allergiat ja allergian voimakkuus ja infektiot. Selvästi viitearvojen yläpuolella oleva arvo viittaa keuhkoputkien astmaattiseen tulehdukseen. Allergiaselvittelyt Ihopistokoe (prick-testi) tai spesifisten allergiavasta-aineiden mittaaminen verikokeesta ovat kaikenikäisille lapsille käyttökelpoisia menetelmiä allergisen herkistymisen osoittamiseen. Tärkeää on varmistaa herkistyminen niille ympäristön allergeeneille, joihin saneeraustoimilla voidaan puuttua tai joiden aiheuttamia astmaoireita voidaan estää kausiluontoisella lääkityksellä. PEF-mittaukset ja kotiseuranta kouluikäisillä Astmalle on tyypillistä oireiden ja löydösten vuorokausivaihtelu. Varsinkin astman alkuvaiheessa keuhkojen toiminta saattaa olla jaksoittain täysin normaalia eivätkä tutkimukset sairaalan poliklinikalla välttämättä johda diagnoosiin. PEF-arvojen (peak expiratory flow) toistuva seuraaminen kotona voi tällöin paljastaa ajoittain esiintyvän keuhkoputkiahtauman ja sen korjaantumisen. PEF-puhallus onnistuu yleensä kouluikäisillä lapsilla hyvin. PEF-arvo kertoo, kuinka nopeasti pystyy puhaltamaan ilmaa ulos keuhkoista. Huippuvirtausnopeuden normaaliarvo määräytyy iän, pituuden ja sukupuolen mukaan. Astmaoireiden aikana hengitystiet ovat ahtautuneet, ilmaa on vaikeampi puhaltaa ulos ja arvo on silloin normaalia alhaisempi. Astmaatikon puhallusarvot voivat olla matalampia aamuisin ja rasituksen jälkeen. Keuhkoputkia laajentavan lääkkeenoton jälkeen arvot vastaavasti suurenevat. PEF-puhallus mitataan PEF-mittarilla, johon puhalletaan suukappaleen kautta. PEF-puhallusten suoritus ohjataan joko terveysasemalla, sairaalan poliklinikalla tai lääkäriasemalla. PEF-puhalluksia käytetään astman toteamisvaiheessa yli 10 12-vuoden ikäisillä lapsilla. Jo tätä nuoremmilla voidaan opetella PEF-mittarin käyttöä ja seurata PEF-puhalluksilla astman hoitotasapainoa lääkityksen aikana. Astman toteamisvaiheessa PEFkotimittauksia neuvotaan tehtäväksi 2 viikon ajan aamuin illoin ennen ja jälkeen keuhkoputkia avaavan lääkkeen. Jokaisella kerralla pyritään saamaan kolme luotettavaa peräkkäistä puhallusta ja arvot kirjataan. Arvokasta tietoa astman tasapainosta saadaan hoidon aikana kotona tehdystä 1 2 viikon puhallusseurannasta ennen kontrollikäyntejä. Vaihtoehtoisesti lääkäri voi myös pyytää mittaamaan PEFarvon astmaoireiden aikana ja vertaamaan sitä oireettomassa vaiheessa mitattuun arvoon. PEF-arvoja voidaan käyttää astman omaseurannan työkaluna. Kouluikäinen astmaa sairastava lapsi mittaa mahdollisimman vähäoireisena aikana oman parhaan arvonsa muutaman kerran vuodessa ja merkitsee sen oirepäiväkirjaansa. Arvon tulisi tasaisesti iän myötä nousta. Jos oireisena aikana oma paras PEF-arvo laskee yli 20 %, tulee säännöllistä astmalääkitystä tehostaa. Jos se laskee yli 30 %, on lääkärissä käynti aiheellinen. 6 www.hus.fi 7
Rasituskoe Astmaoireet esiintyvät usein rasituksen yhteydessä. Rasitusastmakohtauksessa keuhkoputket supistuvat ja aiheuttavat yskää ja mahdollisesti hengitysvaikeutta. Kun epäillään keuhkoputkien poikkeavaa supistumisherkkyyttä, voidaan suorittaa rasituskoe. Tämä on kaikkein herkin tapa todeta lapsella poikkeava keuhkoputkien supistumisherkkyys. Kokeessa keuhkojen toimintaa arvioidaan kuuntelemalla stetoskoopilla ja mittaamalla keuhkojen toimintaa ennen ja jälkeen 6 minuuttia kestävän rasituksen. Rasituskoe suoritetaan mieluiten juoksemalla ulkona. Keuhkojen toimintaa mitataan lapsen iän mukaisesti onnistuvalla funktiokokeella eli oskillometrialla tai spirometrialla. Histamiini- ja metakoliinialtistus Epäselvissä tapauksissa voidaan 12-vuotiaalle tai vanhemmalle lapselle tehdä myös metakoliini- tai histamiinialtistus, jolloin mitataan suoraan hengitysteiden sileän lihaksen supistumisherkkyyttä. Testiainetta annostellaan kasvavina annoksina keuhkojen toimintaa seuraten. Tutkimus on hyödyllinen astman toteamisessa silloin, kun muiden keuhkojen toimintakokeiden perusteella taudinmääritys on epäselvä. Eukapninen voluntaarinen hypervatilaatio (EVH) -koe Jos lapsella on rasitukseen liittyvää hengitysvaikeusoireilua ja rasituskoetulos on normaali, diagnostiikkaa voidaan jatkaa eukapnisella voluntaarisella hypervatilaatio (EVH) -kokeella, jossa yli 10-vuotias lapsi hengittää mahdollisimman voimakkaasti 5 % hiilidioksidilla rikastettua ilmaa 6 minuutin ajan. EVH-testissä nähdään helposti erilaiset hengitystekniikan virheet. MITEN LAPSEN ASTMAA HOIDETAAN? Astman hoidon tavoitteena on normaali ikätasoinen elämä ja toimintakyky. Hoidolla pyritään turvaamaan lapsen normaali kehitys ja kasvu, normaali keuhkojen kasvu ja toiminta, normaali rasituksen sieto ja mahdollisimman vähäinen oirelääkkeen tarve. Lääkityksessä pyritään ylläpitämään hyvä tasapaino pienimmällä mahdollisella lääkeannoksella ja vähimmillä mahdollisilla sivuvaikutuksilla. Astmalääkitys Sisäänhengitettävät eli inhaloitavat lääkkeet ovat tehokasta paikallishoitoa hengitysteihin. Lapsi tarvitsee kaksi astmalääkettä: ärtyneitä keuhkoputkia hoitavan lääkkeen säännölliseen päivittäiseen käyttöön ja keuhkoputkia avaavan lääkkeen tarvittaessa käytettäväksi. Astmalääkitys on joko päivittäistä ja ympärivuotista tai vain jaksottaista, esimerkiksi siitepölyaikaan, infektioiden yhteydessä tai pakkaskausina. Keuhkoputkia hoitava lääke rauhoittaa keuhkoputkien limakalvojen tulehdusta ja vähentää limaneritystä. Inhaloitavat kortisonit ovat tehokkain lääkitysmuoto. Lapsilla käytetyt inhalaatiokortisonit hajoavat elimistössä nopeasti ja sivuvaikutukset ovat vähäisiä tai olemattomia tavallisilla hoitoannoksilla. Hoitavaa lääkettä otetaan säännöllisesti tavallisimmin aamulla ja illalla, mutta lääkitys voidaan sopia otettavaksi myös kerran päivässä. Lapsella tulee hoitavan lääkkeen lisäksi olla nopeavaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke, jota käytetään astmaoireen hoitoon esimerkiksi rasituksessa tulevan hengenahdistuksen yhteydessä. Jos tällä lääkityksellä ei päästä hyvään astmatasapainoon voidaan lääkitystä tehostaa joko pitkävaikutteisella keuhkoputkia avaavalla inhaloitavalla lääkkeellä tai tablettimuotoisella astmalääkkeellä (leukotrieenisalpaaja). Leukotrieenisalpaajalääkitys voi joskus olla myös inhalaatiokortisonin vaihtoehto lieväoireisen astman hoidossa. Lääkevalmisteen valinta, käyttöajankohta ja hoidon pituus vaihtelevat potilaskohtaisesti, sillä lääkehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Astman lääkeannostelijat Astmalääke hengitetään keuhkoihin jauheena, suihkeena tai joskus lääkesumuna. Hoitomyöntyvyys, oikea lääkkeenottotekniikka ja lapsen ikään sopivin inhalaatiolaite ovat tärkeitä hoidon onnistumisen kannalta. Lapset pystyvät yleensä esikouluiästä alkaen käyttämään jauheinhalaattoreita (esim. Turbuhaler, Diskus, Easyhaler). Ponnekaasusumuttimessa olevia lääkkeitä käytettäessä on välttämätöntä käyttää apuna sopivaa tilajatketta/annossäiliötä (esim. Babyhaler, Opti-Chamber Diamond, Aerochamber). Näihin annossäiliöihin tarvitaan pikkulapsilla myös maskiosa kasvoille. Lapsen kasvaessa on tärkeätä muistaa siirtyä yli 3 vuoden iässä käyttämään tilajatketta ilman maskia. Joskus harvoin lääkitys on tarpeen annostella ja sisäänhengittää kosteana 8 www.hus.fi 9
höyrynä sähköistä tai ultraääneellä toimivaa lääkesumutinta käyttäen. Astmalääkitys infektiotilanteissa Astmaa sairastavalle lapselle sopii yleensä yskänlääkkeeksi oma keuhkoputkia avaava astmalääke. Hengitystietulehdusten yhteydessä on myös tarpeen tehostaa lapsen hoitavaa astmalääkitystä. Tavallisimmin tällöin keuhkoputkia hoitavan lääkkeen annostus kaksinkertaistetaan viikoksi, minkä lisäksi keuhkoputkia avaavaa lääkettä otetaan oireiden mukaisesti tarpeen mukaan, esimerkiksi 3 4 tunnin välein. Jos hengitys on selvästi vaikeaa ja/tai vinkuvaa, voidaan antaa 2 suihketta avaavaa lääkettä 20 minuutin välein 3 kertaa (yhteensä 6 suihketta). Jos näin tiheä lääkitys ei riitä, eli hengitys on silti vaikeaa ja/tai vinkuvaa ja/tai lapsi väsähtää, on tarpeen hakeutua päivystykseen. Astmalääkitystä voidaan tehostaa samalla tavalla, jos lapsen astmaoireet lisääntyvät jostakin muusta syystä kuin infektiosta. Astmalääkityksen kesto Astmadiagnoosin asettamisen jälkeen on alkuvaiheessa mahdotonta sanoa kuinka kauan lääkitystä tullaan tarvitsemaan. Aivan pienimmillä virusastmaa sairastavilla lapsilla hoidon tarve voi rajoittua 1 2 vuoteen, jos he iän myötä tulevat oireettomiksi. Tavallisemmin kyse on kuitenkin jatkuvasta lääkityksestä jopa vuosien ajan. Lääkehoidon kesto on aina yksilöllistä. Kaikilla astmalapsilla lääkitys voi oireilun helpottuessa jatkua myöhemmin jaksottaisena, esimerkiksi siitepölykauden, pakkaskauden tai infektioiden yhteydessä. Astmalääkkeiden haittavaikutukset Astman hengitettävä paikallishoito kohdistuu vain hengitysteihin ja sen vuoksi sivuvaikutusten mahdollisuus on vähäinen etenkin silloin, kun lääkitys toteutuu tavanomaisella annostuksella. Lääkityksessä pyritään pienimpään mahdolliseen annokseen, jolla lapsi pysyy oireettomana. Astmalapsen kasvua seurataan kontrollikäynneillä, koska suuret annokset hengitettävää kortisonia voivat vaikuttaa kasvuun. On kuitenkin muistettava, että hoitamaton astma, eli liian vähäinen lääkitys, voi hidastaa kasvua. Suun alueen mahdolliset lievät sivuvaikutukset, sammas tai äänen käheys, ovat estettävissä lääkeannoksen jälkeisellä suun huuhtelulla. Leukotrieenisalpaajalääkitys voi joskus aiheuttaa unihäiriöitä, kuten painajaisia. 10 www.hus.fi 11
Lapsen astmahoidon seuranta Astmaa sairastavan lapsen seurantaväli vaihtelee lapsen iän ja astman vaikeusasteen mukaan. Yleensä seurantakäynnit sovitaan 6 tai 12 kuukauden välein. Ympärivuotista lääkitystä tarvitsevat lapset ovat seurannassa erikoislääkärin vastaanotolla. Jaksottaista kausilääkitystä käyttävät lapset hoidetaan omalla terveysasemalla. Pitkäaikaishoitoa saavan lapsen seurannassa on tärkeä saada luotettava kuva lapsen voinnista ja kasvusta. Vastaanotolla arvioidaan inhalaatiohoidon toteutumista, oireenmukaisen avaavan lääkkeen tarvetta, vointia rasitustilanteissa, pahenemisvaiheiden määrää sekä mahdollisia yöoireita ja allergiaoireita. On tärkeää hoitaa infektiot kuten poskiontelotulehdus sekä allerginen nuha hyvin, jolloin myös astma pysyy hyvässä tasapainossa. Isommilla lapsilla keuhkojen toiminta mitataan säännöllisin väliajoin. Pahemisvaiheiden esiintyminen, rasituksensieto, lapsen iänmukaiset aktiviteetit ja niissä mahdollisesti esille tuleva oireilu kuvaavat käytännössä parhaiten astmatasapainoa. Lääkityksen purku suunnitellaan asteittain oireita ja keuhkojen toimintaa seuraten. Päivähoito ja koulu Tiedonkulku ja yhteistyö päivähoidon, koulun ja kodin välillä on välttämätöntä. Lapsen mahdolliset allergiat tulee olla tiedossa, samoin mahdollinen lääkityksen tarve. Päivähoidossa ja koulussa on rohkaistava lasta leikkimään ja liikkumaan normaalisti. Pääsääntö on, että hengenahdistuksesta kärsivää lasta ei viedä päivähoitoon ja astmalääkkeen antaminen päivähoidossa on poikkeus. Suurin osa pienten lasten akuutista astmaoireilusta liittyy flunssiin, jolloin lapsi hoidetaan kotona. Astmaa sairastava lapsi saattaa alkaa oireilla esimerkiksi retkellä hevostallille tai peleissä ja leikeissä. Tällaisessa vaarassa olevilla lapsilla pitää olla mukana keuhkoputkia nopeasti avaava lääke. ASTMAN ITSEHOITO Astma ja liikunta Liikunta sinänsä ei paranna astmaa, mutta liikunta kohentaa suorituskykyä ja on siksi lapselle tarpeellista. Lapsen onkin tärkeää saada valita mieleinen liikuntamuoto, käyttää astmalääkettä sovitusti ja pitää liikunnan aikana varalla mukana avaavaa astmalääkettä. Sairauden hyvään hallintaan pyritään liittämään elämäntapahoito, jossa 12 www.hus.fi 13
korostetaan liikunnan ja hyvän kunnon merkitystä sekä tupakansavun ja tupakoinnin välttämisen tärkeyttä. Tupakansavulle altistuminen pahentaa lapsen astmaoireita ja nuorten oma tupakointi huonontaa keuhkojen toimintaa. Säännöllinen liikunta lisää astmaa sairastavan suorituskykyä ja elämänlaatua ja saattaa jopa parantaa astman hoitotasapainoa. Erityisen tärkeää on rohkaistua liikkumaan, jos liikkuminen on jäänyt vähemmälle astmakohtauksen pelon tai ylipainon vuoksi. Hoitavalta lääkäriltä voi tarvittaessa vielä tarkentaa lääkityksen käyttöä liikunnan yhteydessä. Sopivan liikuntamuodon etsimisessä kannattaa seurata omia mieltymyksiä; useimmat liikuntalajit sopivat astmaatikolle, poikkeuksena lähinnä sukeltaminen, vuorikiipeily tai laskuvarjohyppy. Harrasta liikuntaa turvallisesti Tarvittaessa otettava avaava lääke pidetään liikunnan yhteydessä varalta aina mukana. Astmaatikon on syytä huolehtia riittävästä alkuverryttelystä ennen kovaa hengästymistä aiheuttavaa rasitusta. Voimakkaimman siitepölykauden ja kovien pakkasten aikaan on usein parempi liikkua sisätiloissa. Pakkaselta suojaavat hengitysmaskit vähentävät hengästymisen limakalvoja kuivattavaa vaikutusta, jolloin astmakohtauksen riski pienenee. Virusinfektioiden jälkeen on syytä pitää riittävä liikuntatauko. Pääsääntö on, että kuumeen jälkeen pidetään vähintään yksi päivä lepoa ennen harrastuksiin palaamista. Kestävyysurheilu Varsinkin kestävyysurheilijoilla esiintyy paljon astmaa, sillä intensiivinen harjoittelu näyttäisi lisäävän astmaan sairastumisen riskiä. Astma ei ole kuitenkaan este menestyksekkäälle urheilu-uralle, kunhan oikeasta lääkityksestä huolehditaan. Aikaisemmin astmalääkkeiden käyttöä rajoitettiin voimakkaasti dopingsäännöissä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, etteivät inhaloitavat astmalääkkeet anna etua terveille urheilijoille, ja astmalääkkeiden dopingrajoituksista on suurimmaksi osaksi luovuttu. Koti ja ympäristö Suurempaa yleissaneerausta ei tarvita, tärkeintä on, ettei sisällä tupakoida. Normaali, perussiisti koti, jossa on mahdollisimman hyvä si- 14 www.hus.fi 15
säilma, on hyvä ympäristö astmalapselle. Eläinkontakteja ja kotieläimiä on syytä välttää, jos eläinallergia on todettu ja oireita on paljon lääkityksestä huolimatta. Sen sijaan eläinallergian ehkäisemiseksi lemmikistä luopuminen ei näytä tutkimustiedon varassa tarpeelliselta. Astma ja ruokavalio Astmaa ei voi estää ruokavaliolla. Ylipaino suurentaa astmaan sairastumisen riskiä, mutta myös astmadiagnoosin jälkeen on hyvä pitää paino kurissa. Ylipainoisilla painonpudotus vähentää astman oireilua ja lääkkeiden tarvetta. On tärkeää, että ruokavalio sisältää riittävästi hedelmiä ja vihanneksia. Perinteinen välimerellinen ruokavalio (esim. kala, vihannekset, hedelmät, pähkinät, oliiviöljy) lieventää astmaa. Saman asian ajaa perinteinen itämerellinen ruokavalio (kotimaiset marjat, kala, juurekset, vihannekset, hedelmät, ruis, kaura, rypsiöljy). Jos astmaatikolla on lisäksi vaikea ruoka-allergia, on astman tasapainosta huolehtiminen erityisen tärkeää. Lieväoireinen ruokaallergia pahentaa harvoin astmaa. Elintarvikkeiden lisäaineet ovat astmaatikolle vaarattomia. Rokotukset Normaali neuvolan ja koulun rokotusohjelma on tärkeä astmalapselle. Kela-korvauksen piirissä olevat säännöllistä astmalääkitystä käyttävät astmalapset saavat syyskaudella annettavan influenssarokotteen veloituksetta. Nuha tai yskä eivät ole este rokotuksille, mutta kuumeisen infektion aikana rokotusta siirretään, kunnes lapsi on terve. SOSIAALITURVA Lapsen sairaus on aina myös taloudellinen rasite perheelle. Sosiaaliturva ja sosiaalietuudet auttavat hoidon toteutumisessa. Astmalapsen sosiaalieduista voi tarvittaessa saada lisää tietoa sairaalan sosiaalityöntekijältä. Lääkehoidon ja sairaanhoitokustannusten korvaaminen Astmalääkkeille myönnetään 65 % erityiskorvaus omavastuun ylittävältä osalta, kun astmalääkitystä on käytetty säännöllisesti vähintään 6 kuukauden ajan ja lääkityksen tarve jatkuu edelleen. Edellytysten täytyttyä lasta hoitava lääkäri laatii B- lääkärinlausunnon Kelaa (Kansaneläkelaitos) varten erityiskorvausoikeuden hakemiseksi. Erityiskorvaus voidaan myöntää vain ympärivuotista lääkitystä tarvitsevalle lapselle. Lääkekorvattavuus myönne- 16 www.hus.fi 17
tään alle 16-vuotiaille aina määräaikaisesti. Alle 18-vuotiaalta ei peritä hoitopäivämaksua 7 vrk vuodessa ylittävältä osalta ja alaikäisen lapsen hoidot huomioidaan jommankumman vanhemman maksukertymässä. Kela korvaa matkat omavastuun ylittävältä osalta halvimman kulkuneuvon mukaan. Toistaiseksi Kela korvaa osan yksityislääkärin perimästä palkkiosta. Lääkärinpalkkiotaksa jakautuu lääkärin vastaanotto- ja toimenpidetaksaan. Korvaus on enintään korvaustaksan määrä. Korvaustaksat löytyvät taksaluettelosta. Kela korvaa osan yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoitojen kustannuksista, jos tutkimukset ja hoidot ovat tarpeellisia asiakkaan sairauden vuoksi. Vammaistuki Kela voi maksaa vammaistukea alle 16-vuotiaalle lapselle, jos sairaus vaatii vähintään kuuden kuukauden ajan erityistä hoitoa, ja jos sairauden hoito aiheuttaa perheelle erityistä taloudellista tai muuta rasitusta. Tuen saaminen riippuu lapsen sairaudesta eikä siihen vaikuta vanhempien tulot tai varallisuus. Vammaistuki on verotonta tuloa. Vammaistuki voidaan myöntää alle 5-vuotiaalle lapselle, joka tarvitsee säännöllisen ympärivuotisen astmalääkityksen vähintään puolen vuoden ajan. Vammaistuki myönnetään useimmiten vuodeksi kerrallaan. Hakemusta varten tarvitaan vanhemman oma kirjallinen hakemus ja lääkärin laatima C-todistus. www.kela.fi/vammaistuki-lapselle Tilapäinen hoitovapaa Vanhemmat voivat saada tilapäistä hoitovapaata ansiotyöstään hoitaakseen äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta. Hoitovapaata voi saada toinen vanhemmista, ja enintään 4 työpäivää kerrallaan. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa kyseiseltä ajalta, mutta eri alojen työehtosopimukset voivat sisältää määräyksiä palkallisen poissaolon edellytyksistä. Myöskään Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella. Hoitovapaata varten lääkäri kirjoittaa A-todistuksen. Erityishoitoraha Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi (6 h matkoineen) hoidon (käynti tutkimuksessa tai pitempiaikainen hoito) takia, etkä saa palkkaa tältä ajalta. Itsenäinen yrittäjä ja kotiäiti voivat myös saada erityishoitorahaa. Vanhempi voi saada erityishoitorahaa osallistumalla alle 16-vuotiaan lapsensa sairaalahoitoon, sopeutumisvalmennuskurssille tai sairaalahoitoon liittyvään kotihoitoon. Erityishoitoraha on arkipäivää kohden sama kuin vanhemman sairausvakuutuslain mukainen päiväraha ja se on veronalaista tuloa. Erityishoitorahaa maksetaan vain sairauden perusteella. Sairaalahoidossa tai sairaalan poliklinikkahoidossa olevien alle 7-vuotiaiden osalta riittää, että hoitava lääkäri pitää vanhemman osallistumista hoitoon tarpeellisena, mutta 7 15-vuotiaiden osalta edellytyksenä on vaikea sairaus. Erityishoitorahaa varten tarvitaan lääkäriltä D-todistus. Sopeutumisvalmennuskurssilta riittää järjestäjiltä saatu todistus. Kuntoutus Astmalapsille ja perheenjäsenille järjestetään vuosittain sopeutumisvalmennuskursseja. Kursseista ja hakuohjeista saa lisätietoa kuntoutusohjaajalta, astmahoitajalta tai hoitavalta lääkäriltä. 18 www.hus.fi 19
www.hus.fi Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS puh. 09 4711 www.facebook.com/hus.fi twitter.com/hus_uutisoi www.linkedin.com/company/hospital-district-of-helsinki-and-uusimaa-hus- www.youtube.com/husvideot www.issuu.com/husjulkaisut HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja 24 jäsenkunnan yli 1,6 Tuotamme palveluja lähes 1,5 miljoonalle asukkaalle miljoonalle asukkaalle ja vastaamme monien ja vastaamme joidenkin erityisalojen sairaanhoidosta erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. valtakunnallisesti. Vuosittain noin puoli miljoonaa Vuosittain puoli miljoonaa erikoissairaanhoidon potilasta saa hoitoa 22 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on yli 1,7 mrd. euroa ja palveluksessamme potilasta saa hoitoa 23 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa ja on noin 21 000 ammattilaista. HUS on savuton. palveluksessamme on noin 22 500 ammattilaista. Tekijät: Mika Mäkelä, Anna Pelkonen Kuvat: Mikko Hinkkanen, Mostphotos Kopio Niini Oy, 12/2017