JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KIELIKYLPY SPRÅKBAD. Karita Mård-Miettinen Jyväskylän yliopisto. Varhaiskasvatuksen hyvinvointipäivä, Turku

Samankaltaiset tiedostot
Kielikylpy - Språkbad: Millä eväin kielikylpyopetuksessa kasvatetaan kaksikielisyyteen?

KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET

Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019

JAKOBSTAD PIETARSAARI

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Kielistrategiasta toiminnasta

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Rajoista raameihin med hjälp av smidigt samarbete

Kaksikielisten päiväkotien lapset kielten osaajina ja oppijoina

Lasten käsityksiä kielenoppimisesta

Kielirikasteinen opetus Marja-Leena Kivelä, Oulun yliopisto

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Arkeologian valintakoe 2015

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Marke&a Sundman

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Kaksikielisten päiväkotien lapset kielten osaajina ja oppijoina

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

HAKUTIEDOTE 1 (5) OPH Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Valtion erityisavustus kielikylpytoiminnan laajentamiseen 2018

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle

Nina Pilke & Gun-Viol Vik

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Monikielisyys/ Flerspråkighet

39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.

Juttu luistaa: åk 3-6

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62

Päiväkoti Hertan esiopetus

Muu laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta ja se voi

Annika Peltoniemi, Kristiina Skinnari, Karita Mård-Miettinen & Sannina Sjöberg MONELLA KIELELLÄ SUOMEN KUNNISSA 2017

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Flerspråkighet. Monikielisyys

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Monikielisyyden tukeminen varhaiskasvatuksessa Pohjanmaan varhaiskasvattaja-messut, Karita Mård-Miettinen, Johanna Sallinen & Jaana Toomar

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Monikielisyys. Flerspråkighet

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varhaiskasvatusmessut, Jaana Toomar, Karita Mård-Miettinen & Johanna Sallinen

TVÅ SPRÅK ELLER FLERA? KAKSI TAI USEAMPIA KIELIÄ? Råd till flerspråkiga familjer. Neuvoja monikielisille perheille

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Eduskunnan puhemiehelle

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Helsingin kaupunki Esityslista 15/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Kielikylpy on osa minua

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Inledande seminarium. språkundervisningen. Varhentamisen kielten kärkihankkeen starttiseminaari. Tidigareläggning av

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Opetuslautakunta POL/

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

A2-kieli. Puolalan koulussa

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

OPPIAINEINFO. torstaina klo PR104

KvSYYSpäivät Työpaja 1: Miten opettaa ja oppia kansainvälisyyden avaintaitoja koulujen arjessa?


Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi. Asia: 27/010/2018

Koulu. Millainen koulurakennus teillä on? Pidätkö siitä? Miksi? / Miksi et?

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Kotimaisen kirjallisuuden valintakoe 2015

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Tekniikan alan kieliopinnot

KOKEMUKSIA KIELISUIHKUISTA LIISA VIROLAINEN TRE YO

ta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab 17 november 2017

Teoreettisen filosofian valintakoe 2015

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Eduskunnan puhemiehelle

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Transkriptio:

KIELIKYLPY SPRÅKBAD Karita Mård-Miettinen Jyväskylän yliopisto Varhaiskasvatuksen hyvinvointipäivä, Turku

Sisältö - Innehåll Kaksikielinen varhaiskasvatus ja esiopetus Småbarnspedagogik och förskoleundervisning på två språk Kielikylvyn tunnusmerkkejä ja periaatteita Språkbadets kännetecken och principer Kielikylvyllä monikieliseksi: tutkimustuloksia Flerspråkighet i språkbad: forskningsresultat

Opetussuunnitelma Läroplan 2014 & 2016 Kaksikielinen varhaiskasvatus & esiopetus Laajamittainen & suppeampi Tavoitteena on hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta tarjoamalla tavanomaista monipuolisempaa kielikasvatusta Vasu/Läroplansgrunder 2016; EsiOPS/Läroplansgrunder 2014 Småbarnsfostran & förskoleundervisning på två språk Omfattande & mindre omfattande Syftet är att ta till vara barnens sensitiva period för tidig språkinlärning genom att erbjuda barnen en mångsidigare språkpedagogik än i vanliga fall

luodaan pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle lasten kaksi- tai monikielistä kieliidentiteettiä tuetaan ja heille tarjotaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua kieliä toiminnallisesti ja leikinomaisesti lägga grunden för livslångt språklärande barnens två- eller flerspråkiga språkidentitet ska stödjas och de ska ges möjlighet att använda och lära sig språken på ett aktiverande och lekfullt sätt Vasu/Läroplansgrunder 2016; EsiOPS/Läroplansgrunder 2014

Varhainen täydellinen kielikylpy Tidigt fullständigt språkbad 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Svenska, S2 Finska, S1 Främmande språk** Främmande språk* 30 % 20 % 10 % 0 % Daghem, Förskola Årskurs 1-2 Årkurs 3-4 Årskurs 5-6 Årskurs 7-9 Björklund & Mård-Miettinen 2011a+b; Björklund et al. 2007; Bergroth 2015

Kielikylvyn tunnusmerkkejä Språkbadets kännetecken Ohjelmallinen Varhaiskasvatus 9 lk Alkaa 3-5-vuotiaana Vähintään 50 % opetuksesta kielikylpykielellä Samat tavoitteet kuin yksikielisessä opetuksessa + kielelliset tavoitteet Rikastava ja monikielinen Enemmistökieli vähemmistökieli Varhennettu kieliohjelma Tavoitteena toiminnallinen monikielisyys Vapaavalintainen Tutkimusperustainen Programbaserat Småbarnspedagogik åk 9 Inleds i 3-5 års ålder Minst 50 % av undervisningen på språkbadsspråket Samma mål som i enspråkig undervisning + språkliga mål Berikande och flerspråkigt Minoritetsspråk majoritetsspråk Tidigarelagt språkprogram Funktionell flerspråkighet som mål Frivilligt Forskningsbaserat Björklund & Mård-Miettinen 2011a+b; Björklund et al. 2007; Bergroth 2015

Kotimaisten kielten kielikylpy varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa (OPS) Varhaiskasvatus & esiopetus toteutetaan pääosin kielikylpykielellä Varhaiskasvatuksen & esiopetuksen kieli ja kielikylpykieli muodostavat kokonaisuuden Lasten äidinkielen/äidinkielten taitojen kehittymistä tuetaan yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa Vasu/Läroplansgrunder 2016; EsiOPS/Läroplansgrunder 2014

Språkbad i de inhemska språken i småbarnspedagogiken och förskolan (LP) Språkbadspedagogen/läraren ska konsekvent använda enbart språkbadsspråket. Barnen ska sporras att använda språkbadsspråket mångsidigt men de ska ha möjlighet att bli förstådda också på sitt modersmål. Barnen ska uppmuntras att bekanta sig med både undervisningsspråkets kultur och kulturen i det andra inhemska språket. Vasu/Läroplansgrunder 2016; EsiOPS/Läroplansgrunder 2014

Kielikylpy Suomessa Språkbad i Finland 20 kommuner har språkbad (år 2011) 16 kommuner på svenska, 2 kommuner på finska och 3 kommuner på samiska Ca 4 500 elever går i språkbad i Finland 20 kunnas tarjotaan kielikylpyä (v. 2011) 16 kunnassa ruotsiksi, 2 kunnassa suomeksi ja 3 kunnassa saameksi N. 4 500 oppilasta osallistuu kielikylpyyn Suomessa Kangasvieri et al. 2012 9

Kielikylpyopetuksen periaatteita Principer för språkbadsundervisning Kieli on tavoite ja toiminnan/opetuksen väline Kielten erottelu: yksi henkilö yksi kieli Kielen ja sisällön integrointi Runsas ja monipuolinen syöte kielikylpykielellä (kasvattajat/opettajat, oppimateriaalit, ympäristö) Kielikylpykielen ymmärtämistä ja tuottamista tukevien keinojen käyttäminen (rutiinit, mallit, eikielelliset keinot, ilmeet, eleet, selkeys, toisto, visualisointi, konkreettinen tekeminen) Språkbadsspråket är ett mål och ett medel i verksamheten/undervisningen Språklig separering: en person ett språk Integrering av språk och innehåll Riklig och mångsidig input på språkbadsspråket (pedagog/lärare, material, omgivning) Olika metoder för att stödja förståelse och produktion av språkbadsspråket (rutiner, modeller, icke-verbala medel, miner, gester, tydlighet, upprepning, visualisering, konkret verksamhet) Björklund & Mård-Miettinen 2011a+b; Björklund et al. 2007; Bergroth 2015 10

Kielikylpyopetuksen periaatteita Principer för språkbadsundervisning Runsas ja monipuolinen kielikylpykielen käyttäminen (kannustaminen, jatkuva palaute, epäsuora ja suora korjaaminen) Yksilöllisen kehityksen huomioiminen ja tukeminen Toiminnan/opetuksen kielellinen suunnittelu Teemaopetus Riklig och mångsidig output på språkbadsspråket (uppmuntran, kontinuerlig återkoppling, indirekt och direkt korrigering) Individuell utveckling beaktas och stöds Språklig planering av verksamhet/undervisning Temaundervisning Björklund & Mård-Miettinen 2011a+b; Björklund et al. 2007; Bergroth 2015 11

Kielikylpylasten käsityksiä kielenoppimisesta Språkbadsbarns uppfattningar om språkinlärning Strukturoitu haastattelu (kasvattaja haastatteli) Mitä? Missä? Miten? Kenen kanssa? 17 esikoululaista Lapsen oma ääni ja näkökulma keskiössä: vastauksia ei arvotettu! Piirrostehtävä: Piirrä itsesi oppimassa kieliä. Kerro kuvasta. Mård-Miettinen et al. 2014; Kangasvieri et al. 2015 Strukturerad interjvu (pedagogen intervjuade) Vad? Var? Hur? Med vem? 17 föreskolebarn Barnets egen röst och synvinkel i fokus: svaren utvärderades inte! Teckneuppgift: Rita dig själv då du lär dig språk. Berätta om bilden.

Montako kieltä? Hur många språk? Två språk (6/17) Tre språk (10/17) Fyra språk (1/17) Mård-Miettinen et al. 2014; Kangasvieri et al. 2015

Mitä kieliä?vilka språk? ruotsia (17/17), suomea (12/17), englantia (10/17), kreikkaa (2/17), saksaa (2/17), arabiaa (1/17), espanjaa (1/17) Alla barn nämnde inte sitt modersmål bland de språk som de kan Bara ett barn kunde inte säga namnet på de språk som hen kunde Lärare: leevi mitä eri kieliä osaat? Leevi: mm en mä- ruotsia ja mm englantia ja saksaa ja arabiaa *** Lärare: niko. mitä eri kieliä osaat? Niko: ruotsia ja tuota myös myös tuota mä osaan kyl vähän tota jossain maassa isi on ollu työmatkalla ja sitte mä osaan vähän myös tuota kreikkaa Mård-Miettinen et al. 2014; Kangasvieri et al. 2015

Lapset käyttävät kieliään Barnen använder sina språk Platser Koti Kielikylpy Kauppa Isän työ Suomi Ulkomaat Personer Äidin/isän kanssa Kaverien kanssa Lärare: missä olet kuullut ja käyttänyt ruotsia joanna? Joanna: kotona Lärare: missä olet kuullut ja käyttänyt kreikkaa? Joanna: öö kreikassa ja kotona Lärare: missä olet kuullut ja käyttänyt englantia? Joanna: noo englannissa ja sitte iskän töissä ja kotona Mård-Miettinen et al. 2014; Kangasvieri et al. 2015

Minä oppimassa kieliä Eetu: siin oon mä siin on aurinko ja sitte mä pidän jalkoja vedessä Kasvattaja: ja kuinka se on sun kielenoppimiseen? Eetu: siinä mä mietin niitä kielen sanoja. millasia Mård-Miettinen et al. 2014; Kangasvieri et al. 2015

Kielikylpyoppilaiden monikielisyys Språkbadselevernas flerspråkighet Kysely- ja haastattelututkimus 2014-2016 Vuosiluokkien 4-6 (n=182) ja 7-9 (n=203) kielikylpyoppilaat Ilmoittivat osaavansa 4-6 kieltä Kertovat osaavansa kaikkia opiskelemiaan kieliä (4-6 kieltä) Pitävät itseään monikielisinä Pitävät kielten oppimista helppona Enkät- och intervjuundersökning 2014-2016 Elever i årskurser 4-6 (n=182) och 7-9 (n=203) Angav att de kunde 4-6 språk Angav att de kunde alla de språk som de läste i skolan (4-6 språk) Ansåg sig själva vara flerspråkiga Tyckte att det är lätt att lära sig språk Björklund & Mård-Miettinen 2011; Björklund, Pakarinen & Mård-Miettinen 2015

Ada, 5 lk Kielikylpyoppilaiden (5 lk) monikielinen arki (kielipuu) Mun teatteriharrastus joka on ruotsiksi niin siellä mä puhun ruotsia ja kotona mä en niin paljon puhu sitä ruotsia versus sitten koulussa Mä ja yks mun kaveri puhutaan vähän sillee suomee ja sitten enkkuu [välitunnilla] Björklund & Mård-Miettinen 2017 (julkaisematon) [Luen kirjoja ja lehtiä] kaikilla kielillä millä mä osaan koska mul tulee just täl hetkel saksankielinen Aku Ankka ja mul tuli yhes vaiheessa ruotsinkielinen Bamse ja sitten tota mä oon lukenut yhen pätkän englanniksi ja sit mul tuli vielä pienenpänä suomenkielinen joku lehti

Kielikylpyoppilaiden (5 lk + 8 lk) monikielinen arki Meillä on pöytälätkäpeli kotona niin me pelattiin sitä mun pikkuveljen kanssa ja sitten me päätettiin että meiän pitää puhua aina sitä kieltä minkä maalaisii nuo tyypit on toinen puhu sit ruotsii ja toinen puhu suomee Mea, 5 lk Nyt on Youtube sielt mä katon videoita ja vlogeja sun muita eri kielillä suomeks, ruotsiks ja sit yhtä vloggaajaa mä tilaan mikä on norjaks Siru, 8 lk Björklund & Mård-Miettinen 2017 (julkaisematon) Katon teeveetä koulun jälkeen se on englanniks ja jos mä katon jotain englanniks niin mun ei yleensä hirveesti tartte kattoo niitä tekstityksiä Rickard, 5 lk

KIITOS! TACK! karita.mard-miettinen@jyu.fi

Lähteet - Källor Bergroth, M. 2015. Kotimaisten kielten kielikylpy. Vaasan yliopiston julkaisuja, http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-617- 3.pdf Björklund, S. & K. Mård-Miettinen. 2011a. lntegrating Multiple Languages in lmmersion: Swedish lmmersion in Finland. In lmmersion Education. Practices, Policies, Possibilities, 13-35. Toim.. D. J. Tedick, D. Christian & T. W. Fortune. Multilingual Matters Ltd. Björklund, S. & K. Mård-Miettinen. 2011b. Kielikylpylasten ja nuorten monikielinen toimijuus. Teoksessa Lapset ja nuoret yhteiskunnan toimijoina. Toim. N. Mäntylä. Vaasan yliopiston julkaisuja, http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-379- 0.pdf Björklund, S., S. Pakarinen & K. Mård-Miettinen. 2015. Är jag flerspråkig? Språkbadselevers uppfattning om sin flerspråkighet. Teoksessa Kieli koulutuksen resurssina: vieraalla ja toiselle kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia, 153-167. Toim. Kalliokoski, Mård-Miettinen & Nikula. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2015/n:o 8, http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla/article/view/53777/16874 Björklund, S., K. Mård-Miettinen & H. Turpeinen. 2007. Kielikylpykirja språkbadsboken. Vaasan yliopisto: Levón-instituutti, http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-200-7.pdf

EsiOPS 2014 = Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016. Helsinki: Opetushallitus. Kangasvieri, T., Mård-Miettinen, K. & Kuusela, E. 2015. Kurkistus esikoululaisten kielimaailmaan. Tempus 4/2015, 12 13. http://www.kieliverkosto.fi/docs/tempus_kurkistus.pdf Läroplansgrunder 2014 = Grunderna för läroplanen för förskoleundervisningen. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen. Läroplansgrunder 2016 = Grunderna för läroplanen för småbarnspedagogik. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen. Mård-Miettinen, K., E. Kuusela & T. Kangasvieri. 2014. Esikoululaisten käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus 45 (4), 320 332 Vasu 2016 = Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Helsinki: Opetushallitus.