SELVITYS OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TURVALAITERATKAISUISTA - KÄYTÄNTÖJEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Arja Lamminkangas Sari Vitikka 1.7.2009 OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100 Ii Puh (08) 5536 500 Faksi (08) 5536 507 www.oulunkaari.com
1 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ... 2 2 JOHDANTO... 3 3 OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN VÄESTÖN KEHITYS... 6 4 OULUNKAAREN KUNNAT JA NIIDEN TOIMINTAYKSIKÖT... 8 5 TURVALAITERATKAISUJEN JA KÄYTÄNTÖJEN NYKYTILA... 16 5.1 Avopalvelut... 16 5.2 Asumispalvelut... 21 5.3 Laitostoiminta... 24 6 TOIMINTOJEN TULOKSELLISUUSVERTAILU... 28 6.1 Tuloksellisuuden määrittely... 28 6.2 Panosten ja tuotosten suhde... 29 6.3 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi... 37 7 TURVATEKNOLOGIAN KEHITTÄMISTARPEET... 42 8 YHTEENVETO KOKONAISRATKAISUJEN POHJAKSI... 45 9 LÄHTEET... 49 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Oulunkaaren kuntien väestökehitys vuosina 2005-2025... 6 Kuvio 2. Oulunkaaren kuntien väestö ikäryhmittäin... 7 Kuvio 3. Pudasjärven kylät... 10 Kuvio 4. Turvapuhelinjärjestelmien vertailu... 17 Kuvio 5. Seutukunnallinen turvapuhelinjärjestelmämalli... 45 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Oulukaaren kuntien toimintayksiköt... 15 Taulukko 2. Oulunkaaren kuntien turvapuhelinjärjestelmät... 19 Taulukko 3. Yhteenveto asumispalveluista... 23 Taulukko 4. Yhteenveto toimintayksikköjen turvajärjestelmistä... 25 Taulukko 5. Yhteenveto turvapuhelinjärjestelmien kustannuksista... 30 Taulukko 6. Kulunvalvonnan ostopalvelu- ja hankintakulut... 36 Taulukko 7. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi toimintamalleittain... 38 Taulukko 8. Kuntien uudistustarpeet ja tulevaisuudentoiveet... 42
2 1 TIIVISTELMÄ Oulunkaaren seutukunnassa on nopeasti ikääntyvä väestö ja sen asukkaat sijoittuvat maantieteellisesti laajalle alueelle. Pitkät välimatkat sivukyliltä kuntakeskuksiin rasittavat osaltaan palvelujen saatavuutta ja asettavat erityisesti vanhuspalveluiden järjestämiselle haasteita seutukunnassa. Väestöennusteen mukaan kaikki Oulukaaren kunnat tulevat tarvitsemaan vanhusten kotihoitoa, palveluasumista ja hoivahoitoa. Kuntien sisällä niin kotona asumisen turvallisuuteen kuin palvelutoimintaan liittyvä turvallisuus ja käytettävissä oleva teknologia on erilaista ja on syntynyt tarve tuottaa toimivia ratkaisuja yhteisiin tarpeisiin. Selvitystä on lähdetty tekemään Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella (Hucco) hankkeen kautta ottamalla tarkastelun kohteeksi palvelualueiden olemassa olevat turvateknologiaratkaisut avohuollossa, palveluasumisyksiköissä ja laitosolosuhteissa. Nykytilanteen tarkastelussa suurimmat erot löytyvät kuntien tavoissa hyödyntää turvapuhelinjärjestelmiä. Seutukunnan turvapuhelinjärjestelmien omakustanne- ja vuokrausmalleja on vertailtu niiden kustannusvaikuttavuuden ja toimivuuden kautta. Tavoitteena vertailulla on ollut etsiä yhteisiä, toimivia ratkaisuja jo olemassa olevien tueksi sekä löytää mahdolliset uudistus- ja muutostarpeet. Samalla selvityksessä tehdään näkyväksi uusille turvalaiteratkaisuille asetetut vaateet. Kustannukset avopalveluiden turvalaitejärjestelmistä muodostuvat Iin ja Vaalan omakustannemallissa hälytysten vastaanoton henkilöstökuluista, laitteiden hankinnasta, huollosta ja hälytysten tarkistuksista. Pudasjärven ja Utajärven vuokrausmallissa kuluja aiheutuu pääasiassa palvelun ostamisesta ja ylläpidosta. Tulojen ja menojen lisäksi on arvioitava välillisiä vaikutuksia, joita muun muassa ovat henkilökunnan perustoimintaan sisältyvät kulut, asiakkaan kokema turvallisuus, saatu apu sekä järjestelmän laiteyhteensopivuus että käyttöominaisuudet myös haja-asutusalueilla. Asumispalveluissa sekä laitosyksiköissä kulut syntyvät turvapalveluiden ostopalveluista sekä järjestelmien kertaluonteisista uudistustarpeista. Tuloja turvalaitejärjestelmistä kunnat saavat vain turvapuhelinjärjestelmien kuukausimaksuista tai hälytyskäynneistä. Kokonaisratkaisuna paras vaihtoehto seutukunnalliselle turvapuhelinjärjestelmälle on tuloksellisuuden näkökulmasta omakustanne- ja vuokrausmallia soveltaen avohuoltopainotteinen, seutukunnallinen sekamalli. Ostamalla hälytysten vastaanottopalvelu laitevuokrineen kunnille ei aiheudu palkkauskuluja eikä kustannuksia laitteiston uusimisesta. Palvelu voidaan ostaa joko alalla jo toimivilta valtakunnallisilta yrityksiltä tai paikalliselta yrittäjältä, jos halutaan hyödyntää olemassa olevat laitteet. Turvapuhelinjärjestelmä tarvitsee sekä osaajia, toimintavarmoja laitteita että järjestelmän, jossa se toimii haasteellisissakin olosuhteissa. Eniten kuluja aiheuttava toiminta on mahdollista ja kustannustehokasta ostaa, mutta osa toiminnasta kuten keskitetty turvajärjestelmän toiminnan asiantuntemus, seuranta, laiteasennukset ja tarvittava huolto on syytä säilyttää omana toimintana. Myös järjestelmän käytön kohdentaminen perustarkoitukseen vähentää toiminnallista kuormittavuutta.
3 2 JOHDANTO Oulunkaaren seutukunta on kuuden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala ja Yli-Ii. Ii ja Kuivaniemi yhdistyivät 1.1.2007 Iin kunnaksi ja Yli-Ii on liittymässä Ouluun 1.1.2013. Oulunkaaren yhteistoiminta-alueen muodostavat niin ollen Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan kunnat. Yhteistoiminta-alue muodostuu kansanterveyslain edellyttämistä perusterveydenhuollon tasoista terveydenhuollon palveluista ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Sosiaalihuollon palveluista mukana ovat kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Päivähoito on kuntien itsenäisesti järjestämää toimintaa. (Esitys Oulunkaaren sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 14.11.2008.) Maantieteellisiä palvelualueita on kolme: 1) Ii 2) Pudasjärvi ja 3) Utajärvi-Vaala. Toiminnalliset palvelualat ovat 1) perhepalvelut, 2) terveyspalvelut ja 3) vanhuspalvelut. Tavoitteena on järjestää yhteistoiminta-alueen palvelut kuntalaisille samansuuntaisesti kaikkien kuntien sisällä. Lähipalvelut, eli kuntalaisten usein tarvitsemat palvelut, järjestetään yhtä kattavasti kuin tälläkin hetkellä eri alueilla. Yhteiset palvelut puolestaan ovat sellaisia, joita kuntalaiset eivät tarvitse päivittäin. Yhteistoiminta-alueen kustannusten jaossa noudatetaan niin sanottua sekamallia, jossa jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva ja pääasiassa omien kuntalaisten käyttämä palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta. (Esitys Oulunkaaren sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 14.11.2008.) Valtakunnallisen Paras -lainsäädännön yksi keskeinen tavoite on ollut terveyden ja sosiaalihuollon toimintaprosessien tehostaminen sekä uudenlaisten toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto. Ajatuksena on, että nykyistä suuremmilla organisaatioilla olisi tähän paremmat mahdollisuudet kuin nykyisillä toimijoilla, joiden resurssit eivät riitä tehokkaaseen kehitystoimintaan. Oulunkaaren seutukunta on panostanut kehitystoimintaan viime vuosien aikana useiden hankkeiden kautta. Niillä avulla on kyetty tehostamaan toimintaa. Samalla on rakennettu pohjaa tulevalle sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueelle sekä kuntapalvelutoimistolle. (Esitys Oulunkaaren sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 14.11.2008.)
4 Seutukunnan alueella on nopeasti ikääntyvä väestö ja asukkaat sijoittuvat maantieteellisesti laajalle alueelle. Pitkät välimatkat sivukyliltä kuntakeskuksiin rasittavat osaltaan palvelujen saatavuutta ja asettavat eritoten vanhuspalveluiden järjestämiselle haasteita seutukunnassa. Vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa seutukunnassa noin 1000 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan kaikki kunnat tulevat tarvitsemaan vanhusten kotihoitoa, palveluasumista ja hoivahoitoa ja nämä palvelut halutaan säilyttää kunnissa lähipalveluina. Palveluyksikköön sijoittaminen tehdään ensisijaisesti asiakkaan oman asuinkunnan alueelle. Vanhusten tulisi niin halutessaan saada asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon valtakunnallinen tavoite on, että vuoteen 2012 mennessä 91 92 prosenttia yli 75-vuotiaista vanhuksista asuisi kotona ja 30 prosenttia heistä olisi kotihoidon palvelujen piirissä. Omais- ja vuorohoidolla on merkittävä osuus vanhusten kotona asumisen jatkuvuuden turvaamisessa. Lähipalveluja taas ovat muun muassa erilaiset asumispalvelut ja hoivahoito sekä kotihoito, joka sisältää kotisairaanhoidon, päivätoiminnan ja tukipalveluita. Vanhuspalveluiden yhteisiä palveluja ovat muun muassa veteraaniasiamies, muistipoliklinikka, geriatrin palvelut, päihde- ja neurologisten asiakkaiden hoito- ja kuntoutusyksikkö, yöpartiot, omaishoidon tuen arviointi, asumispalvelujen koordinointi ja palvelusetelien käyttö. (Esitys Oulunkaaren sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 14.11.2008.) Edellä kuvatuista syistä johtuen on myös herännyt tarve tarkastella alueen teknologisia järjestelmiä ikääntyvien kuntalaisten turvallisten asumis- ja toimintaympäristöjen suhteen. Kuntien sisällä niin kotona asumisen turvallisuuteen kuin palvelutoimintaan liittyvä turvallisuus ja käytettävissä oleva teknologia on erilaista ja on syntynyt tarve tuottaa toimivia ratkaisuja yhteisiin tarpeisiin. Tässä raportissa tarkastellaankin Oulunkaaren kuntien turvalaiteratkaisuja sekä tämän hetkisen tilanteen että tulevaisuuden tarpeiden kautta. Selvitystä on lähdetty tekemään Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella (Hucco) hankkeen kautta ottamalla tarkastelun kohteeksi palvelualueiden olemassa olevat turvateknologiaratkaisut avohuollossa,
5 palveluasumisyksiköissä ja laitosolosuhteissa. Tarkastelu on jaoteltu eri palveluntuotantomallien mukaisesti. Avohuollossa tämä tarkoittaa turvapuhelimien, niihin saatavien lisälaitteiden tarkennusta sekä hälytyspolkujen näkyviksi tekemistä. Asumispalveluiden ja laitoshuollon osalta on tarkasteltu hoitajille tarkoitettuja turvajärjestelmiä, potilaiden/asiakkaiden kutsujärjestelmiä sekä erilaisia kulunvalvontaan liittyviä ratkaisuja. Laitosolosuhteina selvityksessä tarkoitetaan sosiaali- ja terveystoimen yksiköitä, joissa tarjotaan erilaisia hoivan tai muun huolenpidon palveluita sekä tilapäisiin että pitempiaikaisiin tarpeisiin. Selvityksessä on vertailtu edellä kuvattuja järjestelmiä niiden kustannusvaikuttavuuden ja toimivuuden kautta. Tavoitteena vertailulla on ollut etsiä yhteisiä, toimivia ratkaisuja jo olemassa ratkaisuja tukeviksi sekä löytää mahdolliset uudistus- ja muutostarpeet. Niin ollen selvityksessä tehdään näkyväksi uusille turvalaiteratkaisuille asetetut vaateet.
6 3 OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN VÄESTÖN KEHITYS Oulunkaaren seutukunnassa on yhteensä noin 26 900 asukasta. Asukasmäärältään suurin kunta on Ii, jossa asuu 9200 asukasta. Pienin kunta on Ouluun siirtymässä oleva Yli-Ii noin 2000 asukkaallaan. Seutukunnan kokonaisväkiluku on laskenut vuodesta 1995 alkaen. Seutukunnan maapinta-ala on yhteensä 10 633,5 neliökilometriä. Kuvioon 2 on kuvattu Oulunkaaren seutukuntien väestön kehitys. Kuviosta voi todeta, että Iin osalta väestönkehitys on noususuuntainen. Pudasjärvellä väestö on laskusuunnassa. Vaalassa ja Utajärvellä suurta muutos väkilukuun ei ole odotettavissa lähivuosina. Molemmissa väkiluku hiukan laskee ja samalla kunnat lähestyvät toisiaan väkiluvun kokonaismäärässä. 12000 10000 asukasluku 8000 6000 4000 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala 2000 0 2005 2010 2015 2020 2025 Kuvio 1. Oulunkaaren kuntien väestökehitys vuosina 2005-2025 Kuvioon 3 puolestaan on havainnollistettu väestö ikäryhmittäin Oulunkaaren kunnissa. Asukkaiden kokonaismäärää on verrattu vuonna 2010 oletettuun lasten ja nuorten, aikuisikäisten ja eläkeikäisten määriin. Kuviossa näkyy erikseen myös yli 75-vuotiaiden
7 osuus asukasluvuista kunnittain. Yli 75-vuotiaiden katsotaan olevan kotiin annettavien palveluiden ja terveyspalveluiden käytön kannalta niin sanotusti riskiryhmää. Tarve muun muassa tukipalveluihin kasvaa tässä iässä. (vrt. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten laatusuositukset 2008.) Väestö 2010 12000 10000 asukasmäärä 8000 6000 4000 2000 Yhteensä 0-19 20-64 yli 65 v yli 75 v 0 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Kuvio 2. Oulunkaaren kuntien väestö ikäryhmittäin Iissä väestön kehitys nuorempien ikäluokkien kohdalla on voimakkainta. Koko Iin väkiluvusta alle 20-vuotiaiden osuus on noin 31 prosenttia. Vastaavasti yli 65- vuotiaiden osuus jää arviossa vajaaseen 16 prosenttiin. Pudasjärvellä väestö ikääntyy voimakkaimmin. Yli 65-vuotiaiden määrän on arvioitu olevan vuonna 2010 noin 22,5 prosenttia. Eläkeikäisten määrä on lähes yhtä suuri kuin nuorimman väestöryhmän (23,7 %). Utajärvellä taas väestörakenne jakaantuu tasaisesti kaikkiin väestöryhmiin työikäisten määrä ollessa suurin väestöryhmä. Nuorimman väestöryhmän osuus (lähes 26 %) on suurempi kuin yli 65-vuotiaiden osuus on (22 %). Vaalassa eläkeikäisten osuus (26,5%) on lasten ja nuorten lukumäärää suurempi (22,5%). Edelleen vanhimpia ikäluokkia verrattaessa yli 75-vuotiaiden osuus koko Vaalan väkiluvusta on yli 13 prosenttia. Utajärvellä määrä jää noin 11,3 prosenttiin, Pudasjärvellä 10,5 prosenttiin sekä Iissä 7,7 prosenttiin. Lukujen perusteella voidaan siis olettaa, että Vaalassa väestö ikääntyy voimakkaasti suhteessa muuhun väkimäärään. Iäkkäidenkin joukossa suurimmat ikäluokat ovat vahvasti edustettuina. Kaikissa kunnissa noin puolet eläkeikäisistä kuuluu yli 75-vuotiaiden ryhmään.
8 4 OULUNKAAREN KUNNAT JA NIIDEN TOIMINTAYKSIKÖT Iin kunta (1595,35 km 2 ) sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Perämeren rannalla noin 40km Oulusta pohjoiseen mentäessä. Asukkaita Iissä oli 2009 alussa 9 194. Rajanaapureita ovat Haukipudas, Yli-Ii, Simo, Ranua ja Pudasjärvi. Kunnan läpi virtaa eteläosassa yksi Pohjois-Pohjanmaan suurimmista joista, Iijoki ja pohjois-osassa taas kalaisa Kuivajoki. Iin Hamina on jo 1300-luvulla tunnettu markkinapaikka, jossa talot ovat vieri vieressä, kahden kiemurtelevan kujan, ylä- ja alakadun, varrella. Ii perustettiin v. 1374 ja paikkakunnalla on ollut teollisuutta jo 1700-luvulta lähtien. (Iin kunnan kotisivut 2009.) Iin ja Kuivaniemen kunnat perustivat 1.1.2007 uuden Iin kunnan. Tällöin Oijärvestä tuli jälleen osa Iin kuntaa, josta se oli 1924 eronnut liittyäkseen Kuivaniemen kuntaan. Puun uitosta, kalastuksesta ja tervasta elinkeinonsa saaneesta kauppapaikasta on kehittynyt voimakkaasti uuteen innovaatioon perustuvan teollisuuden keskus. Ii tarjoaa asukkailleen ja vierailleen puhtaan ympäristön, upeat joki- ja merimaisemat ja rauhaisan paikan elää. Monipuolinen luonto runsaine vesistöineen luo mainiot puitteet vaikkapa ulkoiluun, marjastukseen, metsästykseen, kelkkailuun, veneilyyn ja kalastukseen. (Iin kunnan kotisivut 2009.) Iissä sosiaali- ja terveystoimen yksiköt ovat sijoittuneet kahteen keskukseen eli Iihin ja Kuivaniemelle vanhan kuntajaon perusteella. Kuivaniemellä kotihoito, mielenterveysja päihdetyön toimintakeskus sekä terveys-, asumis- ja hoivapalvelut ovat saman katon alla sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa keskellä Asemakylää. Varsinainen sosiaalitoimi keskittyy Kuivaniemitalolle. Myös vammaishuollon toimintakeskus sijaitsee Asemakylän läheisyydessä. Iissä sosiaalitoimen tilat ovat kunnantalolla joen rannalla. Terveysasema taas sijaitsee Yli-Iihin menevän tien varrella. Terveysaseman yhteydessä toimii akuuttisairaanhoidosta vastaava 20-paikkainen hoito-osasto. Keskimääräinen hoitoaika on vajaat kaksi viikkoa. Iin hoito-osasto keskittyy hyvätasoisen kuntouttavan ja omatoimisuutta tukevan hoidon antamiseen. Hoito-osastolla ei hoideta pitkäaikaista
9 hoivaa tarvitsevia potilaita, mutta samalla alueella toimii 21 paikkainen hoivakoti ja 6- paikkainen tuetun palveluasumisen yksikkö. Kuivaniemen hoivakoti puolestaan on 20-paikkainen laitosyksikkö. Samoissa tiloissa toimii tuetun palveluasumisen yksikkö, joka käsittää 14 asuinhuoneistoa. Hoivaosaston asiakkaille tehdään pitkäaikaispäätös ja asiakkaiden Rava-arvo on vähintään 3,5. Kaikkien tuettujen palveluasumismuotojen Rava-arvo on vähintään 2,5. Iin hoivaosastolla ja palveluasumisen yksikössä on vakinaisia hoitajia 16, joista 3 on sairaanhoitajia. Kuivaniemen hoivakodissa ja palveluasunnoilla hoitajia on 19, joista 3 sairaanhoitajaa sekä 1 määräaikainen hoitaja ylipaikkojen vuoksi. Ikäihmisille erilaisia tukipalveluita ja harrastusmahdollisuuksia tarjoava Avopalvelukeskus Nikkari sijaitsee noin kilometrin päässä varsinaisesta kuntakeskuksesta itään. Iissä kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty ja yhdistetyn kotihoidon Iin alueen toimipaikka on Nikkarissa. Henkilökuntaa koko kotihoidossa on Iin kahdessa tiimissä (Itä- ja Länsitiimi) yhteensä 22 ja Kuivaniemen (Pohjois-Iin tiimi) tiimissä 5. Kotihoidon toiminnasta vastaa kotihoidonohjaaja. Jokaisessa tiimissä on yhdestä kahteen sairaanhoitajaa sekä lähihoitajia. Kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään apuna Rava-mittaristoa. Rava-arvo on vähintään 1,5. Muistihoitajan vastaanotto on myös Nikkarissa maanantaisin. Avopalvelukeskuksessa toimii myös ympärivuorokautista hoitoa tarjoava 14-paikkainen tuetun palveluasumisen yksikkö Suokukkakoti, jossa tämän selvityksen tekohetkellä asukkaita on 15, koska yksikössä asuu yksi pariskunta. Suokukkakodilla on henkilökuntaa 7 hoitajaa, joista 1 on sairaanhoitaja ja samalla tiimivastaava sekä Suokukkakodilla että Emmintuvassa. Vuorohoitoyksikkö Emmintupa tarjoaa 8 ympärivuorokautista intervallihoidon paikkaa. Emmintuvassa hoitajia on neljä tiimivastaavan hoitajan lisäksi. Emmintupa toimii Iin Hoivakodin yhteydessä. Avopalvelukeskus Nikkarin läheisyydessä sijaitsee myös vammaishuollon asumispalveluita tarjoava 12-paikkainen Kaarikoti. Kaarikoti siirtyi Iin Palvelusäätiöltä kunnan hallinnointiin vuonna 2008. Hiljakotiin, joka tällä hetkellä on tyhjänä, suunnitellaan ryhmäasumisyksikköä. Muita perhepalveluiden vammaishuollon ja mielenterveyskuntoutujien toimintayksiköitä ovat Iin työhönvalmennusyksikkö ja
10 päivätoimintakeskus, Kuivaniemen toimintakeskus sekä Iissä toimiva tuettuja asumispalveluita tarjoava Aseman tukiasuntola. Tukiasuntola muodostuu kolmen asukkaan ryhmäkodista ja kahdesta huoneistosta. Asukkaita on yhteensä 7. Asuntolasta vastaa asuntolanhoitaja kotihoidon henkilöstön tuella. Lisäksi Iin alueella toimii yksityisiä tukipalveluidentuottajia sekä hoitokoteja vanhuksille, vammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja lapsille. Palveluseteliyrittäjiä toimii alueella 8. Vammaishuollon asumispalveluita tarjoavat Laaksokoti Oijärvellä ja Saarenkoti Kuivaniemellä. Mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita on tarjolla Iin Palvelukodissa. Vanhuksille yksityisiä palveluita tarjoavat Kartanonväen palvelukoti ja Kotiranta Olhavassa. Iissä toimii myös lastenhuollon asumisyksikkö Arjen avaimet. Pudasjärven kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa Iijoen keskijuoksulla. Pudasjärvi on Suomen toiseksi laajin kaupunki. Sen kokonaispinta-ala on 5 867,09 km 2, josta maapinta-ala on 5 638,02 km 2 ja vesipinta-ala on 229,07 km 2. Naapurikuntia ovat pohjoisessa Ranua ja Posio, idässä Taivalkoski ja Suomussalmi, etelässä Puolanka ja Utajärvi sekä lännessä Oulu, Yli-Ii ja Ii. (Pudasjärven kotisivut 2009.) Asukkaita koko kaupungin alueella on 9 029. Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 osa-alueeseen, kylään, jotka jakaantuvat edelleen pienempiin yksiköihin (kuvio 3). Kuvion 3 kyliä voisi nykyisin kutsua kaupunginosiksi. Noin puolet kaupungin väestöstä asuu näillä haja-asutusalueilla. Pudasjärven kylien ominaispiirteisiin kuuluu suuri vapaa-ajan asutuksen määrä. (Pudasjärven kotisivut 2009.) Pudasjärvellä sosiaali- ja terveystoimen yksiköt ovat sijoittuneet kuntakeskukseen pääosin lähelle toisiaan. Vanhusten- ja vammaishuollon asumispalveluyksiköitä on laajemmalla alueella kuntakeskusta. Terveyskeskuksen sairaala sijaitsee aivan kuntakeskuksen ytimessä. Sairaalassa on 52 potilaspaikkaa, joista 22 on varattu pitkäaikaispotilaille ja 30 äkillisesti sairastuneille potilaille. Kuvio 3. Pudasjärven kylät
11 Osastolla on sisätautipotilaita ja kirurgisia potilaita, usein jatkohoidossa erilaisten toimenpiteiden jälkeen. Psykiatristen potilaiden hoito toteutetaan yhteistyössä mielenterveystoimiston kanssa. Päihteiden väärinkäyttäjiä on lyhytaikaisessa selviämishoidossa. Asiakkaat tulevat joko kotoa tai jatkohoitoon erikoissairaanhoidon piiristä. Sairaalan Toivola- ja Ainola -osastoilla potilaat odottavat jatkohoitopaikkaa asumispalveluyksiköihin ja Helmikotiin. Terveyskeskuksessa toimii myös päivystyspoliklinikka joka päivä klo 7.00 20.00 välisenä aikana. Klo 20.00 jälkeen vuodeosaston yövuorossa oleva sairaanhoitaja ottaa asiakkaat vastaan, arvioi tilannetta ja ohjaa jatkotoimenpiteisiin joko suoraan päivystävän lääkärin vastaanotolle tai odottamaan omaa vuoroa. Vanhusten Palvelukeskus sijaitsee lähellä terveyskeskusta ja vanhustentaloja. Palvelukeskuksessa on eläkeläisillä ja yli 65-vuotiailla mahdollisuus ruokailla edullisesti, lukea päivän lehdet sekä käyttää yleistä nettipistettä. Seniorineuvola on Palvelukeskuksessa tiistaisin ja tällöin terveydenhoitajan vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Kotihoidon toimintatilat sijaitsevat Palvelukeskuksessa. Kotihoito sisältää kotipalvelun, kotisairaanhoidon, omaishoidon, yöpartiotoiminnan ja tukipalveluja pudasjärveläisille ikäihmisille. Tukipalveluja ovat ateriapalvelu, jota on mahdollista saada sekä keskustaajamassa että sivukylillä, sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu, turvapuhelinpalvelu, asiointipalvelu, pyykkipalvelu ja Palvelukeskuksessa avustettuna saunominen. Vuorohoitoyksikkö Lakkari taas on vanhusten palvelukeskuksen yhteydessä toimiva 13 -paikkainen vuorotteluhoitoa antava yksikkö. Yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa viihtyisässä kodinomaisessa ympäristössä. Vanhusten asumispalveluja tuotetaan Pudasjärvellä Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Pudasjärven Validia-palvelujen toimesta ja he tuottavat vanhusten tehostettua asumispalvelua kolmessa yksikössä: Honkakodilla, Tuohikodilla ja Pirinpuistossa. Yksiköt toimivat kaupungin hallinnoimissa tiloissa Iijoen rannalla; Honkakoti ja Tuohikoti keskustassa sekä Pirinpuisto Parkkilantien varrella noin 7 km keskustasta. Kussakin yksikössä on 12-13 asukasta. Lisäksi vanhusten asumispalvelua tuottaa Kultarinki Hoivapalvelut Oy, tämä asumisyksikkö tarjoaa tehostettua asumispalvelua 13 asukkaalle.
12 Pudasjärven vanhainkoti, Helmikoti sijaitsee mäntymetsikössä, Kivari-joen rannalla, Rovaniemen tien varrella, 5km kaupungin keskustaajamasta. Helmikoti on 64- paikkainen vanhainkoti, jossa tarjotaan ympärivuorokautista asumista, hoivaa ja hoitoa. Helmikodissa on kuusi pienempää yksikköä: 10-paikkainen dementiayksikkö Rauhala, 11-paikkainen Pihlaja, 11-paikkainen Kanerva, 11-paikkainen Kataja, 10-paikkainen Karpalo ja 11-paikkainen Hilla. Helmikoti on osa Pudasjärven kaupungin porrastettua vanhusten huoltoa. Neli-Iikkala tarjoaa kuntouttavaa asumispalvelua mielenterveyskuntoutujille ja se sijaitsee kuntakeskuksessa, Palvelukeskuksen vieressä. Talossa on yhdeksän asukaspaikkaa, joista kaksi on itsenäisen asumisen harjoitteluyksiöitä. Henkilökunta on työssä kahdessa vuorossa päivittäin klo 7.00-20.00. Lisäksi Neli-Iikkalassa järjestetään päivätoimintaa kahtena päivänä viikossa. Päivätoiminta on tarkoitettu omassa, tukiasunnossa tai vanhempien luona asuville mielenterveyskuntoutujille. Neli-Iikkalan toimintaan kuuluu myös tukiasuntotoiminta. Rimmin palvelukoti sijaitsee keskustan tuntumassa Rimminkankaalla ja tarjoaa kehitysvammaisille sekä mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita. Yksikössä toimii tuetun asumisen solu viidelle asukkaalle sekä intervallihuone ja harjoitteluasunto opiskelijoille. Henkilökunta on töissä kahdessa vuorossa, päivittäin klo 7-20. Asuntolasta hoidetaan myös neljän tukiasunnon asukkaiden selviytymistä. He saavat tarvitsemaansa tukea, ohjausta ja neuvontaa henkilökunnalta. Lisäksi yksikössä ovat autetun asumisen solut ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Tässä osassa on 16 vakituista asukasta ja kaksi paikkaa intervallihoitoa varten esimerkiksi huoltajan loman ajaksi. Utajärven kunta sijaitsee noin 60km etäisyydellä Oulusta ja sen naapurikuntia ovat Muhos, Pudasjärvi, Ylikiiminki, Puolanka ja Vaala. Asukkaita kunnassa oli 2009 alussa 3178. Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, mutta kunnan varsinaiseksi perustamisvuodeksi katsotaan vuosi 1865. Pinta-alaa alueella on 1736,23 km², josta 63,67 km² on vesistöjä. Rokuan laaja Natura-alue ja sen ympäristöjärjestelmä takaavat loistavat puitteet virkistäytymiselle ja rentoutumiselle. Utajärvellä voi nauttia myös Oulujoesta ja Kiiminkijoesta sekä laajoista suojelu- ja erämaa-alueista. (Utajärven kotisivut 2009.)
13 Myös Utajärvellä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa on keskitetty palvelukeskukseen. Palvelukeskus Suvituulessa toimii terveyskeskuksen alainen 15- paikkainen akuuttiosasto sekä samansuuruinen vuodeosasto pitkäaikaispotilaille. Edelleen tiloissa toimii päihdehuolto, fysioterapia ja kiinteistöhuolto. Kotona asuvien intervallijaksot hoituvat myös Suvituulessa. Samoissa tiloissa tai Suvituulen läheisyydessä toimivat kotihoidon ja tukipalveluiden yksiköt sekä ryhmäkodit. Kotihoidon 10 työntekijän henkilökunta muodostuu yhdestä sairaanhoitajasta ja viidestä lähi- tai perushoitajasta. Lisäksi kotihoitoon kuuluu kotipalveluautonkuljettaja sekä päivätoiminnan ja kotihoidon yhteinen perushoitaja. Solunvetämistehtävät kuuluvat avokuntoutusohjaajan tehtäviin. Asumispalveluita tarjoavat kolme ryhmäkotia sekä asumisyksikkö: 9-paikkainen Metsola, 14-paikkaineen Emmilä sekä 9-paikkainen Pääskylä. Jokaisella ryhmäkodilla on omat vastuualueet kunkin kodin läheisyydessä, jonne ryhmäkodin henkilökunta tarjoaa kotihoidon palvelut. Henkilökuntaa yksiköissä on Metsolassa 5, Emmilässä 7 ja Pääskylässä 6, joista yhdellä on solunvetäjän tehtävät. Työ tapahtuu kahdessa vuorossa. Öisin turvahälytykset ohjautuvat vuodeosastolle potilashälytysjärjestelmään. Alueella toimii myös kuuden asukkaan yhteisökoti Berttala, jonne kotihoito antaa palveluita tarpeen mukaan 3-6 kertaan päivässä. Hoitotyön tavoitteena on tarjota ryhmäkotien asukkaille hoivaa ja hoitoa aina viimeiseen saakka. Näin ollen hoitoisuudelle ei ole asetettu rajoitteita, joiden vuoksi asiakas joutuisi tilanteen niin vaatiessa siirtymään enemmän hoitoa vaativien hoitoyksikköön. Siirankartano puolestaan on vammaishuollon toimintayksikkö, joka sijaitsee noin puolen kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Tiloissa toimii työhönvalmennusyksikkö sekä eritasoisia asumisyksiköitä. Yövalvontaa vaativille asukkaille asumispalveluita tarjoaa samassa yhteydessä 7-paikkainen ryhmäkoti Sympaatti. Henkilökuntaa ryhmäkodilla on 12 vakituista hoitajaa, joista kukaan ei ole sairaanhoitajaa vaan asukkaat käyttävät tavanomaisia terveyspalveluita. Siirankamari taas on 6-paikkainen, ohjattu asumisyksikkö. Lisäksi Siirankartanon yhteydessä on erillisiä kaksioita ja yksiköitä itsenäiseen tukiasumiseen.
14 Vaalan kunta sijaitsee Kainuun maakunnassa ja kunnan keskustaajama levittäytyy Oulujärven rannalle Oulujoen niskalla. Matkaa Ouluun ja Kajaaniin kertyy molempiin 90km. Asukkaita Vaalassa on 3 470 ja pinta-alaltaan kunta on 1765 km2 laaja. (Vaalan kotisivut 2009.) Vaalan terveyspalvelut sisältävät perusterveydenhuollon avopalvelut (vastaanotto, laboratorio, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto, neuvolat, mielenterveystyö), hammashuollon, erikoissairaanhoidon ja sairaankuljetuksen. Terveyspalveluiden hoitotyön organisointia kehitetään yhdessä Utajärven kanssa. Terveyskeskuksessa on 3 terveyskeskuslääkärin virkaa, lisäksi yhteinen johtava lääkäri Utajärven kunnan kanssa. Päivittäin yksi lääkäri päivystää. Sairaanhoitaja arvioi päivystystarpeen ja sen kiireellisyyden. Sairaanhoitaja ohjaa, neuvoo tai ottaa vastaan terveyskeskussairaalassa asiakkaita aina kun terveyskeskuksen poliklinikka on suljettu. Terveyskeskussairaala sijaitsee Vaalan keskustaajamassa Oulujärven rannalla. Sairaalassa on 35 potilaspaikkaa. Henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia, perus- ja lähihoitajia, kuntohoitaja sekä laitosapulaisia. Kotihoito tarkoittaa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä muita kotona selviytymisen tueksi tarjottavia tukipalveluja, joita ovat ateriapalvelu, kylvetyspalvelu, vaatehuolto, asiointipalvelu, turvapuhelin lisälaitteineen ja siivouspalvelu ja omaishoidontuki. Vaalan Palvelutalosäätiö ry järjestää päivätoimintaa tiistaisin Suopursun palvelukeskuksessa. Päivä on tarkoitettu henkilölle, jotka tarvitsevat apua henkilökohtaisessa hoidossaan. Palvelupäivänä on mahdollisuus saunomiseen, ruokailuun, vaatehuoltoon ja viriketoimintaan. Päivätoiminta on maksullista. Tehostettua asumispalvelua on Muistiyksikkö Pelakuussa, joka sijaitsee terveyskeskuksen yhteydessä. Lisäksi Suopursun palvelukeskuksessa ja Hoivakoti Suvannossa tarjotaan tehostettua asumispalvelua. Hoivakoti Suvannossa palvelut ovat ostopalveluna. Oulunkaaren kuntien toimintayksiköiden yhteenveto on taulukossa 1. Taulukkoon on koottu sekä vammaishuollon että vanhustenhuollon toimintayksiköt eri palvelutoiminnoissa. Lisäksi taulukosta 1 käy selville pääpiirteittäin kuntien alueella toimivat yksityiset asumispalveluyksiköt. Taulukkoon on merkitty kirjainlyhenteellä
15 Vahu vanhustenhuollon yksiköt ja lyhenteellä Vamhu vammaishuollon toimintayksiköt. Lastenhuollon toimintayksikköä kuvaa lyhenne Lh. Asumispalveluiden toimintayksiköihin on myös liitetty yksikön henkilökunnan läsnäoloa ilmoittava aika kunnallisten toimintayksiköiden osalta. Taulukko 1. Oulukaaren kuntien toimintayksiköt Ii Avopalvelut Asumispalvelut Laitospalvelut Avopalvelukeskus Hoito-osasto (akuutti) Nikkari Kotihoito Päivätoiminta Emmintupa (24h Vahu) Suokukkakoti (24h Vahu) Kuivaniemen palveluasunnot (24h Vahu) Kaarikoti (24h Vamhu) Aseman tukiasuntola (8-16 Vamhu) Laaksokoti (yksit. Vamhu) Kotiranta (yksit. Vahu) Kartanonväki (yksit. Vahu) Iin Palvelukoti (yksit. MTT) Saarenkoti (yksit. Vamhu) Arjen Avaimet (yksit. Lh) Hoivaosastot (pitkäaikaisosasto) Pudasjärvi Vanhusten palvelukeskus Kotihoito Rimmin palvelukoti (24h Vamhu) Neli-Iikkala (7-21 Vamhu) Tuohikoti (yksit. Vahu) Honkakoti (yksit. Vahu) Pirinpuisto (yksit. Vahu) Ainola- Toivola (pitkäaikaisosasto) Akuuttiosasto (tk) Helmikoti Utajärvi Palvelukeskus Suvituuli Kotihoito Päivätoiminta Metsola (7-21 Vahu) Emmilä (7-21 Vahu) Pääskylä (7-21 Vahu) Berttala (yhteisökoti Vahu) Sympaatti (24h Vamhu) Siirankamari (8-16 Vamhu) Akuuttiosasto Vuodeosasto Vaala Palvelukeskus Suopursu Kotihoito Palvelupäivä Kotiranta (7-20 Vamhu) Muistiyksikkö Pelakuu (24h Vahu) Palvelukeskus Suopursu (6.45-21 Vahu) Hoivakoti Suvanto (ostopalvelu Vahu) Terveyskeskussairaala