Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta
Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut Pohjolan Sanomat 10/2009 Mielen sairauksien hoito on tehottominta Suomessa Helsingin Sanomat 12/2009 Kunnat karsivat päihdehoitoja Helsingin Sanomat 10/2009 Terveys edistyy vain paperilla Mediuutiset 10/2009 Mielenterveyspalveluissa räikeitä puutteita STT 10.1.2010 Alkoholiongelmat lisääntyneet suhteellisesti eniten 60-69- vuotialla naisilla THL 2009 Masennus vie nuoria sairauslomalle Kela 12/2009 Suomessa psykiatrisen diagnoosin saaneiden elinajan odote 15 v. vähemmän kuin eidiagnoosin saaneiden Suomessa pakkohoitotoimenpiteitä enemmän Lasten- ja nuorten laitoshoidon kasvu saatava hallintaan painopiste peruspalveluihin Valtio ohjaa jatkossa kuntia tarkemmin ja voimallisemmin Mieli ohjelmaa toteutetaan Kaste-ohjelmien kautta K. Walhbeck 16.12.2009 videoluento Mieli 2009
Mitä tavoitellaan Tavoitteena pohjoissuomalaisten hyvinvointi; mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuutta ja vaikuttavuutta parantamalla ja avoimuutta lisäämällä Lähde: Hankejohtaja Matti Kaivosojan esitys 24.8.2009
Tavoitteet Helposti tavoitettavat ja joustavat palvelut Yhden oven periaatteella Yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköt Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan (Pohjanmaa-hanke, THL 2009)
Mieli 2009 kehittämisen tavoitteena Asiakkaan aseman vahvistaminen Helposti tavoitettavat ja joustavat palvelut Yhden oven periaatteella Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan Edistävä ja ehkäisevä työ Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat osaksi kuntastrategiaa Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveysja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien
Mieli 2009 kehittämisen tavoitteena Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen Toimiva palvelukokonaisuus Päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja Yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköt Lasten ja nuorten hoito lapsen omassa elinympäristössä Työterveyshuollon roolia vahvistetaan Työttömien työllistymisedellytyksiä parannetaan Ikääntyvien hoitomuotoja kehitetään Ohjauskeinojen kehittäminen Opetuksen, suositusten, valtakunnallisen koordinaation, rahoituksen kehittäminen, mielenterveys- ja päihdehuoltolain yhdistäminen
Huostassa olleet 0-17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 1244 info )
PS-Uutiset Päivitetty 18.9. 12:40, julkaistu 18.9. 11:04 Nuorisotyöttömyys pomppasi 70 prosentilla Meri-Lapissa Sari PöyhönenLähetä palautetta toimittajalle Nuorisotyöttömyys kasvoi Meri-Lapissa rajusti viime vuodesta eli 69,9 prosenttia. 938 alle 25-vuotiasta oli alueella työttömänä heinäkuun lopulla. Se on 386 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten heinäkuussa.
Työkyvyttömyys Notkola 2009 Sosioekonominen asema määrittelee työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. (Köyhille ja kipeillä mielenterveys pettää ja joudutaan(päästään) työkyvyttömyyseläkkeelle) Etenkin työttömyys on erittäin suuri työkyvyttömyyden tai kuolleisuuden riski Ammattien välillä on suuria eroja!
Mielenterveys ja työkyky Salminen J. SLL 2004
Mielenterveyden häiriöiden ja muiden sairauksien perusteella alkaneet sairauspäivärahakaudet vuosina 1990-2005 (Raitasalo ja Maaniemi 2006) Notkola 2009. Mielenterveys, työkyvyttömyys ja kuntoutus
Kaikki työkyvyttömyyseläkkeensaajat sairauden mukaan 31.12.2007 Kelan tilastollinen vuosikirja 2008. Notkola 2009. Mielenterveys, työkyvyttömyys ja kuntoutus. Kaikki eläkkeet 271 624 Tuki-ja liikuntaelinten, sidekudosten sairaudet 63 237 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 115 302 (42% kaikista) Verenkiertoelinten sairaudet 18 394 Hermoston sairaudet 20 282 Vammat ja myrkytykset (XIX S00-T99) 12 457
Sairastavuus sairaanhoitopiireittäin, vakioitu (Kela terveyspuntari 2008)
Työikäisten miesten yleisimpien kuolemansyiden kehitys 1987-2007 Tilastokeskus 3.12.2008 Lääninlääkäri Kihniän esitys 14.10.2009
Työikäisten naisten yleisimpien kuolemasyiden kehitys 1987-2007 Tilastokeskus 3.12.2008 Lääninlääkäri Kihiniä esitys 14.10.2009
Mielialahäiriöt ja päihdeongelma Kujalan esitys 15.10.2008 Lapin mielenterveys- ja päihdepäivillä 30 40 %:lla (väh. 10 30 %:lla) masennuspotilaista on päihdeongelma liitännäisongelmana (itselääkitys) 40 64 %:lla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista on vakava-asteinen päihdeongelma (erit. alkoholiriippuvuus) Alkoholisteista 30 60 %:lla on kliinisesti merkittävä depressio
Lasten pienituloisuusaste Sotkanet 2009
Nuorten hyvinointi..suurimman uhkan nuorten hyvinvoinnille muodostavat katkokset hoivasuhteissa, perheväkivalta, vanhempien mielenterveyden häiriöt ja päihdeongelmat sekä lapsiperheiden köyhyys Konsensuslausuma 2010 Nuorten hyvin - ja pahoinvointi
Psykoosit, vakioitu sairaanhoitopiireittäin (Kela, terveyspuntari 2008)
Masennuslääkkeiden käyttö kaksinkertaistunut Lapissa Lääkelaitos 2010. Tilastot 2008 Länsi-Pohjan alueella on selvästi vähemmän masennuslääkkeiden käyttöä valtakunnalliseen keskiarvoon nähden Länsi-Pohjassa tarjotaan muutakin kuin lääkehoitoa? Osasyynä verkosto- ja perhekeskeinen lähestymistapa?
Kehittämisen painopistealueet 1. Strategiatyö 2. Promootio ja preventio 3. Hoitoketjut 4. Kuntoutus 5. Työelämä
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä sopimuksia yhteistyökäytännöistä ja hoitolinjauksista asiakkaiden pallottelun lopettamiseksi työmenetelmien kehittämistä päihde(laitos)hoitoon pääsyn helpottamista yhteistyötä erityisesti perheiden ja nuorten hoidossa yhteistyötä päihdehuollon lääkäripalvelujen järjestämisessä yhteistyötä erityisesti moniongelmaisten asiakkaiden hoidossa (Sateenkaari-hanke 2008)
Tavoitteet Helposti tavoitettavat ja joustavat palvelut Yhden oven periaatteella Yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköt Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan (Pohjanmaa-hanke, THL 2009)
Kevät 2010 Kuulemistilaisuudet kun tilastoissa näkyy, ollaan jo myöhässä eli saadaan tilastoja täydentävää, elävää tietoa alueen tilanteesta Osa Mieli 2009 ja Kaste-ohjelman painotusta Osallisuuden lisäksi saadaan ajankohtaista ja kokemuksellista tietoa palveluiden toimivuudesta ja tietoa hyvin- ja pahoinvoinnin lähteistä Tiedon analysointi, tuloksista tiedottaminen, jatkotoimenpiteistä päättäminen (työryhmä)
kaste@lpshp.fi