Ostotarjouskilpailu Yyteri Top Camping leirintäalue Tarjouskilpailun ajankohta 1.7. 30.9.2014 http://www.pori.fi/yyteri www.pori.fi/tpk etunimi.sukunimi@pori.fi TPK/Kiinteistövarallisuus puhelin, vaihde 02 621 1100 faksi (02) 634 9467 Postiosoite PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus Yrjönkatu 6 B Pori
Yleistä Yyteri Top Camping -leirintäalue sijaitsee Yyterin valtakunnallisesti tunnetulla virkistysalueella. Porin kaupunki myy avoimen tarjouskilpailun perusteella leirintäalueen rakennukset ja vuokraa alueen pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella rakennusten ostajalle. Yyteri Top Camping sijaitsee noin 20 km päässä Porin keskustasta Yyterin santojen alueella. Yyteri rajoittuu Natura-alueeseen sekä Selkämeren kansallispuistoon. Alue on nimetty myös maisemansuojelualueeksi. Yyterinniemillä on erityisiä luonnonarvoja. Useamman kilometrin pituinen hiekkaranta on yksi Pohjoismaiden ja Suomen pisimmistä. Uimarannan lisäksi Yyterinniemen alueella on puitteet golfin pelaamiseen, surffaukseen, ratsastukseen, rantalentopalloon sekä monipuoliseen luontomatkailuun. Majoituspalveluja alueella tarjoaa leirintäalueen lisäksi Yyterin kylpylähotelli. Leirintäalueen rakennukset, vuokra-alue ja investoinnit Tarjousmenettely Yyterin leirintäalue on rakennettu vuonna 1974. Suurin osa nykyisestä rakennuskannasta, kuten 30 talviasuttavaa mökkiä, on 1980-1990 lukujen vaihteesta. Lisäksi kaupunki on rakentanut alueelle 2000-luvulla huoltorakennuksen sekä 1990- luvulla vastaanottorakennuksen, rantasaunan ja muita yhteistiloja. Leirintäalueella on myös yleiseen käyttöön jäävä, vuonna 2012 rakennettu Angry Birds leikkipuisto. Mökkien varustetaso vaihtelee talviasuttavista, omasaunaisista mökeistä kesäkäyttöisiin leirintämökkeihin. Majoituskäytössä olevat mökit ovat ikäistään vastaavassa kunnossa eikä niille ole tehty merkittäviä perusparannustöitä. Mökkien lisäksi alueella on tilaa telttamajoitukselle ja karavaanareille. Leirintäalue on pääosin kaavoitettua liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta majoitus-, matkailu- ja vapaa-ajantiloja sekä leirintää varten (K-12). Alueen kokonaispinta-ala on n. 14,6 hehtaaria. Alue vuokrataan maanvuokralain 5-luvun mukaisesti ja sen elinkustannusindeksiin sidottu vuosivuokra on 20.000 euroa. Kaupunki on rakentanut alueelle vuonna 2010 valmistuneen huoltorakennuksen sekä vuonna 2011 valmistuneen aidan. Investoinneista on jäljellä arvonlisäveron palautusvastuuta vuosille 2014-2020 yhteensä 63.849 euroa. Tarjousta pyydetään leirintäalueen rakennusten kokonaiskauppahinnasta. Tarjous tulee tehdä liitteellä olevalla lomakkeella ja siihen tulee liittää suunnitelma alueen kehittämisestä ja tulevista investoinneista. Kehittämissuunnitelmasta tulee ilmetä leirintäalueen kunnostus- ja investointikohteet tuleville viidelle vuodelle, suunniteltu palvelukonsepti aukioloaikoineen sekä missä laajuudessa alue jatkossa mahdollisesti tulisi olemaan muussa kuin yleisessä majoitus- ja leirintäkäytössä. Tarjoajan on toimitettava tarjous ja kehittämissuunnitelma viimeistään 30.9.2014 klo. 12.00 suljetussa kuoressa Palvelupiste Porinaan, Yrjönkatu 6, 28100 Pori. Kirjekuoren etupuolelle tulee tehdä merkintä Tarjous, Yyteri Top Camping. Tarjouksen tulee olla voimassa 31.12.2014 asti, mikä on myös merkitty tarjouslomakkeeseen. Määräaikaan saapuneet tarjoukset avataan viipymättä tarjousajan päätyttyä. Rakennukset myydään sille, joka on tehnyt korkeimman tarjouksen ja esittänyt www.pori.fi/tpk etunimi.sukunimi@pori.fi TPK/Kiinteistövarallisuus puhelin, vaihde 02 621 1100 faksi (02) 634 9467 Postiosoite PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus Yrjönkatu 6 B Pori
Kuntokartoitus hyväksyttävän kehittämissuunnitelman. Myyjä pidättää itsellään oikeuden olla hyväksymättä mitään tarjousta. Rakennuksista ei ole laadittu kuntokartoitusta. Myyjä sopii tarjouskilpailun voittajan kanssa kartoituksesta ja sen laajuudesta sekä ajankohdasta ennen kaupantekoa. Kuntokartoituksesta aiheutuvat kulut jaetaan puoliksi myyjän ja tarjouskilpailun voittaneen kesken. Kauppojen tekeminen ja keskeiset ehdot Rakennuksista laaditaan oheisen mallin mukainen kauppakirja ja maapohja vuokrataan oheisen vuokrasopimusmallin mukaisesti. Myyjä ja ostaja allekirjoittavat em. asiakirjat viimeistään 2.12.2014. Kauppa sitoo ostajaa heti ja myyjää, kun Porin kaupunginhallituksen päätös kauppojen hyväksymisestä on saanut lainvoiman. Kokonaiskauppahinta on maksettava myyjän osoittamalle pankkitilille ennen kauppakirjojen allekirjoittamista. Kauppakirja saatetaan viipymättä allekirjoittamisen jälkeen Porin kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Ostaja kirjauttaa kiinteistön vuokraoikeuden lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin ja hakee myönnetyn laitostunnuksen parhaalle etusijalle viiden vuoden perusvuokraa vastaavan määrän panttikirjoja (100.000 euroa). Panttikirjat luovutetaan myyjälle vakuudeksi vuokrasopimuksen velvoitteiden suorittamisesta. Mikäli kaupunginhallitus ei päätä myydä leirintäaluetta tai myyntiä koskeva päätös ei tule lainvoimaiseksi, myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten tarjous- ja suunnittelukuluista. Sen sijaan kuntokartoituksesta aiheutuvat kulut palautetaan em. tapauksessa ostajalle. Lisätiedot ja esittely Esittelymateriaali lisätietoineen internet-sivuilla osoitteessa http://www.pori.fi/yyteri Lisätietoja antaa: Tekninen palvelukeskus, kiinteistövarallisuus - kiinteistöasiamies Juha Luoma, p. 044 701 1814, sähköposti juha.luoma@pori.fi Porin Seudun Matkailu Oy maisa - hallintopäällikkö Susanna Kivimäki, p. 044 701 7918, sähköposti susanna.kivimaki@maisa.fi Liitteet 1) sijaintikartta 2) leirintäalueen kartta 3) asemakaavakartta 4) asemakaavamääräykset 5) ilmakuva 6) rakennus- ja tarpeistoluettelo 7) leirintäalueen kustannusrakenne 8) selvitys arvonlisäveron palautuksesta www.pori.fi/tpk etunimi.sukunimi@pori.fi TPK/Kiinteistövarallisuus puhelin, vaihde 02 621 1100 faksi (02) 634 9467 Postiosoite PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus Yrjönkatu 6 B Pori
9) kauppakirjaluonnos 10) maanvuokrasopimusluonnos 11) ostotarjouslomake www.pori.fi/tpk etunimi.sukunimi@pori.fi TPK/Kiinteistövarallisuus puhelin, vaihde 02 621 1100 faksi (02) 634 9467 Postiosoite PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus Yrjönkatu 6 B Pori
Sijaintikartta Liite 1 Top Camping 0 5 km
TYRNITIE PUOLUKKAPOLKU MUSTIKKAPOLKU KARPALOPOLKU KANERVAPOLKU KÄPYPOLKU KANERVAPOLKU D C B E Rantavehnä Simpukka Ankkuri A Ulappa Kaisla A Ulappa Reception B Rantavehnä Rantavehnä C Simpukka C Simpukka C SANNAT BEACH 200M VALTTI HIEKKA NURMI Simpukka E Ankkuri Ankkuri SAUNA D Kaisla Kaisla 1 11 16 17 27 28 29 30 21 22 23 71 72 73 74 75 24 25 26 18 19 20 12 13 14 15 2 3 7 8 9 10 4 5 6 31 34 32 33 35 36 39 37 38 40 61 55 41 42 43 48 47 46 49 50 44 45 54 53 52 51 56 57 58 59 41 52 53 54 55 60 61 62 63 48 49 58 59 56 57 46 47 44 45 42 43 66 67 72 73 70 71 68 69 64 65 50 51 40 39 38 37 36 35 31 32 33 34 26 27 101 105 107 111 120 119 125 124 123 122 121 112 117 116 115 114 113 12 13 7 8 24 25 19 20 6 1 2 18 17 16 15 130 129 128 127 14 60 63 64 62 65 66 68 69 67 70 21 22 23 3 4 5 28 29 30 9 10 11 104 103 102 110 109 108
Kaavakartta Liite 3 0 40 mm
Porin kaupunki Kaavamääräykset Liite 4 Kaavarekisteri tontti 609-60-3-1 (Yyteri) Kaavamääräykset Kuva Selitys Liike- ja toimistorakennusten korttelialue majoitus-, matkailu- ja vapaa-ajantiloja sekä leirintää varten. Tontille saa rakentaa toiminnan kannalta välttämättömät asunnot. Yksikerroksisten rakennusten rakennusalalla rakennuksen tulee olla julkisivumateriaaliltaan pääasiassa puuta, joka on peittomaalattava. Tontille on osoitettava 1 ap kerrosalan 70 m2 kohti, kuitenkin vähintään 1 ap 2 leirintä- ja 2 majoituspaikkaa kohti. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Pysäköimispaikka. Ohjeellinen vesialue. Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.
Ilmakuva Liite 5 0 40 mm
Yyteri Camping rakennukset ja tarpeisto Liite 6 Rakennuksen nimi Rakennusvuosi Rakennus Käyttötarkoitus hum² brm² rm³ kunto Yyterin Leirintäalue, keskusrakennus 1974 Huolto- ja varastotilaa 76 86 302 huono Yyterin Leirintäalue, varasto Simpukka 1984 C Huolto- ja varastotilaa 58 68 234 tyydyttävä Yyterin Leirintäalue, punaiset mökit 1986 71-75 Hirsimökki, kesäkäyttö 100 111 316 tyydyttävä Yyterin Leirintäalue, mökki A (10 kpl) 1989 11-20 Tilat 4-6 hlöä, sauna, talviasuttava 439 516 1620 tyydyttävä Yyterin Leirintäalue, mökki B (11 kpl) 1989 4-10 ja 27-30 Tilat 2-4 hlöä, suihku, talviasuttava 319 372 1173 tyydyttävä Yyterin Leirintäalue, mökki C (9 kpl) 1989 1-3 ja 21-26 Tilat 2-4 hlöä, sauna, talviasuttava 243 283 892 tyydyttävä Yyterin Leirintäalue, mökki E (40 kpl) 1989 31-70 Leirintämökki, kesäkäyttö 799 933 2894 tyydyttävä Yyterin Leirintäalue, saunarakennus Ankkuri 1992 E Saunatilat, takkahuone, kokoustila 115 137 496 tyydyttävä Yyterin Leirintäalue, huoltorakennus Rantavehnä 1992 B Huoltorakennus ja asiakaskeittiöt 271 309 1077 tyydyttävä Yyterin Leirintäalue, vastaanottorakennus Ulappa 1999 A Vastaanottotilat ja kahvio 255 291 1159 hyvä Yyterin Leirintäalue, uusi huoltorakennus Kaisla 2010 D Huolto- ja varastotilaa 108 126 437 hyvä Yyterin Leirintäalue, mökki Viksula 2009 Tapahtumatoimisto, lasten leikkitila 21 27 83 hyvä Yyterin Leirintäalue, wc:n tyhjennys 2010 Septitankin tyhjennys 3 4 11 tyydyttävä 2807 3263 10694 Tarpeisto Rakennusten kalusteet ja talotekniset laitteet kuuluvat kaupaan alla luetelluin poikkeuksin: Rakennus Vastaanottorakennus Ulappa Saunarakennus Ankkuri Mökit Kauppaan kuulumaton tarpeisto Toimiston it-laitteeet ja muu elekrtoniikka, ravintolan pöytäkalusto, turbouuni sekä logoin merkityt tavarantoimittajien kylmäkaapit ja -altaat Takkahuoneen kalusteet ja elekrtoniikka sekä kylpytynnyrit Taulutelevisiot Erikseen myytävä kalusto Traktori lisälaitteineen, Avant-traktori lisälaitteineen, pakettiauto, mönkijä 1 ja 2, kylpytynnyrit, muut laitteet ja työkalut, merikontit, pressukatokset
Liite 7 Yyteri Top Camping -leirintäalueen kustannusrakenne vuonna 2013 TUOTOT liikevaihto 734330 KULUT materiaalit ja palvelut -386300 henkilöstökulut -149660 sähkökulut -75261 Materiaalien ja palvelujen suurimpia kulueriä siivouspalvelut 65141 vuokratyövoima 38101 vartiointi ja järjestyksenvalvonta 37046 korjaus- ja kunnossapitokustannukset 22911 vesiliittymien kustannukset 17445 irtaimistokulut 14789 jätehuolto 8619
YYTERIN LEIRINTÄALUE, KIINTEISTÖINVESTOINTIEN PALAUTUSVASTUUT VUOSITTAIN Tarkistusvastuuvuodet Inv/pr Netto alv 22% / 23% + oman käytön vero 22% / 23% Brutto Tarkistusvastuuvuosia Vuotuinen osuus alv:sta Vuosi/valmis Yyterin leirintäalueen huoltorakennus 2010 2010-2019 97913 327496,00 73151,3 400647,3 10 7315,13 Yyterin leirintäalueen aita 2011 2011-2020 97832 123964,00 28511,7 152475,7 10 2851,17 Yhteensä 101663,0 10166,30 Palautusvastuita jäljellä Palautusvastuut v.2010 7315,13 - Palautusvastuut v.2011 10166,30 - Palautusvastuut v.2012 10166,30 - Palautusvastuut v.2013 10166,30 - Palautusvastuut v.2014 10166,30 10166,30 Palautusvastuut v.2015 10166,30 10166,30 Palautusvastuut v.2016 10166,30 10166,30 Palautusvastuut v.2017 10166,30 10166,30 Palautusvastuut v.2018 10166,30 10166,30 Palautusvastuut v.2019 10166,30 10166,30 Palautusvastuut v.2020 2851,17 2851,17 Yhteensä 101663,05 63849,00
LUONNOS 30.6.2014 K A U P P A K I R J A MYYJÄ OSTAJA Porin kaupunki Y-tunnus: 0137323 Y-tunnus:. SOPIMUKSEN TAUSTA KAUPAN KOHDE Yyteri Top Camping leirintäalueen rakennukset myydään tarjouskilpailu perusteella ja alueen maapohja vuokrataan maanvuokralain 5. luvun mukaisesti erikseen laadittavalla, 30 vuoden pituisella vuokrasopimuksella. Porin kaupungin Yyterin eli 60. kaupunginosan korttelissa 3 tontilla 10 sijaitsevat Yyteri Top Camping leirintäalueen rakennukset, jotka on luetteloitu oheisessa liitteessä (liite 1). RAKENNUSTEN KUNTO KAUPPAHINTA Kohde sijaitsee osoitteessa Yyterinsantojentie 3. Vuonna 1974 perustetun leirintäalueen rakennukset ovat pääosin rakennettu 1980 1990 lukujen vaihteessa. Rakennukset ovat ikäistään vastaavassa kunnossa eikä niihin ole tehty merkittäviä perusparannustöitä. Kauppahinta on. ( ) euroa.
Osapuolet toteavat, että kauppahinta perustuu ostajan tarjoukseen myyjän järjestämässä tarjouskilpailussa eikä kohteen hinta määräydy pinta-alan perusteella. KAUPAN MUUT EHDOT Tämän kaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. 1. Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä myyjän osoittamalle pankkitilille. 2. Omistus- ja hallintaoikeus Omistus- ja hallintaoikeus rakennuksiin siirtyvät ostajalle tämän kauppakirjan allekirjoituksin. 3. Verot, maksut ja vastuu vahingoista Myyjä vastaa kiinteistöön kohdistuvista maksuista sekä kiinteistöä kohdanneista vahingoista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja suorittaa kaupasta menevän varainsiirtoveron. Kaupan kohteena olevista rakennuksista ja rakennelmista on jäljellä kiinteistöinvestointia koskevaan hankintaan sisältyvää veron vähentämistä vuodesta 2014 vuoteen 2020 saakka yhteensä 63.849 euroa. Arvonlisäveron tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät ostajalle tällä sopimuksella, mistä myyjä luovuttaa ostajalle erillisen selvityksen (liite 2). 4. Rakennuksiin tutustuminen ja virheestä ilmoittaminen Ostaja on tarkastanut rakennukset huolellisesti ja todennut kaupan kohteen vastaavan siitä esitettyjä asiakirjoja ja annettuja tietoja. Kiinteistöllä on suoritettu kuntokartoitus josta laadittuun pöytäkirjaan ostaja on tutustunut. Ostaja ottaa rakennukset vastaan siinä kunnossa kuin ne hänelle viimeksi esiteltäessä olivat ja sellaisena kuin edellä mainitusta pöytäkirjasta ilmenee. Lisäksi ostaja ottaa vastatakseen pöytäkirjassa mainituista ja omissa tarkastuksissaan havaitsemistaan puutteellisuuksista ja niistä mahdollisesti aiheutuneista vaurioista aiheutuvista korjaus- ja muista kustannuksista, mikä on huomioitu kauppahinnan määräytymisessä. Ostaja menettää oikeutensa vedota laatuvirheeseen, ellei hän ilmoita siitä myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun rakennuksen hallinta on luovutettu.
5. Ostajan saamat tiedot kaupan kohteesta Ostaja on tutustunut ennen kaupan tekemistä seuraaviin kohdetta koskeviin asiakirjoihin: 1. Lainhuutorekisterin ote 2. Rasitustodistus 3. Kiinteistörekisteriote 4. Kaavamääräykset 5. Rakennusten pääpiirustukset 6. Myyntiesite 7. laatima kuntokartoitus 6. Kunnallistekniset liittymät 7. Irtaimisto ja tarpeisto Kaupan kohteena olevaan kiinteistöön kohdistuvat sähkö-, vesi- ja viemäriliittymäsopimukset siirtyvät ostajalle kaupanteon yhteydessä ilman eri korvausta. Ostaja sitoutuu ilmoittamaan liittymissopimuksien siirrosta niiden toimittajille. Kiinteistöllä oleva tarpeisto siirtyy ostajalle myyntiesitteen tietojen mukaisesti. Mikäli kiinteistöllä käytettyä irtaimistoa luovutetaan ostajalle, laaditaan siitä erillinen kauppakirja. Tätä kauppakirjaa on tehty kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta, yksi myyjälle ja yksi ostajalle.
LUONNOS 30.6.2014 M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Porin kaupunki Y-tunnus: 0137323 9 Vuokralainen: Y-tunnus: 1.2 Vuokra-alue Yyteri Top Camping leirintäalue, joka muodostuu seuraavasta kokonaisuudesta: 1. Porin kaupungin Yyterin kaupunginosassa korttelissa 3 sijaitseva tontti 10, joka asemakaavan mukaan kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (K- 12) Kiinteistötunnus: 609-60-3-10 Tontin pinta-ala: 138.104 m 2. Tontin osoite: Yyterinsantojentie 3. sekä 2. pinta-alaltaan noin 1.099 m 2 suuruinen määräala Porin kaupungin Yyterin kylässä sijaitsevasta Paiste-nimisestä kiinteistöstä 609-454-1-775, joka asemakaavan mukaan kuuluu Ruutujärvenpuiston yleiseen alueeseen sekä
3. pinta-alaltaan noin 6.762 m 2 suuruinen määräala Porin kaupungin Yyterin kylässä sijaitsevasta Maininki nimisestä kiinteistöstä 609-454-1-712, joka on asemakaavan mukaan osoitettu yleiseen pysäköintiin (LP). Vuokranantaja käyttää alueesta hallinta-alueen tunnusta 609-. 2 VUOKRASUHTEEN KESTO 2.1 Vuokra-aika 3 MAKSUT 3.1 Vuokra 3.2 Indeksiehto Vuokra-aika alkaa ja päättyy 31.12.2044. Vuokralainen maksaa vuokranantajalle vuotuista vuokraa, joka on kaksikymmentätuhatta (20.000,00) euroa (perusvuokra). Vuokra on maksettava vuosittain kesäkuun kuluessa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin (lokakuu 1951=100) seuraavasti: Kohdan 3.1 mukaista vuosivuokraa (perusvuokra) muutetaan virallisen elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Vuokran muutoksen suuruus ilmenee, kun perusindeksiä verrataan tarkistusindeksiin. Mikäli tarkistusindeksin luku on korkeampi tai alempi kuin perusindeksin luku, perusvuokraa korotetaan tai alennetaan vastaavasti. Tarkistettu vuosivuokra lasketaan seuraavasti: Perusindeksinä on vuoden 2013 keski-indeksiluku, joka on 1890. Tarkistusindeksi on edellisen vuoden keski-indeksiluku. Tarkistettu vuosivuokra saadaan, kun tarkistusindeksi jaetaan perusindeksillä ja kerrotaan perusvuokralla. 3.3 Maksamattomat vuokrat Vuokralainen on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka häntä edeltänyt vuokralainen on jättänyt maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin 3 vuodelta. 4 VUOKRA-ALUEEN KÄYTTÖ 4.1 Käyttötarkoitus
4.2 Kunnossapito ym. Vuokra-alue luovutetaan käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5 luvun tarkoittamalla tavalla liike- ja toimistorakennusten korttelialueena majoitus-, matkailu- ja vapaa-ajantilojen rakentamiseen, siten kuin käyttötarkoituksesta asemakaavassa määrätään. Vuokra-aluetta tulee käyttää pääsääntöisesti ulkoilulain (606/73) 18.n mukaisena leirintäalueena, jolla majoitutaan tilapäisesti ja yleensä vapaa-aikana leirintämökkiin, telttaan, matkailuperävaunuun tai matkailuajoneuvoon. Vuokra-alueelle jää yleiseen käyttöön Angry Birds leikkipuisto, jonka laitteet Porin kaupunki omistaa. Kaupunki vastaa omistamiensa laitteiden huollosta ja kunnossapidosta. Vuokralainen ei saa estää tai rajoittaa leikkialueen yleistä käyttöä tai kulkua alueelle. Vuokralainen ei saa rakentamistoimenpiteillä eikä muillakaan toimenpiteillä aiheuttaa vuokranantajalle tai kolmansille vahinkoa tai haittaa. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan rakennustensa ja vuokra-alueen ja sillä sijaitsevan vesialueen kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta. Valmiita rakennuksia ei saa osaksikaan purkaa ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle. Vuokranantajalla on oikeus periä vuokralaisen kaatamista puista korvaus. Vuokralainen huolehtii tarpeelliseksi katsottujen vuokra-alueeseen kohdistuvien perusparannustöiden tekemisestä ja vastaa töiden kustannuksista. Oleellisiin perusparannustöihin tulee saada vuokranantajan kirjallinen suostumus. Kunnossapitovelvollisuudesta tai perusparannuksista taikka muista suorittamistaan töistä johtuvista kustannuksista vuokralaisella ei ole oikeutta saada korvausta eikä vuokranmaksussa hyvitystä. Vuokralaisella ei ole myöskään oikeutta vuokrasuhteen päättyessä saada korvausta sopimuksen kohteen arvoa nostaneista perusparannuksista tai muista töistä. 4.3 Maaperän saastuminen 4.4 Alivuokraus Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokralaisen toimesta eikä muutoinkaan saastu. Mikäli vuokra-alue tai osa siitä on kuitenkin vuokra-aikana saastunut, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta. Mikäli vuokralainen laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, vuokranantajalla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokralaisen lukuun ja periä toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset vuokralaiselta.
4.5 Katselmukset Vuokralaisella ei ole oikeutta alivuokrata tai muutoin luovuttaa vuokra-aluetta tai osaa siitä kolmannelle, ellei vuokranantaja anna tähän kirjallista suostumustaan. Vuokranantajalla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia sen selvittämiseksi, ovatko vuokra-alue ja sillä sijaitsevat rakennukset sopimuksen mukaisessa kunnossa ja noudatetaanko tämän sopimuksen määräyksiä myös muutoin. Katselmuksesta tulee ilmoittaa ennalta vuokralaiselle. 4.6 Johtojen ym. sijoittaminen 4.7 Luovutusvelvollisuus Vuokralainen sallii vuokranantajan osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. sijoittamisen vuokra-alueelle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä vuokralaiselle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Tontilla mahdollisesti vuokrattaessa olevat edellä mainitut johdot, laitteet yms. vuokralainen sallii olla paikoillaan. Jos em. johtojen, laitteiden yms. siirtäminen on tarpeellista vuokralaisen omien hankkeiden vuoksi, vuokralainen vastaa siirtämisen kustannuksista. Jos vuokranantaja ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa vuokra-alueesta kaduksi tai yleisten rakennusten rakennusmaaksi tai muuksi yleiseksi alueeksi, vuokralainen on velvollinen luovuttamaan alueen. Alueen luovuttamisesta vuokralaiselle aiheutuva haitta korvataan erikseen tehtävällä sopimuksella. 5 TOIMENPITEET VUOKRASUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Vuokralainen on vuokrasuhteen päättyessä velvollinen poistamaan vuokra-alueelta omistamansa ja sijoittamansa rakennelmat, laitokset ja laitteet sekä muun omaisuutensa ja siistimään vuokra-alueen kolmen kuukauden kuluessa vuokra-ajan päättymisestä. Muussa tapauksessa vuokranantajalla on oikeus menetellä vuokra-alueella olevalla omaisuudella haluamallaan tavalla ja siistiä alue vuokralaisen kustannuksella. 6 MUUT SOPIMUSEHDOT 6.1 Vahinkotapahtuma Mikäli vuokra-alueella oleva vuokralaisen omistama rakennus tuhoutuu vahinkotapahtumassa joko kokonaan tai osittain, vuokralaisen on rakennettava tuhoutu-
neen tilalle entistä vastaava rakennus. Rakennustyö on aloitettava yhdessä (1) vuodessa ja loppuunsaatettava kolmessa (3) vuodessa vahinkotapahtumasta lukien. Vuokranantaja voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja määräaikoja. 6.2 Kadun kunnossa- ja puhtaanapito 6.3 Vuokraoikeuden siirto 6.4 Viivästyskorko Vuokralaisen velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana kiinteistöön rajoittuva katu määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/78) on säädetty sekä asianomaisessa kunnallisessa säännössä määrätään. Milloin kiinteistön kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty ja määrätty, ellei toisin ole sovittu. Vuokralainen on velvollinen antamaan vuokranantajan vaatiessa tämän kohdan mukaan vuokralaiselle kuuluvan kunnossa- ja puhtaanapidon vuokranantajan tehtäväksi todellisia kustannuksia ja yleiskuluja vastaavasta korvauksesta, jonka vuokranantaja päättää. Vuokralaisella on oikeus siirtää vuokraoikeus vuokranantajaa kuulematta kolmannelle. Siirronsaaja on velvollinen kirjauttamaan oikeutensa siten kuin maakaaressa (540/95) on säädetty. Mikäli vuokran tai muun tähän sopimukseen perustuvan maksun suorittaminen viivästyy, erääntyneille saataville maksetaan korkolain (633/82) 4 :n mukainen viivästyskorko eräpäivästä lukien. 6.5 Sopimuksen purkaminen Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus maanvuokralain (258/66) 21 :ssä mainituilla perusteilla. Vuokranantajalla on myös oikeus purkaa sopimus, jos vuokralainen laiminlyö edellä kohdassa 6.1 tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden. Sopimuksen purkaminen on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun velvoitteen täyttämiselle asetettu määräaika on päättynyt. Vuokralaisen omaisuuden ja alueen siistimisen suhteen menetellään tällöin kuten edellä kohdassa 5 on määrätty.
Lisäksi vuokranantajalla on oikeus purkaa sopimus, jos vuokralainen laiminlyö kohdassa 6.6 tarkoitetun panttikirjojen luovuttamisen kuuden (6) kuukauden kuluessa tämän sopimuksen allekirjoittamisesta. Laiminlyönnin johdosta tapahtuva sopimuksen purkaminen tulee toimittaa kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun velvoitteen täyttämiselle asetettu määräaika on päättynyt. 6.6 Vakuus 6.7 Sopimussakko Vuokralainen kirjaa kiinteistön vuokraoikeuden lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin ja hakee myönnetyn laitostunnuksen parhaalle etusijalle viiden vuoden perusvuokraa vastaavan määrän panttikirjoja (100.000 euroa). Panttikirjat luovutetaan vuokranantajalle vakuudeksi vuokrasopimuksen velvoitteiden suorittamisesta. Jos vuokralainen käyttää vuokra-aluetta vastoin 4.1 kohdan ehtoja, on vuokranantajalla oikeus halutessaan periä vuokralaiselta maksu, joka vastaa enintään silloisen vuosivuokran kaksikymmentäkertaista määrää. Sopimussakon lisäksi vuokranantaja on oikeutettu purkamaan vuokrasopimuksen maanvuokralain 21 :n nojalla. 6.8 Erimielisyyksien selvittäminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa. Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Ostotarjouslomake Porin kaupungin tekniselle lautakunnalle Liite 11 Yyteri Top Camping leirintäalue Tarjoudumme ostamaan Porin kaupungilta Yyteri Top Camping leirintäalueen rakennukset tarjouskilpailun ehtojen mukaisesti. Kokonaishinnaksi tarjoamme: numeroin kirjaimin Liitämme tämän tarjouksen oheen kehittämissuunnitelman. Ostaja Yhteyshenkilö Osoite Puhelinnumero Sähköposti Tarjous on voimassa 31.12.2014 asti. Paikka ja aika Allekirjoitus Tarjous on toimitettava suljetussa kirjekuoressa 30.9.2014 klo 12:00 mennessä osoitteeseen: Palvelupiste Porina, Yrjönkatu 6 B, 28100 Pori. Kirjekuoreen tulee laittaa merkintä: Tarjous, Yyteri Top Camping.
YYTERINNIEMEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA - ESISELVITYS Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelu 2013 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 1.1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 4 1.2. SELVITYKSEN MENETELMÄT JA AINEISTOT... 4 2. YYTERINNIEMEN NYKYTILANNE... 5 2.1. YLEISKUVAUS... 5 2.1.1. Suunnittelualue... 5 2.1.2. Korkeussuhteet... 6 2.1.3. Maaperä... 7 2.1.4. Kallioperä... 10 2.2. HISTORIA... 12 2.3. VÄESTÖ... 13 2.3.1. Nykyinen väestö ja väestökehitys... 13 2.3.2. Väestörakenne... 15 2.4. YHDYSKUNTARAKENNE... 24 2.4.1. Asutus- ja taajamarakenne... 24 2.5. TYÖPAIKAT... 26 2.5.1. Työpaikkojen määrä ja muutos... 26 2.6. LIIKENNE... 29 2.6.1. Tieliikenne... 29 2.6.2. Raide- ja satamaliikenne... 30 2.6.3. Julkinen liikenne ja sen saavutettavuus... 31 2.7. ASUMINEN... 33 2.7.1. Asuntokuntakoko... 33 2.7.2. Asuntojen ikä ja tyyppijakauma... 34 2.7.3. Loma-asutus... 36 2.8. JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT... 38 2.8.1. Julkiset ja kaupalliset palvelut... 38 2.8.2. Julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus... 39 2.9. KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 44 2.10. LUONNONYMPÄRISTÖ... 46 2.10.1. Virkistys... 46 2.10.2. Suojelualueet... 48 2.10.3. Kokemäenjoen suisto ja tulvasuojelu... 50 2.11. MAANOMISTUS... 51 2
2.12. SUUNNITTELUTILANNE... 53 2.12.1. Maakuntakaava... 53 2.12.2. Yleiskaava... 54 2.12.3. Asemakaava... 55 2.12.4. Rakennemalli... 56 LÄHTEET 3
1. JOHDANTO 1.1. Selvityksen tausta ja tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yyterinniemen alueen oikeusvaikutteinen osayleiskaava on vuodelta 1999, minkä vuoksi osayleiskaavan tarkistus on tullut ajankohtaiseksi. Osayleiskaava laaditaan yhteistyöprosessina, jossa ovat mukana viranomaiset, sidosryhmät, paikalliset asukkaat ja muut osalliset, joiden toimintaan tai elinolosuhteisiin kaava saattaa vaikuttaa. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perusteeksi. Yleiskaavasta käytetään nimitystä osayleiskaava, kun yleiskaava laaditaan vain osalle kunnan aluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavojen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ). Yyterinniemen suunnittelualuetta koskevan esiselvityksen tarkoituksena on toimia pohjatyönä Yyterinniemen osayleiskaavatyössä. Esiselvityksen tarkoituksena on esittää paikkatieto- ja tilastoanalyyseihin perustuen ne keskeiset lähtökohdat, joiden perusteella suunnitellaan Yyterinniemen osayleiskaavaa. Raportin tavoitteena on myös käynnistää keskustelu siitä, mitä odotuksia ja tarpeita yleiskaavalle asetetaan. Selvityksen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva Yyterinniemen suunnittelualueen väestörakenteesta, yhdyskuntarakenteesta, palveluista ja erityispiirteistä. 1.2. Selvityksen menetelmät ja aineistot Yyterinniemen esiselvitys rakentuu pääasiassa paikkatieto- ja tilastoanalyyseistä, joiden avulla luodaan kokonaiskuva Yyterinniemen nykytilasta. Selvityksen aineistona käytettiin seuraavia paikkatietoon sekä tilastotietoon perustuvia aineistoja: Tilastokeskuksen ruututietokanta sisältää koordinaattipohjaisia tilastoaineistoja 250 m x 250 m -karttaruutuihin laskettuna. Karttaruutuihin pohjautuvat tilastoaineistot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella alueellisia ilmiöitä hallinnollisista aluerajoista riippumatta. Aineisto sisältää keskeiset tiedot alueen asukasrakenteesta, koulutuksesta, asumisesta, tuloista ja työpaikoista. 4
Yhdyskuntarakenteen aluejako (YKR) kuvaa taajamia ja asutusrakennetta vuonna 2010. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen rekisteri, jonne rekisteröidään henkilöiden ja rakennusten yksilöintiä koskevat perustiedot. Tilastokeskuksen väestötiedot. Geologian tutkimuskeskuksen maaperä ja kallioperäaineisto. Esri Finlandin STK-aineisto (Suomen tie- ja katuverkko -tuote) sisältää suomen tieja katuverkon ominaisuustiedoilla. Aineisto mahdollistaa osoitepaikannuksien ja tieverkkoanalyysien tuottamisen. Kiinteistörekisteri sisältää kiinteistöjen sijaintitiedot sekä erilaisia tietoja kiinteistöistä kuten esimerkiksi kiinteistötunnuksen ja pinta-alan. 2. YYTERINNIEMEN NYKYTILANNE 2.1. Yleiskuvaus 2.1.1. Suunnittelualue Yyterinniemen suunnittelualue on noin 15 kilometrin pituinen Selkämereen työntyvä niemi, joka sijaitsee Porin luoteispuolella (kuva 1). Leveyttä alueella on noin 12 kilometriä. Alueen pinta-ala on 148,3 km². Suunnittelualue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden aina luonnonarvoista teollisuuteen, asumiseen ja matkailuun. Yyterinniemen suunnittelualue rajoittuu koillisessa pohjoismaiden suurimpaan jokisuistoon, Kokemäensuistoon ja lounaassa Yyterin dyynialueeseen sekä Preiviikinlahteen. Suisto, Preiviikinlahti ja niiden väliin jäävä Yyterinniemi muodostavat kansainvälisesti arvokkaan luontotyyppialueen, johon on keskittynyt linnustollisesti, kasvistollisesti, geologisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden monimuotoinen mosaiikki. Luontoarvot ovat tunnustettu Naturaalueen statuksella. Yyterinniemi on myös tunnettu virkistys-, loma- ja matkailukohde. Erityisesti alue on tunnettu Yyterin sannoista, joka on noin kolme kilometriä pitkä yhtenäinen ja aktiivinen dyynialue. Asukkaita Yyterinniemen suunnittelualueella on lähes 9 100 ja suurin taajama sekä palvelujen keskus on Pihlava. Elinkeinotoiminta ja siihen liittyvä teollisuus keskittyy pääasiassa Mäntyluodon satamaan sekä Yyterinniemen koillisosaan. Matkailuyritykset sijoittuvat Yyterin dyynien JA Huvilarannan tuntumaan. 5
Kuva 1. Yyterinniemen suunnittelualue ja suunnittelualueen kaupunginosat. 2.1.2. Korkeussuhteet Yyterinniemen suunnittelualue on matalaa rannikkoseutua, jonka suhteelliset korkeuserot ovat pieniä (kuva 2). Korkeimmat kohdat kohoavat noin 20 25 metriä merenpinnan yläpuolelle. Sachtlebenin tehdasalueen liepeillä sijaitsevat kohoumat ovat muodostuneet läjityksen seurauksena. Sachtlebenin etelänpuoleinen ferrosulfaattia sisältävä läjitysalue nousee yli 30 metrin korkeuteen merenpinnasta ja pohjoispuolen ruoppausmassojen läjitysalue yli 20 metrin korkeudelle. Maankohoamisen seurauksena uutta maa-aluetta muodostuu jatkuvasti merenpinnan yläpuolelle. Maa kohoaa keskimäärin 6,6 millimetriä 6
vuodessa (Mäkiaho J,-P, 2005). Myös Kokemäenjoen kuljettama liete madaltaa lahtia ja saarten välisiä salmia. Kuva 2. Korkeusmalli Yyterinniemen alueelta. Aineisto on tuotettu laaserkeilausaineistosta. 2.1.3. Maaperä Yyterinniemen suunnittelualueesta 40 prosenttia on vesialuetta. Maapinta-alueesta 39 prosenttia on hiekkaa ja 29 prosenttia moreenia (taulukko 1, kuva 3.). Moreenikerrostumat ovat koostumukseltaan pääasiassa löyhää hiekkamoreenia ja niiden paksuus on Kyläsaaren alueella noin 5 7 metriä, joka vastaa keskimääräistä moreenin paksuutta hiekkakivipohjaisella alueella. Alueen koillispuolella peruskallioalueella sekä Mäntyluodonniemen diabaasialueella moreenikerrostumien paksuus on Kyläsaaren aluetta pienempi, noin 1 4 metriä. 7
Suurin osa Yyterinniemen alueesta on ollut pitkään syvän veden peittämä. Maan kohottua maa-alueet joutuivat rantavoimien muokattaviksi, jolloin moreenista on huuhtoutunut karkeaa hietaa ja hiekkaa vaihtelevan paksuisiksi kerrostumiksi. Kokemäenjoen suistoon karkeaa hietaa on kerrostunut joki- ja tulvakerrostumina. Lentohiekkakerrostumia eli dyynejä on Yyterissä Yyterinniemen länsiosissa. Dyynit ovat rantaviivaan nähden poikittaisia tai kaarenmuotoisia, vaihtelevan paksuisia ja osa niistä on kasvillisuuden sitomia. Useita neliökilometrejä laaja dyynialue jatkuu rannasta sisämaan suuntaan. Taulukko 1. Yyterinniemen suunnittelualueen maaperä. Lähde: Maaperä 1:20 000@Geologian tutkimuskeskus. Maaperä pinta-ala ha % maapinta-alasta % Vesi 5963 40,2 Hiekka 3470 23,4 39,1 Moreeni, moreenimuodostuma 2602 17,5 29,3 Karkea hieta 947 6,4 10,7 Savi 478 3,2 5,4 Hieno hieta 430 2,9 4,9 Hiesu 403 2,7 4,5 Kartoittamaton alue 210 1,4 2,4 Kallio 171 1,2 1,9 Täytemaa 81 0,5 0,9 Lieju 58 0,4 0,7 Rahkaturve 9 0,1 0,1 Saraturve 7 0,0 0,1 Sora 5 0,0 0,1 Maapinta-ala yhteensä 8869 59,8 100,0 yhteensä 14832 100,0 Hienorakenteiset kerrostumat, hieno hieta, hiesu ja savi peittävät noin 15 prosenttia suunnittelualueen maapinta-alasta. Savet ovat kerrostuneet nykyisen Itämeren ja sitä edeltäneiden merivaiheiden aikana. Maan edelleen noustessa saven päälle kertyi matalan veden kerrostumia hiesua ja hienoa hietaa. Hiesua ja hienoa hietaa esiintyy etenkin Kokemäenjoen suiston alueella. Eloperäisiä kerrostumia Yyterinniemen suunnittelualueella on vain 0,1 prosenttia maaalasta. Turvetta ja esiintyy suunnittelualueen koillisosassa. 8
Kuva 3. Yyterinniemen suunnittelualueen maaperä. 9
2.1.4. Kallioperä Geomorfologisesti Yyterinniemi kuuluu harjujaksoon, joka kulkee Oripään, Säkylän, Kokemäen, Harjavallan, Ulvilan ja Porin kautta Yyteriin. Yyterinniemen suunnittelualueen kallioperä on suurimmaksi osaksi Jotunista hiekkakiveä (51 %) (taulukko 2, kuva 4). Hiekkakiveä esiintyy etenkin suunnittelualueen lounaisosassa. Suunnittelualueen koillisosa koostuu vanhasta peruskalliosta, pääasiassa tonaliitista ja kvartsidioriitista (34 %), jonka poikki luoteesta kaakkoon kulkee kiillegneissivyöhyke. Alueen kaakkoisosassa Mäntyluodonniemen kallioperä muodostuu diabaasista. Taulukko 2. Yyterinniemen suunnittelualueen kallioperä. Lähde: Kallioperä 1:100 000@Geologian tutkimuskeskus. Kallioperä pinta-ala (ha) % Jotunista Satakunnan hiekkakiveä 7578 51,1 Tonaliittia, kvartsidioriittia 5142 34,7 Metagrauvakkaa, kiilleliusketta, kiillegneissiä 1808 12,2 Postjotunista oliviinidiabaasia 166 1,1 Intermediääristä metavulkaniittia 58 0,4 Graniittia 34 0,2 Gabroa 29 0,2 Emaksista vulkaniittia, amfiboliittia 10 0,1 Dioriittia 6 0,04 Trondhjemiittia 0,1 0,001 10
Kuva 4. Yyterinniemen suunnittelualueen kallioperä. 11
2.2. Historia Yyterinniemi on valtaosaltaan vuosisatojen kuluessa tapahtuneen maankohoamisen mukana noussutta merenpohjaa. Tästä syystä Yyterinniemi on ollut jatkuvassa muutoksen kehässä. Kokemäenjoen kehitysvaihetta vuonna 1100 osoittavasta kartasta (kuva 5) voidaan todeta, että Kokemäensaari ja Yyteri olivat erillisiä saariaan. Kokemäensaari tunnetaan nykyään Kyläsaaren kaupunginosana. Kokemäensaari ja Yyteri olivat 1300- lukuun mennessä yhtyneet mantereeseen Preiviikin kautta. Saarten välinen salmi alkoi kuroutua umpeen 1600-luvulla ja nykyään siitä on jäljellä matala Enäjärvi. 1600-lukuun mennessä Kokemäenjoen suuaukko oli siirtynyt nykyisen Porin paikalle ja monet rantakylät jäivät sisemmäksi mantereelle. Aivan niemen kaakkoiskärjessä ovat Uniluodon kaupunginosa ja Kallon majakka. Mäntyluoto, Uniluoto ja Kallo olivat vielä 1800-luvun puolivälissä erillisiä saaria, jotka on myöhemmin satamarakentamisen myötä yhdistetty. Kuva 5. Porin rannikko vuonna 1100. Lähde: Geotietoa Satakunnasta 2010, Kalevi Hokkanen, GTK. Yyterinniemen asutuksen juuret ulottuvat 1400-luvulle ja todennäköisesti maanviljely on Yyterinniemellä yhtä vanhaa (Lehtinen 1967). Asutus levisi Yyterinniemellä maannousun mukana. Myös viljelysmaita otettiin käyttöön sitä muka kuin maa nousi merestä. Asutus keskittyi Yyterinniemellä taajamiin, rantojen tuntumaan, peltojen ympärille sekä hajanaisesti lähes asumattomille alueille. Rakentaminen tapahtui vapaasti kaavoittamattomalle alueelle. Vapaa rakentaminen jatkui aina 1930-luvulle saakka. Vasta 12
Alvar Aallon vuonna 1943 valmistuneen Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelman myötä rakentaminen muodostui Yyterinniemellä suunnitelmalliseksi (Karvinen 1976). Yyterinniemi kuului 1900-luvun alussa lähes kokonaan Porin maalaiskuntaan. Maalaiskunta oli jakautunut Yyterin ja Kokemäensaaren kylään, jonka keskuksena toimi Pihlava. Maalaiskunta liitettiin osaksi Porin kaupunkia vuonna 1967, jolloin Pihlavasta tuli Meri-Porin alueen keskus ja kaupungin 36. kaupunginosa (Innamaa 1968, Karvinen 1976). 1970-luvulla väestö alkoi lisääntyä Pihlavassa nopeasti. Myös Mäntyluodossa väkiluku kasvoi nopeasti, mikä johtui lähinnä teollistumisesta. 1980-luvulla Pihlavan väkiluvun kasvu hidastui voimakkaasti ja Mäntyluodossa väestön määrä väheni merkittävästi. Tämä kehitys johtui siitä, että Pori kuului voimakkaasti taantuviin teollisuuspaikkakuntiin. Mäntyluodon osalta väestön väheneminen selittyy telakan huonolla työllisyystilanteella. Pihlavan yhdyskunta on viimeisen sadan vuoden aikana kokenut merkittävän muutoksen: pienestä 42 asukkaan kalastajakylästä lähes 1 900 asukkaan Yyterinniemen palvelukeskukseksi, viime vuosien taantumasta huolimatta. 2.3. Väestö 2.3.1. Nykyinen väestö ja väestökehitys Yyterinniemen suunnittelualueella asui vuoden 2012 lopulla 9 092 asukasta. Yyterinniemen keskuksessa sekä entisen Porin maalaiskunnan keskuksessa Pihlavassa asuu kaupunginosatasolla katsottuna 21 prosenttia koko suunnittelualueen väestöstä (kuva 6). Väestömäärältään toiseksi suurin kaupunginosa on Enäjärvi, jossa asuu 12 prosenttia suunnittelualueen väestöstä (1 076 henkilöä). Kuva 6. Yyterinniemen suunnittelualueen väestö. Lähde: Väestörekisterikeskus 2012. 13
Yyterinniemen väestö on viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt, mutta viimevuosien aikana väestönkehityksessä on havaittavissa pientä kasvua (kuva 7). Väestöennusteen mukaan Porin väestö kasvanee noin 1 500 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä ja noin 3 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Kuva 7. Vasemmassa kuvassa Yyterinniemen väestön kehitys. Tilasto kuvaa maantieteellisen Yyterinniemen väestönkehitystä eikä täysin vastaa Yyterinniemen suunnittelualueen väestönkehitystä. Lähde: Tilastollinen vuosikirja 2012. Oikeassa kuvassa Porin väestöennuste vuoteen 2040. Lähde: Tilastokeskus 2012. Kaupunginosatasolla tarkasteltuna Yyterinniemen suunnittelualueen väestö on kasvanut vuosien 2005 2010 välillä merkittävimmin Kyläsaaren kaupunginosassa, joka on seurausta uuden asuntoalueen perustamisesta (kuva 8). Merkittävimmin väestö on vähentynyt vuosien 2005 2010 välillä Pihlavan keskustan tuntumassa, Uniluodossa, Kaanaan itäosissa ja Uudenniityn pohjoisosassa. Uniluodossa ja Pihlavassa väestön vähenemisen yhtenä merkittävänä syynä voidaan ikärakenteen perusteella olettaa ikääntyneiden luonnollista poistumaa. Kuva 8. Väestön muutos Yyterinniemen suunnittelualueella 2005 2010. Oikeanpuolisessa kuvassa väestön muutos on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää väestön muutosta, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. 14
Yyterinniemen asukastiheys vuonna 2011 on esitetty kartalla kuvassa 9. Pihlava on Yyterinniemen tiheimmin asuttua aluetta, missä asukastiheys vaihtelee 12 257 henkeen 250 m x 250 m ruudulla. Pihlavan lisäksi tiheästi asuttuja alueita ovat Enäjärvi, Metsämaa, jotka yhdessä Pihlavan kanssa muodostavat yhtenäisen asutustihentymän. Tiheästi asuttuja alueita ovat myös Kaanaa, Kyläsaari, Uniluoto sekä Uudenniityn koilisosa. Kuva 9. Yyterinniemen väestöntiheys vuonna 2011. Oikeanpuolisessa kuvassa väestöntiheys on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. 2.3.2. Väestörakenne Yyterinniemen väestö on koko Porin ikärakenteeseen verrattuna hieman nuorempaa (kuva 10). Yyterinniemen väestöstä vuonna 2012 yli 64-vuotiaita oli 21 prosenttia, kun koko Porissa ikääntyneiden osuus oli 22 prosenttia. Ikääntyneiden osuus väestöstä on sekä Yyterinniemellä että koko Porissa noussut vuodesta 2006 vuoteen 2012 ja työikäisten osuus puolestaan vähentynyt. Yyterinniemellä alle 15-vuotiaiden osuus on sen sijaan kasvanut (taulukot 3 ja 4). 15
Kuva 10. Yyterinniemen ja Porin väestön ikäjakauma vuosina 2006 ja 2012. Porin vuoden 2006 tilastoon on lisätty Noormarkku. Lähteet: Tilastokeskus 2013 ja Väestörekisterikeskus 2012. Taulukko 3. Yyterinniemen suunnittelualueen väestö vuoden 2006 lopulla. Lähde: Väestörekisterikeskus 2006. Kaupunginosa / alue asukasmäärä 0-6 vuotiaat 0-6 vuotiaat % alle 15 vuotiaat alle 15 vuotiaat % 15-64 vuotiaat 15-64 vuotiaat % yli 64 vuotiaat yli 64 vuotiaat % Muu suunnittelualue 2 054 85 4,1 267 13,0 1 246 60,7 541 26,3 Pihlava 1 920 86 4,5 272 14,2 1 252 65,2 396 20,6 Enäjärvi 1 059 45 4,2 164 15,5 735 69,4 160 15,1 Metsämaa 915 38 4,2 129 14,1 695 76,0 91 9,9 Uusiniitty 795 42 5,3 124 15,6 557 70,1 114 14,3 Kaanaa 684 25 3,7 95 13,9 438 64,0 151 22,1 Kyläsaari 408 22 5,4 86 21,1 267 65,4 55 13,5 Uniluoto 498 19 3,8 62 12,4 345 69,3 91 18,3 Paarnoori 215 8 3,7 25 11,6 136 63,3 54 25,1 Rieskala 194 9 4,6 31 16,0 124 63,9 39 20,1 Yyteri 85 2 2,4 12 14,1 49 57,6 24 28,2 Huvilaranta 78 3 3,8 21 26,9 42 53,8 15 19,2 Mäntyluoto 38 3 7,9 5 13,2 28 73,7 5 13,2 Yhteensä 8943 387 4,3 1293 14,5 5 914 66,1 1736 19,4 16
Taulukko 4. Yyterinniemen suunnittelualueen väestö vuoden 2012 lopulla. Lähde: Väestörekisterikeskus 2012. Kaupunginosa / alue asukasmäärä 0-6 vuotiaat 0-6 vuotiaat % alle 15 vuotiaat alle 15 vuotiaat % 15-64 vuotiaat 15-64 vuotiaat % yli 64 vuotiaat yli 64 vuotiaat % Muu suunnittelualue 2 084 140 6,7 311 14,9 1 269 60,9 504 24,2 Pihlava 1 883 114 6,1 230 12,2 1 204 63,9 449 23,8 Enäjärvi 1 076 109 10,1 214 19,9 716 66,5 146 13,6 Metsämaa 885 75 8,5 156 17,6 560 63,3 169 19,1 Uusiniitty 754 61 8,1 141 18,7 462 61,3 151 20,0 Kaanaa 699 50 7,2 105 15,0 440 62,9 154 22,0 Kyläsaari 638 78 12,2 178 27,9 405 63,5 55 8,6 Uniluoto 406 16 3,9 43 10,6 254 62,6 109 26,8 Paarnoori 225 22 9,8 44 19,6 122 54,2 59 26,2 Rieskala 187 14 7,5 34 18,2 112 59,9 41 21,9 Yyteri 139 6 4,3 22 15,8 88 63,3 29 20,9 Huvilaranta 90 7 7,8 16 17,8 53 58,9 21 23,3 Mäntyluoto 26 0 0,0 2 7,7 22 84,6 2 7,7 Yhteensä 9 092 692 7,6 1496 16,5 5 707 62,8 1889 20,8 Yyterinniemen suunnittelualueen ikärakenteessa on havaittavissa aluekohtaisia eroja (kuva 11 ja taulukko 4). Yyterinniemen kaupunginosista marraskuussa 2012 korkein yli 64- vuotiaiden osuus oli Uniluodossa (27 %) ja alhaisin Kyläsaaressa (9 %). Korkein alle 15- vuotiaiden osuus oli Kyläsaaressa (28 %) ja alhaisin Mäntyluodossa (8 %). Myös Uniluodossa ja Pihlavassa alle 15-vuotiaiden osuus jäi alle 15 prosenttiin. Työikäisen väestön osuus vaihteli Mäntyluotoa lukuunottamatta 54 85 prosentin välillä, ollen suurin Mäntyluodossa. Kuva 11. Yyterinniemen suunnittelualueen väestön ikärakenne alueittain. Lähde: Väestörekisterikeskus 2012. 17
Yyterinniemen suunnittelualueen väestön ja asumisen jakaantumisen tarkempaa tarkastelua varten laadittiin alueelle osa-aluejako. Osa-aluejako perustuu toiminnallisiin alueisiin (kuva 12, taulukko 5). Kuva 12. Yyterinniemen suunnittelualueen aluejako. Aluejako ei noudata kaupunginosarajoja. 18
Taulukko 5. Yyterinniemen suunnittelualueen väestö vuoden 2012 lopulla osa-alueittain. Lähde: Väestörekisterikeskus 2012. Osa-alue asukasmäärä 0-6 vuotiaat 0-6 vuotiaat % alle 15 vuotiaat alle 15 vuotiaat % 15-64 vuotiaat 15-64 vuotiaat % yli 64 vuotiaat yli 64 vuotiaat % Enäjärvi 1083 109 10,1 214 19,8 723 66,8 146 13,5 Herrainpäivät 1 0 0,0 0 0,0 1 100,0 0 0,0 Huvilaranta 95 7 7,4 17 17,9 55 57,9 23 24,2 Kaanaa 699 50 7,2 105 15,0 440 62,9 154 22,0 Kahaluoto 77 4 5,2 8 10,4 52 67,5 17 22,1 Kirkkokangas 112 13 11,6 25 22,3 70 62,5 17 15,2 Kivini 126 4 3,2 15 11,9 50 39,7 61 48,4 Kyläsaari 919 87 9,5 220 23,9 577 62,8 122 13,3 Launainen 135 14 10,4 19 14,1 86 63,7 30 22,2 Levo 82 7 8,5 12 14,6 47 57,3 23 28,0 Lyttylä 242 10 4,1 26 10,7 153 63,2 63 26,0 Metsäkulma 203 13 6,4 30 14,8 118 58,1 55 27,1 Metsämaa 950 78 8,2 168 17,7 607 63,9 175 18,4 Muut alueet 20 1 5,0 3 15,0 11 55,0 6 30,0 Paarnoori 257 28 10,9 50 19,5 144 56,0 63 24,5 Pihlava 1936 117 6,0 238 12,3 1237 63,9 461 23,8 Preiviiki 167 10 6,0 13 7,8 102 61,1 52 31,1 Reikko 150 11 7,3 23 15,3 96 64,0 31 20,7 Rieskala 268 26 9,7 59 22,0 152 56,7 57 21,3 Riitasarka 102 7 6,9 16 15,7 64 62,7 22 21,6 Uniluoto 430 16 3,7 45 10,5 274 63,7 111 25,8 Uusiniitty 784 53 6,8 127 16,2 448 57,1 147 18,8 Yyteri 139 6 4,3 22 15,8 88 63,3 29 20,9 Yyterin kylä 115 12 10,4 25 21,7 75 65,2 15 13,0 Yhteensä 9092 683 7,5 1480 16,3 5670 62,4 1880 20,7 Väestörakenne muuttunee tulevina vuosikymmeninä, kun suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän (kuva 12). Tulevaa väestörakennetta voidaan tarkastella väestöennusteiden perusteella. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 64-vuotiaden määrä kasvanee vuodesta 2011 vuoteen 2020 mennessä lähes 4 200 hengellä, eli 24 prosentilla ja vuoteen 2040 mennessä lähes 6 600 hengellä, eli 38 prosentilla (taulukko 6). Työikäisten (15 64-vuotiaiden) määrä vähentynee vuodesta 2011 vuoteen 2020 noin kuudella prosentilla ja vuoteen 2040 mennessä seitsemällä prosentilla. Alle 15-vuotiaiden määrä pysynee tulevaisuudessa nykyisen kaltaisena. Yyterinniemen suunnittelualueen väestöennuste voidaan arvioida väestökehityksen perusteella noudattavan suhteellisesti Porin väestöennustetta. 19
Kuva 12. Porin väestörakenteen ennuste vuoteen 2040. Lähde: Tilastokeskus 2012. Taulukko 6. Porin väestöennuste vuoteen 2040. Lähde: Tilastokeskus 2012. Väestö 2011 2020 2025 2030 2035 2040 alle 15 v. 12289 12710 12747 12624 12409 12295 15-64 v. 53346 50222 49651 49166 49115 49702 yli 64 v. 17498 21665 22834 23912 24444 24055 yhteensä 83133 84597 85232 85702 85968 86052 Väestö 2011 % 2020 % 2025 % 2030 % 2035 % 2040 % alle 15 v. 14,8 15,0 15,0 14,7 14,4 14,3 15-64 v. 64,2 59,4 58,3 57,4 57,1 57,8 yli 64 v. 21,0 25,6 26,8 27,9 28,4 28,0 Yyterinniemen väestöstä alle 7-vuotiaat lapset keskittyvät Yyterinniemen väestöllisesti suurimpiin kaupunginosiin; Pihlavaan, Enäjärvelle, Metsämaalle, Kyläsaareen, Uuteenniittyyn ja Kaanaaseen (kuva 13). Pienten lasten perheet keskittyvät hyvin tiiviisti kaupunginosien pientaloalueille ja etenkin Kyläsaaren uudelle asuinalueelle. 20
Kuva 13. Alle 7-vuotiaiden määrä Yyterinniemellä vuonna 2011. Oikeanpuolisessa kuvassa alle 7-vuotiaiden määrä on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää alle 7-vuotiaiden asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. 7 15-vuotiaat keskittyvät Yyterinniemen kaupunginosiin hyvin samankaltaisesti kuin alle 7- vuotiaat (kuva 14). Lyttylän alueelle sen sijaan 7 15-vuotiaita sijoittuu hieman alle 7- vuotiaita enemmän. Työikäisistä eli 15 64 vuotiaista suuri osa keskittyy Pihlavan, Enäjärven ja Metsämaan kaupunginosiin yhtenäisenä vyöhykkeenä (kuva 15). Työikäisiä keskittyy runsaasti myös Kyläsaaren, Kaanaan, Paarnoorin, Uudenniityn ja Uniluodon kaupunginosiin. 21
Kuva 14. 7 15-vuotiaiden määrä Yyterinniemellä vuonna 2011. Oikeanpuolisessa kuvassa 7 15-vuotiaiden määrä on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää 7 15-vuotiaiden asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. Kuva 15. 16 64-vuotiaiden määrä Yyterinniemellä vuonna 2011. Oikeanpuolisessa kuvassa 16 64- vuotiaiden määrä on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannnan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää 16 64-vuotiaiden asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. 22
Yli 64-vuotiaat sijoittuvat alle 7 ja 7 15-vuotiaita huomattavasti hajanaisemmin Yyterinniemen suunnittelualueelle (kuva 16). Pihlavan keskustan alue on erityisen tiheään ikääntyneiden asuttamaa aluetta. Yli 64-vuotiaiden määrä on etenkin suunnittelualueen koillispuolella Lyttylässä huomattavasti suurempi kuin alle 7- ja 7 15 -vuotiaiden määrä. Kuva 16. Yli 64-vuotiaiden määrä Yyterinniemellä vuonna 2011. Oikeanpuolisessa kuvassa yli 64-vuotiaiden määrä on kuvattu Tilastokeskuksen ruututietokannan avulla, joka perustuu 250mx250m tilastoruutuihin. Vasemmanpuolinen kuva esittää yli 64-vuotiaiden asukastiheyttä, joka on saatu interpoloimalla ruututiedot. Opiskelijoiden pääasiallista sijoittumista Yyterinniemen suunnittelualueelle voidaan kuvata ruututietokannan avulla (kuva 17). Opiskelijoiksi katsotaan ne henkilöt, jotka opiskelevat päätoimisesti eivätkä ole ansiotyössä tai työttömänä. Tietosuojan vuoksi kartalla on esitetty vain ne ruudut, joissa on yli 10 työvoiman ulkopuolella olevaa asukasta. Opiskelijoista suurin osa sijoittuu yhtenäisenä vyöhykkeenä Pihlavan, Enäjärven ja Metsämaan alueelle. Etenkin Pihlavan keskustan alueelle lähelle lukiota sijoittuu runsaasti opiskelijoita. 23
Kuva 17. Opiskelijoiden määrä Yyterinniemen suunnittelualueella. Kartalta puuttuvat tietosuojan vuoksi ne väestöruudut, joissa työvoiman ulkopuolella olevien määrä on alle 10. 2.4. Yhdyskuntarakenne 2.4.1. Asutus- ja taajamarakenne Asutus ei aina ole levinnyt rannikolta sisämaahan päin, vaan maankohoamisen vuoksi se on voinut käydä päin vastoinkin, kun asumatonta alaa on kohonnut merestä (Granö 1923). Näin on ollut Yyterinniemenkin alueella. Yyterinniemen asutusta voidaan siten luonnehtia suhteellisen nuoreksi verrattuna läheiseen Kokemäenjokilaakson asutukseen. 24
Asutuksen sijoittumisessa keskeisin piirre on ollut asutuksen suuntautuminen hajaasutusalueilta taajamiin. Samanaikaisesti taajamat ovat alueellisesti laajentuneet, asutustiheys on harventunut ja liikennetarve asutusrakenteen vuoksi lisääntynyt. Yhdyskuntarakenteellisesti tarkasteltuna kaupunkiseutu ja kaupunkiseudun ulkopuoliset alueet voidaan jakaa erilaisiin toisensa poissulkeviin luokkiin, joista tässä kuvataan kolme Yyterinniemen kannalta keskeisintä muuttujaa: YKR-taajamat, YKR-kyläalueet ja YKRmaaseutu (kuva 18). Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. YKR- taajama on tilastollinen alue, jolla erotetaan taajamatoimintojen alue haja-asutusalueesta. YKR-kylällä tarkoitetaan vakituista asukastihentymää, jossa asuu yli 39 asukasta. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus (=väestöä) kilometrin säteellä. Väestö Yyterinniemen suunnittelualueella sijoittuu pääasiassa YKR-taajamiin (91 %). YKR-kylissä asuu vain kuusi prosenttia ja YKR-maaseudulla kolme prosenttia Yyterinniemen suunnittelualueen väestöstä. Kuva 18. Yhdyskuntarakenteen aluejako (2010) Yyterinniemen suunnittelualueella sekä asukkaiden määrä YKR-taajamissa, -kylissä ja maaseudulla marraskuussa 2012. Lähde: Väestörekisterikeskus 2013. 25