Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta

Energiaa ja hyvää oloa!

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Nuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Nuoren liikkujan ruokavalio

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

HOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Lisää turvallista liikettä 7 oppitunnin valmiit tuntisuunnitelmat

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

NUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

E LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

Nuoren urheilijan ravitsemus Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu Voimistelijan ruokavalio

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Miten kuljet kouluun?

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

suhteessa suosituksiin?

NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO

RAVINTOLUENTO FHV

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

RAVINTO Matti Lehtonen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Koululaisten lepo ja uni

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Eväitä ruokapuheisiin

perustettu vuonna 1927

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Espoon Palloseura. Ravitsemus miten, mitä ja milloin syödä. Espoon Palloseuran Jalkapallo ry - Stefan Wikström

Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Pysytään lujina naiset!

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Nimi Ikä Paino Pituus

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Urheilijan ravitsemus

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku

Seuranta- ja loppukysely

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Nuoren liikkujan ruokavalio

URHEILIJAN ravitsemusopas

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula /Arja Lindfors

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Terveelliset elämäntavat

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ Ulla Rauramo Leipätiedotus ry

Transkriptio:

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena on myös synnyttää keskustelua omasta ja muiden ympärillä olevien henkilöiden ja/tai tahojen roolista liikkumisen edistämisessä. Kohderyhmä Yläkoululaiset sekä alakoulun 5.-6. luokkalaiset. Toteutustapa Pareittain tai pienryhmissä, luokkatilassa tai salissa. Toteutustapaa voi vapaasti muokata omiin ja ryhmän lähtökohtiin sopivaksi. Nuorten omia ideoita voi myös hyödyntää toteutuksessa. a) Tietovisan 12 kysymyspaperia jaetaan ympäri käytössä olevaa tilaa. b) Ryhmä jaetaan pareihin tai pienryhmiin. Parit (tai pienryhmät) sidotaan jaloista toisiinsa kiinni narun tai nauhojen avulla. (Jokin muukin yhdistävä tekijä käy, esim. pari liikkuu hulavanteen sisällä tai etenee pehmopalloa pallotellen.) c) Parit kiertävät kaikki kysymykset omassa tahdissa läpi palaten jokaisen kysymyksen jälkeen lähtöpisteeseen (esim. liikuntasalin keskiympyrä) kirjoittamaan vastauksensa omaan vastauspaperiinsa. Vastauspaperit ja kynät pysyvät lähtöpisteessä. Tehtävän vetäjä antaa tietyn ajan kysymysten kiertämiseen ja ilmoittaa välissä jäljellä olevasta ajasta. d) Tehtävän vetäjän johdolla käydään yhdessä läpi kaikki tietovisan kohdat. Muutamiin kysymyksiin liittyy oppilaan omaa toimintaa koskeva jatkokysymys. Ne on myös tarkoitus keskustella yhdessä. e) Lopuksi pohditaan yhdessä eri toimijoiden roolia liikkumisen edistämisessä: a. nuoren oma rooli b. koulun rooli c. muiden roolit; koti, kaverit, muut vaikuttajat (mm. urheiluseuran valmentaja, harrastuksen vetäjä, terveydenhoitaja) Tarvittavat välineet tulostetut paperit o tietovisan kysymykset lattialle tai seinille (A4) o vastauspaperit oppilaspareille (A4) o oikeat vastaukset opettajalle kyniä narua (hyppynaruja tai muuta nauhaa) tai muita välineitä paritoteutukseen Arvioitu kesto: 30 min

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa OIKEAT VASTAUKSET TEHTÄVÄN VETÄJÄLLE 1. Liikkumisesta on monenlaista hyötyä. Liikunta tukee nuoren kasvua (esim. luut ja lihakset) auttaa oppimisessa (esim. koulussa) lisää keskittymiskykyä kehittää motorisia perustaitoja sekä eri lajien taitoja parantaa kuntoa virkistää ja tuottaa mielihyvää parantaa unta vähentää monien sairauksien riskejä auttaa pitämään painon kurissa auttaa löytämään kavereita. Valitkaa näistä asioista mielestänne kolme teille tärkeintä syytä liikkua. Jokaisella voi olla oma TOP3-listansa. Kysy muutamilta ryhmiltä, mitä he listasivat. 2. Liikkumattomuus on maailman neljänneksi suurin elintapasairauksiin liittyvä ennenaikaisen kuoleman riski. Alla on lista kuudesta muusta suuresta riskitekijästä. Mitkä tekijät ovat suurempia riskejä kuin liikkumattomuus eli sijoilla 1. 3.? Riskitekijöiden järjestys (WHO 2010) 1. korkea verenpaine 2. tupakanpoltto 3. korkea verensokeri 4. LIIKKUMATTOMUUS 5. ylipaino ja lihavuus 6. korkea kolesteroli Alkoholin käyttö on maailmanlaajuisesti 8. merkittävin riskitekijä. Sijalla 7. on kehittyvissä maissa isona terveysriskinä oleva suojaamaton seksi. Painota keskustelussa, että liikkumattomuus on suurempi riski kuin ylipaino. Se, että ei liiku päivän aikana riittävästi on siis oma terveysriskinsä, vaikka ei olisikaan lihava. 3. a) Kuinka paljon nuoren pitäisi liikkua päivässä? Liikuntasuositus = 1,5 tuntia, josta puolet reippaasti 3. b) Kuinka monta prosenttia 15-vuotiaista nuorista liikkuu tarpeeksi? (vähintään liikuntasuosituksen verran) 9. luokkalaisista liikkuu tarpeeksi vain 10 %, pojista 15 % ja tytöistä vain 9 %. Kerro vertailuksi, että ekaluokkalaisista 90 % liikkuu tarpeeksi.

4. Kuinka monta prosenttia alle 18-vuotiaista harrastaa liikuntaa ja urheilua seurassa? Hieman yli 40 % alle 18-vuotiaista harrastaa liikuntaa ja urheilua seurassa. HUOM! Seuratoimintaan osallistuvista 12 15-vuotiaista liikuntasuosituksen mukaisen viikoittaisen liikuntamäärän saavuttaa noin 65 %. 5. a) Mikä on päivittäisen ruudun ääressä (tv, pelikonsoli, tietokone) istumisen suositeltu enimmäismäärä? Ruutuaikasuositus = 2 tuntia päivässä 5. b). Kuinka suuri osuus 14-vuotiaista viettää enemmän aikaa ruudun ääressä päivässä kuin mitä ruutuaikasuosituksen mukaan olisi suositeltavaa? 1) arkipäivinä 2) viikonloppuna 8.-luokkalaisista ylittää ruutuaikasuosituksen 1) yli 70 % arkena ja 2) jopa yli 90 % viikonloppuna. Kysy oikeiden vastausten läpikäynnin yhteydessä, kuinka paljon osallistujat itse viettävät aikaa kännykän, konsolipelien, tietokoneiden ja tv:n ääressä. 6. Kuinka usein istumisessa tulisi pitää taukoja? Istumisen suositus: maksimissaan 2 tuntia yhtämittaista istumista, mielellään seisomaan nousuja, jaloittelua, lyhyitä taukoja 30 minuutin välein. Epävirallisesti suositeltu kokonaistuntimäärä istumiselle on 7 tuntia päivässä. Yläkoululaisille kertyy arkisin liikkumatonta aikaa noin 8 tuntia päivässä, josta keskimäärin 6 tuntia kertyy jo koulussa! Keskittymisen kannalta taukoja tai työskentelyn muutoksia tarvitaan 17 minuutin välein. 7. Millaisia ongelmia tietokoneen ääressä istuminen aiheuttaa nuoren kehossa? Päivittäinen tietokoneen käyttö aiheuttaa ongelmia: niska- ja hartiakipuja: 1 2 tuntia päivässä aiheuttaa nuorille niskahartiakipuja. Lähes puolet tytöistä kärsii oireista, pojat vähän vähemmän. alaselkäkipuja, päänsärkyä ja silmäoireita: 4 5 tuntia päivässä aiheuttaa alaselkäkipuja, päänsärkyä ja silmäoireita. 12 18-vuotiaista suomalaisnuorista 25 % kärsii toistuvasta selkäkivusta. 8. Mistä kaikesta nuoren päivittäinen liikkuminen voi kertyä? koulumatkat pyörällä tai kävellen harrastusmatkat pyörällä tai kävellen liikkeellä olo välitunnilla liikuntaharrastus erilaiset ulkoilut kavereiden kanssa jne.

9. Mistä kaikesta nuoren päivittäinen liikkumattomuus kertyy? istumisesta oppitunneilla; yläkoulussa keskimäärin 6 t/pv! läksyjenteko ruokailuihin käytetty istuminen siirtymiset (auto, bussi) päivän ruutuajat (kännykkä, tv, tietokone, konsolipelit) jne. 10. Kirjaa yksi keino, jolla SINÄ lisäät liikettä ja yksi keino, jolla vähennät istumista jo huomenna. Jokaisella voi olla omat konkreettiset keinonsa. 11. Kuinka monta tuntia 14-vuotiaan tulisi nukkua joka yö? Suurin osa 14-vuotiaista tarvitsee 8 10 tuntia unta. Kysy oikeiden vastausten läpikäynnin yhteydessä kuinka monta tuntia osallistujat itse nukkuvat yleensä arkiöinä. 12. Kirjatkaa mielestänne kolme tärkeintä syömiseen ja ravintoon liittyvää asiaa? Ei absoluuttista oikeiden vastausten listaa. Hyvä syöminen on kolmas tärkeä hyvinvoinnin osa liikkumisen ja levon lisäksi. Hyvän syömisen ja terveellisten ravitsemustottumusten listalla ovat korkealla: ateriarytmi; säännöllinen syöminen 3 4 tunnin välein - riittävä aamupala antaa hyvän startin päivään - kaksi lämmintä ateriaa, koululounas on erittäin tärkeä - terveellisiä välipaloja iltapäivään - iltapala kuuluu iltarutiineihin lautasmalli = monipuolisuus - puolet lautasesta täytetään kasviksilla - ¼ lihaa, kalaa tai kanaa - ¼ perunaa, riisiä tai pastaa - lisäksi ruokajuomana maito, piimä tai vesi + leipää ja kasvirasvalevitettä terveellistä ruokaa - oikea kotiruoka; älä vaihda kunnon aterioita herkkuihin tai naposteluun - herkuilla on paikkansa, mutta niillä ei korvata kunnon ruokaa riittävä juominen - noin 2 litraa tasaisesti pitkin päivää, liikkuessa enemmän - janojuomaksi vesi! - nestehukka näkyy nopeasti jaksamisessa; vireys ja keskittymiskyky laskee puoli kiloa kasviksia päivässä - viisi kourallista viittä väriä - vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä - tuoreena ja kypsennettynä, pakasteesta tai kuivattuna, joskus mehuina

NUORTEN LIIKUNTA JA LIIKKUMATTOMUUS -TIETOVISA VASTAUSPAPERI 1. TOP3 1. 2. 3. 2. 1. 2. 3. 4. LIIKKUMATTOMUUS 3. a) tuntia b) % 4. % 5. a) tuntia b) 1) arkipäivinä % 2) viikonloppuna % 6.

7. 8. 9. 10. Lisään liikettä Vähennän istumista 11. t 12. 1. 2. 3.

1. Liikkumisesta on monenlaista hyötyä. Liikunta tukee nuoren kasvua (esim. luut ja lihakset) auttaa oppimisessa (esim. koulussa) lisää keskittymiskykyä kehittää motorisia perustaitoja sekä eri lajien taitoja parantaa kuntoa virkistää ja tuottaa mielihyvää parantaa unta vähentää monien sairauksien riskejä auttaa pitämään painon kurissa auttaa löytämään kavereita. Valitkaa näistä asioista kolme teille tärkeintä syytä liikkua.

2. Liikkumattomuus on maailman neljänneksi suurin elintapasairauksiin liittyvä ennenaikaisen kuoleman riski. Alla on lista kuudesta muusta suuresta riskitekijästä. Mitkä tekijät ovat suurempia riskejä kuin liikkumattomuus eli sijoilla 1. 3.? alkoholin käyttö korkea kolesteroli korkea verenpaine korkea verensokeri tupakanpoltto ylipaino ja lihavuus

3. a) Kuinka paljon nuoren pitäisi liikkua päivässä? b) Kuinka monta prosenttia 15-vuotiaista nuorista liikkuu tarpeeksi?

4. Kuinka monta prosenttia alle 18-vuotiaista harrastaa liikuntaa tai urheilua seurassa?

5. a) Mikä on päivittäisen ruudun ääressä (tv, kännykkä, pelit, tietokone) istumisen suositeltu enimmäismäärä? b)kuinka suuri osuus 14-vuotiaista viettää ruudun ääressä enemmän aikaa päivässä kuin mitä ruutuaikasuosituksessa suositellaan? 1) arkipäivinä (%) 2) viikonloppuna (%)

6. Kuinka usein istumisessa tulisi pitää taukoja?

7. Millaisia ongelmia tietokoneen ääressä istuminen aiheuttaa nuoren kehossa?

8. Mistä kaikesta nuoren päivittäinen liikkuminen voi kertyä?

9. Mistä kaikesta nuoren päivittäinen liikkumattomuus voi kertyä?

10. Kirjaa yksi keino, jolla SINÄ lisäät liikettä ja yksi keino, jolla vähennät istumista heti huomenna. Lisään liikettä Vähennän istumista

11. Kuinka monta tuntia 14-vuotiaan tulisi nukkua joka yö?

12. Kirjatkaa mielestänne kolme tärkeintä syömiseen ja ravintoon liittyvää asiaa?