Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa vuonna 2016 sekä muutos 2015 2016 vuoden 2016 rahan arvossa Lähde: Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2016, VPL diasarja, Auri Lyly
Vammaispalvelulaki 8 d Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Päivähoidon Kuusikko 2016 3 Vammaispalvelulaki 8 d Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua: 1. korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; 2. antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009) tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka 3. hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. 4
Espoossa on käytössä kolme toteutustapaa: työnantajamalli, jossa vammainen henkilö toimii avustajan työnantajana palveluseteli, jossa vammainen henkilö itse valitsee ja tilaa tarvitsemansa avun toteuttajan kaupungin hyväksymistä palvelusetelituottajista ostopalvelu, jossa kaupunki valitsee palveluntuottajan ja tilaa henkilökohtaisen avun vammaiselle henkilölle. Päivähoidon Kuusikko 2016 5 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Kuusikossa vuonna 2016, % asiakkaista Lähde: Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2016, VPL diasarja, Auri Lyly
Mihin Espoon järjestämistavat perustuvat? Espoon kaupungin toimintaohje (2011) Mitä kukin järjestämistapa edellyttää käyttäjältään? Järjestämistavan on tuettava ja edistettävä vaikeavammaisen henkilön itsenäistä elämää ja yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä sekä tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset. 7 Henkilökohtaisen avun päätöksentekoprosessi Espoossa Asiakas lähettää hakemuksen henkilökohtaisesta avusta vammaispalveluihin (Lomakkeet) Sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin osana avun tarpeen kartoituksen. Käytössä avun päiväkirja (viikkokalenteri) Sosiaalityöntekijä kertoo asiakkaalle mitä hk-apu on mitä on työnantajuus ja mitkä ovat työnantajanvelvoitteet mitä on palveluseteli ja sen tuomat velvoitteet -> Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen henkilökohtaisesta avusta ja sen järjestämistavasta. Ohjaaja neuvoo ja opastaa palvelun käynnistämisessä ja toteutuksessa. 8
1) Työnantajamalli Opas työnantajalle Vammaisen henkilön kyettävä toimimaan työnantajana Kertoo työntekijälle, mitä työtehtäviä hänen tulee tehdä ja miten haluaa hänen avustavan. Noudattaa työlainsäädäntöä ja työnantajan laatimaasi työsopimusta. Huolehtii työntekijän palkan maksamisesta ja työterveyshuollosta. Suunnittelee työntekijän työaika vähintään 7 vuorokautta etukäteen ja seurattava työajan toteutumista. Opastaa työntekijää turvallisista työtavoista sekä tiedotettava häntä työturvallisuutta ja työpaikkaa koskevista määräyksistä. 9 2) Palveluseteli Palvelusetelin käyttäjän opas (selkokielinen) Kyettävä toimimaan palvelun tilaajana Tilaa palvelun valitsemaltaan yritykseltä. Sopii yrityksen kanssa siitä, miten palvelu toteutetaan. Kertoo työntekijälle, mitä työtehtäviä hänen tulee tehdä ja miten haluaa hänen avustavan. Päivähoidon Kuusikko 2016 10
3) Ostopalvelu Järjestämistapa rajoitetulle joukolle ihmisiä, joilla Aiemmat järjestämistavat eivät ole toimineet On muita erityisiä tarpeita, joista johtuen vammaispalvelut ratkaisee, kuka toimii palveluntuottajana (esim. haastavasti käyttäytyvät asiakkaat, viittomakieliset asiakkaat) Vammaispalvelut tukee palvelun sisällön määrittämisessä / toimii tilaajana. 11 Muut järjestämistavat Asumispalvelut Omaishoidon tuki Hoitaja kotiin Ammatillinen tukihenkilö tai vapaaehtoinen tukihenkilö Liikkumistaidon ohjaus Apua harrastuksen löytymiseen Päivätoiminta tai muu ryhmämuotoinen toiminta -> Mieti tarvetta syvällisesti älä jää jumiin nykyisiin palveluihin -> Tunnista myös yleisten palvelujen velvollisuudet Päivähoidon Kuusikko 2016 12
Miten vapaaehtoinen tukihenkilö eroaa avustajasta? (vammaispalvelujen työntekijöiden ajatuksia) Sosiaalisuuden ylläpitoa, elämää rikastuttavaa Soveltuu henkilöille, joilla on lievä avun tarve, ei tarvitse olla vaikeasti vammainen. Tukihenkilö on aktiivinen suhteessa asiakkaaseen, avustaja tekee mitä asiakas käskee, tukihenkilö tsemppaa ja motivoi. Esim. monille asumispalveluissa asuville kehitysvammaisille henkilöille tukihenkilö olisi soveltuvampi palvelumuoto. 13 Miten ammatillinen tukihenkilö eroaa avustajasta? (vammaispalvelujen työntekijöiden ajatuksia) Ammatilliselta tukihenkilöltä vaaditaan koulutus. Ohjauksellinen kaverisuhde. Tapaamisilla on tavoite, toiminta on tavoitteellista (opetuksellinen, kasvatuksellinen tavoite). Asiakas on yleensä haasteellinen, kuka vain ei voi toimia tukihenkilönä. Ostopalvelu. 14
Miten hoitopalvelu aikuiselle tai lapselle eroaa avustajasta? (vammaispalvelujen työntekijöiden ajatuksia) Asiakas tarvitsee hoitoa ja hoivaa ja huolenpitoa. Hoitaja on ammattihenkilö, hoitajan pätevyys. Hoitajan tehtävät määritellään etukäteen. Perheen toiveet huomioidaan järjestämisessä, esim. hoidetaanko myös sisaruksia. Monesti aikuisilla täydentää omaishoitajan työtä. Lyhytaikainen kotiin tuotava hoito. Ostopalvelu. 15 Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki 8 c Vammaispalvelujenkäsikirja.fi Oikeuskäytäntöä henkilökohtaisesta avusta 16