Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Lounais-Suomi
Mitä on metsähake? Metsähake on yleisnimitys hakkeelle, jota valmistetaan Hakkuutähteistä -> hakkuutähdehake, latvusmassahake Pienikokoisesta harvennuspuusta -> pienpuuhake Karsimaton ranka -> kokopuuhake Karsittu ranka -> rankahake Kannoista -> kantomurske Teollisuuteen kelpaamattomasta lahopuusta 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 3
Metsähakkeen käyttökohteita Metsähaketta käytetään kiinteän polttoaineen lämmityskattiloissa mm. Suurehkoissa kiinteistöissä, esim. teollisuushalli Maatiloilla Taajamien aluelämpölaitoksissa Kaupunkien kaukolämpölaitoksissa Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon (CHP) voimalaitoksissa 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 4
Metsähakkeen käyttö koko maassa... 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 5
...ja eri alueilla 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 6
Lounais-Suomesta (V-S + Satakunta) metsähakkeen suurin käyttäjä? 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 7
Metsähakkeen käytön kehitys Varsinais- Suomessa 2008-2012, m3/v 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 277 000 296 000 Metsähakkeen käyttö Varsinais-Suomessa, m3/v 250 000 200 000 183 000 198 000 Metsähakkeen taloudellinen potentiaali Varsinais- Suomessa, m3/v 150 000 137 000 100 000 50 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 8
Metsäenergiapotentiaali Laskentaperusteista Lähtökohtana käytetty Metsäkeskuksen yksityismetsistä keräämää alueellista metsäsuunnitteluaineistoa Perustuu aluesuunnitelmien hakkuu- ja hoitotyöehdotuksiin -> Hakkuut on mitoitettu kestävyysperiaatteella eli ehdotetut hakkuut eivät vaaranna tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia koostuu viidestä eri raaka-ainelähteestä saatavasta energiapuusta, joita ovat hakkuutähteet, kannot, nuorista metsistä kerättävä pienpuu, ensiharvennusten kuitupuu kokopuukorjuuna sekä tyvilaho kuusi Pinta-aloina on käytetty Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI10) mukaisia puuntuotannon metsätalousmaan lukuja 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 9
Maksimipotentiaali Ei huomioitu korjuuteknisiä, metsänhoidollisia tai taloudellisia rajoitteita Teknis-ekologinen potentiaali Laskennassa huomioitu korjuuteknisiä ja metsänhoidollisia rajoitteita Taloudellinen potentiaali rajattu osa teknis-ekologisen potentiaalin mukaisista kohteista pois esim. liian pitkän kuljetusmatkan tai pienen kertymän vuoksi 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 10
1000 m3/v 1 800 Varsinais-Suomen metsäenergiapotentiaali, 1000 m3/v Jjj 1 600 1 400 1 200 Hakkuutähde Kannot Nuoren metsän hoito Ensiharvennus Laho kuusi 1 000 800 600 400 200 0 Maksimi Teknis-ekologinen Taloudellinen Hakkuutähde 597 751 310 831 161 685 Kannot 360 450 227 083 94 679 Nuoren metsän hoito 190 995 120 272 60 136 Ensiharvennus 405 531 270 997 108 399 Laho kuusi 89 094 89 094 13 364 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 11
m3/ha/v Tal. potentiaali kunnittain, m3/ha/v Varsinais-Suomen kuntakohtainen metsäenergiapotentiaali, m3/ha/v 1,40 1,20 1,00 Hakkuutähde Kannot Nuoren metsän hoito Ensiharvennus Laho kuusi 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 12
Metsähakkeen käytön kasvuun vaikuttavia tekijöitä Energiapuun korjuun kannattavuus Metsänomistajien suhtautuminen energiapuun korjuuseen -> energiapuukohteiden tarjonta Yleinen puukauppatilanne Isoissa laitoksissa tällä hetkellä kivihiilen halpa hinta Vaihtoehtoiset lämmitysratkaisut, esimerkiksi maalämpö Kilpailu raaka-aineesta -> puun muut käyttötarkoitukset Erilaiset kannustimet kuten investointituet, fossiilisten verotus, päästökauppa, metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki (syöttötariffi), KEMERA-tuet Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 13
Viesti Varsinais-Suomessa voidaan metsävarojen puolesta lisätä metsähakkeen käyttöä merkittävästi vaarantamatta tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia Vaikka alueen metsissä on käyttämätöntä potentiaalia, ei siitä ole iloa ellei sitä saada hyödynnetyksi, toisin sanoen metsissä olevat metsäenergiavarat on saatava liikkeelle Isojen haketta pääpolttoaineena käyttävien voimalaitossuunnitelmien toteutuessa metsähakkeen kysyntä kasvaisi merkittävästi nykytasosta ja ylittäisi maakunnan potentiaalin 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 14
Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Suomen metsäkeskuksen (ja sen edeltäjän Lounais- Suomen metsäkeskuksen) toteuttama maakunnallinen elinkeinojen kehittämishanke Toteutusaika 1.10.2007 30.9.2013 Toimialue Varsinais-Suomen maakunta Rahoitus ELY-keskus/Maaseutuohjelma + kunnat 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 15
Uudet kpa-laitokset Uusia kiinteän polttoaineen lämpölaitoksia valmistui (tai rakentaminen käynnistyi) hankkeen keston aikana 13 kpl Kpl 13 Kattilateho yht. Energiantuotanto yht. Korvattu öljyä yht. CO 2 päästövähenemä Tulos ~ 10 MW ~ 20 000 MWh/v ~ 2,5 milj. litraa ~ 6 700 tn/v Investointien arvo yht. ~ 10 milj, Pysyvä työllisyysvaikutus Uusia yrityksiä ~ 10-20 htv/v (1 MW -> n. 1-2 htv) 6 kpl 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 16
17.12.2013 Suomen metsäkeskus 17
Henkilökohtainen neuvonta Tavo Tulos Hlökoht. neuvonta 180 284 Neuvontaa alkaville ja toimiville yrittäjille. Aiheina mm. Lämpöyrittäjyys Pilkeyrittäjyys Energiapuun korjuu Yleinen toimialatieto 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 18
Ryhmäneuvonta Ryhmäneuvonta Tavoite Tulos kpl 18 28 hlö 360 735 Ryhmäneuvontatilaisuuksia ja opintoretkiä Lämpöyrittäjille Pilkeyrittäjille Metsänomistajille Kuntien virkamiehille, päättäjille Metsäammattilaisille 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 19
17.12.2013 Suomen metsäkeskus 20
Joukkoneuvonta Joukkoneuvonta Tavoite Tulos kpl 18 31 hlö 540 1500 Messuja, yleisötilaisuuksia, luentoja, esitelmiä 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 21
17.12.2013 Suomen metsäkeskus 22
Tiedotus Tiedotus Tavoite Tulos kpl 75 50 Lehtijuttuja, haastatteluja, tiedotteita jne. eri medioissa 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 23
17.12.2013 Suomen metsäkeskus 24
Kiitos 17.12.2013 Suomen metsäkeskus 25