ILMOITTAUDU KEVÄÄN OPINTOPÄIVILLE!

ILMOITTAUDU KEVÄÄN OPINTOPÄIVILLE! TÄSSÄ LEHDESSÄ MM. HIERONTATERAPEUTIKSI USA:SSA LÄHTISITKÖ OPISKELEMAAN? ARTIKKELI SYDÄN- JA VERISUONI- TAUDEISTA TIETOA NISKA- JA OLKAPÄÄKIVUISTA TUTKIMUSMATKA IHMISEN ANATOMIAAN OPPIIKO VANHA HIEROJA VIELÄ UUSIA TEMPPUJA? 1 2007

HOITOTYÖN TALVITARJOUS DELTA Standard 1 MD4 hoitopöytä ja kulutustuotteet jalkakytkin 1 kpl käsituet sivulevikkeet paperiteline katkaisijalla kaksoissaranoitu kasvo-osa nilkkatyyny hoitopöydän suojapaperi 2 rll kasvoaukon suojapaperi 1 ltk Garnaatioöljy 1 L Lehtopähkinäöljy 1 L Rub In -hierontavoide 1 L paperiteline katkaisijalla Desiplint 1 L käsihuuhde 0,5 L Cool Power -kylmävoide 500 ml Voit tilata myös vain kulutustarvikkeet 80. Hinta ilman alv. 65,57. KOKO PAKETTI HINTAAN 1050 Hinta ilman alv. 860,65 Tarjous on voimassa 23.3.2007 asti. Lojer/Rainer Rajala Oy Peräläntie 15, 16320 Pennala Puh: 010-8306780 Fax: 010-8306779 Email: myynti@lojer.com www.rainerrajala.fi www.lojer.com

www.khl.fi Lehden julkaisija Koulutettujen Hierojien Liitto ry Kauppakatu 23, 60100 Seinäjoki Liiton puheenjohtaja Martti Lahikainen Koulukatu 27, 53100 Lappeenranta puh. 0400-674 083 martti.lahikainen@khl.fi Liiton toiminnanjohtaja Timo Koskenranta Kauppakatu 23, 60100 Seinäjoki timo.koskenranta@khl.fi puh. (06) 4177 890, fax. (06) 4177 890 ma-pe klo 9.00-13.00 Myös osoitteenmuutokset ja lehden ilmoitusmyynti. TOIMITUS Päätoimittaja Minna Erkkilä Rauhankatu 4 B 57, 48100 Kotka gsm 050-463 5571, puh.k. (05) 227 6282 sähköposti: minna.erkkila@khl.fi Toimitussihteeri Sanna Muukka Kuononmäentie 1, 01800 Klaukkala puh. 0400-516 463, sanna.muukka@khl.fi Ulkoasu Seppo Leiniitty Yrjönkatu 7 A 5, 28100 Pori Ilmoitushinnat 1.1.2007 Koko musta-valko 2-värinen 4-värinen 1/1 sivu 390 530 585 1/2 sivu 221 310 398 1/4 sivu 142 200 272 1/8 sivu 98 142 178 TAKAKANSI: 798 nelivärinen II-SIVU edessä: 620 nelivärinen II-SIVU takana: 620 nelivärinen Koulutusilmoitukset Koko musta-valko 1/1 sivu 179 1/2 sivu 106 1/4 sivu 72 1/8 sivu 54 Muut luokitellut ilmoitukset: Myydään/Ostetaan/ym. 1.50 /palstamillimetri Ilmoitushinnat on laskettu painovalmiin aineiston mukaan. Ilmoitusten mahdollisesta tekemisestä neuvotellaan erikseen. Ilmestymisaikataulu 2007 Ilmest.päivä ain. jättöpvä ilm.jättöpvä 1. 23.02.2007 12.01.2007 26.01.2007 2. 25.05.2007 13.04.2007 27.04.2007 3. 22.09.2007 10.08.2007 24.08.2007 4. 7.12.2007 25.10.2007 9.11.2007 Mahdolliset peruutukset ja muutokset kaksi viikkoa ennen ilmoitusten jättöpäivää. Peruutuksen syy mainittava. Lehden levikki 1600 kpl Osoitteellinen jakelu Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenille (1600 kpl), lisäksi mm. hierojakouluille, kylpylöille ja terveydenhuolto-oppilaitoksille. Lehden periaatelinja Hieroja- Lehden tarkoituksena on toimia hierojien ammatillisena tiedonvälityskanavana koko maassa. Lehden tehtävänä on olla lukijoilleen hyödyllinen, ajankohtainen ja aikaansa seuraava tiedonvälittäjä. Tässä tehtävässä se huomioi erityisesti Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenten tarpeet. Lehti noudattaa eettisesti korkeatasoista julkaisuperiaatetta PÄÄKIRJOITUS Minna Erkkilä Uusi vuosi avaa uudet mahdollisuudet Uusi ihana vuosi on taas alkanut hyvää vauhtia. Uusi vuosi lupauksineen antaa mahdollisuuden kaikelle uudelle. Minun uuden vuoden lupaukseni on kahdeksan tunnin työpäivät ja täydet lomat, joka käytännössä tarkoittanee viikkoa keväällä ja syksyllä sekä neljä viikkoa kesällä. Olen tehnyt aktiivisesti järjestelyjä lupauksen onnistumisen eteen, jottei lupaus jäisi pelkäksi lupaukseksi. Uusi vuosi on aina myös jonkinlainen uusi alku ammatillisesti. Nyt jos koskaan kannattaa hankkia itselleen lisäkoulutusta. Keväisin ja syksyisin KHL järjestää opintopäivät jäsenilleen ja urheiluhierojat järjestävät syksyisin opintopäivätapahtuman, joten tarjontaa on runsaasti jo liitonkin puolesta. KHL tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden koulutukseen esimerkiksi stipendin muodossa. Sinulla on myös mahdollisuus järjestää kotipaikkakuntasi hierojille luentotilaisuus, jota KHL sponsoroi. Lisäksi hierojalehden ilmoitussivuilla on useita kursseja tarjolla. Tosin kuten viime vuoden ainoan stipendin saaja Veijo Kaikula tämän lehden jutussaan toteaa, että kursseja kannattaa tutkia ja arvioida etukäteen, sillä hierojaporukallekin tarjotaan monenlaisia kursseja, joista osa tuntuu rahankeruutoiminnalta ja laadultaan arveluttavalta. Usein tulee palautetta kurssin käyneiltä siitä miksi KHL järjestää tämmöisiä ja tuommoisia kursseja? Haluaisin tässä kohdin selventää, että KHL on ainoastaan vastuussa järjestämistään opintopäivistä. Kurssien järjestäjät ovat itse vastuussa tarjoamiensa kurssien sisällöstä ja kurssi-ilmoitukset ovat siis normaaleja maksettuja mainoksia. Toisin sanoen kannattaa siis aina itse kriittisesti arvioida millaisen kurssin valitsee. Kriittistä arviointia on hyvä harrastaa myös omassa työssään. Oman työn jatkuva analysointi pitää meidät ajan hermolla ja tarve syventää tietojamme pysyy hereillä. Luvattoman usein näkee vieläkin esim. kollegoiden käyttävän itsestään nimikettä laillistettu hieroja, rekisteröity hieroja tai ties mitä kummallisimpia nimikehirviöitä näitä kaikkia yhdistelemällä. Tämä herättää ainakin minussa kummastusta kyseisen kollegan muusta ammattitaidosta ja ammattitaidon ajantasaisuudesta, jollei hän edes seuraa aikaansa oman ammattinimikkeensä kehityshistoriasta. Meidän koulutettujen hierojien on syytä olla ylpeitä siitä, että maassamme on mahdollisuus olla Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen rekisteröimä terveydenhuollon ammattihenkilö. Olemme huimasti edellä muiden maiden kollegoitamme tässä asiassa. Antakaamme siis aihetta ylpeilyyn jatkossakin ja pitäkäämme huolta jatkuvasti ammattitaitomme päivittämisestä. Täydennyskoulutusintoa toivotellen 1 2007 SISÄLTÖ sivu 1 PÄÄKIRJOITUS sivu 2 PUHEENJOHTAJALTA MUUT LEHDET sivu 3 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA sivut 4-5 TERVEYSUUTISET sivut 7-10 SYDÄN- JA VERISUONI- TAUDIT sivut 11-13 NISKA- JA OLKAPÄÄKIVUT sivut 14-16 HIERONTATERAPEUTIKSI USA:SSA sivu 17 STIPENDIJUTTU: OPPISIKO VANHA HIEROJA VIELÄ UUSIA TEMPPUJA? sivu 17 INFO: UUSI TYK-KURSSI ALKAA sivut 18-19 IMATRAN OPINTOPÄIVIEN OHJELMA sivut 20-21 TUTKIMUSMATKA IHMISEN ANATOMIAAN sivu 21 HAUSKAA HIEROJILLE sivut 22-23 TARJOLLA KOULUTUSTA sivut 24-25 KHL:N HALLITUS KÄVI TALLINNASSA sivu 26 HALLITYKSEN TYKY-RETKI EVON HOKAJÄRVELLÄ sivu 27 SIDEKUDOSHIERONTA sivu 28 TUTUSTUMISEN ARVOISTA sivu 31 SAUNAN LAUTEILLA JOHNNY BETANZOS sivu 32 HIEROJIEN RISTIKKO PAINO: Ai-Ri Offset ky Pori 2007 ISSN 1455-7436

PUHEENJOHTAJALTA Lappeenrannassa tammikuussa 2007 Martti Lahikainen Vaalien alla S anomalehtien yleisönosastot ovat täyttyneet. Monet ovat hakeneet vinkkejä internetsivulta: [http://puppulausegeneraattori.fi]. Eduskuntavaalit ovat siis taas lähestymässä. Vaalinaluskirjoituksia kiinnostavampaa on seurata mitä tapahtuu esimerkiksi eduskunnan talousarviokeskusteluissa. Usein on ollut esillä koulutetun hierojan työn Kela-korvattavuus. Aloitteita koulutetun hierojan asiakkaan hyväksi ovat tehneet viime vuosina ainakin kansanedustajat Raimo Vistbacka, Timo Soini, Tony Halme, Leena Rauhala, Kari Rajamäki, Sulo Aittoniemi, Matti Kangas, Mikko Elo, Mikko Kuoppa. Vuorollaan istuvat ministerit puolestaan ovat tyrmänneet nämä kaikki aloitteet, yleensä piiloutuen Kelan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan asiantuntijoiden fraasien taakse. Nämä fraasit on päivitetty huolellisesti siihen aikaan, kun nyt jo eläkkeellä olevien lääkintävoimistelijoiden koulutukseen vielä kuului hieronta. Neuvottelukunta uusiutuu aina kolmen vuoden välein, ministerit vaihtuvat, mutta sama levy jauhanee eduskunnassa näidenkin vaalien jälkeen. Entäpä, jos Valtion Asuntorahasto päättäisi, että julkista rahoitusta voidaan ohjata vain sellaisiin rakennushankkeisiin, joissa kaikki muuraustyöt tekee rakennusinsinööri? Hällä väliä, pysyykö laasti lapiossa. MUUT LEHDET MUUT LEHDET MUUT LEHDET MUUT Päätoimittaja Liisa Jäppinen avautuu Eevassa: Näin uuden vuoden alkaessa tulee mieleen, pitäisikö hankkia uusi minä. Ei siksi, että vanhassa omasta mielestä nyt niin kauheasti vikaa olisi, mutta kun on nuo ulkoiset paineet. Teini-iässä erään peiliin tuijottelun jälkeen ajattelin, etten voi enää koskaan mennä ihmisten ilmoille. Peili kertoi valehtelematta, että profiilini kippuranokkineen oli tosi kamala. Tuohon aikaan ei tavallisille tytöille tarjoiltu kauneusleikkauksia, joten ulos oli mentävä ja selvittävä elämästä nenineen kaikkineen. Niin oli muittenkin tehtävä onneksi. Nykyaika sen sijaan tarjoaa, houkuttaa ja monesti miltei vaatii ihmistä muuttumaan ja muovaamaan itseään jatkuvasti. Kannattaisi leikata nenä, silmät ja leukapussit. Ja jos et siihen ryhdy, niin ainakin sinun on muokattava vartaloasi. Pullerot ja pallerot saavat laajan kansalaistuomion, timmit ja tiukkalihaiset perivät nyt maan. On näytettävä nuorelta ja tehokkaalta. Ryppyihin voi ryytyä hyväkin ura, myös miehillä. Vaikka oikea ikä olisi mitä, on 2HIEROJA 1 2007 hankittava uusi ulkoinen univormu, joka kätkee ikääntymisen häpeän. Keittiöbiologi minussa tietää, että se on meissä vaikuttavia luonnon kaikuja. Karvan on kiillettävä ja höyhenten oltava ojennuksessa, jos pyrkii valtaan ja parinmuodostukseen. Eikä heikkoutta tai vanhuutta sovi näyttää; joutuu pian suden suuhun. Keittiöpsykologi minussa puolestaan painottaa, että eikö tärkeintä sentään ole sisäinen kauneus. Siinä nuo sitten kiistelevät ja kumpikin on oikeassa tavallaan. Sen totesin, etten suuriin ulkoisiin muodonmuutoksiin viitsi kuitenkaan ryhtyä. Mutta olisikohan tarvetta sisäiseen kauneusleikkaukseen? Sellaiseen, joka nipsaisisi pois turhan huolestuneisuuden umpilisäkkeen, tasoittaisi pois ärtymishuiput ja kaunistelisi mielen ilon kukkaniityillä. Sellaiseen kauneusleikkaukseen lähtisin lennosta. Saisinpahan uuden vuoden kunniaksi uuden minän. Vai olisinkohan se enää minä? Luettuaan Helsingin Sanomia kirjoittaa Lassi Jaakkola Keskipohjanmaassa otsikolla Tärkeät asiat pysyvät : Kansalaisten käsitys eduskuntavaalien tärkeimmistä asioista ei ole paljon muuttunut neljässä vuodessa. Eniten toivotaan kohennusta sairaiden ja vanhusten hoitoon. Näihin liittyen huolta kannetaan väestön ikääntymisestä. Tärkeimpien asioiden listalla on yhä myös työttömyys. Ensi kertaa tutkimuksessa mukana olevista asioista toive- tai vaatimuslistan kärkipäähän nousivat energian saatavuus ja hinta sekä pätkätyöt. Eri puolueita kannattavien odotukset eivät Helsingin Sanomien teettämässä gallupissa poikkea olennaisesti toisistaan. Huoli sairaiden ja vanhusten hoidosta yhdistää. Kokoomusta kannattavien parissa näidenkin edelle menevät kuitenkin energia-asiat. Vihreitä äänestävien keskuudessa polttavimmaksi koettua vanhustenhoitoa seuraavat luonnonsuojelu ja sairaanhoito. Vasemmistopuolueiden kannattajia huolettaa myös köyhien asema. Palkkaverotus nousee kärkiasioiden joukkoon vain kokoomusta kannattavien keskuudessa.

TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Timo Koskenranta Käsillä, sydämellä ja aivoilla J oko lähetit kirjeen täytettynä? Nimittäin lääninhallituksen toimintakertomus kirjeen. Hyvä jos olet, olet toiminut ajoissa. Ellei sinulle ole tullut koko kirjettä postilaatikkoon tietosi eivät ole ajan tasalla lääninhallituksen rekisterissä. Ota ja soita omaan lääninhallitukseen ja selvitä asia, HETI. Lunta tulvillaan ja minä jo hoputan kaikkia kevään opintopäivien kanssa. Imatralle mennään ja paljon on asiaa ja tietoa jaossa. Katso ohjelma tuonnempaa lehdestä. Ilmoittaudu ajoissa sillä maksupäivän jälkeen hotellista varattu kiintiö poistuu. Sen jälkeen jokainen huolehtii majoittautumisensa itse. Ja muista laittaa ilmoittautumiskaavakkeeseen myös yrityksesi nimi jos sellaiselta tililtä maksat. Minun ei tarvitse silloin arvailla, että kuka ja mistä. Imatralle on helppo tulla junalla ja linja-auto nro 3 ajaa asemalta kylpylään. Katso junan aikatauluja osoitteesta www.vr.fi/matkahaku. TER- VETULOA NAUTTIMAAN JA OPPI- MAAN. Liitolle on teetetty kaksi uutta t- paitamallia entisen hihapainatuksella olevan valkoisen lisäksi. Toinen on myös valkoinen jossa painatus on niskapuolella. Toinen on tummansininen jossa iso rintapainatus KOULU- TETTU HIEROJA ja liiton logo. Katso paitakuvat lehden sivuilta. Samoin otimme uudelleen käyttöön julisteen jossa tekstinä: Kun lihaksesi alkavat muistuttaa työtä. Tilaukset tulemaan toimistoon. Ja nyt tuon lääninhallituksen toimintakertomuksen tekoa ensikerralla helpottamaan täytä asiakaskorttivarastosi. Tilastointi on silloin helppoa kun olet merkinnyt asiakkaiden tiedot kortistoosi. Fleecetakkeja on nyt kaikkia kokoja toimistolla. Kevään aikana liiton toimisto on kiinni 6-13.3. Silloin päällä on vastaaja sekä sähköpostia kannattaa laittaa. Olenkin saanut mielenkiintoisia yhteydenottoja niin jäsenistöltä kuin asiakaskunnaltakin. Huolestuneena olen pannut merkille miten paljon asiakkaanne ovat kokeneet saaneensa huonoa hoitoa. Eli asiakkaiden mielestä hieronta on ollut pinnallista ja ei kunnolla tehtyä tai ajallisesti kovin lyhyt aikaista. Otetaanpa tämä vuosi vaikka hyvän hoidon vuodeksi. Mietitään jokainen tekemisemme tasoa, olisiko jotain tehostamista tai muutettavaa omassa toiminnassamme. Olen seisonut ja aion jatkossakin seisoa Käsillä, sydämellä ja aivoilla ajatuksen takana. Siinä on kaikki mitä hyvä hoito ja hoitaja tarvitsevat. Mietitään sitä kukin sisällämme itsemme ja asiakkaidemme parhaaksi Reippailkaa ja ulkoilkaa nauttien vihdoinkin alkaneesta talvesta. Lumienkelit ovat mukavia ilmestyksiä hangella, isotkin sellaiset. Äänestysikäisten tärkeinä kokemat asiat varmasti ovat puolueiden ja poliitikkojen tiedossa. Niitä on selvitetty puolueiden omissakin tutkimuksissa ja ne tulevat vastaan myös toreilla ja aitovierillä. Puolueet ovat pyrkineet myös odotuksiin vastaamaan. Tulokset ovat kuitenkin olleet monilta osin laihempia kuin kansalaiset olisivat toivoneet. Yleisimpänä, ja usein myös uskottavana, selityksenä on rahan puute. Siihen joutuvat puoluejohtajat ja ehdokkaat turvautumaan myös lähiviikkojen vaalikeskusteluissa. Kansalaisten toiveet heijastuvat myös ensi vaalikaudelle laadittuihin ohjelmiin. Yksikään puolue ei voi sivuuttaa sairaiden ja vanhusten hoitoa. Terveys- ja sosiaalipalveluihin esittävät lisärahoitusta muutkin kuin vaalikampanjansa lauantaina käynnistäneet keskusta, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Näkyvästi ovat esillä myös lapsiperheiden asiat, vaikka niitä ei HS-gallupissa tärkeimmiksi koettukaan. Toki lapsiperheitäkin kiinnostaa sairaanhoito ja usein juuri niille ovat omakohtaisia työttömyys ja pätkätyöt. Puolueita lapsiperheet kiinnostavat ikääntyneisiin verrattuna poliittisen liikkuvuutensa vuoksi. Vanhempi väki on paljon puolueuskollisempaa kuin nuoremmat. Puolueet varmasti kiinnittävät huomiotaan myös siihen, mitkä asiat kansalaisia vähiten kiinnostavat. Varsin usein sellaiset, joita eniten käsitellään poliittisessa keskustelussa. Näitä ovat esimerkiksi pääministerin henkilö, hallituspohja, Suomen Nato-suhde, globalisaatio sekä kuntaliitokset ja kuntarakenne. Heikkoon kiinnostukseen on monia syitä. Koetaan, että asioita on jo jauhettu tarpeeksi, ne ovat kaukaisia ja vaikeita tai että äänestäjät eivät niitä kuitenkaan ratkaise. Vaalityötään tekevillä ehdokkailla riittää haastetta näiden niin kuin muidenkin epäilyjen kumoamisessa ja äänestysinnon nostattamisessa. Parasta tulosta voi luvata niille, jotka pystyvät selvittämään, mikä yhteys vaikkapa paljon puhutulla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on sairaanhoidon ja vanhusten hoidon tulevaisuudelle, kaikkein tärkeimmiksi koetuille asioille. Suoraan ja suomeksi puhuville olisi tilausta. HIEROJA 1 20073

UTERVEYSUUTISIA TERVEYS UTISIA TERVEYSUUTISIA Uutiset kokosi Sanna Muukka Hieronta auttaa nivelrikkopotilaita Polven nivelrikkopotilaille hieronta on turvallinen ja tehokas tapa vähentää kipua ja parantaa liikkuvuutta New Jerseyn lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkijat havaitsivat kliinisissä kokeissaan. Kuudentoista viikon tutkimuksessa selvitettiin klassisen ruotsalaisen hieronnan vaikutuksia nivelrikkopotilaiden kiputuntemuksiin, jäykkyyteen ja rajoittuneisiin liikeratoihin. Tutkimustulokset julkaistiin 11. joulukuuta amerikkalaisessa Archives of Internal Medicine-lehdessä. Nivelrikko on Suomen yleisin niveltauti, siitä kärsii noin miljoona potilasta. Iän mukana nivelrikko vaivaa lähes kaikkia, mutta useimmissa siitä on vain vähäistä haittaa. Varsinaisesta sairaudesta on kyse, kun oireet haittaavat elämää esim. kipuna ja nivelten toiminnan rajoituksina. Nivelrikkoa ei voida parantaa. Oireita lievittämällä ja hoitamalla voidaan lievittää kipua ja nivelrikon etenemistä. Vaikeassa tapauksessa tekonivelet mahdollistavat potilaan liikuntakyvyn säilymisen. Tutkimukseen osallistuneet 68 koehenkilöä olivat iältään vähintään 35-vuotiaita. Heidän polvinivelrikkonsa todettiin röntgenkuvista. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti interventioryhmään, jossa he saivat heti hierontaa. Toisen ryhmän koehenkilöt saivat hierontaa alkuperäisen hoitosuunnitelman mukaan kahdeksan viikon välein. Molempia ryhmiä ohjattiin jatkamaan lääkärin jo aiemmin nivelrikkoon määräämää lääkitystä ja hoito-ohjelmaa. Interventioryhmäläiset saivat klassista ruotsalaista hierontaa tunnin ajan kahdesti viikossa yhteensä neljän viikon ajan. Tätä jaksoa seurasi hierontaohjelma, jossa hierontaa annettiin kerran viikossa neljän viikon ajan. Ensimmäisen kahdeksan viikon hierontajakson jälkeen koehenkilöiden joustavuus oli lisääntynyt, heidän kiputuntemuksensa olivat vähentyneet ja heidän liikeratansa olivat laajentuneet. Hieronnan vaikutukset näkyivät koehenkilöiden kiputuntemusten ja toiminnallisuuden muutoksina. Erikoisesti interventioryhmäläisten kiputuntemukset, jäykkyys ja fyysinen suorituskyky merkittävästi lisääntyivät kontrolliryhmään verrattuna. Myönteiset vaikutukset osittain säilyivät vielä tutkimuksen päätyttyäkin. Ilman hierontaa lääkärin määräämää nivelrikkohoito-ohjelmaa jatkaneiden koehenkilöiden oireissa ei tapahtunut muutoksia. Kun kuudestatoista hoitoviikosta oli kulunut yhdeksän, koehenkilöt saivat hierontaa. He kokivat saavansa hieronnasta samanlaista hyötyä kuin säännöllisessä hieronnassa olevat potilaat. Kun he arvioivat tilannettaan uudelleen kahdeksan viikkoa kokeen päättymisen jälkeen, he halusivat ehdottomasti hierontaa sen merkittävien terveyshyötyjen vuoksi. Hieronta ei aiheuta potilaalle sivuvaikutuksia. Tutkimuksemme mukaan hieronta vaikuttaa lupaavalta nivelrikon hoitomuodolta, Yalen yliopiston vanhempi tutkija David L. Katz sanoo. Niin kutsutut vaihtoehtoiset hoitomuodot, kuten hieronta ovat tärkeässä asemassa, jos perinteiset hoitomuodot eivät tepsi. Potilaat sietävät huonosti tällä hetkellä markkinoilla olevia nivelrikko-lääkkeitä. Esimerkiksi paljon huomiota myrkyllisyytensä vuoksi saanut Vioxx on yksi nivelrikkopotilaiden hoidossa käytetty lääke, joka on poistettu apteekkiemme valikoimista. Katz teki tutkimuksen yhdessä UMDNJ:n terveydenhoitoalan oppilaitoksen johtajan Adam Perlmanin kanssa. Tutkimustuloksemme perusteella voi arvioida, että hierontaa voidaan käyttää perinteisten nivelrikkohoitojen lisänä. Hieronta voi vähentää lääkityksen tarvetta ja terveydenhuoltokuluja, Perlman sanoo. Tutkijoiden mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hieronnan vaikutuksista nivelrikkopotilaan hoitokustannuksiin sekä terveyteen pitkäaikaisessa seurannassa. He ovat aloittaneet jo jatkotutkimusyhteistyön. Toivomme, että hieronta nivelrikkopotilaan hoitomuotona ei ole ainoastaan turvallinen ja tehokas, vaan myös kustannustehokas vaihtoehto. Tutkimuksemme voi ajan myötä lisätä nivelrikkopotilaiden hoitosuosituksiin myös hieronnan, Perlman sanoo. Lähde: www.yle.fi/terveys Masennuksen hoito riittämätöntä Masennukseen sairastuneiden on vaikea päästä lääkäriin. Hoitoa saaneet depressiopotilaat pääsevät psykiatrin vastaanotolle harvoin eikä lääkityskään ole paras mahdollinen. Pitkäaikaisen ja uusiutumisriskiltään suuren sairauden seuranta ontuu varsinaisen hoitojakson jälkeen, paljastaa uusi väitöstutkimus. Vakava masennus ei ole pienen piirin sairaus. Jopa 200 000 ihmistä Suomessa kärsii depressiosta. Tilastot ovat myös synkkiä masennuksen vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle jääneiden kohdalla. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kolminkertaistui 80-luvun lopulta lamavuosien jälkeiseen aikaan verrattuna. Psykiatrian erikoislääkäri Heikki Rytsälä tarkastelee väitöstyössään vuosien 1996-97 depressiohoitotilannetta Suomessa: Tutkimukseni alkuvaiheessa kävi jo selkeästi ilmi, että ihmiset saavat ikävä kyllä täysin riittämätöntä hoitoa. Yhteiskunnan resurssit eivät anna myöten sitä, että ihmiset voisivat saada riittävän tiheitä käyntejä hoitavan henkilön vastaanotolle. Lääkityksessäkin oli melkoisesti toivomisen varaa. Heikki Rytsälän väitöstyö on osa laajaa tutkimushanketta, joka käynnistettiin vuonna 1996 Kansanterveyslaitoksen ja Peijaksen sairaalan yhteisenä ponnistuksena. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin 800 vantaalaisen masennuspotilaan hoitoa ja sairaseläkkeelle jäämisen syitä. Toinen puoli väitöstyötä perehtyi lähes 200 henkilön toimintakykyyn hoidon aikana ja puolitoista vuotta sen jälkeen. Tutkimuksemme on yksi laajimmista Suomessa toteutetuista depression hoitoon ja toimintakykyyn keskittyneistä hankkeista. Olemme saaneet samankaltaisia tutkimustuloksia kuin aiemmissa samankaltaisissa tutkimuksissa Suomessa ja muissa länsimaissa. Keskityn kahteen olennaiseen näkökulmaan: depression hoitoon sekä sairauteen liittyviin työ- ja toimintakyvyn kysymyksiin, Rytsälä kuvaa väitöskirjan jälkeen jatkuvaa tutkimustyötään. Lähde: www.yle.fi/terveys 4HIEROJA 1 2007

Suolaiset naposteltavat ja ruokien suola lihavuusepidemian taustalla Kahden suomalaistutkijan tuote tutkimus viittaa siihen, että suolan saantimäärän ja lihavuuden välillä on voimakas syy-yhteys ja että Yhdysvalloissa 1980-luvulla alkaneen nopean lihomisen oleellinen taustatekijä on saman vuosikymmenen puolivälissä voimakkaaseen kasvuun kääntynyt suolan kulutus. Suolainen syöminen lisää selvästi juomien kulutusta, ja erityisesti sokeroitujen, paljon tyhjiä kaloreita sisältävien virvoitusjuomien käyttö on huomattavasti lisääntynyt. Jokaisen amerikkalaisen pitäisi nyt harrastaa aktiivista liikuntaa päivittäin vähintään tunnin ajan enemmän kuin 1980-luvulla välttyäkseen juomista kertyvien ylimääräisten kaloreiden aiheuttamalta lihomiselta. Suomessa suola ja sokeroidut juovat liittyvät erityisesti lasten lihomiseen, toteavat tutkimuksen tehneet farmakologian professorit Heikki Karppanen Helsingin yliopistosta ja Eero Mervaala Kuopion yliopistosta. Karppasen ja Mervaalan katsausartikkeli on julkaistu Progress in Cardiovascular Diseases-lehdessä. Tutkijoiden mukaan artikkelissa osoitetaan vääriksi väitteet siitä, että suolan käytön vähentämisestä väestötasolla ei koituisi terveyshyötyjä tai että se olisi suorastaan haitallista. Tutkijat kiinnittivät artikkelissa huomiota siihen, että 1960-luvun alusta 1980-luvun alkuun saakka lihavuus oli USA:ssa verraten harvinaista, miehistä noin 12 % ja naisista noin 17 % oli lihavia, eikä määrässä tapahtunut tuona aikana muutoksia. Seuraavassa kartoituksessa 1988-1994 lihavuuden havaittiin lisääntyneen rajusti miehillä ja huomattavan paljon myös naisilla. Vuosituhannen vaihteessa jo joka kolmas amerikkalainen oli lihava. Tähän saakka on yleisesti uskottu, että jo 1980-luvulta saakka vallinneet suolan vähentämissuositukset olisivat vähentäneet amerikkalaisten suolan käyttöä. Tutkimus osoitti yllättäen, että aikaisemmin pienessä laskussa ollut amerikkalaisten suolan kulutus kääntyi 1980-luvun puolivälissä jyrkkään nousuun, joka jatkui aina vuoteen 2000 saakka. Sen jälkeen se on pysynyt tasaisen korkeana, noin 50 % suurempana kuin 1980-luvulla. Aikaisemmin vähenemässä ollut verenpainetauti kääntyi suolan kulutuksen lisääntymisen myötä kasvuun. Tutkimuksessamme osoitettiin ensimmäisen kerran maailmassa oikeaksi se epäily, että koko väestön virvoitusjuomien kulutus riippuu voimakkaasti suolan kulutuksen määrästä, Karppanen sanoo. Sokerilla tai maissisiirapilla makeutettujen virvoitusjuomien käytön lisääntymisen myötä amerikkalaisten energian nettosaanti on lisääntynyt keskimäärin 278 kilokaloria henkeä kohti vuorokaudessa. Suomessakin erityisesti lapset ja nuoret ovat ryhtyneet käyttämään yhä enemmän sokeroituja, hyvin energiapitoisia virvoitusjuomia, tutkijat huomauttavat. Suomessa keskimääräinen suolan käyttö on vähentynyt 30-35 % kuluneiden 30 vuoden aikana. Samanaikaisesti sekä aivohalvaus- että sydäninfarktikuolemat ovat vähentyneet alle 65-vuotiaalla väestöllä maailmanennätysvauhtia neljäsosaan 1970-luvun tasoista. Tärkein suotuisaan kehitykseen vaikuttanut tekijä on ollut väestön keskimääräisen verenpaineen aleneminen yli 10 elohopeamillimetrillä. Myös väestön kolesterolitasojen huomattava aleneminen on yhdessä verenpaineen alenemisen kanssa ollut keskeinen tekijä sydäninfarktien vähentäjänä. Karppasen mukaan verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden merkitys väestön verenpaineen, kolesterolin sekä sydän- ja verisuonisairauksien vähentäjänä ja eliniän pidentäjänä on ainakin toistaiseksi ollut yllättävän pieni, korkeintaan kymmenesosa tapahtuneista muutoksista. Maailman Terveysjärjestö WHO pitää tärkeänä, että suolan käyttö saadaan maailmanlaajuisesti vähenemään alle puoleen nykyisestä. Amerikan Lääkäriliitto on äskettäin esittänyt vaatimuksen, että suola tulisi poistaa vapaasti lisättävien ruoan valmistusaineiden listalta ja viranomaisten tulisi säätää ruokien suolapitoisuuksille ylimmät sallitut käyttöpitoisuudet. Lasten lihomisen estämiseksi tulisi tehostaa toimia janoa aiheuttavien suolaisten aamiaismurojen ja hiutaleiden sekä suolaisten naposteltavien käytön vähentämiseksi. Lisäksi lapset tulisi opettaa sammuttamaan janonsa vedellä ja muilla makeuttamattomilla juomilla. Koko väestössä tapahtuvan lihomisen hillitsemiseksi elintarviketeollisuuden tulisi vähentää suolapitoisuuksia kaikissa tuotteissa, joihin se lisää suolaa, tutkijat sanovat. Lähde: www.yle.fi/terveys Kohtuullinen punaviiniannos parantaa sepelvaltimoiden toimintaa LL Tuomas Kiviniemen väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin punaviinin, alkoholittoman punaviinin ja konjakin vaikutusta sepelvaltimoiden toimintaan, jota mitattiin sepelvaltimon virtausreservillä. Punaviini paransi sepelvaltimoiden toimintaa kohtuullisella annoksella. Alkoholittomalla punaviinillä ja konjakilla ei ollut vastaavaa vaikutusta. Sepelvaltimoiden toiminnan paraneminen on yhteydessä suurenevaan veren antioksidanttitasoon, ja paraneminen näytti välittyvän sekä punaviinin sisältämien polyfenoleiden että alkoholin kautta. Alkoholijuomien kohtuullisella nauttimisella on yhteys alentuneeseen sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuteen epidemiologisissa tutkimuksissa. Suurin riskin alenema on liitetty viinien, etenkin punaviinin nauttimiseen. Aiemmin ei kuitenkaan tiedetty, onko punaviinillä ja alkoholittomalla punaviinillä eroa sepelvaltimoiden toimintaan elimistössä välittömästi nauttimisen jälkeen, tai onko nautitun punaviiniannoksen suuruudella merkitystä. Lisäksi konjakin vaikutusta sepelvaltimoiden toimintaan ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen tulosta ei voi sellaisenaan käyttää punaviinin käyttöä puoltavan suosituksen pohjana, vaan se kartoittaa juoman vaikutusta välittäviä mekanismeja. Suurenevalla vyötärö-lantiosuhteella merkitystä jo nuorella iällä. Kiviniemen väitöskirjatutkimuksessa havaittiin myös, että jo normaalipainoisilla miehillä suureneva vyötärö-lantiosuhde ja heikkenevä fyysinen suorituskyky ovat yhteydessä alentuneeseen sepelvaltimoiden toimintaan. Löydös tuo lisävahvistusta keskivartalolle kertyvän lihavuuden haitallisuudesta sydämelle. Valtimokovettumataudin riskitekijöiden yhteyttä ultraäänellä mitattuun sepelvaltimon toimintaan nuorilla terveillä miehillä ei aiemmin ole selvitetty. Kiviniemen tutkimus on jatkoa Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikössä tehtävälle sepelvaltimoiden ultraäänimenetelmän kehitykselle. Ultraäänitekniikan viimeaikainen kehitys on mahdollistanut kajoamattoman sepelvaltimon toiminnan tutkimisen rintakehän päältä tehtävällä sydämen ultraäänitutkimuksella. Menetelmällä voidaan havaita valtimokovettumataudin muutoksia ennen taudin kliinisiä oireita. Kiviniemen tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä, jolla voidaan mitata luotettavasti veren virtausnopeutta ja suonen läpimitan muutosta sepelvaltimoissa. Uusi menetelmä soveltuu hyvin erilaisten interventioiden vaikutusten tutkimiseen, ja sitä sovelletaan jo lääketutkimuksessa. Ultraääni on menetelmänä edullisempi ja helpommin saatavilla kuin muut sepelvaltimoiden kuvausmenetelmät (esimerkiksi PET-kuvaus ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus) eikä siihen liity säderasitusta. Lähde: www.yle.fi/terveys HIEROJA 1 20075

Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut tuntuvasti viime vuosikymmenien aikana, nämä sairaudet ovat meillä silti yleisempiä kuin useimmissa muissa läntisen Euroopan maissa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen väestömme suurin kuolleisuuden ja tärkeä ennenaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Sydän- ja verisuonitaudit ovat erilaisia sydämeen ja verisuoniin vaikuttavia häiriötiloja. Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkierron häiriöt. Monet elintapoihin liittyvät tekijät, kuten epäterveellinen ravinto, tupakointi ja vähäinen liikunta lisäävät näiden tautien vaaraa. Kohonnut verenpaine Verenpaine tarkoittaa valtimoissa vallitsevaa painetta. Se syntyy sydämen supistuessa ja pumpatessa verta eteenpäin valtimoihin. Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla. Isompi luku kuvaa painetta supistumisvaiheen aikana, systolinen paine. Sydämen supistusten välillä olevan lepovaiheen aikana paine on diastolinen paine. Verenpaineen mittayksikkö on elohopeamillimetri (mmhg). Kohonnut verenpaine on yksi kolmesta tärkeimmästä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Muut ovat korkea kolesteroli ja tupakointi. Kohonnut verenpaine on todennäköisesti myös tärkein aivohalvauksen vaaratekijä. Selvästi kohonneeseen verenpaineeseen liittyy lisäksi sydämen vajaatoiminnan ja munuaisten vajaatoiminnan riski. Kohonnut verenpaine on usein oireeton. Oireita aiheuttavat ne sairaudet, joita kohonnut verenpaine voi aiheuttaa. Kohonneelle verenpaineelle altistavia tekijöitä ovat: runsas ruokasuolan käyttö liikapaino, etenkin keskivartalolihavuus alkoholin liikakäyttö runsas rasvojen käyttö lakritsituotteiden runsas käyttö e-pillereiden käyttö stressi lähisukulaisilla esiintyvät sydänja verisuonisairaudet tupakointi vähäinen liikunta diabetes sokeriaineenvaihdunnan häiriöt Kohonneen verenpaineen hoidossa pyritään aina verenpainetta alentaviin elintapojen muutoksiin. Hoitoratkaisuissa otetaan lisäksi huomioon potilaan muut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, muut sairauden sekä mahdollisesti kohonneen verenpaineen aiheuttaman elinvauriot. Terveellinen ravinto, tupakoinnin lopettaminen, runsaan alkoholinkäytön vähentäminen, painon hallinta ja riittävä päivittäinen liikunta ovat oleellinen osa myös kohonneen verenpaineen lääkehoitoa, sillä ne tehostavat lääkehoidon toteutumista. Elintapamuutosten tavoitteena on alentaa verenpainetta ja vaikuttaa edullisesti muihin sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin ja pienentää sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisvaaraa. Pääosin ruokavaliomuutosten takia 35-64 vuotiainen miesten ja naisten ikävakioitu sepelvaltimo- ja aivohalvauskuolleisuus ovat 20 vuodessa pienentyneet noin 60 %. Sepelvaltimotauti Sepelvaltimotaudissa sydämen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden verenkierto häiriintyy. Syynä on valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Ateroskleroosissa valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva, pääasiassa kolesteroli, kovettuu pesäkkeiksi. Ne pienenevät vähitellen verisuonen läpimittaa ja estävät verta virtaamasta. Valtimoiden kovettumista esiintyy myös mm. aivovaltimoissa ja alaraajojen valtimoissa. Sepelval- SYDÄN- JA 6HIEROJA 1 2007

timot ovat sydämen pinnalla kulkevia suonia. Ne tuovat hapekasta verta sydänlihakseen sen omaa energiantarvetta varten. Kun sepelvaltimot ahtautuvat, alkaa sydänlihaksen toimintakyky kärsiä hapen puutteesta. Sepelvaltimoiden ahtautumiseen johtava ateroskleroosi saa alkunsa jo lapsuudessa ja kehittyy yleensä hitaasti vuosikymmenien kuluessa oireita antavaksi. Ateroskleroosin kehittymisnopeuteen vaikuttavat sairauden vaaratekijät ja ihmisen yksilölliset ominaisuudet. Vaikka sepelvaltimotaudin riskitekijöitä tunnetaan suuri joukko, kolme ylivoimaisesti tärkeintä ovat korkea kolesteroli, tupakointi ja kohonnut verenpaine. Muita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat mm. seuraavat: ikä miessukupuoli lihavuus pieni hyvän kolesterolin (HDL) määrä diabetes epäterveellisiä rasvoja sisältävä ruokavalio runsas alkoholin käyttö liikunnan vähäisyys sekä suvussa esiintyvä sepelvaltimotauti Oireet: Sepelvaltimotauti on luonteeltaan salakavala sairaus, joka antaa oireita yleensä vasta silloin, kun sepelvaltimot ovat jo pitkälle ahtautuneet. Sepelvaltimotaudin oireet ilmenevät yleensä vasta keski-iässä. Oireita alkaa esiintyä, kun sepelvaltimoista noin 50 % on ahtautunut. Oireet ilmenevät yleensä rasituksessa. Sepelvaltimotaudilla voi olla monenlaisia oireita: Rasitusrintakipu eli angina pectoris Angina pectoris kipu on sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuva rintakipu, joka ilmenee useimmiten ruumiillisen tai henkisen rasituksen yhteydessä. Jos sepelvaltimo on ahtautunut ateroskleroosin vuoksi ja myös valtimospasmi on esiintynyt, verenkierto saattaa riittää vain liikkumattomaan tai hieman liikuntaa sisältävään elämäntapaan. Kun sydämen työskentelyä kuormitetaan enemmän, esim. lihastyöskentelyn, raskaan aterian tai stressaavien tilanteiden takia, verenkierto ei ehkä ole riittävä lisäämään veren läpikiertoa sydänlihaksessa. Potilas kokee rintakipuja ja hengästyneisyyttä työskennellessään. Kipu on yksilöllistä, mutta yleensä se tuntuu puristavana tai vannemaisena kiputuntemuksena rintalastan takana ja voi säteillä etenkin käsivarsiin, hartioihin ja kaulalle. Kipu on yleensä laaja-alainen ja epämääräinen, eikä sitä voida tarkkaan paikallistaa. Kipu ei ole koskaan pistävä tai terävä. Kipu helpottaa rasituksen loppuessa toisin kuin infarktikipu. On olemassa useita lääkkeitä, jotka auttavat angina pectoris-kipuihin. Sydäninfarktin riski on tällöin kuitenkin kasvanut. Angina pectoris ja sydäninfarkti voidaan kumpikin luokitella sepelvaltimotaudiksi (CAD ja CHD). Sydänveritulppa eli sydäninfarkti Sydäninfarktille altistavia tekijöitä: Se- jatkuu seuraavalla sivulla... VERISUONITAUDIT HIEROJA 1 20077

...jatkoa pelvaltimotauti, angina pectoris, sydämen vajaatoiminta, diabetes, kohonnut verenpaine, tupakointi. Äkillisen sydäninfarktin tyypillisin oire on voimakas rintakipu, joka ei mene ohi edes nitrolla. Muita oireita ovat pahoinvointi, kylmänhikisyys ja tuskaisuus. Kipu tuntuu laaja-alaisesti painavana tai puristavana rintakehän keskiosissa. Se säteilee tavallisesti molempiin tai ainakin vasempaan käsivarteen, usein myös kaulalle ja jopa leukaperiin asti ja siihen liittyy usein hengenahdistusta, hikoilua ja pelon tunnetta. Kipu voi toisinaan tuntua myös ylävatsassa tai selässä. Sepelvaltimon epävakaan ateroskleroottisen tukoksen yllättävä puhkeaminen, mihin liittyy akuutin punaisen tromboosin muodostuminen, on sydäninfarktin yleisin syy. Kun näin tapahtuu, verihiutaleista vapautuu kemiallisia yhdisteitä, jotka laukaisevat supistuksen valtimossa. Valtimon akuutti ahtautuminen yhdessä tromboosin kanssa pysäyttää sepelvaltimon verenkierron, jolloin tämä valtimo ei tuo sydänlihakseen happea ja ravinteita. Muutaman minuutin kuluessa sydänlihassolut lakkaavat toimimasta normaalisti. Potilaalla on paineen tunnetta tai voimakkaita kipuja rinnassa. Sydämen pumppaaminen häiriytyy vakavasti ja potilas hengästyy. Sähkövirta ei enää kulje tasaisesti sydänlihaksen läpi, ja saattaa esiintyä vaarallisia rytmihäiriöitä. Nämä akuutit rytmihäiriöt johtavat äkkikuolemaan, koska sydämen nopea ja epäsäännöllinen pumppaaminen estää veren normaalin läpivirtauksen aivoissa. Jos potilas selviytyy sydäninfarktin akuutista vaiheesta, korvautuvat vaurioituneet sydänlihassolut muutaman päivän tai viikon kuluessa arpikudoksella, joka ei pysty osallistumaan veren pumppaamiseen. Pumpussa tai sydämessä esiintyy tästä syystä häiriöitä, ja väsymys ja hengästyneisyys estävät potilasta tekemästä yhtä paljon fyysistä työtä kuin ennen. Sydäninfarktista selvinneillä on kohonnut riski saada uusi infarkti. Lääkehoidolla ja ruokavaliolla voi olla tehokas vaikutus riskien pienentämisessä, mutta infarktin vaurioittama sydänlihas on menetetty pysyvästi eikä se uusiudu. Sydäninfarkti eli myokardiaalinen infarkti (MI) on syynä yli 50 prosenttiin kehittyneiden maiden kokonaiskuolleisuudesta. Yleinen suorituskyvyn heikkeneminen, hengenahdistus, yleinen ahdistus, huimaus ja rytmihäiriöt Sepelvaltimotauti ei aina oireile angina pectoris-kipuna, vaan se voi tuntua 8HIEROJA 1 2007 yleisenä suorituskyvyn heikkenemisenä ja rasituksen aiheuttamana hengenahdistuksena, yleisenä ahdistuksena tai huimauksena. Myös rytmihäiriöiden lisääntyminen voi olla merkki sepelvaltimotaudista. Sydämen rytmihäiriöt ovat luonteeltaan erilaisia ja eri syistä johtuvia. Niiden hoidossa käytetään useita eri mekanismilla vaikuttavia lääkkeitä. Rytmihäiriöt pyritään hoitamaan niiden perussyyn mukaan, mikäli syyn selvittäminen on mahdollista. Monet rytmihäiriöistä ovat vaarattomia, eikä niiden hoitamiseksi tarvita lääkitystä, elleivät ne aiheuta potilaalle liiaksi oireita. Sepelvaltimotauti voidaan usein todeta rasitussydänfilmistä, ennen kuin potilaalla on mitään oireita. Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa sydänlihas on rasittunut eikä jaksa pumpata riittävästi verta. Tällöin verta kertyy keuhkoihin ja mahdollisesti myös muualle elimistöön. Vajaatoiminnan oireita ovat väsymys, hengenahdis-

tus ja turvotukset. Taudin edetessä hengenahdistusta ilmaantuu jo levossa. Tavallisin syy sydämen vajaatoimintaan on sydämen pumpputoiminnan huononeminen, jonka on aiheuttanut infarktiin liittyvä sydänlihaksen vaurio. Lievässä muodossaan se parantuu usein kokonaan. Vajaatoiminta voi liittyä myös verenpainetautiin, rytmihäiriöihin, sydänlihaksen muihin sairauksiin tai sydämen läppäjärjestelmän vaurioihin. Sydämen vajaatoiminnan syitä: sepelvaltimotauti krooninen verenpainetauti läppäviat synnynnäiset sydänviat sydänlihastulehdus sydänlihaksen rappeuma alkoholin aiheuttaman sydänlihaksen rappeuma sydänlihaksen aineenvaihduntasairaudet kroonisten keuhkosairauksien aiheuttama kuormitus sydänlihaksen jäykkyyteen johtavat sairaudet Sepelvaltimotaudin hoito Sepelvaltimotaudin hoito riippuu taudin ilmenemismuodosta. Vähäoireista sepelvaltimotautia hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä. Jos lääkehoito ei riitä pitämään oireita kurissa, harkitaan sepelvalimoiden varjoainekuvausta pallolaajennus- tai ohitusleikkaustarpeen arvioimiseksi. Pysyvät elintapamuutokset ovat onnistuneen hoidon perusta. Sepelvaltimotautipotilaan ravinnon tulisi olla vähärasvaista ja runsaasti kuitua sisältävää. Liikunta on hyväksi ja se voi olla reipastakin, mutta liiallinen rehkiminen ei ole hyväksi. Ylipainoa tulisi välttää. Tupakointia tulisi ehdottomasti välttää tai ainakin sitä tulisi pyrkiä vähentämään. Tupakoinnin lopettaminen alentaa aikaa myöten sydäninfarktin riskiä noin 65 prosentilla. Pienistä alkoholimääristä on havaittu olevan vähäisessä määrin jopa etua sairauden kannalta, mutta selvästi tätä suuremmat alkoholimäärät ovat taas haitallisia terveydelle yleensä. Pienet alkoholimäärät pienentävät verihiutaleiden taipumusta muodostaa hyytymä. Pieni alkoholimäärä on yksi tai korkeintaan kaksi alkoholiannosta päivässä. Sydänhalvaus Sydänhalvaus on sydänpysähdyksestä johtuva äkkikuolema. Sen syynä on usein sydäninfarkti tai sydänlihaksen hapenpuutteesta laukaisema paha rytmihäiriö eli ns. kammiovärinä. Aivoveritulppa eli aivoinfarkti Aivoinfarkti on ateroskleroottisen valtimon tukkeuman aiheuttama infarkti osassa aivoja. Mekanismi, johon kuuluu myös epävakaan tulpan repeäminen, on hyvin samanlainen kuin sydäninfarktissa. Vaurioitunut valtimo on yleensä aivojen ulkopuolella, kaulassa, mutta myös aivoissa olevat valtimot voivat olla ateroskleroottisia. Kun aivovaltimo on kokonaan tai osittain tukkeutunut, potilas kokee oireita siinä aivojen osassa, joka saa verta tämän valtimon kautta. Oireet voivat olla pääasiassa motorisia, kuten jalkojen tai käsien lihasvoiman menetys, mutta niihin voi kuulua myös näönmenetystä, vakavia tasapainohäiriöitä ja muita oireita. Useimmiten infarkti vaikuttaa vain kehon toisen puoliskon motorisiin toimintoihin. Jos oikeaan aivopuoliskoon verta kuljettava valtimo tukkeutuu, halvausoireet koetaan kehon vasemmalla puolella, mitä kutsutaan hemiplegiaksi. Tämä johtuu siitä, että lihaksia kontrolloivat hermot menevät ristiin aivorungossa. Halvausoireet voivat parantua kliinisesti täydellisesti 24 tunnin sisällä, tai oireet voivat olla myös pysyviä. Ensimmäistä halvaustyyppiä kutsutaan ohimeneväksi aivoverenkiertohäiriöksi (TIA). Vaikka kaikki oireet häviäisivätkin pian, TIA:n ilmeneminen ennustaa pysyvää halvausta, joka tulee esiin yleensä muutamien kuukausien kuluessa. On erittäin tärkeää, että aivoinfarkti estetään tehokkaalla hoidolla. Pysyvässä halvauksessa hoito keskittyy pääasiassa vammautuneen potilaan kuntouttamiseen, jotta hän pystyisi sopeutumaan sairaalan ulkopuoliseen elämään. Katkokävely eli klaudikaatio Ateroskleroosin esiintymismuoto on myös klaudikaatio. Klaudikaatio tarkoittaa toisessa tai kummassakin jalassa, yleensä pohkeissa, kävellessä esiintyvää kipua, joka ei häviä kävelyn jatkuessa ja helpottaa vain levossa. Kävellessä esiintyvä kipu johtuu valtimoiden verenkierron heikentymisestä, jonka syynä on ateroskleroottinen ahtautuminen tai tukkeuma. Näin ollen lihaksilla ei ole tarpeeksi happea ja ravinteita tehdä työtänsä. Lepotilassa potilailla ei juuri ole oireita. Monille kuitenkin kehittyy kroonisia haavoja, jotka eivät parane helposti, ja monilla esiintyy myös kuolioita, joka edellyttää lopulta amputointia. Riskien vähentämisen ja ruokavalion lisäksi hoito perustuu liikuntaan. Potilaita kannustetaan kävelemään useita kertoja päivässä, kunnes saavutetaan lähes maksimaalinen kipu. Yleensä liikunta parantaa kävelykykyä niin, että myös päivittäiset toimet onnistuvat helpommin ja kivuttomammin. Sopeutuminen liikuntaan saattaa lisätä jalkalihasten verenkiertoa ateroskleroottisen tukoksen ohittavien sivuvaltimoiden muodostumisen ansiosta. Liikunnan ansiosta jalkalihasten verenkierto paranee ja muodostuu sivuvaltimoita, jotka ohittavat ateroskleroottisen tukoksen. Lähteet: www.suomenash.fi, www.tohtori.fi jatkuu seuraavalla sivulla... HIEROJA 1 20079

MITÄ KOLESTEROLI ON? Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva-aine, jota tarvitaan solujen seinämien rakennusaineena ja muun muassa D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen muodostumiseen. Ihmisen maksa tuottaa kolesterolia itse, ja lisäksi sitä saadaan eläinperäisestä ruoasta (kuten lihasta, maidosta, juustosta, voista ja kananmunasta). HDL- ja LDL- kolesteroli Kolesteroli ei liukene veteen vaan kulkee verenkierrossa tiettyjen kantoaineiden avulla. Näistä tärkeimmät ovat HDL- ja LDLkolesteroli. Yleinen käsitys on, että HDLkolesteroli (high density lipoprotein) on ns. hyvä kolesteroli, koska veren korkea HDLkolesterolipitoisuus laskee ja matala pitoisuus puolestaan nostaa sydäntautiriskiä. LDL-kolesteroli (low density lipoprotein) on ns. paha kolesteroli, koska se kertyy valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa verisuonten ahtautumista eli ateroskleroosia. Mitä korkeampi veren LDL-kolesterolitaso on, sitä suurempi on sydäntautien riski. Muistisääntö: HDL-arvon tulisi olla korkea eli High ja LDL-arvon matala eli Low. Lisäksi elimistössä on triglyseridejä, jotka sisältävät rasvaa ja ovat elimistön energianlähteenä. Mitkä tekijät voivat lisätä riskiä? Sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisäävät paitsi kohonnut LDL-kolesteroli myös seuraavat tekijät: matala HDL-kolesteroli korkea triglyseridipitoisuus kohonnut verenpaine tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes tupakointi sukutausta (lähisukulaisessa sepelvaltimotauti työikäisenä) ikä (miehet yli 45 vuotta, naiset yli 55 vuotta) lihavuus/vatsakkuus (vyötärön ympärys miehillä > 100 cm, naisilla > 90 cm vähäinen liikunta Tavoiteltavat kolesteroliarvot: kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l * triglyseridi alle 2 mmol/l HDL-kolesteroli yli 1 mmol/l * korkean riskin potilailla LDL alle 2,6 mmol/l Mikä aiheuttaa kohonneen kolesterolin? Korkea kolesteroli voi johtua useista eri tekijöistä. Joihinkin niistä voit vaikuttaa itse ja toisiin taas et. Perimä (eli geenisi) määrää sen, kuinka paljon kolesterolia elimistösi tuottaa ja kuinka paljon kolesterolia imeytyy elimistöösi. Tämä vaikuttaa osaltaan kolesteroliarvoihisi. Erityisesti kovaa eläinrasvaa sisältävät ruoat lisäävät LDLkolesterolia. Liikunnalla voit lisätä hyvän HDL-kolesterolisi määrää. Miksi kohonnut kolesteroli on niin haitallista? Kohonnut kolesteroli lisää verisuonten kalkkeutumista eli ateroskleroosia. Ateroskleroosissa kolesterolia kertyy verisuonen seinämään ahtauttaen niitä. Verisuonet muuttuvat kapeammiksi ja jäykemmiksi, jolloin verenkierto heikkenee. Yleisin ahtautuman sijainti on sydämen pinnalla kulkevissa sepelvaltimoissa. Tämä johtaa lisääntyneeseen riskiin saada sydäninfarkti. Kun ahtautuneet verisuonet eivät pysty kuljettamaan riittävästi verta, seurauksena on hapenpuute sillä sydänlihaksen alueella, jota ahtautunut verisuoni ravitsee. Tämä aistitaan rintakipuna tai hengenahdistuksena (angina pectoris). Jos sydämen ahtautunut sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan ja äkillisesti, seurauksena on lihasvaurio (sydäninfarkti) tai jopa äkkikuolema. Vastaavanlainen tapahtuma aivovaltimoissa voi aiheuttaa aivohalvauksen. Ahtaumia voi olla myös alaraajoihin vievissä verisuonissa, jolloin seurauksena saattaa olla mm. katkokävelyä aiheuttava alaraajojen verenkiertohäiriö. Kohonneen kolesterolin hoito siis kannattaa. Kuinka yleistä kohonnut kolesteroli on? Kohonnut kolesteroli on merkittävä sydänja verisuonisairauksien riskitekijä. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan yli 80 prosentilla suomalaisista LDL-kolesteroli oli yli tavoitearvon (yli 3 mmol/l). Työikäisessä väestössä sydänsairauksien määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti huippuluvuista. Sydäntaudit eivät silti ole hävinneet, vaan niiden ilmaantuminen on siirtynyt myöhemmäksi. EU-tasoisessa vertailussa Suomi kuuluu sydänsairastavuudessa kolmen kärkimaan joukkoon Irlannin ja Iso-Britannian kanssa. Vuosittain Suomessa kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin 20 000 ihmistä. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suuri kansanterveydellinen ongelma. Kohonneen kolesterolin hoitosuositukset Yleinen tavoite veren korkean kolesterolin hoidossa on sydän- ja verisuonisairauden riskin vähentäminen, sillä on vankkaa näyttöä siitä, että korkea kolesteroli aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia ja kolesterolin alentaminen vähentää niiden riskiä. Tämä on tärkeää niiden potilaiden kannalta, joilla on todettu ateroskleroottinen sairaus. Tällöin on kyse sekundaaripreventiosta. Sama koskee primaaripreventiota eli potilaita, joilla ei vielä ole sydän- ja verisuonitautia, mutta joilla on suuri riski sen kehittymiseen. Tutkimuksissa on osoitettu, että sydän- ja verisuonitautien riskiä vähentämällä on mahdollista vähentää ja ehkäistä invalidisoitumista ja pidentää elinikää. Sekä primaari- että sekundaariprevention yleisenä tavoitteena on vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin elämäntapamuutoksen ja tarvittaessa lääkehoidon avulla. Elämäntapamuutokset Kohonneen kolesterolin hoitosuosituksissa todetaan, että kaikkia potilaita tulee neuvoa: Tupakoinnin lopettamiseen, terveellisiin ruokavalintoihin sekä liikunnan lisäämiseen. Ylipainoisia potilaita tulee rohkaista painonpudotukseen se auttaa myös alentamaan verenpainetta, kolesterolitasoja ja verensokeria. Diabetespotilaat tarvitsevat tukea päästäkseen oikealle verensokeritasolle ja pysyäkseen siellä. Verenpaineen tulisi pysyä 140/98 mmhg:n alapuolella. Tavoitetaso on matalampi, jos potilaalla on samanaikaisesti muita sairauksia, esim. diabetes. Jos tavoitetasolle ei päästä, tulee harkita lääkehoitoa. Lääkehoito voidaan aloittaa, jos potilaat eivät pääse kolesterolin tavoitetasolleen elämäntapamuutoksilla ja muilla hoitomuodoilla. Jos potilaalla on ennenaikainen sepelvaltimotauti (miehet < 55 v ja naiset< 65 v), hänen lähisukulaisensa tulee seuloa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden kartoittamiseksi. Lääkehoito Jos kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tavoitteisiin ei päästä elämäntapamuutoksilla, tulee aloittaa lääkehoito. Kolesterolin alentamiseen on saatavilla erilaisia lääkkeitä, esim. MHG-CoA-reduktaasi-inhibiittorit (statiinit), resiinit, fibraatit ja kolesterolia sitovat lääkkeet. Joskus pelkillä elämäntapamuutoksilla ei saada riittävää kolesterolitason laskua. Silloin lääkäri määrää potilaalle kolesterolitasoa pienentävää lääkettä. Tehokkaaksi turvalliseksi osoittautunut lääkeryhmä pienentää kolesterolituotantoa maksassa. Tätä lääkeryhmää kutsutaan statiineiksi. Elämäntapamuutokset on kuitenkin aina syytä muistaa. Elämäntapamuutokset yhdessä lääkityksen kanssa auttavat potilasta saamaan kolesterolin oikealle tasolle. Lähde: www.astrazeneca.fi HIEROJA 1 2007 10

Sami Tarnanen urheiluhieroja ft TtM Niska- ja olkapääkivut Yleisyys ja riskitekijät Niska- ja olkapääkivut kuuluvat yleisimpiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Terveys 2000 tutkimuksen mukaan viimeksi kuluneen kuukauden aikana yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä 26% ja naisista 40% kärsii niska-hartiakivuista. Muissa tutkimuksissa olkapääkipujen kohdalla vastaavan luvun on todettu vaihtelevan 19 ja 31%:n välillä. Tutkimusten mukaan niskasairauksien riskitekijöitä ovat erilaiset fyysiset kuormitustekijät, ikä, naissukupuoli, ylipaino ja niskaan kohdistuvat traumat. Myös tupakoinnilla ja työn psykososiaalisilla tekijöille sekä stressillä saattaa olla niskakipujen esiintyvyyttä lisäävä vaikutus. Olkapääkipujen osalta riskitekijöitä ovat etenkin työhön liittyvät kuormitustekijät, traumat sekä ikä. Diagnosointi / luokittelu Niska-ja olkapääongelmien diagnosointi perustuu pitkälle haastatteluun ja kliiniseen tutkimukseen. Haastattelussa selvitetään oireiden sijaintia, alkamistapaa, kivun luonnetta, työn ja vapaaajan kuormitustekijöitä sekä mahdollisia aikaisempia traumoja. Tutkiminen aloitetaan koko kehon ryhdin arvioinnilla. Tämän jälkeen haastattelusta saadun informaation pohjalta suoritetaan nivelkohtainen tutkiminen, jossa esim. palpoimalla ja erilaisilla provokaatiotesteillä pyritään paikallistamaan kivuliaat rakenteet. Liikkuvuuden, lihasvoiman, -kestävyyden, liikehallinnan ym. testaamisella saadaan kuva henkilön toimintakyvystä ja kipuun liittyvistä toiminnallisista muutoksista. Kuvantamistutkimuksia (MRI, RTG, UÄ) ja kliinisneurofysiologisia tutkimuksia (ENMG) tarvitaan diagnoosin tekemisessä suhteellisen harvoin ja niitä käytetään tarvittaessa haastattelussa ja kliinisessä tutkimisessa esille tulleiden epäilyjen vahvistamiseen. Niska- tai olkapääkipu ei ole koskaan riittävä työdiagnoosin hoitolinjaa valittaessa. Etenkin niskakivun kohdalla tarkkaan diagnoosiin päästään harvoin, koska lähes kaikki kaularangan rakenteet voivat aistia kipua. Kipu voi olla peräisin kaulanikamista, nikamien päätelevyistä, välilevyn pintakerroksista, fasettinivelistä, ligamenteistä, hermojuurista ja lihaksista. Diagnosoimista vaikeuttaa myös se, että esim. niskakipuun usein liittyvä päänsärky ja huimaus voi johtua monesta muusta kuin tuki- ja liikuntaelinperäisestä tekijästä. Haastattelun ja kliinisen tutkimuksen perusteella niskaja olkapääongelmat tulisi pystyä luokittelemaan jonkinlaisiin alaryhmiin. Niskakivun kohdalla luokittelu perustuu rakenteellisiin (kipeän kudoksen paikallistaminen) tai toiminnallisiin tekijöihin. Yhtä pätevää luokitteluperustetta ei ole kuitenkaan olemassa ja tutkimus maailmalla tämän asian osalta jatkuu. Yleisimmät olkapääongelmat voidaan karkeasti luokitella kolmeen pääryhmään: impingement-oireyhtymä, nivelen instabiilius ja rotator cuffin repeämä. Alle 35-vuotiailla yleisin syy olkapääkipuun on jonkin asteinen olkanivelen epästabiilius, 35-50-vuotiailla olkanivelen ahtaus (impingement-oireyhtymä) ja yli 50-vuotiailla kiertäjäkalvosimen repeämä. Kaikissa näissä diagnoosiryhmissä voidaan edelleen tehdä alaluokitteluja esim. ongelman syntytavan, vaivan keston, tapahtuneiden rakenteellisten muutosten ja vaurioalueen koon mukaan. Niska-hartia- ja olkapääkivut liittyvät usein toisiinsa. Taustalla on esim. henkilön ryhtiin liittyviä tekijöitä (pään ja olkapäiden eteenpäin työntyminen, olkapäiden sisäänpäin kiertyminen ja korostunut rintarangan kyfoosi), jotka vaikuttavat niin kaularangan kuin hartiarenkaankin toimintaan. Lisäksi osa kaularangan alueen fasetti-/unkoverebraalinivelistä, välilevystä tai myofaskiaalista alkuperää olevista kivuista voidaan aistia hartian ja olkapään alueella, minkä huomioiminen on keskeistä diagnosoimisessa ja hoitomenetelmiä valittaessa. Kipu ja siihen liittyvät muutokset Kaularangan ja hartiarenkaan (lapaluun, olkaluun ja solisluun niveltyminen toisiinsa ja tukirankaan) nivelissä passiiviset rakenteet (luut, nivelpinnat, nivelsiteet) eivät takaa nivelen vakautta kovinkaan hyvin, vaan stabiliteetti riippuu pitkälle lihaksiston toiminnasta. Tämän takia näiden alueiden nivelten toiminta on häiriöaltista. Kivun ja siihen liittyvien hermo-lihasjärjestelmän toimintahäiriöiden syy-seuraussuhteita ei vielä tunneta aivan tarkasti, mutta tutkimusten pohjalta on luotu erilaisia hypoteettisia malleja, jotka auttavat ongelman ymmärtämisessä ja toimivat myös pohjana jatkuu seuraavalla sivulla... HIEROJA 1 200711

jatkoa... kuntoutusmenetelmien valinnalle. Mallit ovat pitkälti tuloksia alaselkäkipuun liittyvistä tutkimuksesta mutta soveltuvat mielestäni myös niska- ja olkapääkipujen kuvaamiseen. Kipu vaikuttaa aina lihasten toimintaan. Vaikutusmekanismit perustuvat todennäköisesti kivun aiheuttamaan suoraan motoriseen inhibitioon sekä proprioseptisessa palautteessa ja motorisessa suunnittelussa tapahtuviin häiriöihin. Kipu saattaa vaikuttaa motoristen toimintojen suunnitteluun myös stressin, pelkojen ym. kautta. Lihasten toimintamallien muuttumisella on merkittävä vaikutus kaularangan sekä hartiaolkapääalueen toimintaan ja sitä kautta kiputilojen kehittymiseen. Lihasten ja nivelten toiminnan muuttuminen johtaa pidemmällä aikavälillä myös rakenteellisiin muutoksiin, joista seuraa voima- ja kestävyysominaisuudet heikentymistä. Tämä lisää edelleen rakenteiden kuormittumista ja oireiden pahenemista. Tuki- ja liikuntaelinten vaurioiden syntymekanismit voivat olla hyvinkin erilaisia. Vaurio voi syntyä, kun kudokseen kohdistetaan pitkäkestoinen yhtäjaksoinen kuormitus, kuormitus tulee suurella energialla äkillisesti tai kudokseen kohdistetaan toistuvasti kuormitusta pitkiä aikoja. Vaurio syntyy kun kuormitus ylittää kudoksen sietokyvyn. Joissakin malleissa kiputilojen kehittymistä on selitetty nivelsiteissä tapahtuneilla mikrovaurioilla. Vauriot aiheuttavat häiriön nivelsiteissä sijaitsevien asentoa ja liikettä aistivien aistinelinten toimintaan ja näin vaikuttavat lihasten toimintaa ohjaavaan neuraaliseen säätelyjärjestelmään. Kudosten vaurioitumiseen liittyy myös tulehdusreaktio, joka johtaa usein rakenteellisten muutosten kehittymiseen eli sidekudostumiseen NISKA- JA (fibroosi), josta puolestaan seuraa kudosjäykkyyden lisääntyminen. Tuki- ja liikuntaelinongelmien hoitamisessa ja kuntouttamisessa on pyrittävä varhaiseen kipukierteen katkaisemiseen. Kipuun ja siihen liittyviin muutoksiin voidaan perinteisten kipuhoitojen lisäksi vaikuttaa esim. korjaamalla häiriintyneitä liikemalleja, vahvistamalla harjoittelun avulla heikentyneitä kudosrakenteita, rohkaisemalla ja ohjaamalla kipupotilasta aktiivisesti liikkumaan sekä vähentämällä kudosjäykkyyttä manuaalisin menetelmin. Kuntoutusmenetelmien vaikuttavuus Niska- ja olkapääkipujen kuntouttamisessa on käytössä monia erilaisia menetelmiä. Cochrane-tietokannan (systemoitujen kirjallisuuskatsausten tietokanta) mukaan kontrolloitujen tutkimusten perusteella voidaan sanoa näytön näiden menetelmien vaikuttavuudesta olevan kuitenkin vähäistä. Akuutin ja kroonisen mekaanisen niskakivun ja siihen liittyvän päänsäryn kuntoutuksen osalta harjoitteluterapian sekä harjoitteluun liitetyn mobilisaation /manipulaation vaikuttavuudesta on olemassa kohtuullinen näyttö. Olkapääkivun kohdalla näyttö eri menetelmien vaikuttavuudesta on vieläkin vähäisempää. Hieronnan vaikuttavuutta on Cochrane-tietokannassa selvitetty mekaanisen niskakivun osalta. Cochrane-katsaukseen otettiin mukaan 19 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa selvitettiin, onko hieronnalla yksinään tai yhdistettynä muihin hoitoihin, vaikutusta kipuun ja toimintakykyyn. Katsauksen perusteella ei voida tehdä suosituksia hieronnan käytöstä niskakivun hoidossa. On huomioitava, että tutkimuksissa käytetyt hierontamenetelmät oli määritelty huonosti ja hieronnan annostelu sekä hierojan ammattitaito olivat kuvattu puutteellisesti. Tulokset eivät välttämättä todista sitä, ettei oikeilla hierontatekniikoilla ja hieronnan annostelulla voitaisi saavuttaa HIEROJA 1 2007 12

OLKAPÄÄKIVUT myönteisiä tuloksia niskakipujen hoidossa, aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää laadukkaita ja sisällöllisesti järkeviä tutkimuksia. Hieronnan vaikuttavuutta selvittävässä Cochrane-katsauksessa esille tulleita tutkimuksiin liittyviä puutteita kannattaa myös jokaisen hierojan pohtia omassa työssään. Eli minkälaisia vaivoja hieronnalla kannattaa hoitaa, minkälaisia hierontatekniikoita käytetään ja millainen hieronnan annostelu on sopivinta. Annosteluun liittyvät asiat eli käytettyjen hierontakertojen useus, hieronnan kesto ja kertojen määrät kuitenkin ratkaisevat hyvin pitkälle sen, saavutetaanko hieronnalla asetettuja tavoitteita. Niska- ja olkapääongelmien kuntoutuksessa parhaisiin tuloksiin päästään, kun toimitaan yhteistyössä eri ammattiryhmien välillä. Lääkärien, fysioterapeuttien sekä koulutettujen osteopaattien, naprapaattien ja hierojien yhteistyöllä taataan kunkin potilaan/asiakkaan kohdalla oikean diagnoosin pääseminen, oikeat hoitolinjat ja vaikuttavat hoidot. Kirjallisuus: Bogduk N. The anatomy and pathophysiology of neck pain. Phys Med Rehabil Clin N Am 2003; 14: 455-472. Goldstein B. Shoulder anatomy and biomechanics. Phys Med Rehabil Clin N Am 2004; 15: 313-349 Hodges PW, Moseley GL. Pain and motor control of the lumbopelvic region: effect and possible mechanisms. J Electromyogr Kinesiol 2003; 13: 361-370. Hoitosuositustyöryhmä. Niskakivun hoito. Duodecim 2002; 118: 1713-1725. Langevin HM, Sherman KJ. Pathophysiological model for chronic low back pain integrating connective tissue and nervous system mechanisms. Med Hypotheses 2007; 68: 74-80. Luime JJ, Koes BW, Hendriksen IJ, Burdorf A, Verhagen AP, Miedema Hs, Verhaar JA. Prevalence and incidence of shoulder pain in the general population; a systematic review. Scand J Rheumatol 2004; 33: 73-81. Panjabi MM. A hypothesis of chronic back pain: ligament subfailure injuries lead to muscle control dysfunction. Eur Spine J 2006; 15: 668-676. Rao R. Neck pain, cervical radiculopathy, and cervical myelopathy. J Bone Joint Surg 2002; 84-A: 1872-1881. Riihimäki H, Heliövaara M ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien työryhmä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Vastamäki M. Olkanivelen kiertäjäkalvosimen vaivat. Duodecim 2000; 116: 1991-1997. Vastamäki M. Kipeä olkapää. Duodecim 2003; 119: 1987-1993. + The Cochrane Database of Systematic Reviews HIEROJA 1 200713

Hierojakouluttaja Kaisa-Leena Pulkkinen opettajavaihdossa Illinoisin Parkland Collegessa (Health Professions) USA:ssa 14.-28.10.2006 HIERONTA- TERAPEUTIKSI USA:ssa HIEROJA 1 2007 14

LÄHTISITKÖ OPISKELEMAAN YHDYSVALTOIHIN? Minä lähtisin tutustuttuani kahden viikon ajan Parklandin Collegessa sosiaali- ja terveysalan ammatteihin valmistavaan koulutukseen. Mutta USA:N koulutusjärjestelmä on kuitenkin erilainen joten valmistaudu siihen! Opiskelu on kallista, siksipä kaikki on suunniteltu tehokkaaksi. Koulutusjärjestelmän ideana ammatillisella puolella on se, että uusi taso pohjautuu aina entisen päälle. Esimerkiksi Hierontaterapeutin - tutkinnon päälle voi jatkaa toisen vuoden, jolloin on registered nurse eli sairaanhoitaja. USA:ssa on paljon työn ohessa opiskelevia ja osa-aikaisesti opiskelevia ihmisiä sillä koulutus maksaa paljon ja kaikilla on oltava auto näin on pakko käydä myös töissä. Opinnot Parkland Collegessa Osaamisvaatimukset koulussa ovat tarkat ja tiukat. Opetus etenee behavioristisesti osaamisvaatimusten mukaan - luentoja, videoita, työkirjoja, harjoituksia. Tukea itseopiskeluun on saatavissa erillisissä luokissa, joissa on itseopiskelumateriaalia ja tukihenkilökuntaa. Koulusysteemi on hyvin tiukka ja opiskelijat ovat motivoituneita. Henkilökohtaisuus ja joustavuus, jota meillä Suomessa painotetaan, ei ole kovin vahvassa huudossa USA:ssa, joskin mahdollista. Esimerkiksi kolmas hylätty suoritus kokeesta tarkoittaa lähtöpasseja pois koulusta. Opinnot on kuitenkin mahdollista myös tehdä henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti ja opiskelun voi suorittaa työn ohessa. Oppilaitoksella on nykyaikaiset teorialuokat ja käytännön luokka. Opiskelijat harjoittelevat erilaisilla klinikoilla ja sairaaloissa, joka erityisesti kiinnitti huomioni. Collegen opettajat olivat pääosin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja lisäksi toimivat osa-aikaisesti ammatinharjoittajina. Minua hämmästyttivät opettajien pitkien työpäivien lisäksi se, että töitä oli sekä iltaisin että viikonloppuisin. Hierontaterapeutin opintoja tarjottiin Parkland Collegessa joko ammattiin johtavana tai terveydenalan ammattihenkilöille, jotka haluavat täydentää taitojaan hieronnan alalla. Hierontaterapeutin opinnot aloittavilla odotetaan olevan jo ennestään kä- den taitoja, fyysistä voimaa ja hoitoalalle sopiva luonne. Opiskelijoita hierontaterapia-ohjelmaan oli hakeutumassa vuosittain niin paljon, että hakijoita joudutaan karsimaan. Pääsyvaatimukset alalle Rikosrekisteri tarkistetaan kaikilta terveydenhuollon ammatteihin pyrkiviltä. Merkintä rikosrekisterissä saattaa rajoittaa työllistymistä. Pohjakoulutuksena vaaditaan high school, joka vastaa toisen asteen koulutusta (lukio tai ammatilliset opinnot) Suomessa. Hakijoiden täytyy läpäistä testit ja heillä pitää olla sopivat fyysiset ominaisuudet. Alalle hakeutuville suositellaan vahvaa biologista osaamista. Opintojen ja tutkinnon suorittamisen pituus Tutkintoa voi suorittaa joko kokopäivä-opiskelijana tai osa-aika-opiskelijana. Hierontaterapeutin tutkinnon suorittaminen edellyttää 750 tuntia opiskelua. Opiskelu sisältää teoriaopintoja, käytännönopiskelua ja työharjoittelua erilaisissa työympäristöissä. Tutkinto saadaan valmiiksi yleensä kahdessa lukukaudessa joiden välissä on myös yksi kesälukukausi. Opiskeltavia aineita ovat esim. hierontaterapia, patologia, etiikka, kaupalliset aineet, anatomia, fysiologia, psykologia. Tutkinnon suorittaminen ja laillistus edellyttävät täydennyskoulutusta vuosittain. Pitääkseen hierontalisenssin voimassa hierontaterapeutin on osallistuttava vuosittain noin viikon pituiseen täydennyskoulutukseen. Tutkinnon vahvistaminen ja laillistus Parklandin kurssivalinta valmistaa opiskelijoita valmistautumaan kansallisen tutkinnon suorittamiseen (The Natio- jatkuu seuraavalla sivulla HIEROJA 1 200715

jatkoa... nal Certification Board for Therapeutic Massage and Bodywork NCBTMB). Tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija voi anoa Hierontaterapeutin kansallista laillistamista. Parklandin opintoohjelma on sekä NCBTMB:n että Amerikan Hierontaterapialiiton hyväksymä ja tutkinnon läpäisseet hyväksytään automaattisesti AMTA:n jäseniksi. Työllistymismahdollisuudet ja työllistyminen Hierontaterapeutit työskentelevät erilaisissa sosiaali- ja terveysalan ympäristöissä, hoitokodeissa, kuntoutumislaitoksissa ja kuntosaleilla. He voivat työskennellä urheilulääketieteen parissa tai kivun hoitoon erikoistuneissa yksiköissä. He voivat työskennellä itsenäisinä ammatinharjoittajina omassa kodissaan tai asiakkaiden kotona. Hierontaterapeuttien asiakasryhmät ovat pysyneet vakiona, jopa lisääntyneet vuosittain. Useimmilla asiakkailla on vakuutus, joka kattaa hierontaterapeutin hoidon ja hieronta tunnustetaan yhtenä hyvänä hoitomuotona, jota lääkärit suosittelevat omille potilailleen. Kehitys on osoittanut, että hierontaterapeutin palvelut ovat tärkeä ja kasvava alue sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hieronta-alueen työpaikat näyttävät lisääntyvän sosiaali- ja terveydenhuollossa muita alueita voimakkaammin. Oppilaitoksella on oma työvoimatoimisto, HIEROJA 1 2007 16 joka auttaa valmistuneita hierontaterapeutteja työn saannissa. Ansiot Ansiot vaihtelevat työpaikan mukaan. Hierontaterapeutti voi ansaita 12 46 euroa/tunti. Työaika on noin 30 tuntia / viikko. Kansallisten tilastojen mukaan hierontaterapeutin vuosiansio vuonna 2005 oli n. 31 000 euroa. Jatko-opinnot Hierontaterapeutti voi opiskella eteenpäin ja valmistua vaikkapa fysioterapeutiksi, toimintaterapeutiksi tai sairaanhoitajaksi. Heistä voi tulla yrittäjiä tai opettajia terveydenhuollon sektorille. Erikoistuminen kiropraktiikkaan onnistuu myös helposti. Hierontaterapeutti June Burchin potilaana Emäntäni oli June Burch Parkland College hyvinvointi-koordinaattori. Hän on rekisteröity sairaanhoitaja ja laillistettu hieroja. Arkipäivät June toimii hyvinvointi - koordinaattorin tehtävissä Parklandin Collegessa, jossa on noin 10 000 eri alojen opiskelijaa. Lauantait hän toimii hierojaterapeuttina läheisessä kylpylässä itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hän on erikoistunut ruotsalaiseen hierontaan, fibromyalgian hoitoon ja Hot stone - terapiaan. Hänen taksansa ovat tunnin hieronnasta 50 dollaria (38,5 ), puolesta tunnista 30 dollaria (23 ). Vaihdoimme kerran hieronnat. June käytti runsaasti sivelyjä, mutta hänen hoitonsa oli kokonaisvaltaisempaa kuin omani. Koin, että minä keskityn enemmän lihaksiin ja hän hoiti sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista puoltani. Hoitoon kuuluvia merkittäviä osia olivat ympäristötekijät, joita hoitajani käytti taidokkaasti hyväkseen. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisuus henki esille koko hieronnan ajan. Hieroja on Illinoisissa USA:ssa merkittävä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja kuuluu kiinteästi potilasta hoitavaan hoitotiimiin. Työnjako hierojan ja fysioterapeuttien välillä oli selkeä. Hieroja miellettiin kuuluvaksi hoitoammatteihin ja fysioterapeutti kuului liikunnan ammattilaisiin.

OPPISKO VANHA HIEROJA VIELÄ UUSIA TEMPPUJA? Veijo Kaikula koulutettu hieroja iänikuinen opiskelija Elämäntilanne vaikuttaa usein paljon siihen, että olemmeko halukkaita ja valmiita opiskelemaan uusia asioita. Itse sain verokirjan käteen viisikymppisenä, kun silloinen työantajani vähensi hallintokuluja. Pohdittuani jonkin aikaa onko elämällä enää merkitystä ja kannattaako potkaista mono suoraksi ja heittäytyä lyhyeen loppuliukuun kohti vanhainkotia ja kirkkomaata, pääsin vihdoin synkän tunnelin läpi ja aloin katsella ympärilleni. Lehdestä huomasin hierojakurssin ilmoituksen ja onnekseni pääsin v. 2000 koulutukseen, joka johti valmistumiseen. Taas oli edessä ankara paikka, kun piti rohkaistua aloittamaan itsenäisenä ammatinharjoittajana. HIEROJANA EI VOI FUSKATA tuli mieleeni heti koulutuksen alussa. Tässä hommassa jää kyllä heti kiinni, jos ei osaa tai halua tehdään työtään parhaalla tavalla. Vielä matkan varrellakin tätä on hyvä pohtia, kun rutiini uhkaa työn laatua. Tutkintovaatimusten edellyttämät taidot on syytä hankkia täysimääräisinä ja kerrata tarvittaessa jos tulee epävarmuutta työhön. AIKUINEN OPPII MYÖS, vaik- ka joskus meitä kalkkiksiksi nimiteltäisiinkin. Varttuneemmalla iällä on muutama ongelma, jotka on syytä huomioida. Pussin pohjalla saattaa olla sellaista tietotaitoa, joka onkin väärää ja pitäisi korvata oikealla. Lisäksi vanhempana pitää opetella asiat 110% että ne osaisi 100%, eli ehkä vähän enemmän kuin nuoret. OLETKO TAVANNUT TÄYDELLLI- SEN HIEROJAN? Joskus asiakkaat kehuvat jotain aikaisempaa hierojaa tosi hyväksi. Siinä onkin haastetta saavuttaa tämän hierojan taso, ellei tämä ole sitten jokin taruhieroja. Asiakkaan parasta pitää aina pohtia kaiken puheenporinan keskelläkin. Itse suhtaudun varauksella osaamisen ylimitoitettuun markkinointiin. Parempana koen joka kerran jälkeen tarkistaa tuliko hieronta tehtyä todella hyvin ja jäikö siihen korjattavaa. UUDEN OPISKELU AUTTAA JAK- SAMAAN. Pitempään päätoimisesti hierottaessa uhkaa rutiini työn laatua ja omaa motivaatiotakin. Kursseilta olen saanut uusia ideoita, nähnyt jo opittuja uudessa valossa ja voinut keskustella alan asioista vertaisporukassa. Yksikin hyvä oivallus per kurssi kartuttaa kokonaisosaamista ja antaa virettä pitkäksi aikaa. KURSSEJA KANNATTAA TUTKIA JA ARVIOIDA ETUKÄTEEN. Hierojaporukallekin tarjotaan monenlaisia kursseja. Osa tuntuu rahankeruutoiminnalta ja laadultaan arveluttavalta. Itse olen suuntautunut erityishierojatutkinnon suuntaiseen kurssitukseen. Tälle suunnalle on erityishierojatutkinnon vaatimuksissa määritelty sisällöt ja koulutuskin perustuu tietoihin ja taitoihin, jotka kestävät kriittisen tarkastelun. Pettynyt olen erityishierojakurssini keskeytymiseen osanottajakadon johdosta. HINNOITTELUN ONGELMA. Kannattaako joka kurssin jälkeen lähteä korottamaan hintoja on vähän monimutkainen juttu. Kuitenkin jossakin vaiheessa, kun olet selvästi saavuttanut paremman ja laajemman osaamisen, on varmaan perusteltua ja asiakkaiden hyväksyttävissäkin, että huomioit sen työsi hinnoittelussa. Kurssitodistukset työhuoneen seinällä antanut työpisteellesi lisäarvoa, eikä tarvitse suullisesti runsaasti selitellä. PS Kiitos KHL:lle opiskelustipendistä v. 2006. JOULURISTIKON 4/2006 OIKEA RATKAISU MUISTATHAN ILMOITTAUTUA OPINTOPÄIVILLE 20. 21.4. (IMATRALLA) HIEROJA 1 200717

OHJELMA IMATRAN KYLPYLÄHOTELLI 07 Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää KOULUTETTUJEN HIEROJIEN VALTAKUNNALLISET OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT 20.-21.4.2007 PERJANTAI 20.4.2007 TYKY-PÄIVÄ 10.00 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVILLE 10.30 KEVÄTKOKOUS 12.00 LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY 13.15 PÄIVIEN AVAUS Puheenjohtaja Martti Lahikainen 13.30 AKTIIVISET JA PASSIIVISET VENYTYKSET, TEORIAA JA TEKEMISTÄ. Imatran kylpylän kuntoutusosaston fysioterapeutit. 15.00 ILTAPÄIVÄKAHVI + MYYNTINÄYTTELY 15.30 LES MILLS BODYBALANCE. TUNNETTA JA TEHOA KEHOLLE. Keveät, rennot vaatteet mukaan 16.45 SAUNA JA KYLPYLÄN POREET 19.30 PÄIVÄLLINEN JA ILLANVIETTO LAUANTAI 21.4.2006 OPINTOPÄIVÄ IMATRAN KYLPYLÄHOTELLI Purjekuja 1, 55420 IMATRA 9.00 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVÄÄN + MYYNTINÄYTTELY AVAUTUU 9.30 ANATOMIAN KERTAUSKURSSIT TAATUSTI MUKAANSA TEMPAAVASTI OPETETTUNA Ensimmäisessä jaksossa nivelten anatominen rakenne ja toiminta kliinisentyön kannalta, ranka ja tos-alue, nivelten liikerajoitukset ja ongelmat. OMT-fysioterapeutti Juha Hiltunen. 10.30 TAUKO+MYYNTINÄYTTELY 10.45 JUHA JATKAA AIHEESTA 12.00 LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY+ HUONEIDEN LUOVUTUS 13.15 JUHA JATKAA RAAJOJEN NIVELISTÄ 14.15 KAHVI + MYYNTINÄYTTELY 14.45 JUHAN AIHEET JATKUVAT 16.15 OPINTOPÄIVIEN PÄÄTÖS JA TURVALLISEN KOTIMATKAN TOIVOTUS OPINNTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT 2007 HIEROJA 1 2007 18

LUENTOMAKSUT: KHL:n jäsenet 70 /2pv, 45 /1pv ei jäsenet 110 /2pv, 70 /1pv opiskelijat 50 /2pv, 35 /1pv Ilmoittautuminen paikan päällä + 10 MAJOITUS JA RUOKAILUT: Majoituspaketti ruokailuineen(sis.1 x lounas, 1xpäivällinen, 2 x kahvit lisukkeineen) Kahden hengen huone 100.00 /hlö/vrk Yhden hengen huone 130.00 /vrk MAKSUJEN SUORITUS: Luentomaksut, majoitus, ruokailut maksetaan KHL:n tilille SAMPO 800 011-701 011 17.3.2007 mennessä. Maksettaessa on käytettävä viitettä 1012. Mikäli haluat huolehtia majoituksesta tai ruokailusta ITSE, maksat ainoastaan LUENTOMAKSUN liiton tilille. Ilmoittautumisen ja loppusumman on vastattava toisiaan! PERUUTTAMINEN: Jos osanottaja peruuttaa osallistumisensa myöhemmin kuin viikkoa ennen opintopäiviä, veloitetaan 25% hinnasta, majoituksen osalta 50%. OPINNTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT 2007 TIEDUSTELUT: Timo Koskenranta, MA-PE klo 9-13.00 puh. (06) 4177 890, muina aikoina jätä viesti vastaajaan. ILMOITTAUTUMINEN: Kirjalliset ja sitovat ilmoittautumiset oheisella ilmoittautumislomakkeella 13.3.2007 mennessä. postitse: KHL/opintopäivät, Kauppakatu 23, 60100 Seinäjoki faksilla: (06) 4177 890 sähköpostilla: HYPERLINK mailto:timo.koskenranta@khl.fi timo.koskenranta@khl.fi Erillistä vahvistusta päiville osallistumisesta ei lähetetä. ILMOITTAUTUMISLOMAKE OPINTOPÄIVILLE IMATRAN KYLPYLÄÄN 20.-21.4.2007 NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN TYÖ PUHELIN KOTI: KHL:n jäsen, kyllä o ei o Opiskelija, koulu Valitsen seuraavat vaihtoehdot opintopäiville: Luennot: Perjantai ja lauantai 20-21.4. o Perjantai 20.4. o Lauantai 21.4. o Osallistun kevätkokoukseen 20.4. (sitova ilmoitus ruokailun järjestämiseksi) Majoituspaketti ruokailuineen: Kahden hengen huone 100.00 /hlö /vrk Yhden hengen huone 130.00 /vrk Maksan yhteensä (Muista maksaessasi viite 1012) Muu (maksajan nimi tai yrityksen nimi, jos eri kuin osanottaja) Haluan huonekaverikseni: Erityisruokavalio: Allekirjoitus: ILMOITUS ON SITOVA! IMATRA HIEROJA 1 200719

Kurssikertomuksen teksti: Jari Salste, koulutettu hieroja TUTKIMUSMATKA Kurssilla Turussa 11.11. 12.11.2006 Turun koulutukseen osallistujat, sekä kouluttajat Väinö Vänni ja Tero Silto Seija Paulus Toini Yli-Koivisto Heini Metsäpelto Heidi Falkenberg Piekko Forsen Jenny Jaakkola Merja Helminen Eila Penttinen Merja Ukkonen Pauli Kärkkäinen Fausto Perez Jari Salste Kurssimme vetäjä Väinö Vänni on toiminut koulutettuna hierojana yli 20 vuoden ajan, viimeiset lähivuodet heidän kouluttajanaan. Hän on työskennellyt myös obduktioteknikkona Turun yliopiston patologian laitoksella vuodesta 1976 lähtien. Väinön kertoman mukaan työ on monipuolista ja antoisaa tarjoten jatkuvasti mahdollisuuksia anatomian ja fysiologian tietojen syventämiseen laitoksella tapahtuvan lääketieteellisen opetuksen yhteydessä. Kolmenkymmenen vuoden aikana tekemäänsä yli 30 000 ruumiinavaukseen mahtuu uskomattoman suuri elämän päättymisen kirjo. Näitä kahta työkenttää yhdistellen on Väinölle muodostunut vahva ja asiantunteva tieto ihmisen anatomiasta, lihaksista, hermoista, verisuonista, luustosta ja muusta sisällämme olevasta. Olen ollut mukana kurssilla jo viisi kertaa. Opiskeltuani urheiluhierojaksi 1995 jäi askarruttamaan useita sellaisia asioita, joita olen halunnut tutkia tarkemmin ja selvittää itselleni pystyäkseni paremmin hoitamaan asiakkaitani. Asiakkaillahan on vastaanotolle tullessaan paljon kysymyksiä ja ongelmia ja yritän tietysti auttaa heitä parhaani mukaan. Joskus vain tuntuu, että olen heikoilla tietojeni kanssa enkä pysty juurikaan vastaamaan asiakkaitteni kysymyksiin. Tästä tilanteesta nousee halu lisäopiskeluun ja kiinnostus ihmisen anatomiaan. Olemme siis tutkineet ihmisen anatomiaa palsamoiduilla vainajilla ja etsineet vastauksia työn myötä tulleihin, vastausta vaille jääneihin kysymyksiin tutkimalla lihaksia, hermoja, verisuonia, luustoa ja myös sisäelimiä. Väläytän muutamia tuokiokuvia kurssin kulusta, ja siitä kihelmöivästä HIEROJA 1 2007 20 jännityksestä, joka väistämättä nousee, kun mielessään pohtii, mitä tuleman pitää. Kurssi alkaa lauantaiaamuna yhdeksältä marraskuun yhdestoista päivä. Ensimmäinen päivä on Turun tuomiokirkon lähellä sijaitsevassa rentoutuskeskus Optimassa. Juomme kahvia leppoisasti omassa rauhassamme ja Väinö kertoo kurssin kulusta heittäen väliin hyvällä huumorilla varustettuja vitsejä ja myös tositapauksia 30 vuoden aikana sattuneista kommelluksista patologian laitoksella. Tunnelma kevenee, jännitys sulaa ja Väinö jakaa meille kirjallista materiaalia. Kurssipakettiin kuuluu siis materiaali, josta selviää triggerpisteiden paikat eri lihaksissa, triggereiden säteilykipualueet ja myös triggereiden hoito.

ihmisen anatomiaan ja triggerhieronnan saloihin Työskentelemme pareittain ja käymme läpi yhdessä triggereitä, hierontaa eri tekniikoilla sekä aktiivisia ja passiivisia venytyksiä. Välillä käymme lounaalla ja sitten työskentelemme innokkaasti puoli viiteen asti. Tunnelma on viihtyisä ja rento ja olemme myös tutustuneet muihin kurssilaisiin. Mukana on hierojia, osteopaatteja ja fysioterapeutteja. Selvittelemme rangan ja nivelten mobilisaatiota ja kaikki kurssilaiset tuovat monipuolisen osaamisensa yhteiseen käyttöön. On hyödyllistä jakaa kokemuksia ammattilaisten kanssa lihasten hieromisen eri tekniikoista ja huomata, miten aina löytyy uusia, kiinnostavia variaatioita tehdä tätä työtä. Seuraavana aamuna yhdeksältä jännitys huipentuu saapuessamme Turun yliopiston patologian laitokselle. Aamu alkaa kahvia juoden, Väinö kertoo työpaikastaan ja teemme laajan tutustumiskierroksen päätyen laitoksen ruumiinavaussaliin. Olemme kaikki kurssilaiset jännittävässä tilanteessa, mielenkiintoisessa ja haastavassa. Salissa meitä odottaa Tero Siunto, AMK fysioterapeutti ja viidettä vuotta opiskeleva lääketieteen kandidaatti. Hän toivottaa meidät tervetulleeksi selkeällä ja vakuuttavalla äänellä. Tunnelma on keskittynyt ja uteliaan kiinnostunut. Tero ohjaa meidät kaikki vainajan pöydän ympärille, jossa aloitamme tutkimusmatkamme anatomian aitoon maailmaan. Käymme läpi Teron opastuksella yläraajoista alaraajoihin saakka lihaksia, hermojen väyliä, ligamenttejä ja luustoa. Kunkin lihasryhmän kohdalla Tero kertoo sen tyypillisimmistä ongelmista. Tero palpoi tarkasti hermoja ja kyselee välillä meiltä kurssilaisilta tunnistimmeko tutkittavan lihaksen. Myös kaikki kurssilaiset pääsevät tunnustelemaan hermoja ja ligamentteja. Aika kuluu siivillä, kyselemme paljon, saamme hyviä vastauksia ja toivoimme kaikki, että pystyisimme muistamaan edes osan tästä kurssin ainutlaatuisesta osiosta. Tämän sunnuntaipäivän tärkeä hetki on myös yhdessä nautittu lounas. Saamme tarvitsemamme hengähdystauon ja mahdollisuuden keskustella ja jakaa tunnelmiamme. Olen nyt tällä kurssilla viidettä kertaa. Joka kerta olen oppinut uusia ja merkittäviä asioita täydentämään ammattitaitoani. Lopetamme neljältä iltapäivällä ja jokaisella pyörii mielessä asioita, joista haluaisi keskustella. Mutta koti kutsuu, on levon ja tietojen soveltamisen aika. Heippa, Toivotan terveyttä ja iloa vuodelle 2007. Terveisin Jari Salste Nainen oli lääkärin luona kahdennentoista lapsensa syntymän jälkeen. Lääkäri totesi: - Rouvan ei enää pitäisi hankkia lapsia, se rupeaa olemaan liian raskasta terveydellenne. Alkakaa käyttää kondomeja. - Kondomeja, mitä ne oikein ovat? kysyi rouva. - Noo, rouva löytää niitä kyllä melkein joka kaupasta. Kolmen kuukauden jälkeen sama nainen oli jälleen lääkärin luona. Nainen oli taas kerran raskaana. Lääkäri kysyi: - Ettekö te sitten malttanut käyttää niitä kondomeja? - Käytinhän minä, mutta ei ne sitten tainneet auttaa. Kakka sen sijaan on alkanut tulemaan kivoissa kumipusseissa pihalle. Hammaslääkärin odotushuoneessa istuu useampi potilas odottaen vuoroaan. Äkkiä vastaanottohuoneesta kuuluu laulua: - Oi, Herra kun matkani käy kuolemaan... Samassa vastaanottoapulainen avaa oven ja lohduttaa: - Ei mitään hätää. Se on vain kirkkoherra, joka kokeilee uusia tekohampaitaan. Hauskaa hierojille Apteekin nurkassa oli iso pullo, ja utelias asiakas kysyy, mitä pullo sisältää. - Niin, tuota, tuosta pullosta otamme aina kun emme saa selvää reseptistä... Hammaslääkäri asiakkaalle: - Ei teidän tarvitse noin paljoa suuta avata. - Minä ajattelin, että te laitatte sinne pihdit. - Niin laitankin, mutta ajattelin itse jäädä ulkopuolelle. - En tiedä, kumpi on kamalampaa, hampaan poisto vai lapsen teko, huokaisi nainen hammaslääkärille. - Päättäkää nopeasti, jotta tiedän, mihin asentoon säädän tuolin. Luuranko tuli hammaslääkärille. Lääkäri tutki hänen hampaansa ja sanoi huolestuneena: - Hampaanne ovat kyllä kunnossa, mutta ikenet, ikenet... Avatkaa suunne, sanoi hammaslääkäri potilaalleen. - Voihan nenä, siellä on suurin koskaan näkemäni reikä, suurin koskaan näkemäni reikä, suurin koskaan näkemäni reikä. - Uskotaan, ei tarvitse toistaa, sanoi potilas ärtyneenä. - En minä toistanutkaan, se oli kaiku. Sain maksaa 50 markkaa, kun hammaslääkäri poisti hampaan, sanoi Timo. - Minä taas sain maksaa satasen, kun hän laittoi uuden hampaan, sanoi Martti. - Tekipä hyvän kaupan, jos se oli sama hammas. Millainen on vointinne, kysyi lääkäri. - Erittäin hyvä. - Sehän on hienoa. Kirjoittamani resepti siis auttoi? - Auttoi, ja hyvin auttoikin. Tosin siitä ei apteekissa kukaan saanut selvää, mutta vaimo paistoi sen mukaan pipareita ja niistä tuli oikein hyviä. Poikani taasen käyttää reseptiä nuotteinaan soittaessaan sähkökitaraa. Ja itse olen jo kolmen viikon ajan matkustanut sillä junassa Helsingin ja Tampereen välillä. Kirurgi ajoi autolla ylinopeutta ja poliisi pysäytti lääkärin ja kysyi: - Mihinkäs sellainen kiire on? - Olen lääkäri ja minulla on kiire elimen siirtoon. - No kukas on elimen vastaanottaja, kysyi poliisi. - Vaimoni. Aviopari keskusteli: - Maksetaanko sähkö- vai lääkärilasku? - Sähkölasku totta kai. Ei lääkäri voi sulkea verenkiertoa... HIEROJA 1 200721

KOULUTUSTA OSTEOPAATIKSI TYÖN OHESSA OPISKELLEN Hoitotyön ammattilaisille 5-vuotinen monimuotokoulutus, jossa nelipäiväiset lähijaksot pidetään viikonloppujen ympärillä, seitsemän kertaa vuodessa. Valmistut diplomiosteopaatiksi, D.O. Alusta lähtien opit uusia käytännön taitoja, joilla monipuolistat työtäsi ja saavutat entistä parempia ja kestävämpiä hoitotuloksia. Klassinen osteopatia on pehmeää hoitoa, joka sopii kaikille ja kaikenikäisille. Lähes 20-vuotiseen kokemukseen perustuva koulutuksemme elää ja kehittyy koko ajan. Opettajina ovat klassisen osteopatian parhaat taitajat, joilla on vankka kokemus myös opetustyöstä. Lisätiedot: www.kairon.fi (09) 565 7060 ark. klo 9-13.30 UUSI RYHMÄ ALKAA 4.-7.10.07 Hietalahdenkatu 3 A 00180 Helsinki kairon@kairon.fi MUISTATHAN IL- MOITTAUTUA KHL:n KEVÄÄN OPINTOPÄIVILLE 20. 21.4.2007 (PIDETÄÄN IMATRALLA) Luotettava ja helppokäyttöinen asiakaskortisto-ohjelma! - asiakaskortistot, laskutus, tilastoinnit... w w w. t i e t o p r a k t i i k k a. c o m Jälleenmyyjäsi: Kuntopiste Juha Vuorijärvi Puh.040-5822 428, E-mail: juha.vuorijarvi@nic.fi HIEROJA 1 2007 22

Manuaalisen hoidon yrittäjäkoulutus KOULUTUSTA Hakeminen koulutukseen tapahtuu Kuntoutus Karppisen kotisivulla olevan lomakkeen avulla osoitteessa www.kuntoutus-karppinen.net. Hakijat kutsutaan haastatteluun 2.4.-4.5.2007 välisenä aikana. Hakuaika on 2.4.2007 saakka. www.kuntoutus-karppinen.net HIEROJA 1 200723

HIEROJIEN LIITON HALLITUS TALLINNASSA 24.-25.11.2006 Hallituksen edustajia asettumassa paikoilleen Oppilashierontaa HIEROJA 1 2007 24

Olimme saaneet kutsun Martin Ilveksen Hierojakouluun Tallinnaan. Meille oli varattu mahdollisuus saada oppilashierontaa, ja rohkeimmat sen kokivatkin. Tutustuimme samalla Viron Hierojaliiton toimintaan ja toimihenkilöihin. Tarkoituksena on kehittää yhteistyötä Suomen Viron hierojaliittojen välillä. Virolaisia kiinnosti suomalainen hierojien koulutusjärjestelmä ja erityisesti hierojien asema Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Saimme tilaisuuden kertoa Suomessa toimivasta moniammatillisesta yhteistyöstä. Virolaiset olivat hyvin kiinnostuneita näyttötutkintojärjestelmästämme ja hierojien toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä. Viron Hierojaliitto ja virolaiset hieronnan opettajat ovat huolissaan Viron kylpylöiden yleisestä tavasta palkata kouluttamattomia tai pikakoulutettuja hierojia. He iloitsivat siitä, että edes muutama kylpylä oli palkannut koulutettuja hierojia. Kaiken kaikkiaan retki oli onnistunut ja tunsimme itsemme kovasti tervetulleeksi. Toivomme saavamme Viron edustajat Suomeen tutustumaan KHL:n toimintaan tänä keväänä. Koulun johtaja Martin Ilves toivottamassa meitä tervetulleiksi Viron edustajat Mai-Liis Toivar, Martin Ilves, Saima Kuu, Toomas Kitsing HIEROJA 1 200725

Hokajärvi 19.-21.1.2007 Rohkeimmat nousivat huipulle + kuvaaja! Hokajärven kämppä. Kompassi, kartta sekä passi ja hammasharja retkelle mukaan. Koulutettujen Hierojien Liiton hallituksen perinteinen työkyvyn ylläpitotapahtuma ja kokous vietettiin tänä vuonna pikku pakkasen merkeissä Hokajärven kämpässä, Evolla. Järjesteltiin pohjoismaiden hierojien yhteistyökokousta Suomeen syksyllä 2007, uusittiin työsopimukset, allekirjoitettiin aikakausilehtien liiton liittymislomake ja suunniteltiin tulevan vuoden tapahtumia. Lauantaina, auringon paistaessa ja pakkasen salliessa, suunnistimme kartan ja kompassin avulla läheiselle kukkulalle puheenjohtajan opastuksella. Martti johdatti ryhmän turvallisesti huipun juurelle. Puheenjohtajan johdolla rohkeasti metsään. HIEROJA 1 2007 26

Teksti Arto Hagelberg, koulutettu hieroja SIDEKUDOSHIERONTA Sidekudoshieronta on meillä Suomessa edelleenkin aika tuntematon hoitomuoto. Tämän hoitomuodon kehitti lääkintävoimistelija Elisabeth Dicke (1885-1952) Saksassa. Nimestään huolimatta sidekudoshieronta on varsin kaukana perinteisestä hieronnasta. Hoito perustuu erilaisiin iholle tehtäviin venytyksiin vetoihin ja sivelyihin, jotka tehdään anatomisesti tarkasti määritetyille ihoaluille ja sitä kautta vaikutetaan verenkiertoon ja sisäelimille. Myös klassisella hieronnalla vaikutetaan verenkiertoon, mutta sen vaikutus on lyhytaikainen ja hetkellinen, kun taas sidekudoshieronnalla vaikutus verenkiertoon on pitkäaikainen jolloin parannusta ehtii tapahtua. Sidekudoshieronta pyrkii tasapainottamaan tahdosta riippumatonta (autonomista) hermostoa, elvyttämään erityisesti verenkiertoa ja parantamaan sisäelimissä ilmenneitä toimintahäiriötä, jotka usein ovat siellä sidekudoksissa olevien jännitystilojen takia. Sitä käytetään erilaisissa verenkiertohäiriöissä, sisäelinten toiminnan häiriöissä sekä vatsan ja suoliston kiputiloissa, kuukautishäiriöissä ja vaihdevuosivaivoissa. Tällä hoitomuodolla on saatu myös hyviä tuloksia fibromyalgian hoidossa, kylmien raajojen vaivoissa, sekä hengityselinten sairauksissa ja astmassa. SIDEKUDOS Sidekudos on kaikkialla elimistössä tavattava kudostyyppi. Se on suurimmaksi osaksi ns. löyhää sidekudosta, jossa soluväliainetta on runsaasti ja säikeitä on vain vähän. Tällaista sidekudosta on esimerkiksi ihonalaisessa sidekudoksessa ja monien sisäelinten ympäril- lä. Tässä menetelmässä käsitellään vain ihonalaista sidekudosta ja vain siellä, missä sitä on runsaammin. Tästä syystä selkä muodostaa eräänlaisen perusalueen, josta aina lähdetään liikkeelle. Vasta selän käsittelyn jälkeen tehdään muita käsittelyjä. HOITO Sidekudoshieronnassa käsitellään lihasten lähtö-ja kiinnityskohtia, lihaskalvoja, jänteitä, lihaskiinnikkeitä ja kalvojänteitä. Tässä hoitomuodossa käsittelyt tehdään yleensä alhaalta ylöspäin, keskeltä sivullepäin ja selkäpuolelta vatsapuolelle. Näin eräällä tavalla valmistellaan tahdosta riippumatonta hermostoa. Liian nopeasti ja rajusti tehty hoito voi aiheuttaa negatiivisia reaktiota ja potilaalle epämiellyttäviä tuntemuksia SIDEKUDOSHIERONNAN INDIKAATIOT JA KONTRAINDIKAATIOT Sidekudoshieronnalla pyritään tasapainottamaan tahdosta riippumatonta hermostoa, elvyttämään erityisesti verenkiertoa ja parantamaan toiminnallisia häiriöitä sisäelimissä. Tyypillisimpiä sidekudoshieronnan indikaatiota ovat erilaiset verenkiertojärjestelmän sairaudet ja häiriötilat, esim. verenpaine ja säärihaava (ei kuitenkaan ne tapaukset, joissa anatomisia muutoksia on jo tapahtunut esim.arterisclerosis) Sidekudoshieronnan kontraindikaatiot ovat yleensä samat kuin klassisessa hieronnassa eli pahanlaatuiset kasvaimet sekä yleensä kaikki akuutit tai nopeasti ja voimakkaasti etenevät sairaudet. Myös tuoreet vammat, verenvuototauti, myrkytystilat, raskaus ja kuukautiset ovat kaikki kontraindikaatioita. Sidekudoshieronnalla voidaan saada aikaan tulosta ja paranemista hyvinkin nopeasti esim. ummetustiloissa ja päänsäryissä. Mutta paraneminen voi viedä myös kauan aikaa. Sairaudet, jotka kehittyvät pitkän ajan kuluessa, eivät ole parannettavissa yhtäkkisesti vaan vaativat pitkän hoitojakson, jotta myös vaikutus ja paraneminen olisivat pysyvää. Ongelmana on kuitenkin se, että tämänpäivän ihminen, niin hoitaja kuin potilaskin, on kiireinen ja kärsimätön ja tulos pitäisi näkyä heti. Sidekudoshierontaa ei tulisi markkinoida minään hokkuspokkushoitona tai ihmeparantajana, vaan se on mielestäni erittäin varteenotettava vaihtoehto erilaisten verenkiertohäiriöiden ja sairauksien hoidossa. Se vaatii hoitajalta rehellistä asennoitumista ja vilpitöntä paneutumista työhönsä. HIEROJA 1 200727

TUTUSTUMISEN ARVOISTA Koonnut Minna Erkkilä LAIHDUTTAMISEN LOPPU Yhdeksän askelta pysyvään painonpudotukseen Lisbeth Stahre Töissä oli huono päivä, olo tuntuu kurjalta. Illaksi suklaata ja sipsejä - lohdutukseksi! Miksi syön väärin, vaikka tiedän, miten ja mitä pitäisi syödä? Miksi en voi vastustaa houkutusta työntää jotakin suuhuni? Miksi lihon laihduttuani aina uudestaan? Kaikki dieettejä kokeilleet tietävät, kuinka vaikea on laihduttaa ja pysyä uudessa painossa. Ylipainossa on viime kädessä kyse omakuvasta, stressistä ja negatiivista tunteista. Laihtuakseen pitää siksi tietää, miksi syö väärin ja saada syömisensä sen jälkeen hallintaan. Kirjassa esitellään yhdeksän askeleen konkreettinen ja helppotajuinen ohjelma siitä, kuinka vahvistat itsetuntoasi, muutat kielteisiä ajatusmallejasi, ratkaiset arjen ongelmia ja muutat syömiskäyttäytymistäsi pitkäjänteisesti. Kirjan ruokavalio-ohjelma sisältää raikkaita reseptejä, jotka sopivat koko perheelle. Suomalaiset lihovat lihomistaan ja ovat jo yksi lihavimmista kansoista. Tässä yksi vaihtoehto kevyempään elämään ja toivottavasti myös avain monen ikuisen laihduttajan lopulliseen onnistumiseen EDITA Ovh 28,50 ISBN 978-951-37-4757-2 Neurologia Seppo Soinila, Markku Kaste, Hannu Somer (toim.) Neurologian perustana oleva neurotiede voi kuvantamismenetelmien voimakkaan kehityksen ansiosta tarkastella elävän ihmisen aivoissa mm. kielen oppimista, tunteiden syntyä tai esteettisiä kokemuksia. Aivoinfarktin liuotushoidosta on tullut käypä hoito ja sen myötä neurologiasta entistä tärkeämpi osa päivystyslääketiedettä. Muistihäiriöiden, aivojen verenkierron ja ravinnon väliset suhteet ovat olleet vilkkaan tutkimuksen kohteena, ja dementian lääkehoidon indikaatiot ovat laajentuneet. Parkinsonin taudin lääkevalikoima on laajentunut ja sen kirurginen hoito on tullut uudelleen ajankohtaiseksi. Krooninen kipu on alettu ymmärtää aivosairaudeksi. MS-taudin hoitoon on saatu uusia tehokkaiksi osoitettuja lääkkeitä. Kirjan kaikki luvut on päivitetty ja radiologinen kuvaaineisto on perusteellisesti uudistettu. Uuteen painokseen on lisätty neuropsykiatriaa, neuroimmunologiaa, kliinistä neurofysiologiaa ja hermoston isotooppitutkimuksia käsittelevät luvut. Teos sisältää mm. kliinisen neuroanatomian, hermoston toiminnan, potilaan neurologisen tutkimisen, neurologiset oireet ja sairaudet kuten tajuttomuuden, sekavuuden, päänsäryt, huimauksen, kivun, muistihäiriöt ja dementian, ääreishermot ja niiden sairaudet, lihaksen ja hermo-lihasliitoksen sairaudet sekä neurologian erityiskysymykset. Kirjassa on paljon hierojien arkea koskevaa tietoa. Kannattaa tutustua! Duodecim 2006 Ovh. 89 ISBN 978-951-656-164-9 KOKOUSKUTSU Koulutettujen Hierojien Liitto ry.n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään pe 20.4.2007 klo 10.30 Imatralla, Imatran Kylpylässä. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 määräämät asiat. Kokoukseen osallistuneille liitto tarjoaa lounaan. Kaikki liiton jäsenet tervetulleita! HALLITUS URHEILUHIEROJAT RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS pidetään Imatran kylpylässä Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n opintopäivien yhteydessä lauantaina 21.4.2007 kello 12.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. HIEROJA 1 2007 28

HIEROJA 1 200729

HIEROJA 1 2007 30

SAUNAN LAUTEILLA HIEROJAT Koonnut Sanna Muukka...DA-DAA-DAADA-DAADA...HIKI PINTAAN TÄYTYY SAADA... Johnny Betanzos Kuka olet ja mistä tulet? Johnny Octavio Betanzos, Jämsä. Mistä ja koska valmistuit hierojaksi? Jyväskylän aikuiskoulutus keskuksesta (Jaiko). 1.6.2001 Miksi juuri hierojaksi? Mikä muu kuin hieroja, sinusta oli vähällä tulla? Koska pidän hierojan ammatista. Ei ollut muita vaihtoehtoja, koska olen jo vaatturi. Kuinka säännöllisesti käyt itse hieronnassa ja miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi? Silloin tällöin tulee hieronnassa käytyä. Pääasiassa liikunnalla. Miten olet markkinoinut itseäsi? Paikallisen lehden ja asiakkaiden kautta. Minkälaisia ohjelmia katsot TV:stä? Elokuvia ja urheilua. Minkä tyyppisestä ruoasta pidät ja lempiruokasi? Syön melkein mitä vain, mutta lempiruokani on kunnolla paistettu naudanliha pihvi. Entä salaisen paheesi? Ei tietääkseni ole. Minkä koet vastenmielisimmäksi työssäsi? Kun asiakas ei peru varaustaan ajoissa, tai ei peru ollenkaan. Minkälaisia luentoaiheita toivoisit KHL:n opintopäiville? Ja missä? Itse hoitoaiheet. Jyväskylässä. Kysymys, johon haluaisit vastauksen seuraavalta saunan lauteilla istujalta? Oletko tyytyväinen työhösi? Tämän Päivi Holopainen, Kauhajoelta halusi kysyä sinulta: Oletko ajan tasalla ammatissasi? Tavallaan, internetistä katson paljon uusia asioita, koska en juurikaan käy opintopäivillä. HIEROJA 1 200731

Hierojien ristikko 1/2007 Jouluristikon 4/2006 oikea ratkaisu sivulla 17. HIEROJA 1 2007 32