Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) 11 Helsingin ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikevalvonnan arviointiin ja ohjaukseen liittyvä selvityspyyntö HEL 2014-010845 T 11 02 00 Päätösehdotus päättää vastata Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön seuraavasti: Poikkeamat tarkastussuunnitelmasta ja riskitekijöiden arvioinnista sekä voimavaroista Aluehallintoviraston raportissa todetaan, että Helsingin alueen elintarvikevalvonnan haastavuus on maan mittakaavassa poikkeuksellista. Muuhun maahan verrattuna alueella on paljon maahanmuuttotaustaisia yrittäjiä, virtuaalihuoneistoja, ensisaapumistoimintaa, tapahtumia ja ulkomyyntiä. Valvonta-alueella kuluu muuta maata suurempi määrä työajasta ruokamyrkytysten selvittämiseen. Esimerkkinä tästä Helsinki on tehnyt vuonna 2012 neljänneksen koko maan ruokamyrkytysepäilyilmoituksista, mutta alueella asuu vain noin 10 % koko maan väestöstä. Aluehallintovirasto on antanut raportissaan seuraavat poikkeamat tarkastussuunnitelmasta ja riskitekijöiden arvioinnista sekä voimavaroista. 1. Tarkastussuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa ei riskiperusteisuus toteudu riittävästi. Valvonnan käytettävissä olevat henkilövoimavarat ohjaavat tarkastussuunnitelmaa. Tarkastustiheys ei ole tarkka eikä siten ole selkeästi verrattavissa valtakunnallisiin suosituksiin. Suunniteltujen tarkastusten kokonaislukumäärä jää alle Eviran velvoittavien suositusten. 2. Henkilövoimavaroja on valvontakohteiden lukumäärään ja niiden luonteeseen nähden selvästi liian vähän. Tarkastuksia suorittavien henkilöiden voimavaroissa on 20-36 henkilötyövuoden vaje. Suurimpana ongelmana aluehallintovirasto pitääkin valvonnan riittämättömiä resursseja, mistä johtuen elintarvikevalvontaa suunnitellaan ja toteutetaan resurssiperusteisesti eikä Eviran valtakunnallisia suosituksia noudateta. Raportissa on esitetty resurssivajeeksi 20-36 henkilötyövuoden vaje riippuen laskentatavasta. Ympäristökeskuksen oman arvion mukaan resurssivaje on ollut noin 10 tarkastajaa, mutta omassa arviossa kohteiden valvontatarve on arvioitu alhaisemmaksi kuin Eviran suosituksissa. Esimerkiksi ravintoloiden
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 2 (5) osalta oma arvio tarkastustarpeesta on yksi tarkastus vuodessa, kun Eviran arvio on ollut 1-4 tarkastusta. Elintarvikevalvontaan on täytetty vuonna 2013 yksi säästössä ollut tarkastajan virka. Vuonna 2014 on organisaatiomuutoksen yhteydessä täytetty yksi säästössä ollut tarkastajan virka sekä elintarvikemyymälätyksikön johtavan elintarviketarkastajan virka. Lisäresurssit ovat näkyneet suunnitelmallisten tarkastusten määrän ja sitä kautta valvontatulojen kasvuna. Elintarvikevalvonnasta saatiin vuonna 2014 noin 500 000 euron tulot. Elintarvikevalvontakohteiden lukumäärä on noussut lähes 10 % vuodesta 2012 vuoteen 2015. Vuonna 2012 elintarvikehuoneistoja oli 4812, kun vuonna 2015 niitä oli 5280. Nykytilanteessa Helsingin elintarvikevalvontakohteista vain osa pystytään valvomaan valtakunnallisten suositusten mukaan. Oiva-järjestelmän mukaisia tarkastuksia on tehty 1.5.2013 lähtien vähittäismyynti- ja tarjoilupaikkoihin. Näistä kohteista on vuoden 2014 loppuun mennessä tarkastettu 37 %. Ympäristökeskuksessa on pyritty lisäämään tarkastusten määrää muun muassa sähköistämällä toimintoja kuten elintarvikehuoneiston rekisteröimistä ja toiminnan vaihtumista koskeva lomake. Vuonna 2014 aloitettiin ruokamyrkytysilmoitusten sähköisen lomakkeen laatiminen. Suunnitelmallisten tarkastusten määrää on painotettu ympäristökeskuksen strategiassa ja tulospalkkiojärjestelmässä. Evira kehittää elintarvikevalvonnan mittareiden käyttöä ja vertailukelpoisten tilastojen saamista eri kuntien elintarvikevalvonnan toteuman osalta. Kuntien valvontatiedot siirtyvät kunnan valvontatietojärjestelmästä valtion keskitettyyn tietojärjestelmään. Vuoden 2014 tietojen siirto on tapahtunut sähköisesti elintarvikenäytteitä ja alkutuotannon tarkastustietoja lukuun ottamatta. Tarkastettua, vertailukelpoista tietoa vuodelta 2014 ei ole vielä saatavilla. Suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita elintarvikevalvonta on valtiollista. Pohjoismaista Ruotsissa on vastaavantyyppinen kunnallinen valvontajärjestelmä kuin Suomessa. Tukholmassa elintarvikevalvonnan tehtävissä (Stockholms stad, miljöförvaltningen) työskentelee 44 tarkastajaa, kolme eläinlääkäriä, osastopäällikkö, neljä yksikönpäällikköä sekä viisi hallintotyöntekijää. Tukholman elintarvikevalvontakohteiden lukumäärä on 7800, jolloin tarkastajaa kohden on 177 kohdetta. Helsingissä tarkastajia on 26, jolloin tarkastajaa kohden on 203 kohdetta.
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 3 (5) Aluehallintoviraston muut kehitysehdotukset Ympäristökeskuksen oman arvion mukaan esimerkiksi viiden elintarviketarkastajan vakanssin lisäys vähentäisi merkittävästi elintarvikevalvonnan resurssivajetta ja lisäisi nykyistä tarkastusmäärää 500-700 tarkastuksella vuodessa. Resurssilisäys kasvattaisi myös Helsingin kaupungin tuloja. Tällä hetkellä yhden tarkastajan työpanoksella saadaan noin 15 000 euron tulot, koska suunnitelmallinen elintarvikevalvonta on maksullista. Ympäristökeskukselle annettu talousarvioraami vuodelle 2016 on euromääräisesti sama kuin vuodelle 2015, eikä se mahdollista lisävakanssien esittämistä. Elintarvikevalvonnan resurssivaje on tarpeen vastaisuudessa ottaa huomioon ympäristölautakunnan käsitellessä talousarvioita ja -suunnitelmia. Raportissa on esitetty kehitysehdotuksia muun muassa elintarvikevalvontasuunnitelman sisällöstä, Eviran ohjaamien mittareiden käyttöönottamisesta, laitoskohtaisten valvontasuunnitelmien laatimisesta, Oiva-arviointien tasapuolisuudesta, kuntatietojärjestelmästä valtakunnalliseen KUTI-järjestelmään tehtyjen kirjausten oikeellisuuden varmistamisesta, omavalvontasuunnitelmien arvioinnista, elintarvikelain mukaisen toimivallan siirtoa koskevan delegointipäätöksen tarkentamisesta sekä terveysvaaraohjeen päivittämistä. Raportissa esitetään vahvuutena/hyvinä käytäntöinä pääkaupunkiseudun yhteiset näytteenottoprojektit, yhteisten linjojen hakemisen valvontakäytäntöihin mm. kuvien avulla kokouksissa, tarkastuspäivät, tekniset ohjeet Tarkastaja-järjestelmään liittyen, ruokamyrkytystiimi, toimijoille järjestetyt koulutus- ja keskustelutilaisuudet, projektiyhteenvedot ja julkaisut, päivystävä puhelin, osaamismatriisi ja henkilöstön osaamiskartoitukset sekä kohdekäynnillä annettu etukäteisohjeistus elintarviketietoasetuksesta. Yhteenvetona raportissa todetaan, että valvontayksiköllä on erittäin ammattitaitoinen henkilökunta. Henkilöstövoimavarojen puutteesta huolimatta valvontaa tehdään erittäin laadukkaasti ja ammattitaitoisesti. Raportissa esitetyt kehitysehdotukset on osin jo huomioitu Helsingin elintarvikevalvontasuunnitelmassa vuosille 2015-2019. Riskinarviointitermi on muutettu riskiluokitteluksi ja valvontasuunnitelmaan on lisätty kuvaus yksiköiden tarkastussuunnitelmista. On huomioitava, että ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman yhteisessä osiossa on kuvattu koko ympäristöterveydenhuollon valvonnalle yhteisiä asioita kuten kuvaus ympäristökeskuksen laatujärjestelmästä, koulutuksen seurannasta ja viestinnästä. Yhteistä osiota pitäisikin lukea rinnan
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 4 (5) elintarvikevalvontasuunnitelman kanssa. Elintarvikevalvontasuunnitelman osalta toiveena on valvontasuunnitelman sisällön keventäminen eikä laajentaminen. Valvontasuunnitelmaan ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää yksikkötai tarkastajakohtaisia tarkastussuunnitelmia, laatukäsikirjaa tai kaupungin omia talouden ja toiminnan seurantajärjestelmiä. Kohdevalvontaan liittyvä kehitysehdotus laitoskohtaisista valvontasuunnitelmista ja tarkastuskertomusten laatimiseen liittyvistä havainnoista on otettu huomioon vuoden 2015 alusta lähtien. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti Tarkastaja-järjestelmän kirjauksiin liittyen, jotta kuntajärjestelmästä valtakunnalliseen KUTIjärjestelmään siirtyvät tiedot olisivat mahdollisimman oikeita. Kehitysehdotus kohteiden paremmasta riskiluokituksesta otetaan huomioon, kun Eviran valtakunnallinen riskiluokitteluohje on valmistunut ja sen mukaiset muutokset on tehty Tarkastajajärjestelmään. Eviran riskiluokitusohje oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2014. Helsingissä on kerätty riskiluokitteluun tarvittavia tietoja kuten kohteiden asiakaspaikka- ja annosmääriä Tarkastajajärjestelmään, mutta riskiluokitusta ei ole mahdollista vielä edellä mainituista syistä johtuen tehdä. Tietotekniikan osalta ympäristökeskuksen tavoitteena on kehittää lähivuosina mobiilityöskentelyä siten, että Oiva-raportin laatiminen olisi mahdollista jo tarkastuskohteessa. Aluehallintovirasto on nostanut yhdeksi kehittämiskohteeksi toimijoiden samanarvoisen kohtelun Oiva-tarkastusten osalta. Toimijoiden tasapuolista kohtelua on pyritty varmistamaan sopimalla ns. pakollisten tarkastettavien kohtien lisäksi yhteisesti muut tarkastettavat kohdat. Henkilöstön koulutukseen on panostettu osallistumalla sekä Eviran järjestämään koulutukseen että käymällä Oiva-ohjeita ja arvioita säännöllisesti läpi tarkastushenkilöstön kanssa esimerkkien ja valokuvien avulla. Helsingissä Oiva-arvosanojen jakaumassa on C- arvioiden (korjattavaa) osuus ollut vuonna 2014 21 %, mikä on hieman enemmän kuin valtakunnallisesti. Eviran järjestämissä Oivakoulutuksissa on toistuvasti korostettu kokonaisuuden vaikutusta arvioon. Tämän vuoksi yksittäisestä pienehköstä epäkohdasta palvelumyyntihenkilön korujen osalta on annettu arvosana B (hyvä) eikä arvosanaa C (korjattavaa), joka johtaisi uusintatarkastukseen. Elintarvikelain mukaisen toimivallan siirtoon koskevaa päätöstä koskevat kehitysehdotukset otetaan huomioon delegointipäätöksen päivityksen yhteydessä vuoden 2015 aikana. Terveysvaaraohje on päivitetty ympäristökeskuksen valmiussuunnitelman yhteydessä
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 5 (5) Esittelijän perustelut joulukuussa 2014. Ruokamyrkytysnäytteiden määrään liittyvä ohjeistus tarkistetaan toimintaohjeen päivityksen yhteydessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosastoon arviointi- ja ohjauskäyntejä lokakuussa 2014. Arvioinnilla havaittiin poikkeamia, joihin on pyydetty selvitystä. Aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupunkia toimittamaan selvityksen raportissa todettujen poikkeamien korjaamisesta ja niiden korjaamisen aikataulusta sekä korjaamisesta vastuussa olevasta tahosta 31.3.2015 mennessä. Lisäksi aluehallintovirasto pyytää toimittamaan aluehallintoviranomaiselle tiedon siitä, kun havaitut poikkeamat on korjattu. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Riikka Åberg, elintarviketurvallisuuspäällikkö, puhelin: +358 9 310 32010 riikka.aberg(a)hel.fi Liitteet 1 ESAVI:n selvityspyyntö, Helsingin ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikevalvonnan arviointi ja ohjaus 2 ESAVI:n selvityspyyntö, Helsingin ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikevalvonnan arviointi ja ohjaus Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka) Elintarviketurvallisuusosasto