Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012
Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet Järjestöt palveluntuottajina ovat vaikeuksissa
Järjestöjen merkityksestä ja yhteiskunnallisesta muutoksesta
Lukuja sote-järjestöistä (1/2) Valtakunnallisia sote-järjestöjä 200 ja niillä n. 300 piiriyhdistystä ja yli 8 000 paikallisyhdistystä Toiminnassa mukana lähes miljoona täysi-ikäistä Vapaaehtoistoimintaan osallistuu puoli miljoonaa - joista 2/3 naisia - vastaa arvion mukaan 21 000 henkilötyövuotta Luottamushenkilöinä toimii 160 000 Vertaistoimintaan osallistuu 250 000
Lukuja sote-järjestöistä (2/2) Kaikki RAY-avustusta saaneet järjestöt rinnakkaisorganisaatioineen työllistävät n. 30 000 henkilöä (2010) Järjestöt tuottivat v. 2008 kustannuksilla mitaten 16 % kaikista sosiaalipalveluista - ensikotipalveluista 96 % - turvakotipalveluista 82 % - päihdehuollon asumispalveluista 66 % - katkaisuhoitoasemista 47 % (2010)
Toiminnan muutospaineet Ihmisten osallistumistapojen muutos Eriarvoistuminen Väestön ikääntyminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kasvava talouden epävarmuus
Järjestöbarometri 2012 -aineistot Tämän seitsemännen Järjestöbarometrin aineistot: Kyselyaineistot 90 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (60 %) 114 järjestöjen aluetyöntekijää (40 %) 1 128 paikallisyhdistystä (49 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot RAY:n avustustilastot PRH:n Yhdistysrekisteri
Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella
Uusia yhdistyksiä rekisteröidään runsaasti Vuonna 2011 Suomessa rekisteröitiin yli 2 500 uutta yhdistystä Niistä sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on 180 (7 %), eli uusia alan yhdistyksiä rekisteröitiin 3-4 viikossa Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on rekisteröity vuosina 2005-2011: Yhteensä 1 093 Kaikkiin maakuntiin 190 kuntaan (57 % nykykunnista) Purkautuneita 459 eli nettolisäys 634 yhdistystä
Yhdistysten lkm. Vuosina 2005-2011 rekisteröidyt ja purkautuneet soteyhdistykset 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Järjestöbarometri 2012, kuvio 10. Rekisteröidyt Purkautuneet
Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä syntyy ja kuolee eri puolilla maata Kunnat, joissa rekisteröity ainakin yksi yhdistys v. 2005-2011 Järjestöbarometri 2012, kuviot 12 ja 15. Kunnat, joissa purkautunut ainakin yksi yhdistys v. 2005-2011
Ry-toiminta on voimissaan ja uudistuu ihmisten tarpeiden mukaan Rekisteröity yhdistys on edelleen käyttökelpoinen tapa organisoida kansalaistoimintaa - uudet osallistumismuodot eivät ole syrjäyttäneet perinteistä yhdistysmuotoista toimintaa Järjestökentässä on kaksi samanaikaista kehityssuuntaa: Syntyy suurempia yksiköitä valtakunnallisten järjestöjen ja paikallisyhdistysten fuusioissa Syntyy yhä pienempien ja spesifimpien potilas-, vammaja diagnoosiryhmien tarpeisiin vastaavia yhdistyksiä
Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet
Työttömien yhdistykset ovat supistamassa toimintaansa Lähes joka toisen (48 %) työttömien yhdistyksen toiminta on supistumassa (kaikista sote-yhdistyksistä vain 10 prosentin) Yli puolella (56 %) palkatun henkilöstön määrä vähentynyt vuodesta 2011 (kaikista sote-yhdistyksistä vain 16 prosentilla) Joka kolmas (35 %) arvioi henkilöstömäärän pienenevän v. 2012 aikana (kaikista sote-yhdistyksistä vain 11 %)
Työttömien yhdistyksillä on taloudellisia ongelmia Joka kolmas (35 %) työttömien yhdistys arvioi taloudellisen tilanteensa huonoksi (kaikista soteyhdistyksistä vain 18 %) Lähes joka kolmas (30 %) ennakoi taloustilanteensa heikkenevän vuoden 2012 aikana (kaikista soteyhdistyksistä 20 %) Lähes puolet (44 %) on menettänyt jonkin keskeisen rahoituslähteen kahden viime vuoden aikana (kaikista sote-yhdistyksistä 21 %)
Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava Työttömien yhdistykset ovat tärkeitä pitkittyneesti työttömien ja osatyökykyisten työllistäjiä Ne tarjoavat myös vertaistukea, neuvontaa, ohjausta ja mielekästä toimintaa työttömäksi jääneille TE-toimistojen riittämättömät resurssit vastata henkilöasiakkaiden tarpeisiin sekä lähes päivittäiset irtisanomisuutiset saavat työttömien yhdistysten toiminnan nykymerkityksen korostumaan entisestään Toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti
Järjestöt palveluntuottajina ovat vaikeuksissa
Palvelutuotannon painoarvo järjestöjen toiminnassa pienentynyt 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % järjestöistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 21. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
Toimipaikkojen lkm Järjestöjen sosiaalipalvelutoimintayksiköt vähentyneet 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Järjestöbarometri 2011, kuvio 29. Järjestöt Yritykset Lähde: THL: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. SVT.
Järjestöjen palvelutuotannossa on taloudellisia ongelmia Kahdeksan prosenttia vastanneista eli viisi järjestöä lopettanut vuonna 2011 jonkin palvelumuodoistaan 17 järjestöä ennakoi jonkin tarjoamansa palvelumuodon olevan erityisen suurissa vaikeuksissa vuonna 2012 Puolet pääosin järjestöjen varassa toimivista sosiaalipalveluista, joille ei ole markkinoita ja joissa ei ole juurikaan muita tuottajia, on taloudellisissa vaikeuksissa Suurimmat vaikeudet ovat kuntoutuspalveluissa, asumispalveluissa ja yksittäisissä erityisryhmille suunnatuissa palveluissa
Kuntien kilpailutuskäytännöt ovat hankalia järjestöille Kunnat kilpailuttavat myös palveluja, joissa ei ole markkinoita Kuntien tulee arvioida nykyistä paremmin, onko alueella palvelumarkkinoita ja tarvitaanko kilpailuttamista. Kuntien kilpailutuskäytäntöjen on kehityttävä, koska kunnat eivät osaa tällä hetkellä käyttää edes nykyisessä hankintalaissa olevia joustomahdollisuuksia. Kunnissa tulee laatia palvelustrategiat, joiden kautta syntyy pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavissa palveluissa.
Kuntoutuspalveluissa Kelan hankintakriteerit ongelmallisia Järjestöt kritisoivat Kelan hankintakriteerejä ja puitesopimuksia, joissa järjestö joutuu kantamaan yksin palvelun tarpeeseen varautumisen riskin Menettely suosii toimijoita, joilla ei ole pitkäjänteistä, pysyvää toimintaa, vaan jotka palkkaavat työntekijöitä vain erillisiä keikkoja varten Tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta järjestöjen osaaminen kuntoutuksessa säilyy Ilman järjestöjen kuntoutuspalveluja yhä useampi jää vaille kuntoutusta tai sen laatu ei vastaa tarpeita