Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan yhteisiä näkemyksiä tulevan yliopiston johtosääntötyöhön 17.11.2017 *Pääosa asioista on pyritty muotoilemaan sellaiseen muotoon, että niitä voisi käyttää sellaisenaan johtosääntötekstissä. Esimerkiksi yliopiston hallintorakenteen osalta teksti on kuitenkin yleisempää kuvailua. Konsernirakenne Tampereen ammattikorkeakoululla ja uudella Tampereen yliopistolla on yhteinen neuvottelukunta, joka on kirjattu molempien johtosääntöihin. Yliopiston osalta neuvottelukuntaan kuuluu kolme opiskelijoiden, kolme professorien ja kolme muun tutkimus- ja opetushenkilöstön ja muun henkilöstön edustajaa. Henkilöstön edustajat valitaan vaaleilla. Ylioppilaskunta valitsee opiskelijoiden edustajat. Neuvottelukunta toimii konsernin johtoryhmän apuna, yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisön yhdyssiteenä ja sitä kuullaan valmisteltaessa merkittäviä konsernitason päätöksiä. Työskentelyään avustamaan neuvottelukunta voi perustaa jäsenistään koostuvia valiokuntia. Neuvottelukunnalla on työjärjestys, johon on kirjattu sen työskentelytavat sekä sen avukseen perustamat valiokunnat ja toimintaohjeet niiden työskentelystä. - On tärkeää, että konsernin tasolla tehtävien linjausten keskusteluun ja valmisteluun on olemassa myös elin, jossa on yhteisön edustus. Neuvottelukunta tukee korkeakoulujen johdoista mahdollisesti muodostettavan johtoryhmän työtä. Uudella korkeakouluyhteisöllä on hyvä olla yhteinen elin, jossa sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun yhteisöt ovat edustettuna ja vuorovaikuttavat keskenään. Yliopiston konsistori ei riitä, sillä siinä ei ole edustettuna ammattikorkeakoulun edustajia. Yliopiston hallintorakenne Yliopiston hallintorakenne palvelee tutkimuksen ja opetuksen kehittämistä, tukee joustavia opiskelumahdollisuuksia yli tiedekuntarajojen ja kannustaa tieteidenväliseen yhteistyöhön. Rakenne on muodostettu niin, että kiinnittyminen sekä uuteen yliopistoon että omaan lähiyhteisöön on helppoa. Matala hallintorakenne, jossa keskushallinnon lisäksi on vain tiedekuntien hallinnollinen taso, palvelee tätä parhaiten. Tieteidenvälinen yhteistyö on taattava esimerkiksi opetussuunnitelmayhteistyöllä. Kolmiportainen hallintorakenne, jossa tiedekuntien ja keskushallinnon väliin rakennettaisiin yksi schooleiksi kutsuttu pelkästään hallinnollinen taso lisää, vaikeuttaisi eri schooleissa olevien tiedekuntien välistä yhteistyötä ja loisi turhia raja-aitoja tieteidenväliselle yhteistyölle. Pelkästään hallinnollisen tason luominen ei palvele yliopiston etua eikä se ole järkevää resurssien käyttöä. Korkeakoulufuusiota on alusta lähtien perusteltu uudenlaisen yhteistyön syntymisen mahdollistamisella, eikä sen toteutumiselle pidä rakentaa esteitä hallinnon tasoja lisäämällä. Keskusteluissa olleet kolmiportaiset hallintorakennemallit ovat olleet nykytilan toisintoja, joissa yliopistot yhdistetään kyllä keskusjohdon tasolla, mutta sen alle perustetaan kolme tai neljä miniyliopistoa eli schoolia, joissa yhteistyötä tehdään schoolien sisällä samojen alojen kesken kuin sitä tehdään jo nyt. On totta, ettei millään hallintorakenteella voida taata yhteistyön syntymistä, vaan sen tulee 1
lähteä rakenteessa toimivista yksilöistä. Kolmiportaisella hallintorakenteella kuitenkin estetään uudenlaisen yhteistyön syntyminen sellaisten alojen välille, joita ei tässä vaiheessa sijoiteta samaan schooliin. Yliopiston johtosääntö Yliopiston keskeisissä päättävissä elimissä kaikilla hallinnon tasoilla (konsistori sekä tiedekuntaneuvostot) on yliopistoyhteisön jäsenten tasakolmikantaedustus. Tästä kirjataan jokaisen elimen kohdalla erikseen. - Kolmikanta määritellään yliopistolaissa (15 :n 2 momentissa) ja sillä tarkoitetaan yliopiston opiskelijoiden, professoreiden ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön edustajia. Tasakolmikanta taas tarkoittaa sitä, että kaikilla ryhmillä on yhtä suuri määrä edustajia toimielimissä, millä taataan yhteisön eri osien yhdenvertainen kohtelu. - Vuonna 2016 työskennellyt johtosääntötyöryhmä on esittänyt yksimielisesti tasakolmikantaa sekä konsistoriin että tiedekuntaneuvostoihin. Henkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa erityisesti heitä koskevien asioiden valmisteluun varmistetaan. Toimielimillä ja yksiköillä voi olla tarpeellisia suunnittelu- ja valmisteluryhmiä, joihin valitaan henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia. - On tärkeää kirjata johtosääntöön yleisperiaatteeksi se, että asiantuntijaorganisaatiossa niin opiskelijat kuin henkilökuntakin osallistuvat heitä koskevien ja muuten laajamittaisten päätösten valmisteluun. Tämä varmistaa sekä yhteisön sitoutumisen että toiminnan läpinäkyvyyden. - Kaikilla hallinnon tasoilla on myös kaikille avoimia osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja. Yliopiston hallitus Hallituksen tehtävät: Päättää konsistoria kuultuaan yliopiston strategiasta, toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä muista laajakantoisista periaatteista. Päättää konsistoria kuultuaan säätiön säännöistä, yliopiston johtosäännöstä ja muista vastaavista säännöistä, pois lukien hallituksen jäsenen nimittämistä ja toimikautta koskevat määräykset. Päättää konsistoria kuultuaan yliopiston tiedekunta- ja yksikkörakenteesta. Päättää konsistoria kuultuaan yliopiston toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Valitsee konsistoria kuultuaan rehtorin johtamaan yliopiston toimintaa. Valitsee konsistoria kuultuaan provostin johtamaan yliopiston toimintaa. 2
Valitsee tiedekuntia kuultuaan dekaanit johtamaan tiedekuntia. Yliopiston rehtorin ja tiedekuntien dekaanien nimitysprosesseissa hallitus käyttää apunaan valmistelevia nimitystoimikuntia, joissa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustus. - Yliopiston hallituksen tehtävistä määrätään yliopistolailla, mutta edellä mainittujen tehtävien osalta toivomme, että hallitus kuulee myös jatkossa konsistoria ja että tämä kirjoitetaan selkeyden vuoksi esiin johtosäännössä. Tätä esitti osan tehtävistä kohdalla myös johtosääntötyöryhmä. Asiantuntijaorganisaatiossa niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin tulee voida osallistua heitä koskevien ja muuten laajamittaisten päätösten valmisteluun. Tämä varmistaa, että kaikki oleelliset näkökulmat tulevat esiin jo valmisteluvaiheessa ja yhteisö sitoutuu päätöksiin. Lisäksi tuleva säätiöyliopisto on poikkeuksellisen suuri ja monialainen, minkä vuoksi säätiön hallituksen ja yhteisön välinen vuorovaikutus on tärkeää varmistaa jo johtosäännön tasolla. Uuden yliopiston johtosäännössä on syytä panostaa entistäkin enemmän yhteisön osallistumisen ja avoimuuden sekä läpinäkyvyyden periaatteisiin. Konsistori Laissa mainittujen tehtävien lisäksi konsistorin tehtävänä on 1) seurata ja kehittää Tampere3-koulutuskokonaisuutta; 2) perustaa ja lakkauttaa tutkinto-ohjelma; 3) päättää uusien opiskelijoiden määrästä tiedekuntien esityksistä yliopiston strategian ja opetusja kulttuuriministeriön kanssa solmitun sopimuksen puitteissa; 4) seurata ja kehittää yliopiston opetuksen ja tutkimuksen laatua; Hallituksen jäsenten nimittämistä varten konsistori asettaa nimitystoimikunnan, jossa on seitsemän (7) jäsentä. Näistä neljä jäsentä on professorien, muun opetus- ja tutkimushenkilöstön ja opiskelijoiden joukosta, kustakin vähintään yksi. Enintään kolme toimikunnan jäsenistä edustaa säätiöyliopiston perustajia. Yksi yliopistoyhteisön sisäisistä jäsenistä toimii toimikunnan puheenjohtajana. Nimitystoimikunta ehdottaa konsistorille vähintään kaksinkertaista määrää jäseniä suhteessa täytettäviin paikkoihin nähden. - Sekä perustuslakiasiantuntija Kaarlo Tuori että yliopistolain asiantuntija Olli Mäenpää ovat perustuslakivaliokunnan tulkintoihin viitaten todenneet lausunnoissaan, että perustuslain itsehallintopykälän toteutumisen näkökulmasta on perusteltua, että yliopistoyhteisöllä on enemmistö nimitystoimikunnassa ja että nimitystoimikuntaa puheenjohtaa yhteisön edustaja. - Myös perustuslakivaliokunta korosti uusimmassa lausunnossaan (PeVL432017 vp), että myös säätiöyliopiston hallituksen kokoonpanon on määräydyttävä yliopistoyhteisön itsensä päätöksin ja vastaavia periaatteita noudattaen kuin julkisoikeudellisissa yliopistoissa (PeVL 11/2009 vp, s. 4/II). Valiokunta on säätiöyliopistojen osalta painottanut, että sikäli kuin tällaisia laitoksia pidetään yliopistoina, niiden tulee toiminnassaan pystyä 3
tarjoamaan takeet perustuslain 16 :n 3 momentin täyttämisestä ja olla hallinnollisesti niin järjestettyjä, että tiede- ja tutkimusyhteisön itsehallinto tulee niissä turvatuksi perustuslain 123 :ssä tarkoitetulla tavalla "sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään" (PeVL 11/2009 vp, s. 4/I). Näillä vaatimuksilla turvataan yliopiston toiminnan perustuslain 16 :n 3 momentissa mainittua ydintä, joka on vapaa tiede, taide ja ylin opetus. Perustuslakivaliokunnan lausunto huomioiden konsistorin oikeutta palauttaa nimitystoimikunnan esitys takaisin valmisteluun ei voi johtosäännöllä rajata. Rajaaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että valta hallituksen valinnasta siirtyy nimitystoimikunnalle ja konsistorille jää ainoastaan sen tekemän esityksen siunaaminen todellisten valinnan mahdollisuuksien sijaan. - Nimitystoimikunnan tulee esittää konsistorille vähintään kaksinkertainen määrä ehdokkaita suhteessa valittavien henkilöiden määrään. Tämä periaate juontuu suoraan yliopistolaista (YoL 24 ) Yliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin nimittää säätiöyliopiston hallituksen jäsenet säätiöyliopiston perustajia kuultuaan. Kolme jäsentä nimitetään henkilöistä, jotka perustajat, Suomen valtiota lukuun ottamatta, ovat asettaneet ehdolle siten kuin säätiön säännöissä määrätään. Näitä ehdokkaita tulee olla vähintään kaksinkertainen määrä täytettäviin paikkoihin nähden. - Myös TTY:llä käytössä oleva kolme yhteisön jäsentä ja kaksi perustajien esittämää jäsentä on mahdollinen nimitystoimikunnan kokoonpanoksi. Konsistorin yliopiston henkilöstöä edustavat jäsenet valitaan vapailla vaaleilla, joista määrätään yliopiston vaalijohtosäännössä. Opiskelijoiden edustajat valitsee ylioppilaskunta. Konsistorissa on tasakolmikanta. - Emme kannata alakohtaista kiintiöintiä konsistoriin. Monialaisessa yliopistossa alojen kiintiöinti ja kiintiöiden määräytymisperusteet on hyvin hankala määritellä. Konsistori ei missään nimessä tule olemaan niin laaja, että jokainen ala saisi sinne oman edustuksensa, näin ollen olisi omituista kiintiöidä tiettyjen alojen edustus. Lisäksi konsistoriin on syytä valita laajimpaa yhteisön luottamusta nauttivia henkilöitä, eikä yksittäisten alojen edustajia. Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan näkemys konsistorin kokoonapanosta Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan mielestä konsistorin tulee koostua 15-18 jäsenestä. Jotta keskusteltavuus ja kaikkien jäsenten kuuleminen säilyvät mutta kokoukset pysyvät mielekkäinä ja riittävän tehokkaina, on kannattavaa pitää konsistorin koko suhteellisen kompaktina. Esimerkiksi Tampere3-neuvottelukunta koostuu 27 jäsenestä, mutta sen alaisuuteen päätettiin perustaa 9-henkinen työvaliokunta, sillä pienemmän työvaliokunnan piirissä keskustelujen käyminen koettiin tehokkaammaksi ja kantojen muodostaminen helpommaksi. Koska konsistorin jäsenet eivät edusta omaa taustatiedekuntaansa tai -tutkinto-ohjelmaansa, ei konsistorin pienempi koko merkitse suoraan heikompaa edustuksellisuutta. Konsistorin valmistelevilla toimielimillä on myös suuri merkitys konsistorin tekemiin päätöksiin, ja itse konsistorin ko- 4
koonpanon lisäksi myös sen valmistelevien toimielimissä tulee olla riittävän laaja edustus jokaisesta kolmikannan ryhmästä. Samoin tiedekunnille on taattava oikeus valmistella ja päättää omaan toimintaansa vaikuttavista asioista. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan näkemys konsistorin kokoonapanosta ja tehtävistä Laissa mainituista tehtävistä konsistori delegoi eteenpäin tiedekuntaneuvostoille seuraavat tehtävät Päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista Päättää opiskelijoiden valintaperusteista - Konsistorilla tulee olla valta tehdä yleisiä linjauksia koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen liittyen (esim. asioista, joita tiede/tutkimusja opetusneuvostot valmistelevat). Monialayliopistossa ei kuitenkaan ole perusteltua, että konsistori päättää tai puuttuu opetussuunnitelmien tai tutkintovaatimusten kaltaisiiin spesifeihin alakohtaisiin asioihin. Vaikka konsistorista tulisi kuinka laaja-alainen, on vaikea nähdä, että sieltä löytyisi riitävää asiantuntemusta ottaa kantaa kaikkien yliopiston kymmenien tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmiin tai valintaperusteisiin. Se ei ole nähdäksemme myöskään järkevää konsistorin ajan käyttöä. Konsistorin koko on 27-30 henkilöä. Konsistoria johtaa sen keskuudestaan valitsema puheenjohtajisto, jossa niin ikään on tasakolmikannan mukainen edustus. - Erittäin monialainen uusi yliopisto tarvitsee laajan konsistorin, jotta eri alojen näkemys tulee riittävällä tavalla mukaan ylimmän opetuksesta ja tutkimuksesta linjaavan elimen toimintaan. Suppea konsistori on riski monialaisen kokonaisuuden kehittämisen kannalta. - Konsistorin tulee valita puheenjohtaja keskuudestaan. Yliopistolaissa todetaan, että "Monijäseniseen hallintoelimeen kuuluu enintään 50 jäsentä, ja siinä ovat edustettuina ainoastaan 15 :n 2 momentissa mainitut yliopistoyhteisön ryhmät. Jokaisesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet hallintoelimen koko jäsenmäärästä. Hallintoelimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä." Myös lakiasiantuntijoiden lausuntojen (Tuori ja Mäenpää) mukaan konsistorin puheenjohtajan tulee olla konsistorin jäsen, eikä rehtori käytännössä voi toimia sen puheenjohtajana. Rehtori konsistorin puheenjohtajana on lisäksi huonoa hallintoa, sillä näin yksi yliopiston toimielin toimisi toisen toimielimen johtajana, kun rehtori olisi kahdessa ylimmässä päättävässä elimessä toisessa esittelijänä ja valmistelijana (hallitus) ja toisessa käyttämässä päätösvaltaa (konsistorin puheenjohtaja). (ks. tarkemmin lausunnot). Tiedekunta Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan tavoiteohjelmasta, toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, henkilöstösuunnitelmasta ja talousarviosta. 5
- Tiedekuntien tehtävät ovat keskenään melko samanlaiset ja pidämme suunnilleen samanlaisten tehtävien osoittamista tiedekuntaneuvostoille jatkossakin perusteltuna. Pidämme tärkeänä sitä, että jatkossakin tiedekuntaneuvosto, eli yhteisöä edustava elin, tekee yliopiston hallituksen antamissa raameissa päätökset tiedekunnan toiminnan kannalta merkittävistä asioista, eikä ainoastaan seuraa ja arvioi näiden toteutumista. Etenkin sellaisissa tiedekunnissa, joissa on useita eri aloja ja tutkinto-ohjelmia, on olennaista, että päätöksen tekee monijäseninen toimielin pelkän dekaanin sijaan. Yliopistodemokratian, yhteisön osallistamisen ja sitoutumisen näkökulmasta tämä on olennaista. Tiedekuntaneuvostossa on puheenjohtaja ja enintään 9-12 jäsentä tasakolmikannan mukaisesti. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii tiedekunnan dekaani. Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. - Tiedekuntaneuvostossa on tasakolmikanta, eli yhteisön eri ryhmillä on yhtä monta edustajaa. Tulevan yliopiston tiedekunnat ovat kooltaan hyvin erilaisia, joten voisi olla perusteltua mahdollistaa tiedekuntaneuvostoille kokohaarukka. Esimerkiksi sellaisissa tiedekunnissa, joissa eri alojen tutkinto-ohjelmia on jopa kymmenen, voi tiedekuntaneuvostosta jäädä uupumaan kokonaan ison osan aloista näkemys. Henkilöstön jäsenet valitaan vaaleilla, ylioppilaskunta valitsee omat edustajansa. Dekaanilla on apunaan johtoryhmä, johon kuuluu opiskelijoiden ja henkilöstön edustus. Tiedekuntaneuvoston alaisuudessa toimivat tutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmät, joissa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustus. - Tiedekuntien sisäisen organisoitumisen tulee olla läpinäkyvää, selkeää ja mahdollistaa henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen sekä kiinnittyminen yhteisöön. Lisäksi sen tulee tukea tutkimuksen ja opetuksen välistä yhteyttä. Tällä hetkellä tiedekuntien sisäinen rakentuminen on etenkin Tampereen yliopistolla melko läpinäkymätöntä ja vaihtelevaa, eikä siitä ole selkeitä kirjauksia sääntötasolla. Molemmissa yliopistoissa toimii parhaillaan tutkinnon suunnittelu/opetussuunnitelmatyöryhmät, mutta niitä ei ole kirjattu johtosääntöön TaY:ssa. Lisäksi tiedekunnan yleisistä asioista ja kehittämisestä käydään paljon keskustelua tiedekunnan ja tutkinto-ohjelmien johtoryhmissä, joissa käsitellään aiemmin laitostasolla käsiteltyjä asioista. Näissä ei kuitenkaan ole opiskelijoiden tai muun henkilöstön edustusta toisin kuin aiemmin laitosneuvostoissa on ollut. Olisi tärkeää kirjata näkyviin se, että myös tiedekunnissa opiskelijat ovat mukana yhteisten asioiden hoitamisessa jo valmisteluvaiheessa. Myös kun valitaan opetusta antavia henkilöitä, opiskelijoilla on edustus valintaryhmissä. Opetus/koulutusneuvosto ja tiedeneuvosto Opetusneuvostossa on vähintään yksi edustaja jokaisesta tiedekunnasta sekä riittävä opiskelijoiden edustus. Opetusneuvosto valmistelee asioita konsistorille ja muille toimielimille sekä toimii tiiviissä yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun vastaavien toimielinten kanssa. 6
Tiedeneuvostossa on vähintään yksi edustaja jokaisesta tiedekunnasta sekä riittävä jatko-opiskelijoiden edustus. Tiedeneuvosto valmistelee asioita konsistorille ja muille toimielimille sekä ohjaa ja seuraa yliopiston strategian toteutumista tutkimuksen osalta. - On tärkeää, että etenkin opetusneuvoston osalta mietitään sen roolia opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen kehittämistä yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa tekevänä elimenä, jotta saadaan luotua konkreettisia yhteistyön väyliä erilliseksi jäävien organisaatioiden välille. - Lisäksi on pohdittava jatkokoulutusneuvoston ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston tarpeellisuutta konsistorille asioita valmistelevina toimieliminä tulevassa korkeakoulussa. Tukipalvelut Opetuksen- ja tutkimuksen keskeiset tukipalvelut (esimerkiksi kirjasto, kielikeskus, laboratoriopalvelut, tilojen hallinta) organisoidaan konsernin sisällä oleviksi johdetuiksi kokonaisuuksiksi, ei esimerkiksi erillisiksi tytäryhtiöiksi. Tällä varmistetaan se, että palveluiden tuottaminen pysyy mahdollisimman lähellä perustoimintoja ja tukee perustehtävien, tutkimuksen ja opetuksen, toteuttamista mahdollisimman hyvin. Tukipalveluiden eri yksiköiden (esimerkiksi kirjaston ja kielikeskuksen) toimintaa johtavat palkatut johtajat, joilla on kyseisen alan osaamista ja kokemusta. Nämä palvelujohtajat toimivat yhteistyössä vararehtoreiden kanssa. Kullakin yksiköllä on oma ohjausryhmänsä johtamassa ja kehittämässä toimintaa johtajan tukena. Ohjausryhmissä on opiskelijoiden edustus. 7