Uudistuva sijaishuolto: Mikä muuttuu perhehoidossa, laitoshoidossa ja sijaishuollon valvonnassa? Saara Keränen, Kirsi Mustonen, Eeva Timonen-Kallio, Pekka Närhi, Raija Kojo ja Susanna Hoikkala 16.12.16 loppuseminaari, klo 13.00 13.40
Uudistuva sijaishuolto yhdistäviä tekijöitä Sijaishuollon tarkoitus: Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. (LsL 417/2007, 49 1 2 mom) Lapsen erityisasema Sijaishuoltomuodosta riippumatta kyse on merkittävästä julkisen vallan käytöstä, lapsen ja perheen yksityisyyteen puuttumisesta Oikeusturva- ja itsemääräämisoikeuskysymykset jatkuvasti läsnä
Uudistuva sijaishuolto yhdistäviä tekijöitä Lainsäädäntö ja ohjeet määrittelevät sijaishuoltoa: Kansallinen lainsäädäntö YK:n lapsen oikeuksien sopimus: mm. lapsen edun ensisijaisuus, osallisuusoikeus YK:n sijaishuollon ohjeet (UN Guidelines for Alternative Care) Syventävät lapsen oikeuksien sopimuksen soveltamista sijaishuoltoa koskevassa päätöksenteossa, toimintaperiaatteissa ja käytännöissä Linjaavat sijaishuollon edellytyksiä ja laatua Korostavat mm. sijaishuollon tarpeen vähentämistä, perhehoidon ensisijaisuutta ja lapsen tarpeita vastaavan sijaishuollon järjestämistä Korostavat valtion vastuuta jokaisen sijaishuoltoon sijoitetun lapsen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kehityksen valvonnassa ja hoitojärjestelyjen asianmukaisuuden säännöllisessä tarkistamisessa
Uudistuva sijaishuolto yhdistäviä tekijöitä Sijaishuollon ohjaus, valvonta ja laatu kietoutuvat yhteen Jotta tiedetään, miten hyvää sijaishuoltoa arvioidaan, millaiseen suuntaan ohjataan ja mitä valvontaan, tarvitaan yhteinen ymmärrys hyvästä perhe- ja laitoshoidosta eli laadusta Puuttuu valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit Laadun varmistaminen ennen sijoitusta, sijoitusvaiheessa, sijoituksen aikana ja sijoituksen jälkeen on olennaista Perhe- ja laitoshoidon mallinnuksissa määritellään hyvän hoidon ja kasvatuksen sisällölliset asiat/tekijät Luovat pohjan hyvän hoidon ja kasvatuksen sisällölliseen ohjaukseen ja valvontaan Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan mallinnus sisältää valtakunnallisesti yhdenmukaisen toimintatavan, jonka avulla varmistetaan perhe- ja laitoshoidon toimintaedellytysten lain- ja asianmukaisuus sekä hyvä hoito, kasvatus ja laatu sekä ehdotuksia sijaishuollossa olevan lapsen oikeusturvan varmistamiseksi
Vahvasti tuettu monimuotoinen perhehoito Perhehoidon asiantuntijatyöryhmä
Lapselle taataan tavallista perhe-elämää tukevat käytännöt ja perheen tasavertainen jäsenyys Arjen tuki: sopeutumista tukeva struktuuri, toimiva vanhemmuus, lähiaikuisten yhteinen vastuullisuus yhteistyössä lapsen kanssa Kehittynyt tunneilmaisu sekä kaikkien kehitystä tukeva ja voimaannuttava ilmapiiri Lapsen kehitysesteiden ja jumiutumisten tunnistaminen, ymmärtäminen ja kehityksen tukeminen ikätasoisuuteen Osallisuus ja osallistuminen Pysyvyys, turvallisuus ja jatkuvuus Lapsen kokemuksen ja sen ilmenemismuotojen riittävä ymmärrys Kiintymyssuhdekeskeisyys, psykodynaamisten ilmiöiden tunnistaminen ja ymmärtäminen, resilienssikyvyn lisääminen ja posttraumaattisen kasvun sekä mentalisaatiokyvyn tukeminen ovat perhehoidon perustavia lähtökohtia
Vahvasti tuettu monimuotoinen perhehoito MONITOIMIJUUS Ohjaus VUORO- VAIKUTUS Tukirakenteet LAATURAKENTEET Tuki kaikille perhehoidon osapuolille Tuki LUOTTA- MUS Hoidolliset rakenteet Tiimi (sosiaalityöntekijä ) Lapsi Syntymäperhe Sijaisperhe Valvonta MONIAMMATILLISUUS toimivat Yhteistyörakenteet VUOROVAIKUTUS Kumppanuus LUOTTAMUS avoimuus
Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja oikeusturvan varmistaminen Maakunnalliset, kaikkia toimijoita sitovat perhehoidon toimintaohjeet Yhtenäinen ja tasavertainen tuki lapselle ja molemmille perheille Lapsen ja perheiden kuuleminen ja lapsen hyvinvoinnin arviointi yhtenäisesti prosessin eri vaiheissa vaikuttavuuden arviointi ja turvaaminen Perhehoidon vahva valmennus, tuki ja ohjaus ovat valvontaa Tiivis ja mallinnettu (tarpeiden mukaisesti) integraatio terveydenhuollon palveluihin kaikissa perhehoidon prosessin vaiheissa Sijoituksen aikana lapsilähtöinen, tarpeiden mukainen, suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja tutkimusperustainen tuki Kaikkien toimijoiden osaamisen jatkuva ja suunnitelmallinen vahvistaminen Kokemusasiantuntijatyö osaksi palvelurakennetta Tutkimustietoon perustuva vaikuttavuus arviointi säännöllisesti
Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen taataan Mahdollisimman pysyvä oma sosiaalityöntekijä ja monialainen tiimi Lapsen sijoitusvaiheen työskentelyyn monialaisen arvioinnin malli, joka tukee lapsen lähiverkoston mentalisaatiokykyä Traumaattisten sekä muiden vahingollisten ja ristiriitaisten tunnekokemusten neutralisointi, ymmärtäminen ja työstäminen osana sijoitusprosessia Sijaisvanhemmille riittävät valmiudet lapsen kokemuksen ymmärtämiseksi ja kehityksen tukemiseksi Syntymävanhemmille suunnitelmallinen perhehoidon järjestelmiin integroitu tuki ja tarvittaessa kuntoutusohjelma Lapsen ja hänen kaikkien perhesuhteidensa merkitysten ymmärtäminen ja tukeminen takaa hyvän vuorovaikutuksen ja jaetun vanhemmuuden toteutumisen Lapsen kehityksestä huolehtiva ja kannatteleva arjen lähiverkosto saa riittävästi tietoa ja tukea osana lapsen perhehoitoa Sijoituksen loppuessa intensiivinen tuki jatkuu riittävän pitkään ja vuorovaikutussuhteiden jatkumisesta huolehditaan
Hyvä ja turvallinen lastensuojelulaitos Asiantuntijaryhmä Sijaishuollon laitoshoito Eeva Timonen-Kallio Turun AMK
Lastenkoti julkisena kotina huostaanotettujen lasten elämäntilanteiden erityisyyden ymmärtäminen traumaattiset tapahtumat taustalla safety first - turvallisen hyvän arjen rakentaminen lasten ja aikuisten välinen suhde, suhteessa oleminen ammatillinen työ koulutettu henkilöstö kasvatuskumppanuus - työskentely perheen kanssa, aktiivista yhteistyötä ja toimintaa lähiyhteisöissä, vrt. ekologinen validiteetti moniammatillinen yhteistyö
Sijaishuollon lähestymistavat terapeuttisesti orientoitunut laitoshoito: traumaattisten kokemusten käsittely, therapeutic parenting, säännölliset terapiasessiot sosiaalipedagoginen orientaatio laitoskasvatuksessa: pedagoginen suhde, arkikeskeisyys, yhteisen arjen jakaminen, empowerment ajattelu, kulttuurisuuden ja yhteisöllisyyden korostaminen (tiiviisti tuettu perhehoito) Eronen, T. & Laakso, R. (2016).Lastensuojelun laitoshoidon kasvatukselliset ja kuntouttavat orientaatiot ja niiden vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus.
Ammatillinen lastensuojelun laitostyö ei selkeitä lakiin perustuvia kelpoisuusehtoja ja määriä lapsen hyvinvointi ja (erityis)tarpeet aina työn alla, vrt. ammatilliset taidot, ammattirooli, ammatillinen kontrolli terapeuttisen ja/tai sosiaalipedagogisen lähestymistavan mukaiset ammatilliset työmenetelmät ja interventiot tiivis yhteys sosiaalityöhön, lapsen sosiaalityöntekijään tutkimustietoa lastensuojelun laitostyön orientaatioista, toimintamalleista ja niiden vaikuttavuudesta vähän
Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnoilta yhteistyöhön lasten-/nuorisopsykiatrian tuki; jalkautuminen lastensuojelulaitoksen arkeen tai muuten sovitulla tavalla EHO yksiköt erityisen vaativan tason lastensuojelulaitosten joihin psykiatrian tiivistä yhteistyötä tarvitaan, sijaittava viiden yliopistollisen keskussairaalan ja sosiaalityön osaamiskeskuksen läheisyydessä.
Toimintakulttuurin muutos laitoshoito pois marginaalista Laitostyön SISOTE-yhteistyö - monialainen ammattitaito ja osaaminen integroitava laitoshoitoon monialainen yhteistyö - yhteensovittava johtaminen pysyvä sijoitus, pysyvät ihmissuhteet - edellyttää riittävää henkilöresurssia ja oikeanlaista ammatillista osaamista monet palveluntuottajat maakunnallinen kilpailutus vahvistettava tutkimusperusteista laitostyön sisällön, toimintatapojen ja menetelmien kehittämistä Korkeakoulujen koulutustarjontaan saatava lastensuojelun laitostyön moniammatillinen erikoistumiskoulutus (OKM)
Asiantuntijaryhmä 1. Eeva Timonen-Kallio pj., Turun ammattikorkeakoulu 2. Pekka Närhi pj., HUS 3. Laura Yliruka, sihteeri Sosiaalialan osaamiskeskus Socca; Heikki Waris -instituutti 4. Tuija Eronen, Tampereen yliopisto, 5. Riikka Laakso Tampereen yliopisto, 6. Anu Lehto, Pelastakaa lapset ry 7. Tuija Lindberg, Valtion koulukodit 8. Krista Lyyra, johtava sos.tt Porvoon kaupunki 9. Marja-Leena Niemi, Carea 10. Marena Paahto, Kuopion kaupunki 11. Sirpa Puputti, kokemusasiantuntija 12. Sari Ruhanen, Eksote 13. Marja Riikonen, Eksote 14. N. J. kokemusasiantuntija 15. Sirpa Pyöriä, SOS-lapsikylä 16. Päivi Sihvo, Vantaan kaupunki 17. Lauri Saarelainen, Joensuun kaupunki 18. Iina Väre-Heilimo, HUS
Sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen nykytila TOIMILUPA (ennakollinen valvonta) AVI SUUNNITELMALLINEN JA REAKTIIVINEN VALVONTA (tarkastuskäynnit, kantelu- ja valitusmekanismit, valvontaratkaisut) Valvira AVI Valvira Sijoittajakunnat OMAVALVONTA Sijaintikunta Oikeuskansleri Eduskunnan oikeusasiamies Sijaintikunta Luvanvarainen yksikkö Valtion koulukodit Sijaisperhe, toimeksiantosopimus THL SOPIMUSOHJAUS Sijoittajakunnat Sijaintikunta SUUNNITELMALLINEN JA REAKTIIVINEN VALVONTA Sijoittajakunnat Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä
Mikä muuttuu sijaishuollon ohjauksessa ja valvonnassa? Toimintatapa lapsikeskeinen ja lapsenoikeusperustainen Erityishuomio sijoitettujen lasten/nuorten asemassa ja heidän näkemysten selvittämisessä Innovatiivisia keinoja tarvitaan yhteydenottotavoiksi sosiaalityöntekijään/tiimiin ja valvontaviranomaisiin Erotettu sijaishuoltopaikkakohtainen ja lapsikohtainen valvonta Keskeinen kysymys: miten näitä koskeva tieto saadaan kohtaamaan? Huomioitu eri sijaishuoltomuotojen erityispiirteet Selkiytetty eri toimijoiden rooleja ja vastuunjakoa Kansallinen koordinaatio, maakunta- ja yhteistyöalueet (hyödyntäen jo olemassa olevia esimerkkejä), kunnat, lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ja sijaishuoltopaikat (ml. omavalvonta) Esitetyt innovaatiot: sijaishuoltopaikkarekisteri, päällekkäisyyksien purkaminen, valvonnan dokumentaation yhtenäistäminen, vertaisarviointimenettelyjen kehittäminen, tietopohjan ja osaamisen vahvistaminen, lapsiystävällisten kantelu- ja valitusmekanismien kehittäminen
Mikä muuttuu sijaishuollon ohjauksessa ja valvonnassa? Keskeiset periaatteet Lapsilähtöisyys Oikeusperustaisuus/oikeusturva ja oikeudenmukaisuus Suhdeperustaisuus, avoimuus ja luottamus yhdessä tekemisen kulttuurin vahvistaminen Suunnitelmallisuus: systemaattista seurantaa tarvitaan kaikissa sijaishuoltomuodoissa Vertaisuuden vahvistaminen, vertaisarviointi Moniammatillisuuden huomiointi Valtion ohjauksen ja vastuunoton tarve
Kaikkien toimiessa erikseen lasta voi haastatella viisi ei valvojaa yksikköja lapsikohtaisessa suunnitelmallisessa ja reaktiivisessa valvonnassa (ei toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa) AVI Sijoittajakunta (jatkossa maakunta) LAPSI Eduskunnan oikeusasiamies Sijoitus- kunta (jatkossa maakunta) Jatkossa yhteys valtakunnallisen ja maakunnallisen toimijan välille suunnitelmallisessa ja reaktiivisessa valvonnassa Tiedonvaihto, suunnitelmallisuus ja kansallinen rekisteri (myös ta-suhteinen perhehoito) Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Sijoittajakunta (jatkossa maakunta) Sijoitus- kunta (jatkossa maakunta) LAPSI Eduskunnan oikeusasiamies Sovitaan yhteistyöstä; esim. työpari: valvontavira nomainen & maakunnan edustaja AVI Tiedonvaihto, suunnitelmallisuus ja kansallinen rekisteri (myös ta-suhteinen perhehoito)
Tietopohjan ja tiedolla ohjaamisen vahvistaminen Onnistuneen sijaishuollon varmistamiseksi tarvitaan vankkaa tietopohjaa sekä systemaattista lapsi- ja sijaishuoltopaikkakohtaista seurantaa ja tiedonkeruuta Tarvitaan valtakunnallisen lähtötason selvittäminen v 2017 aikana Tarvitaan kaikkien perhe- ja laitoshoidon sijaishuoltopaikkojen tarkastamista yhdenmukaisella mallilla ja yhdenmukaista dokumentointia perustiedon keräämiseksi Tieto tulisi kerätä kansalliseen sijaishuoltopaikkarekisteriin ja hyödyntää valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden määrittelyssä THL:n suunnitelmissa on, että Kehitetään lapsen osallisuutta tukevia toimintatapoja Kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja palvelukokemuksia kartoittava seuranta- ja raportointijärjestelmä
Leena Valkonen Tarja Janhunen Tutkimustietoa perhehoidon kehittämiseksi Katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin 2010-2016 Tulossa: Elina Pekkarinen: Koulukotiselvitys (tammikuu 2017) Sijaishuollon tutkimusseminaari 13.1.2017 TUKEA MAAKUNNILLE Kaksi sijaishuollon katsausta on julkaistu, saatavilla Julkarissa Mallinnusryhmien raportit julkaistaan tammikuussa, luovat pohjan yhteiselle kehittämiselle Sisällön kehittäminen jatkuu vuosina erityistason teemojen ympärille perustettavissa sisältöryhmissä, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä maakuntien kehittäjien kanssa. Tavoitteena kansallisesti yhtenäiset, tutkimusperustaiset toimintatavat sijaishuollossa