Sivistysvaliokunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

Transkriptio

1 SELVITYS EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNNALLE HE 73/2017 Viite: PeVL 43/2017 Eduskunnan sivistysvaliokunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä selvitystä seuraavista perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL 43/2017) liittyvistä asioista: Yliopiston järjestäytyminen ja sen siirtymäjärjestelyt Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan painottanut säätiöyliopiston monijäsenisen hallintoelimen roolia yliopiston itsehallinnon toteuttajana myös yliopiston perustamisvaiheessa. Monijäsenisen hallintoelimen tulisi valita yliopiston hallitus mahdollisimman aikaisin ja mahdolliset siirtymäajan järjestelyt tulisi rajata vain välttämättömään. Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus yliopiston siirtymäkauden hallituksen ja varsinaisen ensimmäisen hallituksen valinnasta (liite 1) täyttää ministeriön näkemyksen mukaan nämä perustuslakivaliokunnan asettamat vaatimukset lain säätämiselle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Sivistysvaliokunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miksi hallituksen toimintaa ei voida käynnistää heti normaalina toimintana (valinta osoitetaan tavanomaiseen menettelyyn rinnastuvalla tavalla monijäsenisen hallintoelimen tehtäväksi)? Millä perusteella on välttämätöntä säätää siirtymäaika yliopiston uuden hallituksen toiminnan aloittamiselle saakka? Yleistä sulautumisprosessista Uuden yliopiston tulee järjestäytyä. Järjestäytymisellä tarkoitetaan yliopiston toimielinten valintaa ja toimintaa koskevien säännösten luomista. Yliopiston järjestäytymisen perusteista ehdotetaan säädettäväksi erillisellä voimaanpanolailla, johon sisältyisivät myös säännökset muun muassa yhdistyvien yliopistojen opiskelijoiden, henkilöstön, tehtävien, omaisuuden sekä kaikkien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymisestä sekä ylioppilaskuntien yhdistymisestä. Nykyisen yliopistolain puitteissa yliopistojen yhdistymisestä ja järjestäytymisestä on säädetty aikaisemmin kahdella voimaanpanolailla (laki yliopistolain voimaanpanosta 559/2009 sekä laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta 415/2012). Näistä ensimmäisessä säädettiin Aalto-yliopiston sekä Itä-Suomen yliopiston muodostamisesta ja jälkimmäisessä Taideyliopiston muodostamisesta. Järjestäytymisen käytännöt ovat vaihdelleet, mikä johtuu osaltaan siitä, että Itä-Suomen yliopisto ja Taideyliopisto ovat julkisoikeudellisia yliopistoja ja Aalto-yliopisto säätiöyliopisto. Tampereen yliopistofuusio poikkeaa aiemmista yhdistymisistä siinä, että siinä yhdistyvät julkisoikeudellinen yliopisto ja säätiöyliopisto. Syntyvä yliopisto on säätiöyliopisto. Uusi yliopisto ei rakennu kummankaan vanhan yliopisto-oikeushenkilön varaan, vaan sitä varten on perustettu uusi oikeushenkilö, Tampereen korkeakoulusäätiö. Yliopisto-oikeudet yhdistyviltä yliopistoilta siirretään tälle uudelle yliopistolle voimaanpanolailla. TTY-säätiön osalta edellytetään kuitenkin myös säätiölain mukaisen sulautumisprosessin noudattamista. Yliopiston rakentaminen uuden oikeushenkilön varaan mahdollistaa oikeushenkilömuodossa toimimisen uuden yliopiston lukuun jo siirtymäkaudelle, mikä edesauttaa yhdistymisen valmistelua. Siirtymäkaudella Tampereella toimivat edelleen Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Näiden lisäksi on Tampereen korkeakoulusäätiö, jota edustaisi perustettavan yliopiston siirtymäkauden hallitus. Tampereen uudessa yliopistossa tulee olemaan noin työntekijää ja opiskelijaa. Sen yhteinen tasearvo on 485 miljoonaa euroa ja vuotuiset menot 330 miljoonaa euroa. Näin suuri organisaatio ei voi aloittaa toimintaansa ilman huolellista ja laajaa valmistelutyötä. Onnistunut sulautuminen ja uuden 1

2 yliopiston aloittaminen vaatii yhtenäistä suuntaa yhdistyvien organisaatioiden ponnisteluille sekä päätöksentekokykyä. Kun käytettävissä on myös jo perustettu säätiö, jolle yliopistotehtävä annetaan, ei ole tarkoituksenmukaista, että valmisteluvastuu olisi yhdistymisen vaatimien järjestelyiden osalta enää yksin yhdistyvien yliopistojen hallituksilla. Voimaanpanolailla säädettäisiinkin Tampereen koreakoulusäätiön siirtymäkauden hallituksesta. Sillä olisi yhdessä yhdistyvien yliopistojen kanssa velvollisuus järjestää uuden yliopiston hallinto ja muut palvelut sekä päätöksenteko niin, että yliopisto voi aloittaa toimintansa Uuden yliopiston toimielimet, eli siirtymäkauden hallitus, monijäseninen hallintoelin ja yliopiston ensimmäinen rehtori voisivat tehdä päätöksiä, sitoumuksia ja oikeustoimia perustettavan yliopiston lukuun. Siirtymäkauden keskeisin tehtävä on organisoida uusi yliopisto, sen päätöksenteko, palvelut ja tekniset järjestelmät siten, että yhdistyvien yliopistojen toiminta voi jatkua häiriöttä uudessa yliopistossa. Siirtymäkauden hallituksen ensimmäinen tehtävä olisi kuitenkin mahdollistaa monijäsenisen hallintoelimen nopea valinta. Valinta edellyttää vaaleja koskevaa johtosääntöä. Siirtymäkauden hallitus valitsisi yliopiston ensimmäisen rehtorin. Siirtymäkauden hallituksen tulisi yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa huolehtia Tampereen ammattikorkeakoulun omistuksen siirtämisestä Tampereen kaupungilta perustettavalle yliopistolle sekä siihen liittyvistä omistajan vastuulle kuuluvista hallinnollis-juridista tehtävistä. Hallitus myös edustaisi perustettavaa yliopistoa TTY-säätiön säätiölain mukaisessa sulautumisprosessissa. Siirtymäkaudella varsinainen yliopistotoiminta jatkuisi Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Monijäsenisen hallintoelimen mahdollisuudesta valita yliopiston hallitus ja siirtymäkauden hallituksen välttämättömyys Jotta monijäseninen hallintoelin voisi valita hallituksen, tulee sen ensiksi olla itse järjestäytynyt. Monijäsenisestä hallintoelimestä säädetään yliopistolain 26 :ssä. Sen mukaan monijäseniseen hallintoelimeen kuuluu enintään 50 jäsentä, ja siinä ovat edustettuina ainoastaan 15 :n 2 momentissa mainitut yliopistoyhteisön ryhmät. Jokaisesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet hallintoelimen koko jäsenmäärästä. Hallintoelimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä. Monijäsenisen hallintoelimen muista kuin 1 momentissa säädetyistä tehtävistä, jäsenten määrästä ja valinnasta on lisäksi määräyksiä yliopiston johtosäännössä. Käytännössä monijäseninen hallintoelin valitaan vaaleilla yliopistoyhteisön keskuudesta. Jotta vaalit voidaan toimittaan, tarvitaan vaalisäännöt. Yliopiston hallitus vahvistaa nämä säännöt osana yliopiston johtosääntöä. Yliopistojen yhdistyessä tarvitaan siis taho, joka voi ensin vahvistaa monijäsenisen hallintoelimen valinnan säännöt. Tämä taho on opetus- ja kulttuuriministeriön muokatun esityksen mukaan uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus, jonka valitsisivat yhdistyvien yliopistojen hallitukset yhdessä. Tämä on menettely, joka lähimmin toteuttaa yliopistolain 26 :n vaatimukset. Koska vaalisääntöjen vahvistamiseen ja monijäsenisen hallintoelimen valitsemiseen vaaleilla tarvitaan aikaa, eikä niihin voida ryhtyä ennen voimaanpanolain valtuutusta, ehdotetaan hallituksen esityksessä, että monijäseninen hallintoelin tulisi olla valittu siten, että se voi aloittaa täysimääräisen toimintansa Tätä on pidettävä ripeänä aikatauluna, joka täyttää osaltaan perustuslakivaliokunnan vaatimuksen siirtyä yliopistolain mukaiseen hallituksen valintamenettelyyn (YOL 24 ) mahdollisimman nopeasti. Kun monijäseninen hallintoelin aloittaa tulee sen ensin niin ikään järjestäytyä, mikä tarkoittaa minimissään puheenjohtajiston valintaa. Ennen kuin monijäseninen hallintoelin voi alkaa valita hallituksen jäseniä, tulee se päättää hallituksen valintaprosessista (koko hallintoelin ei voi vastata asian valmistelusta) sekä tavoitetilastaan hallituksen jäsenten suhteen. Hallituksen valinta on erittäin vastuullinen tehtävä ja vaatii myös oman valmistelunsa ja aikansa. Yleisesti yliopistojen hallitusten valinnassa on käytössä jonkinlainen toimikuntaprosessi, jossa monijäseninen hallintoelin ensin valtuuttaa tietyn joukon jäseniään (tai muita) valmistelamaan valintaprosessin ja valintakriteeristön. Monijäsenisen hallintoelimen hyväksyttyä nämä suuntaviivat, alkaa aktiivinen henkilöiden rekrytointi. Säätiöyliopiston hallituksen valinnassa on myös kuultava yliopistolain edellyttämällä tavalla säätiön perustajia ja tehtävä osa valinnoista heidän ehdotustensa mukaisesti. Hyvien, myös perustajille sopivien ehdokkaiden hankkiminen ja suostumusten 2

3 saanti sekä yhteensopivan hallituskokoonpanon rakentaminen on vaativaa työtä. Kaikesta tästä seuraa, että kokonaisen yliopiston hallituksen valinta kestää todennäköisesti joitakin kuukausia, ensimmäisellä kerralla mahdollisesti pidempäänkin. Yliopistojen kesätauko voi osaltaan hidastaa prosessia. Myös hallitusehdokkaiden muut sidonnaisuudet voivat vaikeuttaa heidän nopeaa sitoutumistaan uuden yliopiston hallitustyöskentelyyn. Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa sivistysvaliokunnalle on katsottu realistiseksi, että monijäseninen hallintoelin valitsisi kaksi hallituksen jäsentä siten, että he aloittaisivat Koko hallituksen onnistunutta valintaa vastaavalla aikataululla ei voida ministeriön näkemyksen mukaan pitää todennäköisenä. Ennen kuin monijäseninen hallintoelin on valinnut koko yliopiston hallituksen, ollaan jo pitkällä käytettävissä olevaa vuoden valmistautumisaikaa. Siirtymäkauden hallitusta tarvitaan myös itse yliopistofuusion valmisteluun, ei vain monijäsenisen hallintoelimen valintaprosessin vahvistamiseen. On siis käytännössä mahdotonta, että siirtymäkauden hallitusta ei valittaisi lainkaan. Mikäli siirtymäkauden hallitus vaihdettaisiin kokonaisuudessaan monijäsenisen hallintoelimen valitsemaan hallitukseen esimerkiksi alkaen, muodostaa se riskin yliopiston valmiudelle aloittaa onnistuneesti toimintansa Riski johtuisi hallituksenvaihdoksen sijoittumisesta liian lähellä yliopiston aloitushetkeä. Vaihdos hajauttaisi valmisteluvastuun kahdelle eri hallitukselle: siirtymävaiheen hallitukselle ja monijäsenisen hallintoelimen valitsemalle hallitukselle. Mahdollistamalla kahden jäsenen vaihtaminen monijäsenisen hallintoelimen valitsemiksi jo heinäkuun alussa, taataan yliopistoyhteisön välitön vaikutusmahdollisuus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa prosessia vaarantamatta organisaation kykyä valmistella yliopiston aloitus onnistuneesti. Edellä esitettyyn viitaten opetus- ja kulttuuriministeriö pitääkin perustuslakivaliokunnan tarkoittamalla tavalla välttämättömänä, että aloittava siirtymäkauden hallitus voi jatkaa ainakin pääosin samalla kokoonpanolla koko vuoden 2018 aina yliopiston aloittamiseen asti. On huomattava, että on se hetki, jolloin uusi yliopisto aloittaa toimintansa. Näin ollen uudella yliopistolla olisi monijäsenisen hallintoelimen valitsema hallitus yliopiston ensimmäisestä toimipäivästä alkaen. Tällä rajalla on merkitystä myös hallituksen tehtävien kannalta. Ennen kyse on toiminnan valmistelusta, sen jälkeen itse yliopistotoiminnasta. Siirtymävaiheen hallituksen tehtävänmäärittely olisi selkeä: varmistaa uuden yliopiston toiminnan menestyksekäs aloittaminen. Hallintovalta opetusyhteistyössä Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 43/2017) viitannut perustuslain 2 :n 3 momenttiin, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja todennut, että lähtökohtaisesti julkisen vallan käytön tulee olla aina palautettavissa eduskunnan säätämässä laissa olevaan toimivaltaperusteeseen. Perustuslakivaliokunta on viitannut myös yleiseen vaatimukseen lain täsmällisyydestä ja tarkkuudesta sekä todennut, että valiokunnan mielestä esitettyä sääntelyä on tämän johdosta syytä täydentää säännöksellä hallintovallan määräytymisestä opetusyhteistyössä. Sivistysvaliokunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Voisiko tilanteen ratkaista esimerkiksi viittaamalla niihin yliopistolain säännöksiin, joissa säädetään opiskelijan kurinpidosta ja muista julkisen vallan käyttöä koskevista asioista? Vastaavat koskevat myös ammattikorkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää yliopistolain ja ammattikorkeakoululain sisäisen logiikan kannalta ongelmallisena, jos näihin lakeihin otettaisiin yksityiskohtaiset maininnat siitä, mitä pykäliä opiskelijaan noudatetaan hänen osallistuessaan opetukseen toisessa korkeakoulussa. 3

4 Yliopistolaissa ja ammattikorkeakoululaissa säädetään julkisen vallan käyttämisestä korkeakouluissa. Sääntely on tarkkarajaista ja täyttää perustuslain 2 :n 3 momentin vaatimuksen, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Korkeakouluissa ei opiskelijoihin kohdisteta muuta julkisen vallan käyttöä, kuin mihin yliopistolaki ja ammattikorkeakoululaki antavat valtuuden. Asia ei muuttuisi ehdotetulla opetusyhteistyötä koskevalla säännöksellä. Korkeakoulut käyttävät julkista valtaa niiden toiminnan piirissä oleviin opiskelijoihin. Opiskelijan käsitettä ei ole määritelty yliopisto- tai ammattikorkeakoululaissa. Käsitteen on tulkittava kattavan nykyisellään sekä korkeakoulun tutkinto-opiskelijat että korkeakoulussa erillisillä opintooikeuksilla, erikoistumiskoulutuksessa ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa opiskelevat. Erillisellä opiskeluoikeudella opiskelevat muun muassa vaihto-opiskelijat ja yliopistojen yhteistyösopimuksia hyödyntävät opiskelijat. Esimerkiksi hyvin yleiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot suoritetaan tyypillisesti erillisinä opintoina. Yhteistä opiskelijakäsitteen sisään kuuluville opiskelumuodoille on, että ne ovat tutkintoon tai kelpoisuuteen johtavaa opiskelua, johon korkeakouluilla on Suomen koulutusjärjestelmän osalta lakiin perustuva yksinoikeus. Näin ollen näissä tehtävissä korkeakoulut väistämättä käyttävät julkista valtaa jo opiskelijavalinnasta lähtien. Opetusyhteistyön osalta hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että opetusyhteistyön perusteella toisessa korkeakoulussa opiskelevilla olisi tässä opetusta antavassa korkeakoulussa rajattu opiskeluoikeus ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta. Tämä säännös tarkoittaa, että näillä henkilöillä olisi siis normaali opiskelijan asema opetusta antavassa korkeakoulussa. Näin ollen myös lailla säätämisen perustuslaillinen vaatimus ja tarkkarajaisuuden yleinen vaatimus ainakin yliopistolain lainsäädäntökulttuurin kontekstissa toteutuisivat. Korkeakoulun hallintovallan alaisuus perustuisi samoihin korkeakoululainsäädäntöön sisältyviin säännöksiin kuin korkeakoulun omien tutkinto-opiskelijoiden sekä erillisillä opinto-oikeuksilla, erikoistumiskoulutuksessa ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa opiskelevien. Poikkeuksena korkeakoulun yleisestä hallintovallasta kaikkia tutkintoon tai kelpoisuuteen johtavassa koulutuksessa opiskelevia kohtaan ovat tilauskoulutuksessa opiskelevat. Heidän osalta yliopistolain 9 :ssä ja ammattikorkeakoululain 13 :ssä säädetään siitä, miltä osin kyseisiä lakeja sovelletaan näihin opiskelijoihin. Tämän sääntelyn voidaan nähdä johtuvan siitä, että opetuksen hankkimiseen osallistuu korkeakoulujen ulkopuolinen taho, koulutuksen tilaaja. Korkeakoulut järjestävät myös täydennyskoulutusta ja avoimen korkeakoulun toimintaa. Tähän koulutukseen ei lähtökohtaisesti liity oikeutta myöntää virallisia tutkintoja tai kelpoisuuksia, minkä vuoksi nämä toiminnot ja niissä opiskelevat tulkitaan jäävän yliopistolain mukaisen opiskelijakäsitteen ulkopuolelle, eikä heihin kohdisteta korkeakouluissa julkisen vallan käyttöä tai hallintovaltaa. Täydennyskoulutuksen toiminta rinnastuukin yliopiston liiketoimintaan, avoin korkeakoulu puolestaan vapaaseen sivistystyöhön. Mikäli opetusta antavan korkeakoulun hallintovallasta säädettäisiin erikseen pykäläkohtaisesti opetusyhteistyötä koskevan pykälän yhteydessä, aiheuttaisi se tulkintaongelmia korkeakoululainsäädännön opiskelija-käsitteen sisällön suhteen. Vastakohtaispäätelmän mukaisesti kysymys yliopiston hallintovallan alaisuudesta voitaisiin esittää ainakin erikoistumiskoulutuksen ja ammatillisen opiskelijakoulutuksen opiskelijoiden sekä erillisillä opinto-oikeuksilla opiskelevien osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö näkee hallintovallan käyttämisen korkeakoulujen välisessä yhteistyössä ongelmattomana. Hallintovalta perustuu kaikissa tapauksissa henkilön opiskelija-asemaan, josta säädetään yliopistolakiehdotuksen 7 a :ssä ja ammattikorkeakoululakiehdotuksen 8 a :ssä. Opiskelijaan kohdistuvat julkisen vallan käytön oikeuttavat säännökset ovat sisällöllisesti samat riippumatta siitä, minkä korkeakoulun alaisuudessa hän kulloinkin opiskelee. Opiskelija on yliopistolaissa ja 4

5 ammattikorkeakoululaissa tarkoitettu opiskelija osallistuessaan korkeakoulun toimintaan opetusyhteistyön puitteissa missä tahansa korkeakoulussa. Mikäli sivistysvaliokunta katsoo, että opiskelijan hallintovallan alaisuudesta opetusta antavassa korkeakoulussa tulee kuitenkin säätää erikseen, tulee säännöksen kattaa ainakin seuraavat yliopistolain ja ammattikorkeakoululain pykälät: yliopistolaki 41 a, 43 d, 44, 45, 45 a b, sekä ; ammattikorkeakoululaki 31, 36, sekä Viittauksia hankaloittaa, että joidenkin pykälien osalta vain osa momenteista voi käytännössä tulla sovellettavaksi. Lisäksi esimerkiksi kurinpidon osalta toimivallan tulee olla päällekkäistä: kun välittömästä kurinpidosta vastaa opetusta antava korkeakoulu, niin erottamisesta puolestaan voi päättää vain tutkinnon myöntävä korkeakoulu. Tällöin opiskelijan toiminta myös opetusta antavassa korkeakoulussa on kuitenkin voitava ottaa huomioon. Myös esimerkiksi yliopistolain 43 a b :n ja ammattikorkeakoululain :n osalta opiskelijan toiminta opetusta antavassa korkeakoulussa on voitava ottaa huomioon tutkinnon myöntävän korkeakoulun harkitessa toimiaan. Helsingissä Opetus- ja kulttuuriministeriö Immo Aakkula hallitusneuvos 5

6 Liite 1 Hallituksen esityksen mukainen ehdotus 3 Yliopiston järjestäytyminen Yhdistyvien yliopistojen hallitukset valitsevat Tampereen uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä tammikuuta Yhdistyvien yliopistojen hallitukset päättävät uuden yliopiston hallituksen toimikaudesta. Vähintään kahden hallituksen jäsenen toimikauden on päätyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 ja kahden viimeistään 31 päivänä joulukuuta Tampereen uuden yliopiston ensimmäinen hallitus valitsee yliopiston rehtorin. Tampereen uuden yliopiston ensimmäinen hallitus päättää yliopiston ensimmäisen monijäsenisen hallintoelimen jäsenten määrästä noudattaen, mitä yliopistolain 26 :n 2 momentissa säädetään. Uusi monijäseninen toimielin on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta Tampereen uuden yliopiston toimielinten ja yhdistyvien yliopistojen tulee yhdessä järjestää uuden yliopiston hallinto ja muut palvelut sekä päätöksenteko niin, että yliopisto voi aloittaa toimintansa muutoslain 1 :n tullessa voimaan. Tampereen uuden yliopiston toimielimet voivat tehdä päätöksiä, sitoumuksia ja oikeustoimia perustettavan yliopiston lukuun Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus sivistysvaliokunnalle 3 Yliopiston järjestäytyminen Yhdistyvien yliopistojen hallitukset valitsevat uuden yliopiston siirtymäkauden hallituksen siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä tammikuuta Yhdistyvien yliopistojen hallitukset päättävät siirtymäkauden hallituksen toimikaudesta siten, että kahden jäsenen toimikausi päättyy 30 päivänä kesäkuuta Uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus valitsee yliopiston ensimmäisen rehtorin. Uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus päättää yliopiston ensimmäisen monijäsenisen hallintoelimen jäsenten määrästä noudattaen, mitä yliopistolain 26 :n 2 momentissa säädetään. Uusi monijäseninen hallintoelin on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta Monijäseninen toimielin valitsee uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen. Hallitus aloittaa toimintansa 1 päivänä tammikuuta Kahden jäsenen toimikausi alkaa kuitenkin jo 1 päivänä heinäkuuta Uuden yliopiston toimielinten ja yhdistyvien yliopistojen tulee yhdessä järjestää uuden yliopiston hallinto ja muut palvelut sekä päätöksenteko niin, että yliopisto voi aloittaa toimintansa muutoslain 1 :n tullessa voimaan. Uuden yliopiston toimielimet voivat tehdä päätöksiä, sitoumuksia ja oikeustoimia perustettavan yliopiston lukuun. 6