Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne -missä mennään? Projektipäällikkö Rauno Kurtti

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne -missä mennään? Projektipäällikkö Rauno Kurtti

Itä- ja Pohjois-Suomen on seitsemän maakunnan yhteishanke, joka tähtää ymmärryksen lisäämiseen lentoliikenteestä sekä paremman kansainvälisen saavutettavuuden mahdollistamiseen, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun, ja se rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston varoista. Hankkeessa ovat mukana Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski- Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitot. Hankkeen koordinointia ja hankehallintaa hoitaa Lapin liitto.

Hasvik 14 000 ja lähialueen Sørkjosen 26 000 lentoasemat Andøya 58 000 Tromsø 2 105 000 Hammerfest 172 000 Alta 377 000 Lakselv 61 000 Honningsvåg 25 000 Mehamn 25 000 Berlevåg 15 000 Vadsø 105 000 Båtsfjord 29 000 Kirkenes 315 000 Vardø 32 000 Ympyrän pinta ala on suhteessa matkustajamäärään; tiedot vuodelta 2016, * merkityt 2015 Lähteet: Finavia, Lappeenranta Airport, Swedavia, Trafikanalys, Avinor, Tallinna Lennujaam, Fraport, Rosaviatsija Florø 146 000 Bergen 5 949 000 Stord 35 000 Haugesund 627 000 Molde Ålesund 508 000 1 061 000 Ørsta Volda 105 000 Sandane 43 000 Førde Sogndal 84 000 90 000 Stavanger 4 194 000 Kristiansund 304 000 Ørland 4 000 Fagernes 3 000 Notodden 2 000 Sandefjord Torp 1 455 000 Leknes 114 000 Værøy 9 000 Røst 16 000 Brønnøysund 133 000 Sandnessjøen 101 000 Rørvik 50 000 Namsos 45 000 Trondheim 4 417 000 Røros 21 000 Oslo Gardermoen 25 788 000 Moss Rygge 1 304 000 Stokmarknes 107 000 Svolvær 84 000 Bodø 1 801 000 Mo i Rana 127 000 Mosjøen 84 000 Åre Östersund 496 000 Torsby 2 000* Hagfors 2 000* Karlstad 94 000* Sveg 4 000* Mora Siljan 5 000* Bardufoss 243 000 Harstad/Narvik 715 000 Narvik Framnes Vilhelmina 16 000* Sundsvall Timrå 271 000* Stockholm Västerås 114 000* Örebro 95 000* Hemavan Tärnaby 13 000* Borlänge 32 000* 26 000 Arvidsjaur 51 000* Örnsköldsvik 81 000* Kramfors Sollefteå 14 000* Lycksele 20 000* Stockholm Arlanda 24 702 000 Stockholm Bromma 2 507 000 Stockholm Skavsta 1 812 000* Kiruna 261 000 Gällivare 36 000* Skellefteå 300 000* Umeå 1 059 000 Mariehamn 60 000 Enontekiö Luleå 1 198 000 Pori 10 000 Pajala 5 000* Kittilä Ivalo Rovaniemi Kemi Tornio Oulu Kokkola Pietarsaari Vaasa 289 000 Turku 324 000 22 000 89 000 Tampere Pirkkala 209 000 258 000 61 000 Jyväskylä 62 000 Helsinki Vantaa 17 184 000 Tallinn 2 222 000 488 000 1 027 000 180 000 Kuusamo Kajaani Kuopio Varkaus 0 86 000 227 000 Savonlinna 12 000 Lappeenranta 5 000 77 000 Joensuu 123 000 Murmansk 751 000* Apatity Hibiny 40 000* Solovki 14 000* Petrozavodsk Belovets 7 000* Sankt Peterburg Pulkovo 13 265 000 Tšerepovets 133 000* Arhangelsk Talagi 800 000* Arhangelsk Vaskovo 26 000* Šoina 800* Tšiža 200* Mezen 5 000*

LENTOLIIKENTEEN TULEVAISUUS

Lentoliikenne = fyysinen internet Investoinnit Kilpailukyky Työpaikat Talouden kehitys 56 % yrityksistä pitää kansainvälisiä liikenneyhteyksiä välttämättöminä yrityksen sijaintia valittaessa 18 % yrityksistä on jättänyt investoimatta kohteeseen, josta puuttuvat kansainväliset lentoyhteydet Erityisesti lentoyhteyksien puuttuminen vaikutti korkean teknologian yritysten päätöksiin Liikenne, hyvä saavutettavuus, on toiseksi tärkein yrityksen kilpailukykytekijä Suomessa 45 % suomalaisista yrityksistä arvioi, että lentoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaisi yrityksen kilpailukykyä 1000 lentomatkustajaa tuo keskimäärin yhden uuden työpaikan Epäsuorat, välilliset ja katalyyttiset vaikutukset huomioon ottaen Suomeen syntyy neljä uutta työpaikkaa Eniten uusia työpaikkoja uusien matkustajien myötä synnyttävät alle miljoonan matkustajan lentoasemat 10 % lisäys lentomatkustuksessa kasvattaa bruttokansantuotetta 0,5 prosenttiyksiköllä Suorien lentojen vaikutus talouteen (bkt) on huomattavasti suurempi kuin vaihdollisten lentojen Lähteet: ACI Europe 2015; ATAG 2015 Economic and social benefits of air transport; Elinkeinoelämän keskusliitto; Frontier Economics 2015 Measuring the economic contribution of air travel in the EU, A report prepared for EasyJet; IMF; Keskuskauppakamari; Mukkula & Tervo 2013 Air transportation and regional growth: which way does the causality run?

matkailu ulkomaankauppa investoinnit toiminnan tehokkuus

Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Tullihallitus, muokattu AiRRport konsepti / Eero Lunden Architecture 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA

matkustajaa 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 IP alue IP alue 1 428 044 1 554 338 1 707 286 Lentomatkustuksen kehitys Itä ja Pohjois Suomessa matkustajaa Lappi Lappi 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1 014 552 1 046 917 1 027 927 997 987 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 244 372 649 280 254 779 726 489 233 982 872 541 314 659 matkustajaa 600 000 400 000 200 000 0 488 817 472 117 Oulu 500 860 Oulu 496 503 523 747 502 533 412 998 matkustajaa 400 000 200 000 0 227 472 226 239 Itä Suomi Itä Suomi 222 482 227 948 207 670 227 433 211 939 IP alue: mukana 11 lentoasemaa, ilman Varkauden ja Lappeenrannan lukuja; Lappi: Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kemi Tornio; Itä Suomi: Kajaani, Kuopio, Joensuu kesä: toukokuu lokakuu; talvi: marraskuu huhtikuu; Tietojen lähde: Finavia

Ympärivuotinen tarjonta

Toimijat ja toimintaympäristö Ulkoinen toimintaympäristö poliittinen ohjaus kansainvälinen ja kansallinen sääntely markkinat lentoyhtiöt lentoasemat ilmatilan hallinta iso kuva yleinen taloustilanne kansainvälinen poliittinen tilanne geopolitiikka turvallisuusympäristö ympäristö ja energia Mihin voidaan vaikuttaa? Mihin kannattaa vaikuttaa? Millä keinoin? Kuka tekee ja mitä?

Kehittämisen osa alueet Lentoliikenteen kehittämisen painopisteet Millaista liikennettä tavoitellaan? Millaisella yhteistyöllä liikennettä halutaan kehittää? Miten matkaketjuja ja liityntäliikennettä on tarpeen kehittää? Löytyykö alueelle yhteistä teemaa, brändiä tai slogania? Lentoliikenteen edistäminen ja tukeminen Miten nykyistä tarjontaa voidaan tukea? Millainen valmius alueella on tukea rahallisesti kehittämistä? Lentoliikenteen kysyntäpotentiaalin kasvattaminen Miten alueen työperäisen ja liikematkustuksen tarpeet on otettu huomioon? Löytyykö alueelta valmiita matkailutuotteita? Onko matkailutarjonta helposti ostettavissa? Onko digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetty? Miten sesonkien vaihtelua pyritään pienentämään? Markkinoinnin yhteistyön ja lentoliikenneosaamisen kehittäminen Yhteistyötä ja osaamista on tarpeen kehittää? Löytyykö alueen palvelu ja elämystarjonnasta ja elinkeinoelämästä kattava yhteenveto?

Viesti päättäjien ja valtion suuntaan Käynnistetään elinkeinoelämää ja sen kehittymistä tukeva kansallisen lentoliikennestrategian valmistelu, joka kytketään osaksi kansallista liikennepolitiikkaa. Strategiassa tulisi tarkastella lentoliikennettä lentoaseman vaikutusalueiden, operaattoreiden ja lentoaseman ylläpitäjien näkökulmista. Tavoitteena on kehittää nykyistä lentoasemaverkostoa ja turvata siihen kuuluvien lentoasemien toimintaedellytykset pitkäjänteisesti.

KIITOKSET!