NASTOLAN KUNTA 1 johdanto...3 2 nastolan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kunnan liikuntapalvelut/ nykytilanne...5 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot 3.4 Liikuntajärjestöt 4 liikuntapalvelut nastolan kunnassa...5 4.1 Liikuntapalvelut 4.2 Wellamo-opisto 4.3 Järjestöt 4.4 Liikuntapaikat 5 ajatuksia terveysliikunnan kehittämiseksi nastolassa...6 5.1 Lasten ja nuorten terveysliikunta 5.2 Työikäisten terveysliikunta 5.3 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten terveysliikunta 6 muuta huomioitavaa...7
2
1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuoden 2008 aikana Palvelurakenneuudistusprojekti, johon yhtenä osana kuului maakunnan Terveysliikuntastrategian laatiminen. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat vuosiksi 2010 2020. PHLU, alueellisena keskusjärjestönä, on mukana toteuttamassa tätä tavoitetta. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Nastolassa, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, tyypin 2 diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Nastolassa on mahdollisuuksien rajoissa pyritty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Nastolan luonto ja sen tuomat mahdollisuudet omaehtoiseen liikkumiseen ovat hyvä lisä organisoidun liikunnan lisäksi. Tämän Nastolan terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman puitteissa tarkastellaan Nastolan kunnan väestö- ja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa omalta osaltaan Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esiin ehdotuksia ja eri vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi eri väestöryhmissä. Näitä ehdotuksia tullaan jatkojalostamaan vuonna 2010 laadittavassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmassa. Tavoitteena on, että Nastolan kunta olisi terveysliikunnan edelläkävijä Päijät-Hämeessä. Tavoitteeseen pyritään kunnan, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. 3
2 NASTOLAN KUNTA 2.1 Sijainti Nastolan kunta sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Nastolan kunnan taajama sijaitsee nauhamaisena valtakunnallisten pääväylien, Valtatie 12 ja Pietarinradan varrella. Kunnassa on noin 15 000 asukasta. Sijainti antaa kunnalle hyviä kehittymisen mahdollisuuksia. 2.2 Luonto ja ympäristö Nastolan kunnan pinta-ala on noin 362,89 km², josta 324,22 km² on maata ja loput 38,67 km² sisävesialueita. Nastolan asutus sijaitsee Salpausselän hiekkaharjumaisemassa. Nastolassa on useita järviä, muun muassa Kymijärvi, Villähteen Kukkanen, Pikku-Kukkasjärvi, Iso-Kukkasjärvi ja Ruuhijärvi. Nastolassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet hiekkaharjulla mutkittelevilla luontopoluilla ja liikuntapaikoissa. Nastolassa kaunis luonto ja asutus muodostavat sopusointuisen kokonaisuuden. Tunnusomaista Nastolalle ovat Salpausselkä, metsät ja monet järvet. Monimuotoinen luonto antaa erinomaiset edellytykset harrastaa liikuntaa kaikkina vuodenaikoina. Liikuntakeskus Pajulahti täydentää näitä mahdollisuuksia tarjoten elämyksiä kaikenikäisille. 2.3 Väestörakenne Taulukosta voidaan havaita, että kunnan työikäinen väestö vähenee huomattavasti vuoteen 2020 tultaessa. Vastaavasti 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön osuus kasvaa vastaavana aikana 661 henkilöllä. Väestörakenteen muutokset tulevat aiheuttamaan painetta ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämisessä ja eri vaihtoehtojen etsimisessä. 2.4 Elinkeinorakenne Kuntaliiton tilastojen mukaan Nastolan työpaikkaomavaraisuus oli 31. 12. 2006 88,2 % ja työvoima 7 554 henkilöä. Elinkeinorakenne oli vuoden 2006 lopussa seuraava: maaja metsätalous 3,0 %, jalostus 55,5 % ja palvelut 40,5 %. 2.5 Koulutus Nastolan kunnassa toimii 20. 9. 2008 tilanteen mukaan yhdeksän alakoulua (1 160 oppilasta), yläkoululuokat 7 9 (563 oppilasta) ja lukio (386 oppilasta). Lukio toimii Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa Nastopo- lissa. Kunnassa toimii myös erityiskoulu, Rinteen koulu, jonka oppilasmäärä oli 66. Lisäksi Wellamo-opisto järjestää monipuolista koulutusja kurssitoimintaa, joka liittyy myös terveysliikuntaan. Nastolan kansalaisopisto lakkautettiin vuoden 2006 lopussa. Toiminta jatkuu vuoden 2007 alusta perustetussa seudullisessa Wellamo-opistossa. Wellamo-opisto on kymmenen kunnan yhteinen seutuopisto, jonka ylläpitäjänä on Lahden kaupunki. Toimipisteitä on noin 160, henkilöstön määrä yli 300 ja opetustuntien määrä noin 52 000. Toimialueen muodostavat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki. Osana Wellamo-opistoa toimii Nastolan musiikkikoulu, joka tarjoaa opetusta sekä musiikin perus- että opistoasteella. Nastolan kunta kuuluu jäsenenä (omistusosuus 12,58 %) Päijät- Hämeen Koulutuskonserniin, joka järjestää aikuiskoulutusta, ammattikorkeakoulutusta, avoimen korkeakoulun opintoja ja tarjoaa korkeakoulutusta yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste 2030 0 6-vuotiaat 8,6 1299 1279 1337 1329 7 14-vuotiaat 10,1 1524 1858 1929 1971 15 64-vuotiaat 67,1 10098 9578 8766 8659 65 74-vuotiaat 8,5 1278 1432 2200 1939 75 84-vuotiaat 4,4 663 688 1054 1527 85-vuotiaat 1,2 182 220 319 410 ja sitä vanhemmat Yhteensä 100 15044 15055 15605 15835 4 2.3 Kunnan asukasluku oli 31. 12. 2008 15 044 henkilöä (Kuntaliitto 31. 12. 2008).
3 KUNNAN LIIKUNTAPALVELUT/ NYKYTILANNE 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Kunnan liikuntapalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille tasapuolisesti liikuntapalveluita, jotka edistävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstöön kuuluvat liikunta- ja nuorisopäällikkö, erityisliikunnanohjaaja, uimahallin lippukassa ja uimavalvoja. Teknisen toimen vastuulla on liikuntapaikkojen kunnossapito. 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot Liikuntatoimen käyttömenot olivat Nastolassa vuonna 2008 yhtensä 489 996 euroa. Tulot olivat 48 702 euroa, joten nettomenoksi jää 441 294 euroa. 3.4 Liikuntajärjestöt Kunta avustaa liikunta- sekä muita liikuntaa ja kuntoutusta jäsenilleen tarjoavia järjestöjä (muun muassa kansanterveysjärjestöjä) vuosittain noin 24 000 eurolla. Lisäksi talousarviossa on kunnanhallituksen päätöksellä varattu 24 000 euroa Nastolan Kiekko ry:n jääajan ostoon Pajulahden jäähallista. 4 LIIKUNTAPALVELUT NASTOLAN KUNNASSA 4.1 Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tarjoamia erityisliikuntaryhmiä on syksyllä käynnissä 20. Torstaisin on Nastolan pohjoisosissa asuville järjestetty kuljetus uimahallille. 4.2 Wellamo-opisto Wellamo-opiston puitteissa toimii vuonna 2009 2010 kaikkiaan 40 liikuntaryhmää. Ryhmistä yhdeksän järjestetään Nastolan kunnan haja-asutusalueilla. 4.3 Järjestöt Nastolassa toimii useita liikunta- ja kansanterveysjärjestöä, jotka järjestävät jäsenilleen erilaisia liikuntapalveluja. Lisäksi muun muassa kyläyhdistykset, nuorisoseurat, VPK ja eläkeläisjärjestöt ovat aktiivisia jäsenistönsä liikuttajia. 4.4 LIIKUNTAPAIKAT Nastola on kuntoilijan ja luontoihmisen paratiisi. Urheilukeskuksen SM-ladut ja Pajulahden vaihtelevaan maastoon tehdyt hiihtoladut täyttävät kuntoilijan toiveet. Nauhataajaman läpi Lahden rajalta Iitin rajalle kulkee ylimaakunnallinen ulkoilureitti joka samalla yhdistää eri keskukset toisiinsa. Melontareitistö kulkee 30 kilometrin matkan Kymijärveltä Arrajärvelle. Rantaviivaa on 217 kilometriä ja uimapaikkoja on kuusi. Nastolan lukuisien ja aktiivisten urheiluseurojen ovet ovat avoinna yksilöurheilun ja joukkuelajien harrastajille. Lisäksi Pajulahden liikuntakeskus tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Nastolassa on uimahalli ja liikuntakeskus Pajulahdessa on myös uimahallipalvelut. Nastolassa on urheilukeskus täysimittaisine juoksuratoineen ja yleisurheilupaikkoineen. Koulujen liikuntasalit ovat myös ahkerassa harrastekäytössä salivuoroineen. Nastolan uimahallilla on vuonna 2008 uusittu kuntosali uusine laitteineen. Talvella on käytössä useita luistelupaikkoja koulujen yhteydessä pitkin nauhataajamaa. Kesällä voi pelata tennistä sekä lentopalloa myös ulkokentillä. Lisäksi ulkoliikuntaan ja muuhun virkistystoimintaan on hyvät mahdollisuudet kuntopoluilla. Talvella Pajulahdessa on mahdollisuus harrastaa avantouintia. 5
5 AJATUKSIA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI NASTOLASSA 6 Teemana Nastola terveyskunnan edelläkävijä Päijät-Hämeessä. Nastolassa on erittäin laaja ja monipuolinen järjestötoiminta sekä hyvät liikuntapaikat. Edellä mainitut seikat antavat erinomaiset lähtökohdat koko kunnan kattavan terveysliikunnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi runsaasti liikkumismahdollisuuksia tarjoava Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Nastolassa. Kunnan liikuntapalveluiden ohjaustoiminta ja kuntalaisten aktivointi liikkumiseen etenee myötätuulessa. Nastolassa on vuonna 2008 käynnistetty Hyvän Olon Nastola -hanke. Hankkeen ensisijaisena tehtävänä on kannustaa kuntalaisia ja kunnassa toimivia tahoja edistämään omaa ja läheistensä hyvinvointia ja terveyttä. Tavoitteena on herätellä kuntalaisia ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja pohtimaan niitä arkisia elämäntapoihin liittyviä asioita, joilla on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvän Olon Nastola järjestää muun muassa liikuntatapahtumia ja liikuntahaastekampanjan. Lisäksi Hyvän Olon Nastola on aktiivisesti mukana muissa Nastolassa järjestettävissä tapahtumissa. Hyvän Olon Nastolaa pyritään aktiivisesti tuomaan esiin myös kunnallisessa päätöksenteossa. Hyvän Olon Nastola -työryhmä esittää terveysliikunnan kehittämistoimenpiteiksi ikäryhmittäin jaoteltuja painopistealueita ja ehdotuksia. Painopistealueita toivotaan otettavan käsiteltäväksi ja toimeenpantaviksi kunnan eri hallinnonaloilla ja muilla terveysliikuntaa toteuttavilla tahoilla. 5.1 Lasten ja nuorten terveysliikunta Aikuisten ja kodin rohkaiseminen kannustajana ja esimerkkinä toimimisessa. Päiväkotien, koulujen ja seurojen lapsi- ja nuorisotyön yhteistoiminnan kehittäminen erityisesti lasten ja nuorten omaehtoisen liikunnan lisäämisessä. Päiväkotien henkilöstön ja seuraohjaajien liikuntakoulutuksen aloittaminen/ lisääminen yhteistyössä esimerkiksi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Lähiliikuntapaikkojen liikuntavälineiden ja ympäristön kehittäminen liikuntaystävälliseksi. Koulun jälkeen tapahtuvan liikuntakerhotoiminnan lisääminen (koulut, seurat, järjestöt, Liikuntakeskus Pajulahti). 5.2 Työikäisten terveysliikunta Painopistealueena työikäinen väestö ja heidän työkykynsä ylläpitäminen (kunnan työikäisten osuus noin 10 098 henkilöä). Voimavarojen kohdentaminen erityisesti ei lainkaan tai vähän liikkuvien aktivoimiseen. Työelämästä poissaolevien aktivointi liikkumiseen ja omasta kunnostaan huolehtimiseen. Terveyskeskuslääkärin antaman liikuntalähetteen käyttöön ottaminen. Toiminnan aloittaminen edellyttää niin lähetteen laatijan kuin lähetteen vastaanottajan toiminnan pelisääntöjen sopimista sekä toimijoiden ja asiakkaiden sitoutumista toimintaan. Liikuntapalvelujen tuottaminen yhteistyössä kunnan, järjestöjen, kansalaisopistojen ja työnantajien kanssa. Toiminnassa huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmät. Kunnan oman henkilöstöpolitiikan kehittäminen niin, että terveysliikunta on osa työkykyä ylläpitävää toimintaa. 5.3 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten terveysliikunta Painopistealueena eläkeikäiset sekä eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt. Ikääntyneiden (65-vuotiaiden ja sitä vanhempien) osuus kunnan väestöstä vuonna 2010 oli noin 15,6 % eli noin 2 340 henkilöä. Vuonna 2020 ennustetaan tähän ikäryhmään kuuluvia olevan jo noin 3573 henkilöä. Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten terveysliikunnan keskeinen tavoite on toimintakykyä ylläpitävän liikunnan lisääminen ja lihaskunnon parantaminen liikunnan avulla. Tavoitteena on, että ikääntyneet voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Liikuntavälineiden lainauslaatikon hankkiminen kirjastoon. Tarvittaessa järjestetään välineiden käyttöön liittyvää opastusta. Yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen sosiaali- ja terveystoimen, liikuntapalvelujen, teknisen toimialan, kansalaisopiston ja eri järjestöjen kanssa. Hyödynnetään Soveltavan liikunnan resurssikeskushanketta terveysliikunnan kehittämisessä ja kuntalaisten aktivoimisessa.
6 MUUTA HUOMIOITAVAA Selvitetään eri toimintojen rahoitusmahdollisuudet (KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuori Suomi ry sekä työllistämistuen hyväksikäyttö). Lisätään yhteistoimintaa erityisesti kansanterveys- ja muiden järjestöjen kanssa. Hyvän Olon Nastola -ryhmä toimii ryhmänä, joka tukee ja ohjaa kunnan terveysliikuntatoimintaa, antaa ehdotuksia sekä toimii samalla asiantuntijaelimenä terveysliikunnan toteuttamiseksi. Ryhmän kokoonpanoa tarkistetaan tarpeen mukaan. Otetaan uusien lähiöalueiden kaavoituksessa huomioon riittävät varaukset ulkoilualueille, lasten leikkipuistoille, lähiliikuntapaikoille ja kevyen liikenteen väylille. Kannustetaan ja tuetaan eri toimijoita (muun muassa kunnan eri toimialat, järjestöt, kolmas sektori) edistämään ja ylläpitämään kuntalaisten mahdollisuuksia terveysliikkumiseen. 7