Nro 409 VESIJÄRVEN LAHDENPOHJAN JA TERÄVMSTEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 1990 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi
-..u-,:i- t
VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJÄ Nro 409 VESIJÄRVEN LAHDENPOHJAN JA TERÄVÄISTEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 1990 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi Vesi ja ympäristöhallitus Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Helsinki 1993
Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöistä eikä siihen voida vedota vesi ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona. Julkaisua saa Helsingin vesi ja ympäristöpiiristä. ISBN 951 47 5613 4 ISSN 0783 3288 Painopaikka: Vesi ja ympäristöhallituksen monistamo, Helsinki 1993
Julkaisj/a Vesi ja ympäristöhallitus ja Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jari Venetvaara ja Esa Lammi 3 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Toukokuu 1993 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Vesijärven Lahdenpohjan ja Teräväisten kasvillisuuskartoitus kesällä 1990 Kartläggning av vegetationen i Lahdenpohja viken i sjön Vesijärvi samt i sjön Teräväinen sommaren 1990 Julkaisun laji Selvitys Julkaisun osat Toimeksiantaja Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Toimielimen asettamispvm Tiivistelmä Raportissa kuvataan lmnustollisesti arvokkaiden Vesijaiven Lahdenpohjan ja Terava;sten kasvillisuutta sekä esitetään toimenpiteitä näiden alueiden säilymiseksi arvokkaina lintuvesinä. Alueiden kasvillisuus eroaa selvasti toisistaan Lahdenpohjan alueella ilmaversoisten osuus laj;stossa on runsasta, Teravaisissa taas merkillepantavaa on pohjalehtisten ja uposkasvien runsaus Ero johtuu pohjan laadun sekä vesisyvyyden eroista. Alueiden pesimälinnustoon kuuluvat mm. ruskosuohaukka, kaulushaikara ja kurki. Alueiden säilymistä arvokka;na lintuvesma uhkaa etenkin rakentaminen Lahdenpohjan alueella on ruopattu runsaasti vene valkamia ja ka;vuujatepenkat ovat pahasti pensoittuneet Myos pello;lta valuvat ravmteet rehevoittavat alueita ja liettävät pohjaa, mikä tukehduttaa pohjasuurukekasveja. Rantapelloilla tulisikin tehostaa ve siensuojelua ja rantojen rakentamisesta ja nioppaamisesta tulisi luopaua. Asiasanat (avainsanat) Vesikasvillisuus, lintuvedet, Vesijärvi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Vesi ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 409 Kokonaissivumäärä Kieli 44 Suomi ISBN 951 47 5613 4 Hinta ISSN 0783 3288 Luoftamuksellisuus Julkinen Jakaja Helsingin vesi ja ympäristöpiiri PL 58 00421 HELSINKI Kustantaja Vesi ja ympäristöhallitus PL 250 00101 HELSINKI
Utgivare Vatten och miljöstyrelsen och Helsingfors vatten och miljödistrikt Författare (uppgffter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Jari Venetvaara och Esa Lammi 4 PRESENTA TIONSBLAD Utgivningsdatum Maj 1993 Pubilkation (även den finska titeln) Kartläggning av vegetationen i Lahdenpohja viken i sjön Vesijäwi samt i sjön Teräväinen sommaren 1990 Vesijän en Lahdenpohjan ja Teräväisen kasvillisuuskartoitus kesällä 1990 Typ av pubiikation Uppdragsgivare Datum för tiilsättandet av organet Utredning Helsingfors vatten och miljödistrikt Publikationens detar Referat 1 rapporten beskrivs växtligheten i Lahdenpohja viken i sjön Vesijärvi samt i sjön Teräväinen. De är vär defulla sjöfågellokaler. Ätgärder föreslås för att bevara deras värde. Lokalemas vegetation skiljer sig tydligt från varandra: i Lahdenpohja är luftbladsväxtemas andel i art beståndet stor, i Teräväinen är rosettbladsväxtemas och de submersa växtemas riklighet beaktansvärd. Skillnaden beror på olikhetema i bottenkvaliteten och vattendjupet. Till lokalemas häckfåglar hör bl.a. bmn kärrhök, rördrom och trana. Områdenas värde som sjöfågellokaler hotas i synnerhet av vattenbyggande. Inom Lahdenpohja området har tairika båtsträndcr muddrats upp och högama av muddringsmassa har kraftigt förbuskats. Aven närsaltema som urlakas från åkrama eut rofierar vattendragen och uppslammar bottnen, vilket kväver rosettbladsväxterna. Vattenskyddet på strandåkrama borde därför effektiveras och byggandet och muddrandet av strändema upphöra. Sakorä (nycke!orä) Vattenväxter, sj öfågeliokaler, Vesij ärvi Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Vatten och miljöstyrelsens duplikatserie nr 409 Sidantal Språk 44 Finska!SBN 951 47 5613 4 Pris ISSN 0783 3288 Sekretessgrad Offentlig Distribution Helsingfors vatten och miljödistrikt PB 58 00421 HELSINGFORS Förlag Vatten och miljöstyrelsen PB 250 00101 HELSINGFORS
5 ÄLKUSANAT Tässä raportissa kuvataan Vesijärven Lahdenpohjan ja Teräväisten kasvillisuutta ja sen kehittymistä. Lahdenpohja ja Teräväiset ovat Vesijärven kansainvälisesti arvokkaita Lintuvesilahtia. Helsingin vesi ja ympäristöpiirissä kartoitettiin lintuvesiohjelmaan kuuluvien Vesijär ven lahtien kasvillisuuden nykytilaa vuosina 1989 1991. Kartoitukset tehtiin sen vuoksi, etta alueille kohdistuu mm merkittavaa rakentamispainetta Kasv;llisuuden ja mahdolli simman luonnontilaisten ranta alueiden merkitys alueella pesiville linnuille on ensiar voisen tärkeää, Kasvillisuuden muutokset osoittavat hyvin myös vesialueen veden laa dun ja pohjan muutoksia. Helsingissä 1.5.1993 Jari Venctvaara Esa Lammi
7 SISÄLLYS ALKUSANAT. 5 1 JOHDANTO 9 2 TUTKIMUSMENETELMAT JA SAATU MNEISTO 9 3 KASVIKARTOITUSLINJOJEN SELOSTUKSET 11 3.1 Lahdenpohjan kasvikartoituslinjat 11 3.2 Teräväisen kasvikartoituslinjat 12 4 LAHDENPOHJAN JA TERÄVÄISTEN KASVILLISUUS 12 5 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI 1$ KIRJALLISUUS 20 LIflTEET 22
1 JOHDANTO 9 Tässä tutkimusraportissa kuvataan linnustollisesti arvokkaiden Vesijärven Lahdenpohjan ja Teräväisten alueiden nykyistä kasvistollista tilaa, sekä ehdotetaan toimenpiteitä näiden alueiden säilymiseksi arvokkaina lintuvesinä, Alueet sisältyvät valtioneuvoston vahvis tamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kansainvälisesti arvokkaina kohteina. Raportti koostuu lyhyestä johdannonomaisesta tekstistä, kasvillisuuslinj ojen kuvauksesta seka taulukoista, jossa esitetaan loydctyt kasvilajit linjoittain Lopuksi ehdotetaan toimenpiteita alueille Lutteena ovat 1) yleiskartta, jossa nakyy tutkimushnjojen sijainti, 2) ilmavalokuvien perusteella tehdyt kartat eri kasvilhsuustyypeista, seka 3) lrnjataulu kot Maastotyot tehtiin heina elokuussa 1990 2 TUTIUMUSMENETELMÄT JA SAATU AINEISTO Tutkimusmenctelminä käytettiin 1) ilmavalokuvakartoitusta maastokäynteineen ja 2) kartoituslinjojen tekemistä, sekä 3) otettiin vesinäytteet, joista niääritettiin veden laatu. Ilmavalokuvaus tehtiin pienkoneella 750 m :n korkeudesta alueelliseen maanpintaan nähden, kuvaamalla järjestelmäkameralla 36 mm:n kinodiafilmille. Objektiivina käytettiin polttoväliltään 50 mm:n normaaliobjektiivia. Kuvauksen ajankohta oli kesällä 1990, elokuun alussa, jolloin kaikki kasvit olivat jo näkyvissä. Kinodioilta heijasta maila saatiin piinettyä kasvillisuuskartat, jotka tarkennettiin maastossa. Kasvillisuuskartoituslinjat tehtiin etupäässä veneestä käsin. Linjojen leveys oli 5 ni ja ne ulottuivat rannasta yleensä niiii pitkälle kuin uposkasvillisuutta riitti. Yli 325 cm:n syvyisessä vedessä ei enää kasveja ollut. Pari linjaa ulottui vain n. 250 cm:n syvyyteen, koska pohjan kasvillisuus muuttui monotoniseksi, ja veden syvyys ei kasvanut. Tämä oli kuitenkin riittavaa, koska muilla linjoilla saatiin selville kasvillisuuden raja Rajakasvci na olivat yleensä sammalmainen viherlevä (pohjakivien pinnoilla), karvalehti, Cera tophyllurn demersum sekä vesirutto, Etodea canadensis. Kartoituslinjoilla kuljetun matkan pituus mitattiin kelluvalla, 100 m pitkällä, seipäiden väliin pingoitettavalla mittanarulla. Muuten käytettiin pituusmittana veneen mittaa (5 m). Rantakasvien ja ilmaversoistcn Iajitja niiden runsaus määritettiin silmäilemällä kasvilli suutta veneen ympärillä linjalla, ja muut kasvit otettiin vesikasvinoutimena toirnineella haravalla. Haravan varteen oli merkitty veden syvyydcn asteikko. Lyhyemmän haravan varren pituus oli 160 cm ja pidemmän 450 cm. Näytteet otettiin aina, kun kasvillisuus muuttui, tai monotonisessa kasvillisuudessa kymmenen metrin välein. Ävovesialueella harattiin pohjaa koko linjan pituudelta, mutta näyteväliksi merkittiin silti 10 50 m (= aina, kun kasvillisuus muuttui toiseksi). Varsinkin avovesilinjat kartoitettiin tyynellä säällä, ettei tuuli kuljettaisi venettä pois linjalta. Kasvillisuuden runsaus linjoilla ar vioitiin Sirnin (1969) käyttämällä asteikolla 1 5. Siinä 1 = kasvista on havainto näytealalla, 2 = kasvia on hyvin vähän näytealalla, 3 = kasvia tavataan sirotellusti koko näytealalla, 4 = kasvi on runsas näytealalla ja 5 = kasvi esiintyy massalajina näytealalla.
10 Kasvilajit määritettiin maastossa, paitsi osa vesisammaleista. Vesisammaleista otettiin linjakoodein ja numeroin varustetut näytteet pieniin paperipusseihin. Ne vietiin Ouluun, Oulun Yliopiston kasvimuseoon, jossa museonhoitaja Tauno Ulvinen ystävällisesti tarkisti sammalten määritykset. Tästä monet kiitokset hänelle. Monet kiitokset neuvois ta myös dos. Urho Mäkirinnalle, Oulun Yliopiston kasvitieteen laitokselle, Saatu aineisto käsitti rantakasveineen yhteensä 79 eri kasvilajia, joista varsinaisesti vesikasveja on 60 eri lajia. Lahdenpohjan alueelta löytyi yhteensä 49 varsinaista vesikasvilajia ja Teräväisten alueelta 47. Lahdenpohjan alueella kasvisto oli varsinkin helofyyttien (=ilmavcrsoiset) osalta runsaslajista, ja Teräväisissä merkille pantavaa oli pohjalehtisten ja uposkasvien runsaus. Ero näiden kahden paikan välillä johtuu pohjan rakenteesta ja laadusta sekä veden mataluudesta: Teräväisten alueella on hiekkapohja, joka on liejun ja saven peitossa. Vesi on matalaa. Paikoin pohja on paljaana. Lahden pohjan alue on saviliuskeista materiaalia, jota peittää lieju ja detrituskarike. Paikoin on sielläkin hiekkaa. Lahdenpohjaan lisäksi johtavat monet maatalouden ravinnekuor mituksen vaikutuksen alaiset ojat. Teräväisissä tällaisia paikallisia ravinnekuormituksia on huomattavasti vähemmän. Ainoastaan Laitialan kartanon viljelyksiltä, metsäsaarek keen ja vallituksen läpi, voi jotakin ravinnekuormitusta tulla. Sensijaan Teräväisissä, alueen mataluudesta johtuen, varsinainen umpeenkasvu on huomattavaa, ja lahoava detritus kuluttaa happea. Veden laatu määritettiin otetuista vesinäytteistä. Näytteet otettiin 30 cm:n syvyydestä, pintavedestä, yhteensä neljästä eri pisteestä: 1 = Lahdenpohja / ruoikon ja rantanevan välinen avovesi linjalta 3, 2 = Lahdenpohja / avovesi Laitialan selältä, linjalta 1, 3 = Teräväinen / sisemmän ruoikkovyön ulkoreuna linjalla 5, ja 4 = Teräväinen! avovesi, linjalta 7. Taulukko 1. Taulukossa pisteet 1 ja 2 ovat Lahdenpohja, 3 ja 4 Teräväinen. Lahdenpohjan näytteet otettiin 20.8.1990 ja Teräväisten näyttect 12.8.1990 Muuttuja 1 2 3 4 Alkaliteetti mmol/l 0.44 0.57 0.56 0.52 ph 6.6 7.0 6.7 7.6 Väriluku 25 40 25 20 KOK.N pg/l 740 790 480 400 N07 N pg/l <10 <10 <10 <10 N03 N [Lg/l <10 <10 <10 <10 KOK.P 33 70 21 14 Klorofylli a 14 16 2 8 Bikarbonaatti mg/i 27 35 32 32 Sähkönjohtokyky ms/m 9.7 9.8 10.2 9.0 ig l ig/l
3 KASVIKARTOITUSLINJOJEN 5ELO STUKSET 11 3.1 Lahdenpohjan kasvikartoituslinjat Linja 1 Linjalta loydettnn yhteensa 37 kasvilajia, joista 25 on varsinaisesti vesikasveja Linja alkaa 45 m levean osittain nevamaisen umpeenkasvun reunasta Nevan ja rantametsi kon vahssa on hyvin tihea jarv;ru6ikko Helofyytit (Phragmites) jatkuvat melkein linjan loppuun saakka Linja loppuu 275 cm n syvyiseen veteen, jossa ei enaa mitaan kasveja esiinny Kasvirajana on 225 cm n syvyinen vesi Pohjan laatu on kovaa savea, jonka paalla on paikoin hyvin paksu hejukerros Linja 2 Linjalta loydettnn yhteensa 45 kasvilajia, joista 37 on varsinaisesti vesikasveja Linjan alussa on vanha, osittain umpeenkasvanut venevalkama Helofyytit ulottuvat linjalla 170 cm n asti ja linja paattyy 345 cm n syvyiseen veteen, jossa viela tavataan karvaleh ti, Ceratophytlum demersum ja eras vesisammal, Rhynchostegzum npar;ozdes Pohja on kovaa savea ja paikoin soraa Linjan alkupuolella on paksusti hejua kovan pohjan päällä. Linja 3 Linjalta tavattiin yhteensä 40 kasvilajia, joista 31 on varsinaisesti vesikasveja. Linja alkaa n 15 levean umpeenkasvun reunalta, ja se ulottuu 235 cm n syvyyteen, jossa esiintyy viela karvalehti, Ceratophyltum demersum Helofyytit ulottuvat 140 cm n syvyiseen veteen Pohjan laatu linjalla on savea, jonka paalla linjan alussa on paksulti hejua Paikoin on sorapohja Linja on tuulelle ja aalloille alttussa paikassa Linja 4 Linjalta tavattiin yhteensä 39 kasvilajia, joista 31 on vesikasveja. Linja alkaa n. 30 m leveän nevamaisen umpeenkasvun reunasta, jatkuen 275 cm:n syvyiseen veteen. karvalehti, Ceratophyllum demersum esiintyy vielä linjan lopussa. Linjan pohjan laatu on vaihteleva: eniten on kovaa savea, mutta linjalla on myös laajahko, n. 30 m leveä hiekkalaikku. Linjan alussa on paksulti liejua. Helofrytti kasvillisuus ulottuu linjalla 200 cm:n syvyyteen.
12 3.2 Teräväisen kasvikartoituslinjat Linja 5 Linjalta tavattiin 39 kasvilajia, joista 36 on vesikasveja. Linja alkaa moreenisen niemen kärjestä halki tiheän ruovikon. Se päättyy kaukana avovedessä 305 cm:n syvyisessä vedessä, jossa esiintyy vielä karvalehti, Ceratophyttum demersum. Heiofrytit ulottuvat ensin 65 cm:n ja sitten 90 cm:n syvyiseen veteen. Välissä on laaja helofyytitön alue, Linjalla kasvaa monia pohjalehtisiä kasveja, isoetidejä, mm. molemmat lahnanruoliot (Isotes), raani (Littorella unifiora) ja hapsiluikka ( Eleocharis acicuiaris,. Linjan vieressä kasvoi saman niemen edustalla, nuottamoho ( Lobelia dortmanna) n. 40 cm:n syvyisessä vedessä hiekkapohjalla. Linja 6 Linjalta löydettiin yhteensä 3$ kasvilajia, joista 32 on vesikasveja. Linja alkaa soistu neesta, umpeenkasvancesta rannasta. Linja ulottuu moikoiden halki aina 310 cm:n syvyiseen veteen. Helofyyttikasvillisuus loppuu ensin $0 cm:n, sitten 160 cm:n syvyi sessä vedessä. Välissä on 40 m leveä heiofyytitön alue. Pohjan laatu on kovaa savea, ulompana on sorapohjaa. Linjan alussa, kovan pohjan päällä, on paksusti liejua ja kariketta. Linja 7 Linjalta löydettiin yhteensä 37 kasvilajia, joista vesikasveja on 30 eri lajia. Linja alkaa 140 m leveän umpeenkasvun reunasta. Umpcenkasvu muodostuu matalan kivennäismaan (savi) päälle kasvaneesta nevasta ja nevaniitystä, sekä ruoikosta. Osmankäämi, Typha latifolia on runsas lukuunottamatta läpipääsemätöntä ruoikkoa, joka on savisen rannan ja nevan välissä. Linja ulottuu aina 315 cm:n syvyiscen veteen, jossa ci enää mitään kasvilajia ole löytynyt. Kasvillisuuden raja on 305 cm:n syvydessä ja heiofrytti kasvil lisuus ulottuu 160 cm:n syvyiseen veteen asti. 4 LMIDENPOHJÄN JA TERÄVÄISTEN KASVILLISUUS Lahdenpohjan alueelta löydettiin yhteensä 67 eri kasvilajia, joista vesikasveja oli 49 lajia, kun taas Teräväisten alueelta löydettiin yhteensä 5$ eri kasvilajia, joista vesikas veja oli 47 eri lajia. Taulukossa 2 esitetään ne kasvilajit, jotka havaittiin kesän 1990 aikana Lahdenpohjan ja / tai Teräväisten alueelta. Havainnot on ilmoitettu linjoittain. Linjat alueella. + symboli tarkoittaa, että kasvilajia ei tavattu itse linjalta, mutta sitä esiintyi linjan lähellä. 1 4 sijaitsevat Lahdenpohjan alueella ja linjat 5 7 sijaitsevat Teräväisten
Taulukko 2. Kasvilajit Lahdenpohjan ja Teräväisten eri linjoilla 13 Linja Kasvilaji 1 2 3 4 5 6 7 RANTÄKASVTT Potygonum lapathzfotium 4 Potentitta patustris 1 3 4 5 6 Rorippa palustris 2 Cardamine pratensis 2 Lythrum sahcarta 1 2 3 4 6 7 Epitobium palustre 3 Cicuta virosa 1 2 3 4 7 Peucedanum patustre 1 3 6 Galium trtfldum 1 2 3 4 6 Menyanthes trifoliata 1 Lycopus europaeus 1 4 7 Bidens cernua 1 7 Catla paiustris 1 2 3 5 6 Carex rostrata 1 2 3 5 6 7 Carexacuta 1 Carex diandra 1 4 Ägrostis stolonifera 2 Calamagrostis stricta 3 7 Calamagrostis canescens - 7 7 1 HELOFYYTIT = ILMÄVERSOISET Equisetum fiuviatile 1 2 3 4 5 6 7 Lysimachia thyrszflora 1 2 3 4 6 7 Hippuris vuigaris 1 2 3 4 Irispseudocorus + + + Sagittaria sagitttfolia 4 5 6 7 Alisma plantagoaquatica 1 2 3 4 Sparganium erectum 3 4 Sparganium emersum 1 2 3 4 5 Typha Latifolia 1 2 4 5 6 7 Schoenoplectus lacustris 3 + Eleocharis mamillata 2 Eleocharis palustris + Glygeria maxima - 3 - Giygeria fluitans 2 Phragmites australis 1 2 3 4 5 6 7 2 IVYMfEIDIT = KELLUSLEHTISET Nymphaea candida 4 5 6 7 Nuphar tutea 1 2 3 4 5 6 7 Ranunculus peltatus 1 2 5 6 7 Polygonum amphibium 2 4
5 14 Kasvilaji Linja 1 2 3 4 5 6 7 Potamogeton natans Atopecurus aequaiis 1 2 2 3 4 5 6 7 3. ISOETIDIT = Isotes tacustris Isotes echinospora Littorelta unifiora Lobelia dortmanna Eteocharis acicularis Riccia fluitans POHJARUUSUKKEISET 3 2 3 5 5 5 + 4 5 6 4. LEMNIDIT Lemna minor = Spirodela polyrrhiza Hydrocharis morsusranae Ricciocarpos natans IRTOKELLUJAT 3 1 3 1 1 2 3 3 2 2 4 4 4 4 5 6 7 5 6 5 6 7 7 5. ELODEIDIT = UPOSKASVIT Myriophyllum verticiltatum Myriophytlum alternifiorum Etodea canadensis Potamogeton tucens Potamogeton gramineus Potamogeton x zizii Potamogeton praelongus Potamogeton perfoliatus Potamogeton obtusifolius Potamogeton berchtoldii Potamogeton crispus Sparganiurn minirnum 1 1 1 2-2 2 2 4 6 3 3 4 4 5 5 6 7 5 6 6 7 6 7 6 1 3 6 1 2 2 3 3 -, 2 4 5 6 7 7 7 7 7 6 4 7 6. CHARJDIT Nitella flexilis = Niteila wahlbergiana Chara fragilis viherievä NÄKINPARTAIS-LEVÄT 2 3 4 5 5 5 5 6 6 7. CEK4TOFYLLIDIT Ceratophyltum demersum Utricuiaria intermedia Utricutaria vuigaris Lemna trisulca = IRTOKEIJUJAT 1 1 1 1 4 2 3 4 4 4 2 2 2 3 3 3 5 6 7 5 6 5 6 7 7 7
15 Linja Kasvilaji 1 2 3 4 5 6 7 8. BRYIDIT = VESISAMMALEET hypnoides antipyretica Drepanogladus aduncus Drepanogladus fluitans Drepanogladus tenuinervis Drepanogladus capiltzfolium Cattiaergon megatophyltum Rhynchostegium riparioides Warnstorfla trichopylla fontinalis fontinalis 2 3 4 5 6 7 1 2 4 5 6 7 3 5 3 6 7 1 2 2 2 2 2 5 5 3 4 5 5 5 6 6 7 7 Taulukko 3. Lahdenpohjan ja Teräväisten kasvilajit elomuodoittain Elomuoto Lahdenpohja Teräväinen Rantakasvit 18 11 Helofrytit 15 7 Nymfeidit 6 4 Isoetidit 3 5 Lemnidit 4 3 Elodeidit 8 11 Charidit + Chlorophyta 1 4 Ceratofytlidit 4 4 Bryidit 8 9 Yht. 67 58 Taulukossa 3 löydetyt kasvilajit on ryhmitelty eri elomuotoihin. Taulukossa 4 esitetään Lahdenpohjan (linjat 1 4) ja Teräväisten (linjat 5 7) kasvillisuuden jakautuminen eri elomuotoihin. Elomuoto % on laskettu liitteenä olevista kasvikartoituslinjojen runsauden indeksistä, se saadaan kertomalla kuljetulla matkalla (m) kasvin yleisyyttä kuvaava runsauden asteluku asteikolla 1 5. (Katso liitteen selostusta).
16 Taulukko 4. Kasvilajien elomuotoprosentit Lahdenpohjan ja Teräväisten eri linjoilla. Elomuoto % 1 2 3 4 5 6 7 Rantakasvit 16% 3% 8% 8% 2% 1% 12% Helofyytit 22% 26% 22% 29% 22% 32% 33% Nymfeidit 9% 13% 12% 14% 16% 24% 17% Isoetidit 0% 2% 0% 4% 6% 0% 0% Lemnidit 18% 12% 14% 10% 18% 8% 7% Elodeidit 13% 16% 9% 15% 6% 14% 13% Charidit 0% 0% 0% 0% 2% 1% 0% Ceratofrllidit 18% 18% 28% 14% 19% 13% 16% Bryidit 4% 10% 7% 6% 9% 7% 2% Yht. 1 1 1 1 1 1 1 Taulukko 5. Kasvilaj ien vaateliaisuus Vaateliaisuus Lahdenpohja Teräväinen Oligotrofinen 3 4 Oligo mesotr. 5 7 Mesotrofinen 8 4 Meso eutr, 17 16 Eutrofinen 18 16 Indiffercntti 16 12 Yht. 67 58 Taulukossa 5 on eriteltyinä Lahdenpohjasta ja Teräväisistä löydetyt kasvilajit niiden vaateliaisuuden mukaan (Luther 1951, Sirn 1969, Kurimo 1975, Toivonen 1981 ja 1984, Hiltunen 1991, Lampolahti 1991a ja b). Luvut kuvaavat kasvilajien määrää Taulukossa 6 esitetään Lahdenpohjan (linjat 1 4) ja Teräväisten (linjat 5 7) vaatcliaisuus %. Se perustuu liitteenä olevien kasvikartoituslinjojen perusteella laskettuun ninsauden indeksiin. Se saadaan kertomalla kuljettu matka (m) kasvin yleisyyttä kuvaavalla asteluvulla. Lopuksi ovat samaan vaateliaisuustasoon kuuluvien lukujen ninsautta kuvaavat indeksit laskettu yhteen. (Katso liitteen selostusta).
Taulukko 6. Kasvilajien prosentuaalinen osuus eri vaateliaisuusluokissa Lahdenpohjan ja Teräväisten linjoilla 17 Vaateliaisuus % 1 2 3 4 5 6 7 Oligotrofinen 3% 2% 2% 0% 4% 5% 0% Otigo-mesotr. 0% 2% 0% 3% 7% 7% 6% Mesotrofinen 6% 3% 4% 7% 3% 1% 5% Meso eutr. 6% 10% 16% 23% 12% 10% 21% Eutrofinen 44% 39% 47% 32% 42% 27% 29% Indzfferentti 41% 44% 31% 35% 32% 50% 39% Yht. 1 1 1 1 1 1 1 Taulukko 7a Lahdenpohjan yleisimmät kasvilajit Fhragmites australis 12% Ceratophyllum demersum 10% Equisetum fiuviatile 7% Nuphar lutea 7% Lemna trisulca 6% Rzcctocarpos natans 5% Elodea canadensts 4% Potamogeton natans 4% Hydrocharzs morsus ranae 3% Muut kasvilajit yhteensä 42% Yht. 100% Taulukoissa 7 esitetaan Lahdenpohjan ja Teravaisten runsaimmat kasvilajit Tassa kunkin lajin runsaus on esitetty % lukuna Kunkin lajin runsaus on saatu kertomalla ensin kulloinkin kuljettu matka (m) kasvm yleisyytta kuvaavan asteluvun (1 5) kanssa (katso liitettä).
18 Taulukko 7b Teräväisten alueen yleisimmät kasvilajit Phragmites australis 13 Equisetum fiuviatile 11 Nuphar lutea 9 Ceratophyllum demersum Potamogeton natans Ricciocarpos natans 8 Lemna trisulca 5 Elodea canadcnsis 4 Utricularia vuigaris Muut kasvilajit yhteensä 31 % % % 8 8 % % % % 3 % % ¾ Yht. 100 ¾ 5 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI Lahdenpohjan alue on voimakkaasti maatalouskulttuurin vaikutuspiirissä. Pääosa rantaviivasta rajoittuu peltoihin. Alueella on myös Hollolan kunnan ylläpitämä Laitialan uimaranta laitureinecn. Kesähuviloita ja / tai rantasaunoja on Lahdenpohjan perukassa muutama. Lisäksi on yksi erillinen huvila juuri rakenteilla rantaan, peltotien päähän. Huviloiden cdustat oli ruopattu siten, että oli rakennettu rannalta saakka veneväylä. Väylät ovat usean kymmenen metrin mittaisia matalaan veteen pengerrettyjä ojia. Kaivuujätepenkat ovat paikoin pensoittuneet ja pirstovat rantamaisemaa, Yhdellä paikalla oli lahtea täytetty siten, että autolla voitiin ajaa täytön päähän rakennettuun venerantaan. Lisäksi Lahdenpolijan veden rehevyys oli kesällä 1990 Teräväisten aluetta korkeampi. Toimenpiteiksi ehdotetaan ensiksikin, että vcsiensuoj elua tchostetaan rantapelloilla ja lahteen johtavien ojien valuma alueilla siten, että ravinnehuuhtoutumia pelloilta vesiin saadaan vähennettyä. Myös lantaloiden kuntoon ja asianmukaiseen hoitoon tulee kiinnit tää huomiota. Toiseksi rakentamiseen tulisi suhtautua varauksin, koska se tuo tullessaan rantojen ruoppaamisen, umpeenkasvua kiihdyttävät lietevallit ym. Myös vielä rakentamattomat rannat tulisi säästää, koska varsinkin alueella pesivä ruskosuohaukka vaatii pesimäpai kahaan rauhallisuutta. Etenkin alueen pohjoisosassa on vielä melko runsaasti rakenta matonta rantaa, jossa on puusto tallella. Uusia veneojia ei tulisi mopata, eikä poistaa kasvillisuutta laajoilta alueilta.
19 Teräväfsen alue on tämän vuosisadan loppupuolella alkanut kasvaa umpeen (Sirn 1969). Alue on luonnostaan matalaa, ja matala alue on hyvin laaja. Osa hiekkarannoista ja hiekkapohjaisista paikoista osa on nykyisin liejun peitossa. Umpeenkasvu on pakotta nut monet vaateliaat hiekkapohjan kasvit ulommas rannasta ja kaventanut niiden kasvualaa Lmtualueena paikka on arvokas Pesimahnnustoon kuuluvat mm kau lushaikara, mskosuohaukka ja kurki. Veden rehevyys oli kesällä 1990 matalampi, kuin Lahdenpohjassa. Alueen rantojen rakentaminen tulisi estää. Alueella on saarissa kolme kesähuvilaa ja rannalla yksi, vastarakennettu (Kylmapohjassa) Alueella pesivat ruskosuohaukka ja kurki tarvitsevat rauhallisen peslmaympariston Rantapuuston (tervaleppa, koivu, manty, pihlaja, kuusi) mahdollisia hakkuita ei tulisi sallia. Teravaisten alueella on mopattu pieni alue venepaikaksi, mutta siita ei liene paljoa haittaa. Sen sijaan uusien moppausten teko tulisi estää, samoin kasvillisuuden niitto. Suositellaan kuitenkin taydellista moppauskieltoa Sen sijaan Teravaisten suojelu alueeseen lnttyvan memen karjessa, Lehtoniemessa, on matala, kaunis luonnon hiekka ranta, joka on kasvamassa umpeen. Siinä on monia Vesijärvessä nykyisin harvinaistu ne;ta pohjalehtisia kasveja Alue tulisi niittaa paljaaksi jarvimosta, joka uhkaa tukehdut taa Isoetidit Lisaksi tulisi tarkistaa, ettei Laitialan kartanon pelloilta ja padoilta valu mitään Teräväisten alueelle. Kivistönkärjessä on hyvä, luonnostaan syntynyt soutuve neitten pitopaikka, jonka kaytto on vilkasta Sen kaytto olisi turvattava myos jatkossa
MRJÄLLISUUS 20 Hiltunen, P. 1991: Kasviselvitysten merkitys vesistöjen kunnostusta suunniteltaessa. Luonnon Tutkija 95:4 6.1991. Hinneri, 5. 1965: Tutkimuksia Sääksmäen Saarioisjärven umpeenkasvusta. Luonnon Tutkija 69. Kurimo, U. 1975: Vesikasvit kertovat vesien tilasta. Suomen luonto 38:168 274. Kurtto, A. 1985: Karjaan Lepinjärven putkilokasvistosta. Lutukka 1:9 14. Lammi, E. 1987: Vesijärven Paimelanlahden vesikasvisto. Helsingin yliopiston kasvitieteenlaitos. 76 s. Sivulaudaturtyö, Lammi, E. & Lammi, 1-1. 1988a: Vesijärven Enonselän kesvillisuusselvitys 1987. lis. Lahden kaupungin Ympäristönsuojelulautakunta. Lammi, H. & Lammi, E. 1988b: Hollolanlahden vesikasvisto ja sen muutokset kahden vuosikymmenen aikana. Lutukka 4:67 74. Lampolahti, J. 1991 a: Satakunnan lintujärvien vesisammalet. Luonnon Tutkija 95:7 10.1991. Lampolahti, J. 1991 b: Jokivesien sekoittuminen murtoveteen Porin rannikolla vesikasvilaj iston tarkastelu ja vesistörakentamisen vaikutusten ennakointi, Luonnon Tutkija 95:11 14,1991. Lcvanto, T. 1936: Vesijärven itärannan vesikasvistosta ja kasvillisuudesta. Luonnon Ystävä 40:164 173. Linkola, K. 1932: Alueellista lajitilastoa vesiemme putkilokasveista. Luonnon Ystävä 36:86 101. Luther, H. 1951: Verbrcitung und Ökologie der höheren Wasserpflanzen im Brackwasser Gegend in Siidfinnland. der Ekenäs 1 Aigemeiner Teil. Acta Bot. Fennica 49: 1 239. Mäkirinta, U. 1976: Vedenpinnan tulevan säännöstelyn vaikutus perhojoen järviryhmän Mäkirinta, U. 1978 vesikasvillisuuteen, Vesihallitus, tiedotus 115. Helsinki. $6s. a: Kukkia, SLidfinnland. Die pflanzensoziologische Gliederung der Wasservegetation im See Äcta Univ. Ouluensis, A 75. Mäkirinta, U. 1978 b: Spectralen Lichtmessungen im freien Wasser und in der Wasser vegctation des Sees Kukkia, SLidfinland, unter besonderer Beröcksichtigung der Zonation, Aquilo Ser. Bot. 16:39 53. Mäkirinta, U. 1989: Classification of South Swedish Isoetid vegetation with the help of numerical methods. Vegetatio 81:145 157. Kluvier Aeademic Publishers. Belgium. Norrlin, J.P. 1870: Bidrag till Sydöstra Tavastlands fiora. Notiser Söllsk. fauna Fiora Fennica Förh. 11:73 196.
Nybom, C. 1980: Vesikasvien niiton koetoiminta vesihallinnossa. $3s. Vesihallituksen tiedotus 196. Helsinki. Nyroos, H. 1976: Lohjan seudun eri vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset veden laatuun. 75 s. Vesihallituksen tiedotus 114. Helsinki. Sirn, M. 1969: fjber die Ufer und Wasserflora sowie vegetation der Bucht Hollolanlahti des Sees Vesijärvi in Sfidfinnland. Ann. Bot. fennici 6:59 67. Sirn, M. 1978: Notkeanäkinruohon, Najas flexilis, esiintymisestä Vesijärvessä (EH). Luonnon Tutkija 82:138. Toivonen, H. 1981: Sisävesien suurkasvillisuus. Teoksessa: 1. Meriläinen (toim.): Suomen Luonto IV. Vedet, s. 179 331. Kirjayhtymä, Helsinki. 21 Toivonen, H. 1984: Makrofyyttien käyttökelpoisuus vesien tilan seurannassa. Luonnon Tutkija 8$: 92 95. Venetvaara, J. & Lammi, E. 1990: Hollolan Kutajärven ja Vesijärven Laasonpohjan vesi kasvikartoitus 1989. 74 s. Helsingin Vesi ja Ympäristöpiiri, Helsinki. Venetvaara, J. 1991: Hyvinkään Ridasjärven kasvillisuuden kartoitus 1990 ja ennuste lisäveden vaikutuksista. 34 s. Keski Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntainliitto, Kerava. Venäläinen, J. 1982: Parikkalan Siikalahden putkilokasvistosta. Memoranda Soc. fauna
Veden Kasvien 22 LIITTEET Liite 1 on tutkimusalueitten kartta, josta näkyy linjojen sijainti. Liitteenä 2 ovat tutkimusalueilta piinetyt ilmakuvakartat, joihin on merkitty eri kasvilli suusalueet, Sekä lahdenpohjan että Teräväisten alueilta on esitetty yleispiirteinen kasvillisuuskartta sekä yksityiskohtaisemmat kartat, Liitteenä 3 ovat tehdyt 7 linjataulukkoa: Liitteen 3 taulukoita luetaan seuraavasti: Pohjan laatu: A = hiekka, B = sora, C = Kova savi, D = pehmeähkö savi (esim. detritusta seassa), E = lieju, G = kuivifla oleva neva tai pinnan yläpuolista liejua (0 tason yläpuolella) sekä H = hieta tai hiesupohja. syvyys luetaan kolmesta allckkain olevasta ruudusta. Phragmiteksen, (järviruoko) vedenpäällinen korkeus luetaan kolmesta allckkain olevasta ruudusta, Kuljetun matkan symbolit ovat: = vedenpinnan yläpuolinen, rantaan ulottuva alue; 0 = vedenpinnan 0 taso, josta alkaa vesialue + linjaa kuljettu eteenpäin. Kuljetun matkan mctrit saadaan cm. syrnbolien alta, allekkain olevista muduista, joista ylempi ilmoittaa kymmenet metrit ja alempi metrit. runsaus on ilmoitettu viisiportaisella asteikolla (Sirn 1969). Siinä 1 = on havainto lajista, 2 = kasvilaji on harvalukuinen, 3 = kasvia on sirotellusti, 4 = kasvi on runsas ja 5 = kasvi muodostaa ns. massakasvustoja. Linja taulukkoa luetaan viivettimen kanssa ylhäältä alaspäin. Näin on saatu pieneen tilaan mahdollisimman paljon informaatiota, ja kunkin kasvilajin runsautta voidaan seurata kuljetulta linjalta metri metriltä, Esim. jos on kuljcttu 20 m:n matka, ja jonkin kasvilajin runsaus on siinä ilmoitettu vaikka 4:ksi, tarkoittaa se, että tätä kasvilajia on koko kuljetulla matkalla keskimäärin ilmoitetun verran, Jos samalta matkalta on toinen kasvilaji ilmoitettu esim 1:ksi, niin tarkoittaa se, että tällä linjan pätkällä on kasvista ainakin yksi havainto.
23 LIITE 1 LIITE 1. TUTMMUSALULEITTEN KARTrA, JOSTA NÄKYY LINJOJEN SIJAINTI
24 LIITE 2/1 LIITE 2 TUTMMUSALUEILTA PIIRRETYT ILMAKUVAKARTAT L a h den po hj u Kuva 5, Kuva 7 Kuva t Mökkirantoo ruov kkoo FHIIItM ruovkkoo 0smonkäömkköä Korte kkoo 0000 0o 0 Keituslehti sö 500 m INI p Muut ilmoversois kosvustot Soro toi korteniittyö toi nevotuhta Pe n s o k koo
LahdenpohjQ 1 M P Harva Phr Phr Järviruoko Nup Ulpukko PN Kurjenjalkaniitty TIatN Leveälehtinen osmankäämmiitty Pnot Uistinvita CaUa Vehka 0 Sata (useita sara-lajeja) Cros Pu[losara Ke[( KeI[uslehtisiä M Metsää C + E Sata * järvikorte (sekakasvusto E Jarvkorte 5 Saari A Avoves: M 0 50 loom t )
]arviruoko Ulpukka Kurjenjat ko n tty Leveötehtrnen osmankööminiitty Uistinvita Vehka Sato (useita soratajeja) Put(osc ra KeUustehtisia Metsco Sora.jorvikorte (sekokasvusto) Jarvikorte Saari Avoves Phr Nup PN TIatN Pnat CaHa c Cro s Keit M C.E 5 5 A 5O0 idom 0 M Harva Phr Lohdenpohjo 1 M P
-J LQhdenpohjQ 2 Phr M P hc hc M ) P P P M z / z 10Dm 0 50 Ustinvita Pnct Jörviruoko P ht Luhtokosti kkaniitty CstrN Pultoscro Leveälehtinen osmonköämi Cros TLat Hoo rapol pakko n ii t t y SereN Isosorsimo Gmox Avovesi A Jörvikorte, niitty Pensos E. EN p Pojukkoo x
28 LIITE 2/5 LQhdenpohjQ 3 Venevojo Phr 0 50 10Cm Phr PN CN P n ot Serec Ttot Gm o x Keji E A 5 x Järviruoko Kurjenjo!konnty Soroniitty Uistinvito Hooropolpokko Leveöehtinen osmonkäämi Isosotsimo Ke[IusIehtsä Järvikorte Avovesi Soori Pojupensos
29 LIITE 2/6 Luhdenpohju 4 M P Pht PN - 1 Phc 0 50 loom Tiat Phr PN CN Cstr ly p N EN, E A P M Leveolehtinen osmankoämi Jarviruoko K u rj e nj a l<o n ii t t y Soron iitty Luhtakashkko Os man kääm kkoa Jarvi korteniitty, jorvi korte Avovesi Peltoa Metsää
30 LIITE 2/7 LQhdenpohjc 5 T ot N Phr M 0 50 10Cm Pot CN Kurjenjolko socontty Phr Järviruoko Tiot, TIatN Leveäteht. osmonkääm-niitty CN.Cstr Soromitty. Luhtokostikko E Jörvikorte M Metsöö KeLL KeLLustehtisiö A Avovesi 5 Saari
]orvcuoko, nhitty Kurjenjolka soroniitty Jörvikorte. soroniitty Lev. ehtinen osmonköomi-niitty Luhtokostikko Ke[(ustehti so Jarvikorte Avovesh Metsaa Phc, PhrN Pot.CN E CN Tiat, TLatN Cstr Keli E 10Dm Cstr j M LchdenpohjQ 6 Phc
32 LIITE 2/9 Lohdenpohjo 7 0 50
33 LIITE 2/10 LQhdenpohjQ 8 M P ht 0 50 loom E1eochpoL Gmox Tiot Phr M A RontoLuikko sosotsimo Lev.Ieht. osmonköömi Järviruoko Metsää Avovesi
34 LIITE 2/11 Teräväinen Å Kuva. Kuva 4. Kuva 1 0 50 150m miii liii N R u ovi k koo Korteikkoo Harva korteikkoo Ruovikon jo korteikon sekokosvusto Osmonködmikköä Ke Hus te h t ts iä Sato toi korteniittyä toi nevotuhtoa Pensajkkoista tuhtaa ( pojuja kasvaa tuhdatta)
Utpukka Nup Ja r v r u oko Phc Leveälehtinen osmankoarni T at Uistindita Pnat S[oc Ja r v kai cia Kelluslehtisiä Ke [t Jarvi ko rten iitty EN Ja tv korte Avov e s E A 1 0 50 4
37 LIITE 2/14 PhrN Phr TLat A E Järviruokoniitty Järviruoko LeveäLehtinen osmonkäämi Avovesi Järvikorte Tiheä järviruoko 0 Teräväiset 4 A cp 0 50
1(