Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Metsäohjelma

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

Luonnonhoidon hankehaku

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista


Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

50 % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

Yleistä. Suunnitelmien maastotyöt on tehty huolella, mikä näkyy muun muassa onnistumisena kuvioinneissa sekä kasvupaikkojen määrittämisessä.

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Suomen metsien inventointi

Taimikonhoidon perusteet.

Maskun hautausmaan maisemakävely

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Lauttasaaren aluesuunnitelman luonnonhoito-osuuden vuorovaikutusselvitys

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Lahden kaupungin omistamien metsien. hoito- ja käyttöperiaatteet

Toimenpiteet kuvioittain

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Metsänhoito. Metsänomistajat

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

PIONEERIPUISTO METSÄNHOITOSUUNNITELMA

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Mielakan metsäilta

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Korpien luontainen uudistaminen

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Transkriptio:

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto

Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan, koska ne on kaavoitettu ulkoilu- ja virkistysalueiksi, jolloin niiden tulee olla turvallisia ja viihtyisiä ulkoiluympäristöjä. Metsien hoidon tavoitteena on ylläpitää ja kehittää metsiä eriikäisrakenteisina eli sellaisina metsinä, joissa on samalla alueella eri-ikäisiä ja eri puulajeista koostuvia metsiä. Metsien hoitotapa on luonnonmukainen, metsäntuntu säilyy ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan mm. jättämällä tiheikköjä ja lahopuuta metsiin. Toimenpiteet, joilla eri-ikäisrakennetta metsiin saadaan ovat: harvennus, nuoren metsän harvennus, yksittäisten puiden poisto, metsän uudistaminen väljentämällä, uudistaminen luontaisesti latvusaukoilla, männyn ja koivun luontainen uudistaminen, uudistaminen pienaukolla istuttaen, taimikon vapauttaminen, pienpuuston harvennus ja taimikonhoito.

Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä olevat luonnon arvokohteet on tunnistettu ja otettu huomioon suunnittelussa. Metsäisiä luonnonsuojelualueita hoidetaan erillisten hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden lisäksi Keskuspuiston alueelle on suunnitelmaan rajattu arvometsiksi luonnon monimuotoisuudelta arvokkaita metsäalueita hoitoluokkaan C5, jolloin ne jätetään hoidon ulkopuolelle tai niitä hoidetaan kohteen arvoja säilyttäen. Näillä alueilla esiintyy mm. vanhojen metsien arvoja tai muita erityisiä luontoarvoja. Ne metsäkuviot, joille ei ole esitetty hoitotoimenpiteitä jätetään suunnitelmakauden ajaksi hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Toimenpide voidaan toteuttaa koko kuviolla eli käsiteltävällä alueella tai vain osalla kuviota.

Harvennus Harvennus parantaa varttuneen tai eriikäisrakenteisen puuston kasvuedellytyksiä lisäämällä metsään jätettäville puille kasvutilaa. Se parantaa myös nuorempien puiden syntyä ja kasvua tuoden metsään kerroksellisuutta. Harvennuksessa poistetaan eri kokoisia puita ja muodostetaan kasvutilaa kookkaiden ja vanhempien puiden alla oleville nuoremmille puille ja taimiryhmille. Harvennuksen voimakkuutta vaihdellaan luonnonmukaisesti ja samassa yhteydessä tehdään myös pienpuuston harvennus. Toimenpide parantaa kulkukelpoisuutta metsässä, avartaa maisemaa ja edistää aluskasvillisuuden kasvua. Metsään kasvamaan jäävä puusto koostuu kasvupaikalle sopivista eri puulajeista. Metsään jätetään kuollutta puuta lahopuuksi ja tiheitä kohtia luonnon monimuotoisuutta turvaamaan. Vanhemman puuston harvennuksella eli puuston väljennyksellä parannetaan metsän luontaisen uudistamisen edellytyksiä koska uusille taimille muodostuu kasvutilaa.

Nuoren metsän harvennus Nuoren metsän kasvuolosuhteita parannetaan lisäämällä puille kasvutilaa. Toimenpide parantaa kulkukelpoisuutta metsässä, avartaa maisemaa ja edistää aluskasvillisuuden kasvua. Myös uusille taimille muodostuu kasvutilaa. Metsään kasvamaan jäävä puusto koostuu kasvupaikalle sopivista eri puulajeista. Nuoren metsän harvennuksen yhteydessä tehdään myös pienpuuston eli vallitsevaa puustoa nuoremman puuston ja taimien harvennus. Metsään jätetään lahopuuta ja tiheämpiä kohtia luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.

Yksittäisten puiden poisto Heikentyneitä ja kuolleita yksitäisiä puita poistetaan ulkoilureittien ja tonttien reunoilta turvallisuuden takia. Myös kauempana reiteistä olevia puita poistetaan yksittäin metsän uudistamisen yhteydessä. Osa kaadettavista puista voidaan jättää maisemaan sopiviin kohtiin maahan lahopuuksi luonnon monimuotoisuutta turvaamaan. Ulkoilureittien varsilla tehdään myös usein pienpuuston harvennus samalla kertaa.

Metsän uudistaminen väljentämällä Uudistamistarpeessa olevaa metsää harvennetaan niin väljäksi, että uusia taimia pääsee kasvamaan paikalla olevan puuston siementämänä. Toimenpide sopii jo valmiiksi eriikäisrakenteisiin metsiin, jossa luontaisten taimien syntymiselle on hyvät edellytykset.

Uudistaminen luontaisesti latvusaukoilla Toimenpiteessä poistetaan uudistettavaa vanhempaa puustoa metsään syntyneiden taimiryhmien ympäriltä ja muodostetaan tilaa syntyville taimille. Tehtävät latvusaukot ovat pienaukkoja pienialaisempia. Latvusaukkoja käytetään ensisijassa kuusen luontaiseen uudistamiseen ja muille puulajeille niille sopivissa olosuhteissa. Jos luontaisia taimia syntyy liian vähän, voidaan taimikkoa täydentää istuttamalla.

Männyn ja koivun luontainen uudistaminen Mänty- tai koivuvaltaista metsää harvennetaan hyvin harvapuustoiseksi. Toimenpiteellä saadaan uutta puusukupolvea metsikössä jo olevan puuston siemenistä. Uudistaminen onnistuu hyvin karummilla mäntyvaltaisilla kasvupaikoilla. Myös koivut uudistuvat hyvin luontaisesti väljässä metsässä, varsinkin kun maanpintaa käsitellään siten, että siemenet pääsevät itämään hyvin.

Uudistaminen pienaukolla istuttaen Uudistettavaan metsään tehdään enintään 0,3 hehtaarin kokoinen pienaukko, johon istutetaan kasvupaikalle sopivia taimia. Maanpintaan voidaan tehdä taimille kasvupaikkoja kevyesti maata kääntämällä taimien ensimmäisen kasvukauden olosuhteiden parantamiseksi. Istutettavalle alueelle jätetään elinvoimaisia sopivan puulajin taimiryhmiä, jos niitä on. Pihlajavesakko ja muu taimia haittaava kasvillisuus raivataan pienaukolta pois. Pienaukolle jätetään kuollutta puuta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Näkymän avaus tai muu erikoistoimenpide Toimenpide tehdään ulkoilu- ja virkistysalueilla kohtiin, joissa halutaan avata näkymää esimerkiksi ulkoilureitiltä avoimeen peltomaisemaan, merelle tai järvelle tai reiteiltä metsän sisään. Toimenpide voi olla myös lähimaisemassa tehtävä puiden poisto, jolla otetaan esille kauniita yksityiskohtia kuten komeita jalopuita tai vanhoja petäjiä.

Taimikon vapauttaminen Luontaisesti uudistunut tai istutettu männyn tai koivun taimikko kasvaa paremmin, kun sen päällä olevia kookkaita puita poistetaan varjostamasta. Osa kookkaista männyistä tai muista järeistä puista jätetään maisemapuiksi ja tulevaisuuden lahopuuksi. Metsään jätetään myös kuollutta puuta lahopuuksi luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.

Pienpuuston harvennus Pienpuustoa eli metsässä kasvavaa nuorta puustoa, puuntaimia ja vesakkoa harvennetaan metsän kookkaamman puuston alla. Toimenpide parantaa kulkukelpoisuutta metsässä, avartaa maisemaa ja edistää aluskasvillisuuden kasvua. Pienpuuston harvennuksessa tehdään kasvutilaa metsän uudeksi puusukupolveksi kasvatettaville nuorille taimille. Toimenpide tehdään samanaikaisesti harvennuksien sekä luontaiseen uudistamiseen liittyvien hakkuiden kanssa. Pienpuuston harvennusta tehdään yleisimmin ulkoilureittien varsilla.

Taimikon hoito Taimikon hoidossa poistetaan uudistamisella perustetun taimikon kasvua haittaava tiheä vesakko. Yleisimmin taimikosta poistetaan pihlajavesakkoa. Uudistettavien taimien lisäksi sekapuustoksi voidaan jättää muitakin puulajeja, varsinkin taimikon harvempiin kohtiin.