Millaisilla eväillä kesänviettoon?

Uutiskirje Kesäkuu 2012 Millaisilla eväillä kesänviettoon? kenevään taloudelliseen tilanteeseen? Yhtenä keinona saattaisi olla yrittäjävetoisen ja laajemmankin omistuspohjan yhtiön hallituksen toiminnan terävöittäminen siten, että ainakin parissa kokouksessa vuodessa käsiteltäisiin lähimmän puolen vuoden vuoden taloudellisen kehityksen suuntaa ja mietittäisiin miten toimitaan, jos alun perin ennakoitu talouden suunta muuttuu. Millaisia sitten ovat tätä kirjoitusta lukevien yrittäjien ja yritysjohtajien hallitukset? Onko yrityksesi hallitus yrityksen todellinen voimavara vai lakimääräinen rasite? Onko kokoonpano liian suppea? Kokoontuuko hallitus muutenkin kuin kerran vuodessa allekirjoittamaan tilinpäätöksen? Emme ole mitään hallitusammattilaisia emmekä sellaisiksi edes pyri. Emme myöskään voi vaatia toimeksiantajiamme muuttamaan yrityksen hallintorakenteita. Kysyn kuitenkin suoraan: katsooko hallituksesi eteenpäin vai seurataanko enemmän taustapeilistä näkyvää maisemaa? Asuntoyhtiöt merkitsevät monelle osakkaalleen hänen elämänsä suurinta investointia. Samoin lienee pienen ja Kuluneen kevään talousuutiset ovat huomattavalta osin liittyneet euroon sekä eräiden Euroopan maiden velkaantumiseen ja siitä johtuvaan taloudellisen kasvun hidastumiseen ja kääntymiseen jopa negatiiviseksi. Kreikan ja muutaman muun maan ylivelkaantumisen arvioidaan saattavan johtaa koko Euroopan taloudelliseen ahdinkoon ja jopa lamaan. Jos näin käy, myös meillä Suomessa tulee olemaan hyvin vaikeaa kasvattaa kansantuotettamme ja sitä myöten pitää elintasoamme ennallaan. Arvostelematta ja pohtimatta sen enempää kriisimaiden toimintaa esitän kysymyksen: pitäisikö näissä tilanteissa ottaa esiin perinteisiä suomalaisia sananlaskuja kuten esimerkiksi hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa tai ei kannettu vesi kaivossa pysy? Millaisia ovat asiakasyritystemme nykytilanteet ja näkymät tulevaisuuteen? Käsittääkseni vaihteluväli on laidasta laitaan. Joillakin viime vuosi oli tulokseltaan huippuvuosi. Toisilla taas kaikki meni niin sanotusti penkin alle. Miten voisimme ennakoida tulevia aikoja ja valmistautua nousevaan mutta erityisesti heikkeskisuuren liiketoimintaa harjoittavan yrityksen osakkaan sijoitus. Mielestäni on nurinkurista, että asuntoyhtiön hallitukselle on määrätty velvollisuus vuosittain kertoa osakkaille yhtiökokouksessa arvio tulevien vuosien suunnitelluista tai mahdollisesti vastaan tulevista korjauksista, mutta pk-yritysten osakkaat eivät useinkaan kirjaa vastaavia odotuksia. Pitäisiköhän pk-yrittäjien ja -yritysjohtajien ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä sama kuin asuntoyhtiöiden hallitusten ja ehkä enemmänkin? Edellä olen esittänyt monesta asiasta kielteisiä arvioita ja ajatuksia. En kuitenkaan ole pessimisti, vaan uskon, että vaikka tänään ja huomenna on kehno sää, niin jo ylihuomenna aurinko pilkistää pilven raosta edes hieman ja elämä hymyilee jälleen. Kesäloma on henkisten ja fyysisten voimien elvyttämisen aikaa. Palataan siis elokuussa ahertamaan virkeinä ja mieli täynnä uusia tuoreita ajatuksia yritystoiminnan eteenpäin viemiseksi. Tero Lindell KHT

Jan-Erik Rae, veroasiantuntija Tarkennuksia 2013 odotettavissa oleviin verotusta koskeviin säännösmuutoksiin Valtioneuvosto on tarkentanut maaliskuussa ilmoitettuja verotusta koskevia muutoksia, lisäksi hallituksen esityksen luonnos koskien korkovähennysoikeuden rajoituksia on julkistettu. Hallituksen uudet verolinjaukset vaikuttavat esimerkiksi yritysten korkovähennysoikeuteen ja arvonlisäveron määrään. Maaliskuun kehysriihessä päätetyillä sopeutustoimilla pyritään valtion velkasuhteen laskuun, talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomiseen, työllisyyden kasvuun ja työurien pidentämiseen. Muutokset ovat lähtökohtaisesti tulossa voimaan vuodesta 2013 alkaen, mutta esitysten yksityiskohtainen sisältö ja voimaantulo tarkentunevat syksyn aikana. Hallituksen esitys korkojen vähennysrajoituksista on parhaillaan lausuntokierroksella. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävällä tavalla etuyhteydessä olevien yhteisöjen sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden korkovähennysoikeuteen. Korkotulot ylittävien korkomenojen osalta verovähennysoikeutta rajoitettaisiin 30 %:n prosenttiosuuteen, joka laskettaisiin velallisen elinkeinotoiminnan tuloksesta ennen korkoja, poistoja sekä muita rahoitusomaisuuden menetyksiä ja arvonmuutoksia. Korkomenot voitaisiin kuitenkin vähentää kokonaisuudessaan, jos korkotulot ylittävät korkomenot ovat verovuonna enintään 500 000 euroa. Vähennysrajoitukset perustuisivat siis lähtökohtaisesti kohdeyrityksen tulok- seen eikä niinkään pääomarakenteeseen. Esityksen mukaan vähennyskelvottomat korot voitaisiin vähentää seuraavina verovuosina huomioiden yllä mainitut rajoitukset. Yritysjärjestelyissä korkojen vähennysoikeus siirtyisi osin vastaavasti kuin tappiot. Esitysluonnoksen mukaan muutos tulisi voimaan vuoden 2013 alusta. Valtioneuvosto esittää, että asuntoja kiinteistöosakeyhtiöiden kaupoissa maksettava varainsiirtovero nostettaisiin aikaisemmasta 1,6 prosentista kahteen prosenttiin. Samalla veron laskentatapaa muutettaisiin. Tähän asti varainsiirtovero on laskettu pääsääntöisesti kauppahinnasta tai muun kuin rahavastikkeen arvosta. Esityksen mukaan veron laskentatapaa muutettaisiin siten että jatkossa asunnonostaja maksaisi varainsiirtoveroa asunnon velattomasta hinnasta, eli kauppahintaan lisättäisiin mahdollinen osakkeita rasittava osuus asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön yhtiölainoista. Kasvuyritysten tukemiseksi ollaan laatimassa verokannustinta. Kannustimilla pyritään lisäämään yksityishenkilösijoittajien sijoituksia korkean riskin omaaviin kasvuyrityksiin. Esityksen mukaan yksityishenkilö voisi vähentää kasvuyritykseen tekemänsä sijoituksen määrästä 50 % sijoitusvuoden verotettavasta pääomatulosta. Tehty vähennys tuloutuisi sijoittajan verotuksessa kun sijoitus myytäisiin. Nykyisin yksityishenkilö voi vähentää luovutus- eli myyntihinnasta joko todellisen hankintahinnan tai omistusajan mukaan määräytyvän hankintameno-olettaman verotettavaa luovutusvoittoa laskettaessa. Vähennyskelpoisen sijoituksen määrä olisi vähintään 5 000 euroa ja enintään 15 000 euroa ja yksittäisen sijoittajan vuotuinen vähennys enintään 25 000 euroa. Verokannustimien myötä verotus ei lopullisesti muuttuisi, vaan verotushetki siirtyisi tulevaisuuteen. Arvonlisäveroa korotetaan. Esityksen mukaan yleistä arvonlisäverokantaa korotetaan 23 prosentista 24 prosenttiin. Alennetut arvonlisäverokannat nousevat 13 prosentista 14 prosenttiin sekä 9 prosentista 10 prosenttiin. Alennettua uutta 14 prosentin verokantaa sovelletaan elintarvikkeisiin ja ravintola- ja ateriapalveluihin. Alennettua uutta 10 prosentin verokantaa sovelletaan muun muassa kirjoihin, henkilökuljetuksiin sekä vähintään kuukaudeksi tilattaviin sanoma- ja aikakauslehtiin. Lakiesitys annettaneen eduskunnalle ensi syksynä ja uudet arvonlisäverokannat tulevat voimaan 1.1.2013. Kehitysalueiden korotettuja poistoja jatketaan. Kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annettua lakia jatkettiin. Uusi laki koskee vuosina 2012 ja 2013 tehtäviä investointeja. Huojennusalueet ovat pääosin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Korotetun poiston enimmäismäärä on kaksinkertainen verrattuna säännönmukaisen poiston enimmäismäärään. Progressiivisen tuloverotuksen puolelle on tulossa solidaarisuusvero yli 100 000 ansaitseville sekä uusi veroluokka yli yhden miljoonan euron arvoisille perinnöille. Samalla tuloverotukseen tehtävät taulukkotarkistukset vuosina 2013 ja 2014 jätetään tekemättä. Aikaisemmin näillä tarkistuksilla on pyritty huolehtimaan siitä, etteivät tavanomaiset palkankorotukset kiristä verotusta. Uutiskirje

Cleantech-alan kasvun taustalla on kannattavuus eivätkä pelkät mielikuvat öljy- ja kaasuliiketoimin- noista, mutta on selvästi osoittanut pystyvänsä seisomaan jo omilla jaloillaan, Nathan Goode tiivistää. Kehitys näkyy alan yritysten odotuksissa vuo- delta 2012. 64 % cleantech- alan yrityksistä globaalisti odottaa liikevaihtonsa kasva- van. Viime vuonna kasvua odotti vain 54 % yrityksistä. Edelleen 64 % uskoo kannattavuutensa para- nevan edellisvuodesta. Viime vuonna vastaava luku oli 42 %. Cleantech-alan yritykset näkevät suurimman osan tuot- teidensa ja palveluidensa kysynnästä tulevan Euroopasta (51% vastanneista) ja USA:sta sekä Kanadasta (39 % vastanneista). Grant Thorntonin International Business Report (IBR) -tutkimuksen mukaan cleantechtuotteiden ja -ratkaisujen kysynnän taustalla ovat yhä enenevissä määrin kaupalliset motiivit. Kolmas vuosittainen IBR-raportti cleantech-teollisuudesta udesta osoittaa, että cleantechin lisääntyneen kysynnän taustalla on tarve vähentää kustannuksia ja parantaa kannattavuutta, tavuutta, ei niinkään pelkästään ympäristöystävällisen mielikuvan luominen yrityksestä. Lyhyen aikavälin heilahteluista huolimatta keskeisten raaka-aineiden hinnat ovat nousussa. Öljyn maailman-ailmanmarkkinahinnan voimakkaan kasvun ja ydinvoimateollisuuden Fukushimakatastrofin jälkeisten epävarmojen en näkymien myötä uusiutuvien energialähteiden käyttö alkaa näyttää yhä varteen- otettavammalta vaihtoehdolta ja keinolta vähentää kalliiden raaka-aineiden n kulutusta. Maailmanlaajuisen tutkimuksen uksen mukaan yli puolet (52 %) cleantechratkaisuihin päätyneistä mainitsevat motiiveiksiin kustannusten vähentämisen ämisen ja kannattavuuden lisäämisen. Yhteiskuntavastuuseen liittyvät kysymykset ovat edelleen tärkeitä tekijöitä cleantech-rat-ech-ratkaisuihin päädyttäessä, mutta eivät enää välttämättä ole se ratkaisevin tekijä. Grant Thornton UK:n energia ja ympäristö -toimialan vetäjä Nathan Goode sanoo: Enää ei ole kyse pelkästään ympäristökysymyksistä, vaan entistä enemmän vaakakupissa painaa taloudellisen kannattavuuden parantaminen vaihtoehtoisten ratkaisujen avulla. Nyt näemme näiden vaihtoehtoisten teknologioiden potentiaalin kilpailla perinteisten energia- muotojen kanssa ja odotettavissa on, että tämä kehitys vahvistuu entisestään. Tämä toimiala näyttää nyt olevan menossa hyvää vauhtia kohti aitoa kaupallistumista, vaikka ei vielä olekaan perillä. Nyt olemme siinä vaiheessa, jossa cleantech-alan arvolupaus perustuu mahdollisuuksiin säästää selvää rahaa. Tätä kautta cleantechin kasvuodotukset ovat lupaavat. Summa summarum cleantech alana on kasvussa. Se on vielä kaukana perinteisistä kassavirtajäteistä kuten Grant Thorntonin International Business Report (IBR) on jatkuva, maailmanlaajuinen tutkimus, jossa selvitetään vuositasolla yli 12 000 omistajavetoisen yrityksen ylemmän johdon näkemyksiä 40 maassa. Tutkimuksella kootaan paikallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia suhdannetietoja yleisesti maailmantalouden tilaan vaikuttavista taloudellisista ja kaupallisista seikoista ja olosuhteista. Lisätietoja tutkimustuloksista: www.internationalbusinessreport.com www.gtfi nland.com Uutiskirje

Toimitusjohtaja Miska Kuusela, Helsingin Mylly Oy Luomu ja kaura ovat kilpailuvalttimme myös kansainvälisesti Helsingin Myllyssä viljan jauhamisen perinteet ulottuvat vuosisatojen taakse. Pitkät perinteet olivat yksi syy siihen, että yritys alkoi suuntautua luomutuotantoon jo parikymmentä vuotta sitten. Kysymyksessä oli arvovalinta, jonka satoa aletaan nyt korjata. Edward Puhk perusti Helsingin Myllyn Helsingin Sörnäisiin vuonna 1934. Perustaja tuli Virosta, jossa hänen suvullaan oli ollut myllytoimintaa jo 1600-luvulta alkaen. Vuosien varrella Helsingin kantakaupunki kävi ahtaaksi, joten 1990-luvun alkupuolella mylly siirtyi Järvenpäähän. Nyt konserniin kuuluvat tuotantoyksiköt myös Vaasassa ja Virossa. Puhkin perhe on edelleen aktiivinen omistaja; hallituksen puheenjohtajana toimii kolmatta polvea edustava Maret Puhk ja neljättäkin sukupolvea työskentelee jo yrityksessä. Viisi suurta ja sata pientä Ennen myllyjä oli joka kylässä, nyt viljaa jauhaa ja jalostaa viisi suurta ja noin sata pientä myllyä. Yrityksemme kuuluu suurten joukkoon, Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela kertoo toimialan rakenteesta ja lisää, että neljä suurta vastaavat noin 90 prosentista markkinoita. Pääraaka-aineemme ovat vehnä, kaura ja ruis, joista kunkin osuus on noin kolmannes. Ohran osuus on pieni. Kolmannes tuotannostamme menee elintarviketeollisuuteen kuten leipomoikautta kuluttajille ja kolmannes vientiin n hin, kolmannes vähittäiskaupan ympäri maailman. Viennissä kauran osuus on suurin. Helsingin Myllyn tuotantoyksiköt Suomessa ja Virossa toimivat saman laatupolitiikan mukaisesti. Vaasan tehdas valmistaa kaurahiutaleet ja -leseet, jotka sopivat niin puuroihin kuin leivontaan. Järvenpään tehtaiden modernin tekniikan avulla tehdään tasainen leivontalaatu sekä kotileipojien että ammattilaisten jauhoihin. Virossa toimiva Balti Veski -yhtiö vastaa sikäläisiin tarpeisiin. Viljanjyvästä on moneksi Pienessä viljanjyvässä on niin monipuolinen sisältö, että päällepäin yksinkertaisesta raaka-aineesta saadaan kymmeniä tuotteita: erilaisia jauhoja, jauhosekoitksieteita, hiutaleita. Jyvän eri kerroksien erottaminen vaatii kehittynyttä tekniik- Miska Kuusela, toimitusjohtaja

Kotimaisen viljan kohtalonkysymykset Suomen leipomoteollisuuden volyymit ovat viime vuodet olleet alamäessä. Leivän kulutus laskee, ja tuonnin kilpailu on yhä kovempaa. Tällä on tietysti vaikutuksensa myllytoimintaan. Toisaalta lähiruoan ja luomun arvostuksen nousu tarjoaa mahdollisuuksia. Miska Kuusela kertoo, että Helsingin Myllyssä panostus luomuun lähti liikkeelle jo ennen valtavirtaa. Kun täällä alettiin panostaa luomuun kaksikymmentä vuotta sitten, luomu oli vielä marginaalinen ilmiö. Luomutuotteista tulee nyt noin kolmannes liikevaihdostamme, ja suuri osa niistä menee vientiin. Mutta nyt myös kotimaassa luomun kysyntä tuntuu harppaavan eteenpäin nopeasti, ja suuret ketjut ovat ottaneet luomun tarjoamisen vakavasti ohjelmaansa. Nyt halutaan, että ruoka on paitsi terveellistä myös hyvää. Siinä on mahkaa. Esimerkiksi mannaryynit tulevat viljan jyvän ytimestä, ja leivontaan tarvitaan viljan osien erilaisia sekoituksia. Hiutaleet ovat jo sellaisenaan kypsää viljaa, sillä ne höyrytetään kypsiksi. Ydinosaamisemme on vakiolaatuisten viljajalosteiden toimittaminen ympäri vuoden. Se onnistuu, kun pystymme seostamaan riittävän tasalaatuista viljaa ja kun saamme siitä jalostettua asiakkaidemme toiveita vastaavia tuotteita. Tähän tarvitaan muun muassa myllärin ammattitaitoa ja monipuolista laboratorio-osaamista. Helsingin Myllyn tuotevalikoima on laaja. Vähittäiskaupassa tuotemerkkejä ovat Myllärin Luomu ja teollisuudessa Mylly-Matti. Panostus luomuun arvovalinta Nyt puhutaan paljon lähiruuasta, ja ruoan terveellisyys ja kotimaisuus ovat jo pitkään olleet monelle sydämen asia. Helsingin Myllyn perusraaka-aine on aina ollut lähellä kasvatettu suomalainen vilja, ja yhä useammin nimenomaan luomuna. Panostus luomuun on ollut arvovalinta alusta alkaen. Kun pyytää viljelijöiltä luonnonmukaisesti viljeltyä viljaa, se edistää samalla vähemmän ympäristöä rasittavaa viljelykulttuuria. Näin vaikutetaan alkutuotannon puhtauteen sen lisäksi, että voidaan tarjota asiakkaille parempia ja terveellisempiä tuotteita. Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljan jalostaja. Ostamme noin puolet kaikesta Suomen elintarvikekelpoisesta luomuviljatuotannosta. Pyrimme hankkimaan myös luomuviljat läheltä myllyjämme. Viljelysopimus- ja laatukoulutustoiminnan myötä olemme onnistuneet kasvattamaan viljelysopimusten määrän tarpeitamme vastaavaksi ja raaka-aineemme jäljitettävyys on hyvä. Vastuullista energian kulutusta Muutenkin pyrimme vastuullisuuteen kaikessa toiminnassamme. Oma tuotantomme on jo sinällään puhdasta, eikä viljan jauhaminen aiheuta päästöjä eikä juuri jätettäkään. Energiaa sen sijaan kulutamme paljon, ja siinä käytämme puhdasta vesisähköä. Helsingin Myllyn Järvenpään ja Vaasan tuotantolaitokset siirtyivät viime vuonna kokonaan vesivoimalla tuotettuun sähköön. Vesisähkösopimuksen jälkeen yrityksen käyttämän energian tuotanto ei aiheuta lainkaan ydinjätettä ja hiilidioksidikuormitus väheni 2,3 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä vastaa esimerkiksi noin 350 omakotitalon vuoden öljylämmityksestä syntyneitä päästöjä. Kiinnitämme jatkuvasti huomiota keinoihin, joilla voimme pienentää ekologista jalanjälkeämme. Energiankulutus on suurin tekijä ekologisessa jalanjäljessämme, joten tartuimme siihen. dollisuuksia lähellä tuotetulle luomuviljalle. Toisaalta suomalainen kaura on tuote, jota arvostetaan maailmalla. Hyvä kaura kasvaa pohjoisessa, joten pohjoismaat ja Kanada ovat sen merkittävimmät tuotantoalueet. Vaikka luomutuotantoon panostaminen aloitettiin aikoinaan ennen muuta periaatteellisista syistä, nyt silloinen päätös on muuttunut kilpailueduksi. Tilintarkastajan apu Kun Miska Kuusela aloitti työnsä Helsingin Myllyssä noin kolme vuotta sitten, vastaan tuli ennestään tuttu tilintarkastaja: Kuusela oli työskennellyt Helsingin Myllyn pitkäaikaisen tilintarkastajan Timo Helteen kanssa jo aikaisemmissa tehtävissään. Ei siis ihme, että yhteistyö on sujunut. Vaikka tilintarkastus on päärutiini, näen, että tilintarkastajan antama strateginen apu on tärkeää. Saamme arvokasta konsultatiivista apua ja näkemystä moniin asioihin. Tilintarkastaja tuo jatkuvasti tietoomme näkökulmia, jotka tulevat talouden ja toiminnan tarkastuksen yksityiskohtien kautta. Siksi Timo Helle on yleensä pari kertaa vuodessa mukana myös yrityksen hallituksen kokouksessa. Kun tilintarkastaja tuntee yrityksen numerotasolla melkein paremmin kuin me itse, hän pystyy antamaan hyvää vertailutietoa ja kaiken kaikkiaan monipuolista ja hedelmällistä sivustatukea, Miska Kuusela kiittää. Helsingin Mylly Oy www.helsinginmylly.fi Perustettu vuonna 1934 Toimii Järvenpäässä ja Vaasassa, Virossa tytäryhtiö Balti Vesk Henkilöstön määrä n. 60 (Suomi n. 45, Viro 15) Tuotemerkkejä Myllärin Luomu, Mylly-Matti Konsernin liikevaihto noin 34 miljoonaa euroa

M - Itella Oyj Ammattitaidolla ja kokemuksella eteenpäin Otimme Grant Thorntonilla helmikuussa käyttöön uuden sloganimme An instinct for growth. Samaan aikaan lanseerattiin globaali kampanja Reason and Instinct. Mitä nämä termit tarkoittavat sitten käytännössä? Me Grant Thorntonilla haluamme tukea asiakkaitamme vapauttamaan voimavarojaan kasvuun. Tämä näkyy kaikessa liiketoiminnassamme An instinct for growth. Ihmiset tekevät elämässään päätöksiä sekä rationaalisiin että emotionaalisiin tekijöihin pohjaten. Me haluamme tunnustaa näiden molempien osatekijöiden merkityksen myös liiketoimintaan liittyvissä ratkaisuissa. Asiantuntijamme ovat koulutettuja ammattilaisia, joilla on tietoa, osaamista ja teknisiä valmiuksia palvella asiakkaitamme. Tämän tietopuolisen osaamisen lisäksi heillä on runsaasti työn mukanaan tuomaa käytännön kokemusta: asiantuntijamme työskentelevät vuosittain tuhansien yritysten kanssa, joten heille on kertynyt intuitiota ja kokemusta erilaisista yrityksistä ja erilaisista tilanteista. Pistämme peliin kaiken osaamisemme ja kokemuksemme auttaessamme asiakkaitamme löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun heidän liiketoimintansa haasteisiin Reason and Instinct. Iloista ja aurinkoista kesää! Kansainväliseen Grant Thornton -ketjuun kuuluvan suomalaisomisteisen Grant Thornton Finlandin taustalla ovat Tampereella ja Porissa toimiva 85-vuotias Idman Vilén Grant Thornton Oy, helsinkiläinen Revico Grant Thornton Oy sekä Turussa, Salossa ja Helsingissä toimiva Advico Grant Thornton Oy. Suomen Grant Thorntonin palveluksessa on lähes 60 asiantuntijaa, jotka tarjoavat tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluja. 2012 Grant Thornton. All rights reserved. Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab Paino: Jyväskylän Siirto-Paino Oy Helsinki Revico Grant Thornton Oy Paciuksenkatu 27, PL 18 00271 Helsinki Puhelin (09) 512 3330 www.gtfi nland.com 2012 Grant Thornton Finnish member of Grant Thornton International Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy Hatanpään valtatie 26 33100 Tampere Puhelin 020 794 0480 Pori Idman Vilén Grant Thornton Oy Isolinnankatu 21 E 28100 Pori Puhelin 0500 320 677 Turku Advico Grant Thornton Oy Veistämönaukio 1 3 20100 Turku Puhelin 040 502 3423 Salo Advico Grant Thornton Oy Salorankatu 5 7 24100 Salo