KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

MAISEMA JA ALUEIDEN KÄYTTÖ 5op syyslukukausi Varpu Mikola

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Salon seudun maisemat

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

Yksittäispuut ja puukujanteet

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

Puoliavoimena hoidettava tai puoliavoimeksi raivattava alue. Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus Selvitys suunnittelualueen oloista

Mansikkaniemen asemakaava

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Monimuotoisuuden suojelu

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

TERVEISIÄ TARVAALASTA

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Ympäristösopimukset:

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon Mäntsälä

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

Ihmisen paras ympäristö Häme

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset


Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

LAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Perinnemaisemien hoito

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6. Maakuntahallitus

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely Auli hirvonen

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

Utula Raportti kyläkävelystä

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys

Elinvoimainen kylä. Kaupunkisuunnittelun seminaari VII Oulu Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

Lavilan makasiini Kirkkotien varrella

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi.

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

Lataa Kylän linnut - Mauri Leivo. Lataa

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu Auli hirvonen

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Transkriptio:

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009

Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue 7 Puoliavoimena hoidettava tai puoliavoimeksi raivattava alue 7 Rantojen hoito 10 Reunavyöhykkeet, saarekkeet ja puuryhmät 12 Kiviaidat ja -kasat 14 Pienvedet 14 Metsien hoito 15 Yksittäispuut ja puukujanteet 17 Rakennettu ympäristö 18 Tärkeät näkymät 20 Perinnemaisemat 20 Muinaisjäännökset 21 Suojelualueet 21 Maisemanhoitoon myönnettävät tuet ja avustukset 21 Liitteenä maisemanhoitokartat 2

Maisemanhoidon tavoitteet Maaseutumaisema syntyy maatalouden toiminnasta. Maataloutta ei ole vain ravinnon- tai puuntuotanto, vaan enenevässä määrin myös hoidetun maiseman ja matkailuympäristön tuotanto, luonnon monimuotoisuuden ja maiseman historian säilyttäminen sekä elinvoimaisen maaseudun ylläpitäminen. Maatalous luo maaseudulle sen vetovoiman, joka houkuttelee alueelle uusia asukkaita ja matkailijoita. Hoidettu maisema on merkki elinvoimaisesta yhteisöstä, jossa maanviljelijät, yrittäjät ja asukkaat toimivat yhdessä paremman elinympäristön luomiseksi. Maisema on muotoutunut paikallisten luonnonolosuhteiden mukaan. Maaperä, ilmasto, vesisuhteet ja kasvupaikkatekijät ovat määränneet viljelyalueiden sekä asutuksen sijoittumisen. Viljelymaiseman, metsän, vesistöjen ja rakennusten sijoittuminen suhteessa toisiinsa muodostaa maiseman paikalliset ominaispiirteet. Maiseman hoidon tavoitteena on vahvistaa näitä ominaispiirteitä sekä lisätä maiseman avoimuutta ja monipuolisuutta. Tärkeä tavoite on myös hoitaa ja säilyttää maisemallisesti, historiallisesti sekä kulttuurisesti arvokkaita kohteita ja maisemakokonaisuuksia. Tämä maisemanhoitosuunnitelma on tehty maastokäyntien sekä maisemaselvityksen pohjalta. Maisemaselvityksessä on perehdytty kylän luonnonolosuhteisiin, historiaan sekä nykytilanteeseen. Maisemaselvityksen aineisto tulee kyläläisten nähtäville ja käyttöön tämän syksyn aikana. Kangaslahden maisemalle tyypillisiä ovat pitkät näkymät peltojen yli ja edelleen ympäröivään vaaramaisemaan. 3

4

Maisemanhoidon painopisteet Kangaslahti on hyvin kaunis ja yhtenäinen kylä, jonka maisemaa uudisrakentaminen tai maatalouden rakennemuutos eivät ole pilanneet. Hoidetut tilakeskukset ovat sijoittuneet maisemaan kauniisti. Pellot ovat keskittyneet lahden rannalle, ja niitä kehystää metsä. Paikoin perinteinen järjestys on järkkynyt peltojen metsityksen myötä. On ristiriitaista, että samaan aikaan toisaalle on raivattu uutta viljelysmaata. Lahden rannan peltoja ei jatkossa tule metsittää, sillä järvelle avautuva yhtenäinen peltomaisema muodostaa Kangaslahden kulttuurimaiseman ytimen. Näköyhteys tien, pellon ja järven välillä on hyvin tärkeä. Kylässä on paljon raivattavaa rantaa ja tienpiennarta, jotta maisema saadaan avoimemmaksi ja tärkeät näkymät esiin. Harsukangas ja Syvä-Kankainen edustavat arvokasta harjuluontoa. Syvä-Kankaisen rannat tulee säilyttää luonnontilaisina, ja mahdollinen uudisrakentaminen sijoittaa riittävän kauas rannasta, jotta se ei aiheuta muutoksia rantavyöhykkeeseen. Myös hiekkakankaasta kohoavan harjun kohdalla tulisi metsä jättää täysin luonnontilaan. Koko Harsukankaan metsänhoidossa tulee huomioida maisemalliset näkökohdat, sillä harjuluonto on hyvin hitaasti uusiutuvaa, ja sen virkistys- ja luonnonarvot ovat metsätaloudesta saatavaa tuottoa korkeammat. vasemmalla ylhäällä: Saavuttaessa Kangaslahteen pohjoisesta näyttää kylä heti parhaat puolensa Pirttipurontien risteyksessä. ylimpänä: Syvä-Kankaisen rannat ovat pääosin kauniin metsäiset, ja järvi on rantarakentamisesta huolimatta säilynyt erämaaluonteisena. Rannalle rakennettaessa tulee rakennuksen ja järven väliin jättää riittävän leveä metsäkaistale, jotta uudet rakennukset eivät herätä huomiota vesimaisemassa. vasemmalla keskellä: Kylän näkyvä rakennuskanta muodostuu pääasiassa peltojen ympäröimistä tilakeskuksista. keskellä: Kulttuurimaiseman säilyttämisen kannalta on harmillista, että rantapeltoja jatkuvasti metsitetään. vasemmalla alhaalla: Järvelle peltojen yli aukeavat maisemat ovat upeat, mutta monin paikoin - kuten kuvassa - umpeenkasvaneet. alla: Harsukankaan supat ovat arvokkaita luonnonmuodostelmia, joiden ympäristö tulisi aina säilyttää luonnontilaisena. 5