Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan ohjaus Erityishakkuut Risto Savolainen Metsä- ja Viherpäivät 2012 Kuvat Risto Savolainen ellei erikseen mainita 1
Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,2milj. ha Yleiset vesialueet 3,4 milj. ha Yhteensä 12,6 milj. ha Metsämaan omistus Suomessa Valtio (Metsähallitus) Yhtiöt Muut Yksityiset metsänomistajat 2
Liiketoiminnan tunnuslukuja 2011 Liikevaihto 369,0 milj. Tulos 103,8 milj. Tuloutus valtiolle 110,0 milj. <<< Muut hyödyt (YYV panostukset) 58 milj. <<< Henkilötyövuosia 1 346 htv Liikevaihdon jakautuminen toiminnoittain Metsätalous Luontomatkailu Siemen- ja taimituotanto Tontinvuokraus Maa-aineskauppa 3
Toimivat suunnittelujärjestelmät - Pohjana ajantasainen tieto luonnonvaroista - Paikkatietojärjestelmässä n. 1,5 miljoonan metsä- ym. kuvion tiedot Toimenpidesuunnittelu työkohteille Hoidon ja käytön suunnittelu erityiskohteille Ekologinen tarkastelu osa-alueille Luonnonvarasuunnittelu suuralueille 4
Vuorovaikutteinen toimintatapa Erilaisia valtion maihin ja vesiin kohdistuvia tarpeita sovitetaan yhteen avoimesti keskustellen. Käytössä osallistava suunnittelutapa - kansalaiset ja sidosryhmät järjestelmällisesti mukaan suunnitteluprosessiin (luonnonvarasuunnittelu, hoito- ja käyttösuunnittelu) - myös jokapäiväinen suunnittelutyö vuorovaikutteista. Alueelliset neuvottelukunnat Porotalouden ja Metsähallituksen väliset neuvottelut 5
Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan ohjaus Ympäristöopas Metsänhoito-ohje Paikkatiedot ja maankäytön suunnittelu Alueelliset hoito- ja käyttösuunnitelmat (HKS) Vuorovaikutteinen suunnittelu Kirjaamaton työn hienosäätö Puunjuuritason yhteistyö Koulutus Visualisointi apuna tärkeissä kohteissa Jussi Päivinen 6
Metsänuudistaminen, taimikonhoito, kasvatushakkuut Metsän rakennetta monipuolistetaan säästöpuu- ja alikasvosryhmillä Raivataan ainoastaan taimettumista, metsänviljelyä tai puunkorjuuta selvästi haittaava alikasvos - hallittua hoitamattomuutta Säästetään pienialaisia tiheikköjä Ylläpidetään lehtipuusekoitusta Säästetään kuollutta puustoa Lauri Karvonen
Hakkuutavan valinta Tavanomaiset talousmetsät (90 %) Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet, erityiset arvot peitteisyyden säilyttämiseksi (10 %) virkistyskäytön kohteet (retkeilyalueet, virkistys- ja maisemametsät, kaavoituskohteet) monimuotoisuuden kohteet (ekologiset yhteydet ja monimuotoisuuden erityisalueet, ympäristöarvometsät) metson soidinpaikat porotalouden kohteet Erityishakkuu, liukuva uudistamisvaihe Säästöpuuhakkuu Väljennyshakkuu Pienaukkohakkuu Erirakenteistava hakkuu
Kaaviossa peitteisyys käsiteltävässä metsikössä; vrt. tilanne maisematasolla
Väljennyshakkuu Kiertoaikaa jatketaan, puusto järeytyy (nykyiset taloudelliset kiertoajat alhaiset!) Hakkuu ylläpitää puuston elinvoimaisuutta ja lisää maisemaarvoa Edistää luontaista uudistumista Toteutuksessa pyritään lisäämään metsän rakenteellista vaihtelua, vältetään kaavamaisuutta Virpi Poutanen 10
Säästöpuuhakkuu Erityiskohteissa säästöpuita jätetään tavanomaista enemmän Määrää vaihdellaan (5-50 m3/ha) kohteen mahdollisuuksien ja tavoitteiden mukaan Kyse säästöpuuhakkuusta, kun tavoite vähintään 20 m3/ha Lauri Karvonen (ylhäällä), Erkki Hallman
Pienaukkohakkuiden periaate Vaiheittain toteutettavin pienaukkohakkuin metsikön rakenne pyritään muodostamaan erirakenteiseksi metsämosaiikiksi Pitkä aikajänne 12
Pienaukkohakkuun toteutustapa Kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia aukkoja, reunoja pehmentäen Pohjois-Suomessa ylärajana 1 ha (Kainuussa 0,5 ha, LVS) Tarvittaessa kevyt muokkaus Yleensä luontainen uudistaminen, tarvittaessa viljely Lauri Karvonen (ylhäällä), Niklas Björkqvist 13
Erityishakkuiden yhdistelmät Esim. pienaukkoja ja muu metsikön puusto väljennetään Kuvassa liukuvarajaista uudistamista ja poimintahakkuuta Evon Ilvesreitillä 14
Työjälki Metsäkone ei ole syyllinen ; vikaa voi olla mm. koneen kuljettajassa tai työn ajankohdassa. 15
Käytännön kokemuksia Kokemukset lyhyeltä ajanjaksolta (alle 10 v), Kainuu ja Länsi-Lappi eniten. Pienaukkohakkuista ensimmäinen hakkuukerta; seuraavat 10-20 v välein Ekologisia hyötyjä: lahopuustoa, peitteisyyttä, yhteyksien ylläpitoa, pieniä uudistusaloja, kerroksellisuutta, riistatiheikköjä (+ muu lajisto) Maisemallisia hyötyjä: peitteisyyttä, etenkin kiertoajan jatkaminen ja pienaukoin uudistaminen, säästöpuut ja säästöpuuryhmät Talousvaikutuksia: hakkuumäärien laskua (30-40 %) ja lievää kustannusten nousua (10 %), uudistuminen ja taimien alkukehitys hidastuu 16
17
Miellyttävä metsä Kulkukelpoisuutta, avaria näkymiä, vaihtelua järeydessä ja puulajisuhteissa Uudistusalat myötäilevät maastoa ja ovat pääsääntöisesti pienialaisia tai sellaiselta vaikuttavia Työjäljet ovat huomaamattomia Odotukset täyttyvät Ari Holappa 18