Luontomatkailun kohdealueen valinta



Samankaltaiset tiedostot
Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Inari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Matkatoimistokysely Venäjällä

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Luonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio

LUONTOMATKOIHIN OSALLISTUMINEN JA RETKEILYALUEVALINTAAN POHJOIS-SUOMESSA VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto

Talviulkoilun sopeutuminen lumettomiin talviin

Kittilän matkailuyrityskysely

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Katsauksia tuloksiin

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Kotimaan matkailu Suomitutka-paneeli Tammikuu 2018

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja

Ulkoilun tulevaisuuden kuvat ja ennusteet Suomessa

KARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMATKAILUSSA

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi

Revontultentien reitti: Tornio Ylitornio Pello Kolari Muonio Karesuvanto Kilpisjärvi

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Masterplan. Ympärivuotisuus. Visio Strategiset päätavoitteet. Kehittämissuunnitelmat

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Kävijäprofiili Nettiasunto.com

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

SHKY Laske+elijatutkimus. Toukokuu 2016

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Kävijäprofiili Plaza.fi/Dome

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

Ulkoilututkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, LVVI2 -tutkimus

Yksityisteiden rakentaminen ja ylläpito. Tiina Walin-Jatkola tieisännöitsijä Lapin 57. Metsätalouspäivät Levi

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Kansallispuistojen luokitus

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

KANSAINVÄLISEN MASSA MATKAILUN EDELLYTYKSIÄ

Kävijäprofiili Plaza.fi/Muropaketti

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Metsien monikäytön arvottaminen

Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet

700 MHz:n taajuusmuutos. Sant tekniikkapäivät

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Luonto liikuttamaan -hanke

SUOMI Graafinen ohjeistus

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Suomen Hiihtokeskusyhdistys Laskettelijatutkimus. Toukokuu 2018

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Porissa

Matkailuilta Karjaa

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin?

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen

Kansallispuistojen merkitys matkailutoiminnassa. Pekka Sulkava Kuvat c Pekka Sulkava

Saavutettavuuden rooli Lapin matkailun menestystarinassa

LEVI YLLÄS ROVANIEMI OLOS PALLAS HETTA KILPISJÄRVI SAARISELKÄ LUOSTO

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne?

Transkriptio:

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa luonnossa virkistäytymisen takia tehty matka Mitkä tekijät vaikuttavat kohdealueen valintaan luontomatkoilla? Matkakustannukset? Alueen ominaisuudet? Palvelut? Retkeilyreitit, muut retkeilyrakenteet? Vastauksia haettiin tarkastelemalla Pohjois-Suomeen suuntautuneita luontomatkoja Retkeilymatkoja ja hiihtomatkoja tarkasteltiin erikseen

Käsitteet Retkeilymatka: kesäaikana eräretkeilyn tai patikoinnin vuoksi tehty luontomatka Hiihtomatka: talvella tehty maastohiihto- ja/tai laskettelumatka

Aineisto Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) tutkimus Postikyselyyn vastanneita 5535 henkeä Luontomatkan viimeisen 12 kk aikana tehneitä 40% (2103 hlöä) 35% (741) matkoista suuntautui Pohjois-Suomeen Tarkasteluun otettiin vastaajat, joiden pääharrastus matkalla retkeily, maastohiihto tai laskettelu Matkat paikallistettiin eri kohteisiin 152 retkeilymatkaa 11 alueelle 232 hiihto- tai laskettelumatkaa 10 alueelle Mukana alueet, joille suuntautui vähintään kolme matkaa

Kohdealueet Kilpisjärvi, Käsivarsi Kevo Lemmenjoki Pallas- Ounas- Olos Levi Saariselkä Ylläs Pyhä-Luosto Salla Suomu ROVANIEMI Oulanka, Ruka Syöte Kylmäluoma OULU

ALUE Retkeilymatkoja Hiihtomatkoja Oulanka, Ruka 31 35 Saariselkä 26 32 Ylläs 20 55 Levi 13 35 Pyhä-Luosto 13 23, 10 Kilpisjärvi,Käsivarsi 11 Pallas-Ounas-Olos 11 15 Syöte 9 20 Kevo 8 Lemmenjoki 7 Kylmäluoma 3 Salla 4 Suomu 3 Yhteensä 152 232

Mitä tehtiin? Taustalla random utility teoria: Kuluttaja valitsee vaihtoehdoista alueen, joka maksimoi hänen hyötynsä koettu hyöty riippuu kohdealueen ominaisuuksista Kohdealueen ominaisuuksista eli valintaan mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä muodostettiin muuttujia Matkakustannuksia kuvaavana muuttujana etäisyys kotimaakunnasta Muita muuttujia: Merkittyjen retkeily/hiihtoreittien pituus, suurimman tunturin korkeus, vuodepaikkojen lukumäärä jne. Tuloksena 44 alueominaisuutta kuvaavaa muuttujaa, joista osa selvästi talveen ja osa kesään liittyviä Aluevalintaa mallinnettiin ehdollinen logit mallilla (conditional logit model), jolla voidaan tarkastella valintatodennäköisyyksiä eri alueiden välillä

Kohdevalintaan vaikuttavia tekijöitä Kasvava etäisyys kotoa eli suuremmat matkakustannukset pienensivät alueen todennäköisyyttä tulla valituksi Kohdealueella sijaitseva matkailukeskus palveluineen lisäsi valintatodennäköisyyttä Pitkät merkityt reitit lisäsivät valintatodennäköisyyttä Retkeilymatkoilla liikkumisrajoitukset eli esim. luonnonpuisto kohteessa lisäsi valintatodennäköisyyttä ja lyhyet reitit alueella pienensivät sitä Hiihtomatkoilla valintatodennäköisyyttä lisäsi tunturin korkeus ja vähensi alueen puustoisuus

Maastohiihto- ja laskettelumatkojen erot Hiihtomatkoissa mallinnettiin vielä erikseen laskettelumatkat ja maastohiihtomatkat Maastohiihtomatkoilla pitkät reitit ja kansallispuisto kohteessa lisäsivät valintatodennäköisyyttä. Laskettelumatkoilla rinteiden lukumäärä kasvatti valintatodennäköisyyttä

Huomioita I Teorian mukaisesti valintatodennäköisyys pieneni matkakustannusten eli etäisyyden kasvaessa Seuraukset väestön muuttaessa yhä enemmän Etelä-Suomeen? Pitkät reitit ja kansallispuiston läheisyys kasvattivat alueen todennäköisyyttä tulla valituksi erämaahakuisuus? Toisaalta myös matkailukeskus alueella lisäsi valintatodennäköisyyttä Erilaiset kävijätyypit keskimääräistävät tuloksia

Huomioita II Hiihtomatkailijat arvostavat vaihtelevia aitoja Lapin maastoja eli korkeuserojen kasvaminen ja puustoisuuden väheneminen lisää alueen valintatodennäköisyyttä. Samoin vaikuttavat palvelut eli vuodepaikkojen lukumäärän kasvaessa kasvaa myös valintatodennäköisyys Maastohiihtäjiä vetävät puoleensa kansallispuistot pitkine latuverkostoineen Laskettelijat arvostavat vaihtelevuutta eli rinteiden määrää

Lopuksi Mihin tietoja tarvitaan? Uusien alueiden suunnittelu; vanhojen alueiden kehittäminen vastaamaan eri kävijäryhmien tarpeisiin Huomio erityisesti pitkien reitistöjen luomiseen ja ylläpitoon sekä majoituspalveluihin. lisää matkailijamääriä tasapainottelua rauhallisuuden hakemisen ja palveluiden välillä Asiakastyytyväisyys tärkeää, sillä tulosten mukaan luontomatkailijat ovat sikäli konservatiivisia, että 90% vastaajista oli ollut samalla alueella viiden edellisvuoden aikana Aluekohtaiset kävijäprofiilit

Lisätietoja tutkimuksesta Huhtala ym. 2004. Matkakohteen valintaan vaikuttavat tekijät Pohjois-Suomen retkeily- ja hiihtomatkoilla. Terra 116: 4, 241-253. Pro gradu työt, Helsingin yliopisto: Liimatainen Maija (2002): Luontomatkoihin osallistuminen ja retkeilyaluevalintaan Pohjois-Suomessa vaikuttavat tekijät Takku Anu (2004): Luontomatkoihin osallistuminen ja hiihto- ja laskettelumatkojen kohdealueen valinta

KIITOS!