Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön Metsätieteen päivä 19.10.2016 Tuula Piri Luonnonvarakeskus 1 26.10.2016 Männyn tyvitervastauti Aiheuttaja männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum s.s.) Tappaa mäntyjä ryhmittäin Mäntykankailla krooninen kasvupaikan tauti 2
Kuinka vakava uhka tyvitervastauti on männiköille? Esimerkkitapaus Lopelta: 80-vuotias tyvitervastaudista kärsivä männikkö Taudin arviointi pystypuiden ulkoisen kunnon perusteella: männyistä juurikäävän tappamia 23,2% ja tartuttamia (harsuja Taudin arviointi päätehakkuukannoista: ulkoisesti hyväkuntoisista sairaiden puiden osuus 50,9% Todellinen tautiprosentti? 50,9% + puut, joissa tartunta juuristossa kaatopinnan alapuolella. PUUSTON ULKOINEN KUNTO EI KERRO KOKO TOTUUTTA TAUDIN ESIINTYMISRUNSAUDESTA 3 2011 Taudin siirtyminen seuraavaan puusukupolveen: Istutus männylle. Taimikuolleisuus alkoi viisi vuotta istutuksen jälkeen 2011 2012 4 26.10.2016
2015 Juurikäävän leviäminen taimikossa 450 Tartunnan saaneet taimet 2011-2016 400 350 Kuolleita taimia 300 250 200 150 100 50 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi 5 26.10.2016 2016 6 26.10.2016
Miten juurikäävän pariutusmekanismin selvittäminen on hyödyttänyt käytännön metsätaloutta? Kari Korhosen pioneerityö juurikäävän elinkierron ja pariutumismekanismin selvittämisessä. Juurikääpälajit, joiden isäntäkasvivalikoimassa eroja Juurikäävän torjunta puulajivalinnalla Männynjuurikäävän isäntäkasvivalikoima laaja: mm. Pinus, Abies, Larix, Picea, Juniperus. Puhtaat lehtipuumetsiköt kestäviä. Lajitunnistus suoraan puuaineesta DNAanalyysin avulla. 7 26.10.2016 Somaattinen inkompatibiliteetti ja mikrosatelliitit apuna juurikäävän populaatiobiologiatutkimuksissa Somaattisen inkompatibiliteettimenetelmän (saman lajin geneettisesti erilaiset rihmastot hylkivät toisiaan, kun niitä kasvatetaan vierekkäin maljalla) avulla pystytään tunnistamaan juurikääpäyksilöt/genotyypit. Avaus juurikäävän populaatio- rakenteen tutkimiseen. Genotyypitys mikrosatelliittien avulla (DNA:n lyhyet toistojaksot, joiden pituus vaihtelee sieniyksilöiden välillä). Juurikääpäkloonien tunnistaminen on antanut tietoa mm. metsänkäsittelyn vaikutuksista juurikäävän itiö- ja rihmastolevintään. taudin torjunta metsänhoidollisin menetelmin. 8 26.10.2016
Harmaaorvakasta biologinen torjunta-aine Englannissa käsitelty männyn kantoja vuodesta 1962 harmaaorvakalla juurikääpätartuntojen torjumiseksi. Suomessa harmaaorvakkavalmiste markkinoille 1970- luvun lopulla. Rotstop ; Lopelta 1989 kuusen kannosta eritetty sienikanta, joka lukuisissa tehokasti juurikääpätartunnan sekä männyn että kuusen kannoissa. Valmiste markkinoille 1992. 9 Kuva K.Korhonen 26.10.2016 Tämän hetken haasteet tyvitervastaudin torjunnassa: 1. Turvata kantokäsittelyn hyvä laatu kaikilla kesähakkuukohteella Omavalvonta Hakkuukoneeenkuljettajien koulutus ja motivointi Asiallinen korvaus tehdystä työstä Maanomistajien tietoisuus kantokäsittelynkäsittelyn tarpeellisuudesta ja laadun seuranta omassa metsässä 10 26.10.2016
Tämän hetken haasteet tyvitervastaudin torjunnassa: 2. Estää/rajoittaa taudin leviäminen tartunnan saaneessa männikössä Tyvitervastautipesäkkeiden saartaminen kilpailevalla sienellä (harmaaorvakalla) Juurikäävän heikentäminen viruksella Kuva J.Hantula Vasemmalla tervettä männynjuurikäävän rihmastoa. Oikealla samaa rihmastoa viruksen tartuttamana. T.Piri 11 26.10.2016 Tämän hetken haasteet tyvitervastaudin torjunnassa: 3. Estää/rajoittaa taudin siirtyminen seuraavaan mäntypuusukupolveen - Männyn juurikääpäkestävyyden parantaminen jalostuksen avulla Onko männyn taimien stilbeenipitoisuudella vaikutusta juurikääpäkestävyyteen? Kenttäkoe perustettu kesällä 2014 Männynjuurikäävän tartuttamien kantojen juurten läheisyyteen istutettiin 2-vuotiaita männyn solukkotaimia, joiden stilbeenipitoisuus (sirkkataimen varressa) 0-488 μg/g. 12 26.10.2016
Uusia mahdollisuuksia torjunnan kehittämiseen Sekä juurikäävän että harmaaorvakan genomit sekvensoitu perustavanlaatuista tietoa tautiprosessista, antaa mahdollisesti keinoja taudinaiheuttajan heikentämiseen. Geenien editointi (Crispr-Cas9) mahdollistaa kohdennetun ja pysyvän muutoksen tekemisen genomiin. juurikäävälle kestävän männyn jalostaminen? 13 26.10.2016