1
MetallityÖväen liitto pähkinänkuoressa Perustettu 1899. Maan suurin teollisuuden ammattiliitto. Jäseniä n. 167 308, jotka kuuluvat 320 ammattiosastoon. jäsenistä on naisia n. 21% jäsenistä on alle 35-vuotiaita kolmannes Liitto solmii kymmenen työehtosopimusta Yli 1900 pääluottamusmiestä työpaikoilla valvoo sopimusten noudattamista. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsen. Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät (IN), Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestö EMY:n ja Kansainvälinen Metallityöläisten Liiton (IMF) jäsen. 2
MetallityÖväen liiton perustehtävä Yhteistoiminnan avulla jäsenten työ- ja palkkaehtojen parantaminen. Metalliliiton neuvottelemat ja solmimat työehtosopimukset määrittelevät palkkaperusteet, maksettavan palkan vähimmäistason sekä muut työsuhteessa noudatettavat ehdot. Metalliliitto toimii jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja sivistystason kohottamiseksi. Lisäksi Metalliliitto edistää työsuojelun kehittämistä yritysdemokratian toteuttamista ammatillista koulutusta 3
Jäsenyys Ammattiosastossa jäsen osallistuu työpaikkansa luottamusmiehen valintaan joka toinen vuosi osaston puheenjohtajan ja toimikunnan muiden jäsenten valintaan vuosittain osaston toiminnasta päättämiseen vuosittain työhuonekunnan toiminnasta päättämiseen vuosittain aloitteiden tekemiseen työehtosopimusneuvotteluihin Joka 4. vuosi jäsen voi olla ehdolla ja äänestää liittokokousedustajia osallistuu liittokokousaloitteiden valmisteluun ammattiosastoissa Jäsenille järjestetään erilaisia kursseja ja tapahtumia pitkin vuotta Jäsenkortilla jäsen saa lukuisia etuja esim. polttoaineesta, vakuutuksista, pankkipalveluista, hotellimajoituksesta yms. 5
TyÖehtosopimus Metallityöväen liitto solmii 10 työehtosopimusta: metalliteollisuus malmikaivokset jalometalliala pelti- ja teollisuuseristysala auto- ja konekorjaamot energia-ala mekaanisen metsäteollisuuden korjaamot televiestintäala puolustusministeriön työpaikat auto- ja konekauppa Työehtosopimuksella sovitaan alan vähimmäistyöehdot, mm: palkat, työaika ylityökorvaukset, sairausajan palkka vapaapäivät Työehtosopimus sitoo alan työnantajaa, oli tämä järjestäytynyt tai ei. Työehtosopimus on oltava nähtävillä työpaikalla. 6
TyÖsopimus Työntekijä tekee työsopimuksen työnantajan kanssa. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Työsopimuksessa tulisi ilmetä ainakin: Työnantaja Työntekijä Työsuhteen voimassaolo Työn suorittamispaikka Työtehtävä Noudatettava työehtosopimus Palkkauksen perusteet Työaika Muut sovitut ehdot Päiväys ja allekirjoitukset 7
Luottamusmies On työpaikan työntekijä -mies tai nainen. On työntekijöiden ja ammattiosaston edustaja työpaikalla. Valvoo sopimusten ja lakien noudattamista ja soveltamista. Ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa ja ylläpitää työrauhaa. Luottamusmiehen valitsevat työpaikan järjestäytyneet ammattiosaston jäsenet. Valinnan järjestää työpaikan ammattiosasto. 8
TyÖsuojelu Työturvallisuuslaki säätelee työsuojelua. Myös työehtosopimuksessa on työsuojelumääräyksiä. On osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa. Työnantaja vastaa siitä, että työympäristö ja työolosuhteet ovat turvallisia. Työntekijän on noudatettava annettuja työturvallisuusohjeita. Työntekijät valitsevat keskuudestaan kahden vuoden välein työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen. 9
MetallityÖväen liiton organisaatio Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Jäsen kuuluu ammattiosastoon. Ammattiosasto kuuluu aluejärjestöön ja liittoon. Aluejärjestö kuuluu liittoon. Metallityöväen liitto Aluejärjestö Ammattiosasto JÄSEN 10
PäätÖksenteko Liittokokous Liittovaltuusto Liittotoimikunta puheenjohtaja Riku Aalto sihteeri Matti Mäkelä Työvaliokunta Liittokokous Liittovaltuusto Liittotoimikunta Työvaliokunta 11
Toimintaorganisaatio 12
Palkka Teknologiateollisuuden TES:n (1.10.2009) palkat kalleusluokassa 2 Työnvaativuusryhmittely on 9 portainen. Tvr1 798 senttiä Tvr9 1179 senttiä (henkilökohtainen pätevyys 3% - 25%) Autoalan TES:n palkat kalleusluokassa 2 (henkilökohtainen pätevyys 5 % - 30% Tvr1 924 senttiä Tvr6 1248 senttiä 13
Palkka Säännöllisen työajan tuntipalkat, vuoden 2008 4. vuosineljännes. Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Kone- ja kulkuneuvoteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Autokorjaamot Koko teknologiateollisuus yhteensä 1690 senttiä 1474 senttiä 1578 senttiä 1449 senttiä 1559 senttiä 1546 senttiä 14
MetallityÖväen Murikka-opisto Metallityöväen Murikka-opisto on ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen kehittämiskoulutusta tarjoava työelämän kansanopisto. Koulutuksemme on suunnattu pääasiassa aikuisille, työelämässä toimiville Metalliliiton jäsenille. Koulutusalueet: edunvalvonta työsuojelu järjestötehtävät viestintä pitkäkestoinen koulutus tietotekniikka yritysten kehittämiskoulutus tiimikoulutus englanti Avoin kaikille Metalliliiton jäsenille. Sijaitsee Tampereen Teiskossa. Perustettiin 1977 Vuosittain n. 160 kurssia ja yli 3300 opiskelijaa. Suomen Ilmakuva Oy www.murikka-opisto.fi 15
Oppilasjäsenyys On ilmaista Oppilasjäsenellä oikeus osallistua liiton järjestämiin kursseihin yms. tapahtumiin esim: oppilasjäsen tapaamiset Toiminta tutuksi kurssit Ensiaskel edunvalvojaksi -kurssi Nuorten kesäpäivät Nuorisojaostojen järjestämät tilaisuudet Oppilasjäsenellä ei ole oikeutta: äänestää liiton vaaleissa työtaistelukorvaukseen oikeudelliseen tukeen www.metallinnuoret.fi 16
www.metallinnuoret.fi 17
Oppilasjäsenestä JÄSENEKSI Jäsenyys muuttuu varsinaiseksi metallialan työsuhteen kautta, jäsenmaksu 1,7% bruttopalkasta (verovähennys kelpoinen). työnantaja perii suoraan palkasta itse maksava, saa jäsenmaksuohjeen ja viitetiedot jäsenmaksun maksamista varten Jäseneksi pääset täyttämällä perintäsopimuksen, ammattiosaston, luottamusmiehen tai aluetoimiston kautta Jokaisesta työsuhteesta uusi jäsenmaksun perintäsopimus. Opiskelun jatkuessa ilmoitus ammattiosastoon (luottamusmies), jäsenyys jatkuu ns. "lepäävänä jäsenyytenä". Kesätyö kartuttaa työttömyyspäivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa 18
Jäsenedut Oppilasjäsenille SAKKI:n opiskelijakortti Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vapaa-ajan matkustajavakuutus Euromaster Teboil Tallink Silja Nordea Fontana Ylläs Saaga rinnehotelli Restel hotellit Fontana Kylpylät, hotellit ja Camping & Caravan Kylpylä-hotelli Vesileppis Imatran Kylpylä Kylpylähotelli Kuntoranta VVO Metallin nuorten tapahtumat Murikan kurssit Metalliranta Metallikero Työväen Retkeilyliiton majat Ahjo Työväenlehtituki Varsinaisille jäsenille edellä mainittujen lisäksi Työsuhteeseen liittyvät edut, palkat, työajat, lomat yms. Oikeusapu Työttömyysturva Ajantasaiset jäsenedut löydät www.metalliliitto.fi > Jäsenyys > Jäsenedut 19
Oppilasjäsenmäärän kehitys vuosi 2009 vuosi 2008 vuosi 2007 vuosi 2006 vuosi 2005 vuosi 2004 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 LIITY SINÄKIN!! 20
Näiden alojen opiskelijat voivat liittyä oppilasjäseneksi: Kone- ja metalliala Kone- ja metallialan perustutkinto - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma - Valmistustekniikan koulutusohjelma - Valimotekniikan koulutusohjelma LVI-ala Talotekniikan perustutkinto - LVI-asennuksen koulutusohjelma -Teknisen eristyksen koulutusohjelma Auto- ja kuljetusala Autoalan perustutkinto - Autokorinkorjauksen koulutusohjelma - Automaalauksen koulutusohjelma - Autotekniikan koulutusohjelma Lentokoneasennuksen perustutkinto - Lentokoneasennuksen koulutusohjelma Sähköala Sähköalan perustutkinto -Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma - Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Pintakäsittelyala Pintakäsittelyalan perustutkinto - Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelma Muu tekniikka ja liikenne Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto - Mikromekaniikan koulutusohjelma Käsi- ja taideteollisuusala Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma 21
22
1899 Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta Rauta- ja metallityöntekijöiden liitto perustetaan Helsingissä 21.-23.6. 1920 -luku Metallissa toteutetaan teollisuusliittoperiaate. Työnantajan julistama metallisulku, joka kestää 30 viikkoa. 16 tehtaan asunnoista häädetään 1289 perhettä. Lapuan liike syntyy 1930 Vanha Metallityöväen liitto ja SAJ lakkautetaan oikeuden päätöksellä. Suomen Metallityöväen Liitto ja SAK perustetaan. 1940 -luku Ns. tammikuun kihlaus, jolla työnantajat tunnustavat ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluosapuoleksi. Metallialan työntekijöiden ja työnantajien ensimmäiset yhteiset rationalisointikurssit. 5-tuntinen lauantaipäivä metallin sopimukseen. 23
1950 Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta Syys-lokakuussa yli kaksi kuukautta kestänyt Metallin lakko 1958 Työturvallisuuslaki. 1960 -luku SAK hajoaa, SAJ perustetaan ja Metallityöväen liiton rinnalle syntyvät SAJ:laiset Teräsliitto ja Korjaamoliitto. Työntekijäin eläkelaki (TEL) Metallitalo valmistuu Hakaniemen torin laidalle Helsingissä. 40 tuntinen työviikko eli lauantai tuli vapaaksi. Metallityöväen liitto siirtyy ensimmäisenä ammattiliittona suhteellisiin liittokokousvaaleihin. Liinamaa 1-sopimus solmitaan, sovitaan mm. jäsenmaksuperinnästä. 24
Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta 1970 -luku Metallityöväen liiton eheytysneuvottelut onnistuvat. 7-viikkoisen metallilakon tuloksena mm. lomaltapaluuraha metallialalle. Vuosilomalaki uudistetaan (neljän viikon vuosiloma) ja työsuojelun valvontalaki säädetään. Metallityöväen Murikka-opisto valmistuu. Vanhempainloma. Työterveyslaki. Talviloma 6-päiväiseksi. 1980 -luku Työaika teollisuudessa lyhenee, ns. pekkaspäivät. Metalliteollisuudessa aloitetaan palkkarakenneuudistus. Autokorjaamoalan lakko, jonka tuloksena alan palkkausta parannetaan. Tasa-arvolaki. 25
Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta 1990 -luku Luottamusmiehen asemaa vahvistaa uusi metalliteollisuuden luottamusmiessopimus. Työttömyyspäivärahan saajia Metallissa ennätykselliset 71 139. Paikallinen sopiminen osaksi metallin työehtosopimusta. Metalliteollisuudessa vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä paikallisesti sovittavaksi. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Metallityöväen liitto kannattaa liittymistä. Työllisyys-tupo. Työaikalakia uudistetaan. Metalliteollisuuteen solmitaan alakohtainen irtisanomissuojasopimus ja määräykset ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Suomi hyväksytään Euroopan raha- ja talousliiton Emun jäseneksi. Metallityöväen liitto on Emuun liittymisen kannalla. 2000 -luku Uusi työsopimuslaki Uusi työterveydenhuoltolaki. Uusi työturvallisuuslaki. Muutosturva 26
MetallityÖväen liiton jäsenmäärän kehitys 1899-180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1899 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2006 27
POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 1972 10% lomaraha 1973 4 viikon vuosiloma 1977-79 talviloma 1959 45-tuntinen työviikko 1960 vuosiloma 18-24 pv 1966 40t /5pv työviikkoon siirtyminen alkoi 1986-90 työajan lyh. 100t. 1990 loppiainen 2000 Helatorstain jälkeinen lauantai 80 000 60 000 40 000 1917 8 tunnin työaikalaki 1922 vuosiloma 4-7 pv 1939 vuosiloma 5-12 pv 1946 vuosiloma 12-14 pv 20 000 0 1899 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2006 28
POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 1906 yleinen äänioikeus 1922 työsopimuslaki 1927 työläistarkastajat 1937 kansaneläkelaki 1945 Työehtotoiminta Luottamusmiesjärjestelmä 1948 Lapsilisälaki Tapaturmavakuutuslaki 1973 Työs. valvontalaki 1976 Ryhmähenkivakuutus 1978 Työterveyshuoltolaki Yhteistoimintalaki 1958 Työturvallisuuslaki 1962 Työnt.eläkelaki (TEL) 1963 Sairausvakuutuslaki 1980 Opintovapaalaki 1984 Työttömyysturvalaki 1987 Tasa-arvolaki 1988 Hoitovapaa 1995 Vuorotteluvapaa Ammattitutkinnot 2001 Työsopimuslaki 2006 Tilaajavastuulaki 0 1899 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2006 29