Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu



Samankaltaiset tiedostot
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Taimikonhoidon perusteet.

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Energiapuun kasvatus

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Liite 5 Harvennusmallit

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

n.20,5 ha

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsän uudistaminen.

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

METSÄ SUUNNITELMÄ

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Suomen metsien inventointi

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Älä sorru alaharvennukseen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Yhteensä Mänty Kuusi

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

UPM Metsäsuunnitelma

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

UPM Metsäsuunnitelma

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Uudistamistuloksen varmistaminen

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Muuttuva metsäsuunnittelu

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

UPM Metsäsuunnitelma

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Energiapuu ja metsänhoito

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

UPM Metsäsuunnitelma

Transkriptio:

Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu

Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron aikana tehdään uudistusta, taimikonhoitoa, ensiharvennusta, harvennushakkuita ja päätehakkuuta 2

Metsätulojen nykyarvo OMT-kuusikko Etelä-Suomessa Uudistaminen Ikä 0 Tulot / kustannukset -1 000 Nettotulojen nykyarvo 3 % -1 000 Taimikonhoito 10-300 -204 Ensiharvennus 30 800 329 2. harvennus 45 2 850 754 Päätehakkuu 70 15 000 2 196 3 Yhteensä 17 350 2 075

Puuston tilavuuden kehittyminen kiertoaikana 300 250 200 150 tilavuus ikä 100 50 4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Uudistamiskypsyys Alue ja sen lämpösumma Pohjois-Suomi 750 1 000 d.d. Väli-Suomi 1 000 1 200 d.d. Etelä-Suomi Yli 1 2000 d.d. Puuston keski-ikä, vuotta Mänty Tuore kangas 90 120 80 100 70 90 Kuivahko kangas 100 130 90 110 80 100 Kuiva kangas 120 150 100 130 90 120 Kuusi Lehtomainen kangas 100 130 70 90 70 90 Tuore kangas 110 130 80 100 70 90 Raudus- ja hieskoivu Kaikki 5 kasvupaikat 50-60 60-70 60-70

Uudistamiskypsyys Alue ja sen lämpösumma Pohjois-Suomi 750 1 000 d.d. Väli-Suomi 1 000 1 200 d.d. Etelä-Suomi Yli 1 2000 d.d. Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta, cm Mänty Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas 23 27 22 26 21 25 24 28 23 27 22 25 26 32 25 30 22 26 Kuusi Lehtomainen kangas Tuore kangas 23 26 22 25 26 30 25 28 28 32 26 30 Rauduskoivu Lehtomainen kangas Tuore kangas 6 Hieskoivu Kaikki kasvupaikat 21 33 21 33 19 21 27 30 26 28 22 25 28 32 27 30 23 27

Uudistettavan puuston valinta Nyrkkisääntö: Kullekin kasvupaikalle sopiva puulaji! karut, kuivat ja kuivahkot kankaat: mänty tuoreet kankaat: kuusi, mänty, koivu lehtomaiset kankaat: kuusi, koivu, 7

Taloudellinen kannattavuus Eri puulajien suhteellinen kannattavuus eteläsuomessa, tuoreella kankaalla. Hakkuutulojen nykyarvo 3 % korolla 120 100 80 60 Sarja1 40 20 0 1 2 3 4 8 Kuusi Mänty Rauduskoivu Hieskoivu

Kuusen kasvatusvaihtoehdot Kasvatusmalli Kasvupaikat Taimikon harvennus Harvennuksen ajoittaminen ja harvennustapa Puun laatu ja uudistamisjä reys Perusmalli OMT MT 3-4m valtapit. 1600-1800 kpl/ha Ensiharvennus 12-16 m valtapit. 900-1000 kpl/ha 2. Harvennus ala- tai yläharvennuksena Keskimääräi nen tukki ja kuitupuu, järeähkö kuitupuu jo 1.harvenn. 22-28 cm Järeä tukkipuu OMT 3-4 m valtapit. N. 1800 kpl/ha Ensiharvennus 12-16 m valtapit. 900-1000 kpl/ha 2. Harvennus alaharvennuksena 3. harvennus ala- tai yläharvennuksena Järeää tukkipuuta ja sorvityveä 26-32 cm 9 Lyhyt kiertoaika OMT 3-4 m valtapit. 1400-1500 kpl/ha Ensiharvennus 15-17m valtapit. 800-900 runkoa/ha, alaharvennus Tukkipuuta ja runsaasti kuitupuuta 23-25 cm

Männyn kasvatusvaihtoehdot Kasvatusmallit Kasvupaikat ja uudistamismen etelmät Taimikon harvennus Harvennuksen ajoittaminen ja harvennustapa Puun laatu ja uudistamisjär eys Perusmalli MT, istutus VT, kylvö ja istutus 5-7 m valtapit. 1800-2000 kpl/ha Ensi- laatuharvennus 13-15 m valtapit. 900-1000 kpl/ha 2. Harvennus alaharvennuksena 3. Harvennus ala- tai yläharvennuksena Keskimääräin en tukki, järeähkö kuitupuu jo 1.harvenn. 23-28 cm Laatupuun kasvatus VT, kylvö CT, kylvö tai luontainen 5-7 m valtapit. 2000-2500 kpl/ha Ensi- laatuharvennus 13-15 m valtapit. 1000-1200 kpl/ha 2. ja 3. harvennus alatai yläharvennuksena Hyvälaatuine n tukki 25-30 cm 10 Intensiivinen kasvatus MT, VT 5-7 m valtapit. 1800-2000 kpl/ha Pystykarsinta Laatuharvennus 10-12m valtapit. N. 700 runkoa/ha 2. harvennus alaharvennuksena Oksaton järeä tyvitukki 25-32 cm

Koivun kasvatus Rauduskoivusta korkealaatuista tukkipuuta lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla 1. Istutuskoivikossa 2. Sekapuustona kuusen kanssa 3. Kaksijaksoisissa koivu-kuusi sekametsissä Hieskoivusta kuitupuuta turvemailla ja sekapuuna, koivun energiakäyttö lisääntyy 11

Metsämaan muokkaus Äestys, Mänty luontainen tai kylvö. Joskus kuusi Laikutus, mänty, koivu, kuusi Laikkumätästys, kuusi Ojitusmätästys, kuusi ja mänty 12

Taimikko Pieni taimikko: T1 keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: T2 keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen taimikko: Y1 Metsikössä on kaksi latvuskerrosta. 13 Taimikko voi syntyä luontaisesti, kylvämällä tai istuttamalla.

Taimikonhoidon tarkoitus Poistaa kasvatettavaa puustoa uhkaavat kilpailevat taimet Ohjailla puulajisuhteita Turvata Metsän kasvukyky Nopeuttaa puuston järeytymistä. Lyhentää metsikön kiertoaikaa ja parantaa metsänkasvatuksen kannattavuutta 14

Taimikon varhaishoito Raivataan haittaava lehtipuusto taimen ympäriltä noin metrin etäisyydeltä Karuilla mailla tai kylvötaimikoissa poistetaan kaikki lehtipuusto. Istutuskoivikoita perataan vain tarvittaessa. 15

Taimikonhoidon Taloudellinen merkitys Taimikonhoidon laiminlyönnin suhteellinen vaikutus metsän tuotokseen kiertoaikana 120 100 80 60 Sarja1 40 20 0 1 2 3 4 5 16 Onnistunut taimikonhoito Kasvu -13% Kantorahatulojen nykyarvo(3%) 38%

Taimikonhoidon suositustiheydet Runkoluku taimikonhoidon jälkeen. Kuusikko: 1600-1800 kpl/ha Männikkö: 1800-2500 kpl/ha Rauduskoivikko: 1600 kpl/ha Hieskoivikko: 2000 kpl/ha 17

Taimikonhoidossa säästetään Laadultaan parhaimmat puut (suorat, terveet rungot) Kasvupaikalle sopivia puulajeja Puut, joita kasvatetaan ensiharvennukseen asti. Poistetaan huonolaatuisia, etukasvuisia ja taimikonkasvua haittaavia puita Koivut pois kuusikon päältä! 18

Harvennushakkuut Kehitysluokka 02: Rinnankorkeusläpimitta enintään 16 cm, muta vähintään 8 cm Havupuilla valtapituus yli 7m ja lehtipuilla yli 9m Ensiharvennus 19 Kehitysluokka 03: Rinnankorkeudelta yli 16 cm, mutta kuitenkin alle uudistamisrajan. Harvennushakkuut

Harventamattomassa metsikössä Liian kova kilpailu kasvutilasta, valosta ja ravinteista Alaoksat kuolevat, latvukset supistuvat Hävinneet puut heikkenevät ja parhaatkin kärsivät Aiheutuu laatu- ja kasvutappioita! 20

Ensiharvennus Kun puissa on elävää latvusta Männyllä 40 % Kuusella 50 % Koivulla 50 % Jos metsä on kasvanut liian tiheässä, harvennetaan aikaisemmin ja vähän lievemmin. 21 Turvaa elinvoimaisuuden. Lisää myöhempien hakkuiden tukkisaantoa. Harvennuksen jälkeen runkoluku 800 1200 r/ha

Myöhemmät harvennukset Sopivan ajankohdan arviointiin käytetään harvennusmalleja Usein 10-25 vuotta ensiharvennuksen jälkeen Tavoitellaan järeää tukkipuuta! 22

Lannoitus Kannattavin yksittäinen metsänhoitotoimenpide. 15-20 % vuotuinen tuotto 7 8 Vuoden ajalta. Verovähennyskelpoinen. Edellyttää, että metsä on hoidettu hyvin. 23 Lisää puustopääomaa, arvokasvua ja lyhentää kiertoaikaa.