Luonnonsuojelusuuntausten kehitys



Samankaltaiset tiedostot
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Tarkempaa taustatietoa uudesta luonnonsuojelulaista

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

Julkisen riistakonsernin strategia

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa. MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta

Monimuotoisuuden suojelu

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Lausunnon pyytäminen Varsinais-Suomeen perustettavia valtion luonnonsuojelualueita koskevista asetusluonnoksista.

Suomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen

ristöjen hoito - Vesilinnut

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

METSO-ohjelma

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ helmikuu 2016 LYMO

METSO-ohjelma :

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Rahjan saariston suojelu ja hoito

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

NATURA VERKOSTO

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Metsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa

Kestävä riistatalous

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Riistatalous ja ekosysteemipalvelut

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi

Suomen riistataloudellinen kosteikkostrategia

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Suomen Metsästäjäliiton. strategia ja metsästyspoliittinen ohjelma

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Susiristiriitojen lieventäminen

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Transkriptio:

Luonnonsuojelusuuntausten kehitys vanhakantainen ja ideologinen käsitys suljetaan pois ihminen ja ihmistoiminnot oletus: luonto säilyy alueella muuttumattomana ja aktiivista hoitoa ei tarvita. Lsl:n henki: luonnon omat prosessit säätelevät toimiiko esimerkiksi hirven ja suurpetojen kohdalla? missä määrin elinympäristöjen osalta toimii nykyään? vrt. perinnebiotooppien hakamaiden ja muiden hoito uusi suuntaus ihmistoiminta vaikuttaa maapallolla jo niin laajasti, että vaikutuksia pitää ehkäistä aktiivisella luonnonhoidolla ihmistoiminnalla voidaan tukea sen kehitysvaiheen säilymistä, joka on monimuotoisuudelle arvokkain ilmastonmuutos, rehevöityminen, vieraslajit sosiaalinen ulottuvuus: paikallisten osallistaminen kohteiden hoitoon säästää valtion varoja, jos suojelua voidaan toteuttaa sopimalla ja sitouttamalla.

Luonnonsuojelualueiden tila Suomessa Suomessa metsästyksen ja luonnonsuojelun suhde ollut ongelmainen Natura-kiista siltoja ei ole kyetty rakentamaan syitä: metsästäjien edunvalvonnan vaihtoehdottomuus vanhakantainen suojeluideologia ja sen vaihtoehdottomuus johtopäätös tämä on aiheuttanut sen että ls- kohteiden hankkiminen (hoito) on kallista ja niitä ei pystytä hoitamaan tehokkaasti luonnonsuojelukonfliktit lintu-, luonto- ja vieraslajidirektiivin vaatimukset eivät toteudu muut EU:n asettamat tavoitteet suojelulle eivät toteudu

Uudistettu ls- lainsäädäntö olisiko uusi yhteistyö mahdollista riistanhoitoyhdistykset mukaan työhön (lakisääteinen paikallistason riistahallinto) mahdollisuuksia sallia metsästys siten että se sovitetaan uudella tavalla yhteen suojelun kanssa perusteluita: valtioneuvoston Natura-päätös hyvin salliva metsästyslinjaus ls- lainsäädäntö keskeinen lainsäädäntö lsl:n 13-17a. Tärkeimmät pykälät metsästyksen kannalta lsl 15 ja 17a lintu-, luonto ja vieraspetodirektiivi biodiversiteettisopimus: luonnonvarojen kestävä käyttö ja niistä saatavien hyötyjen tasapuolinen jakautuminen hallituksen esityksessä todetaan metsästyksen osalta: Mahdollisuus säätää poikkeuksia lain kielloista koskisi ensinnäkin muilla luonnonsuojelualueilla tapahtuvaa metsästystä. Ihmisen vaikutuksen luontoon tulisi luonnonsuojelualueilla olla mahdollisimman vähäinen, jolloin lajien välisiä suhteita ja eliölajien kantojen runsautta sääntelisivät ensisijaisesti vain luonnon omat prosessit. Metsästys, kuten myös kalastus, ovat kuitenkin luonnon käyttömuotoja, jotka hyvin suunniteltuina ja toteutettuina eivät välttämättä ole ristiriidassa luonnonsuojelualueen suojelutavoitteen kanssa HE: ssä painotetaan suunnittelua TAPAUSKOHTAISUUS

Metsästys mahdollista Etelä-Suomessa HE: Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää metsästyksen sallimisesta, jos metsästys ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle. HE: Perustettavilla muilla luonnonsuojelualueilla metsästyksestä päätettäisiin siten edellä mainituista lähtökohdista käsin tapauskohtaisesti huomioon ottaen jokamiehenoikeudet, virkistys ja luontoarvot YmVM: Eteläisessä Suomessa luonnonsuojelualueet ovat pinta-alaltaan usein pienialaisia verrattuna Pohjois-Suomen vastaaviin alueisiin. Näillä luonnonsuojelualueilla on usein myös huomattavaa merkitystä ulkoilun ja virkistyksen kannalta. YmVM: Metsästyksen sallittavuutta harkittaessa voidaan suojelualueen perustamistarkoituksen lisäksi ottaa huomioon luonnonsuojelualueen laajuus ja syrjäinen sijainti sekä pieni virkistyskäyttöpaine metsästyksen sallivuutta lisäävinä tekijöinä. monet Etelä-Suomen luonnonsuojelualueet ovat syrjäisiä kansallispuistojen ulkopuolella virkistyskäyttöpaine on hyvin pieni

Uudistettu ls- lainsäädäntö ja metsästys lsl:n 15 pykälä ei toimiva silloin jos metsästykseen halutaan suhtautua siten, että metsästäjät voivat osallistua alueen hoitoon sallii vain pyyntiluvanvaraiset eläimet tietyin kriteerein lsl:n 17 pykälä antaa mahdollisuudet laajamittaisempaan yhteistyöhön metsästyksen ja suojelun yhteensovittaminen tapahtuisi asetuksella aluetta perustettaessa hoito- ja käyttösuunnitelma sovittaa aluekohtaisesti yhteen toivottavasti aloitettu yhteistyö voi lievittää luonnonsuojeluun liittyviä konflikteja kun suojelun toteuttaminen etenee myös yksityismaille, on hyvä jos käytössä on malleja maanomistajien ja suojelun tavoitteiden yhteensovittamiseksi TAPAUSKOHTAISUUS! järkevää ei ole pitää suojelustatuksen omaavilla alueilla kiinni kaikesta metsästyslain mukaisesta metsästyksestä. Järkevää ei ole myöskään kieltää kategorisesti lähes kaikki metsästys

Yhteistyömahdollisuuksia Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma: Kosteikkojen suojelu on toteutunut viime vuosina ripeästi, mutta suojelun tavoitteet ovat osin täsmentymättömiä. Alueet ovat merkittäviä myös metsästyksen kannalta. Kosteikoiden käyttöä voitaisiin tutkimusten perusteella vielä kehittää säätelemällä metsästystä alueellisesti ja ajallisesti riistanhoidollisista lähtökohdista. Lintuvesiensuojeluohjelman alueet sisältävät vain vähän lintuvesille tyypillisiä rantalehtoja, korpia ja puustoisia luhtia, jotka kuuluvat olennaisesti kosteikkojen kasvillisuuden vaihettumisvyöhykkeisiin. Monissa tapauksissa kunnostus- ja hoitotoimia vaikeuttaa se, että suojelualueet on rajattu liian suppeiksi. tavoite 9) Täsmennetään yhteistyössä maanomistajien kanssa lintuvesien suojelun keinoja sopimusteitse siten, että ne edistävät lintuvesien säilymistä ekologisesti mahdollisimman monimuotoisina kokonaisuuksina ja parantavat riistavesilintukantojen kestävää käyttöä YM ja MMM, 2006-2016 Näitä asioita voitaisiin parhaiten ottaa huomioon parhaillaan päivitettävänä olevassa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelmassa riistahallinnosta ei ole edustusta kyseisessä työryhmässä YM ei ole kutsunut mukaan

Toimintamalli kosteikkoalueella alle 100 hehtaaria metsästyksen rajoittaminen voi olla perusteltua pienelle alueelle tapahtuvan häiriön takia, tapauskohtainen harkinta laajempialaiset kohteet ydinalue tarpeen mukaan rauhaan, metsästys mahdollista muualla TOIMINTAMALLI metsästysoikeuden haltija sitoutuu myös vieraspetojen vähentämiseen vieraspetopyyntisuunnitelma tuetaan pyyntilaitehankintoja 5-10 ennalta sovittua metsästyspäivää syksyssä yhdessä laadittu suunnitelma pyyntijärjestelyistä

Toimintamalli kosteikkoalueella kosteikkoalueet ovat muuttuvia elinympäristöjä tarvitsevat hoitotoimenpiteitä, joiden hyöty valuu hukkaan mikäli ei myös vieraspetoasioita hoideta. elinympäristökunnostusten rahalliset investoinnit (verovarat) valuvat hukkaan.

Malliesimerkki: Lintulahdet-Life 2003-2007 Kosteikkojen hoidon suojelun ja riistahallinnon yhteistyö Lifehankkeessa : budjetti 3,3 miljoonaa euroa suunniteltiin ja toteutettiin lintualueiden kunnostuksia ja hoitotoimenpiteitä Uudenmaan ja Kymen tärkeillä lintualueilla 12 kohdetta aktiivinen hoito, niittoa, kaivuuta, vedenpinnan nostoja... toteutus suunnitellaan yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat metsästäjien osuus järjestää minkin ja supikoiran tehopyynti

Lintulahdet- Life- kohteet Uusimaa Saltfjärden Tavastfjärden Medvastön lintuvedet Tuusulanjärvi Laajalahti Viikki Vanhankaupunginlahti Ruskis Pernajanlahti Kymi Iitin Jaalan Pyhäjärvi Salminlahti Kirkkojärvi Lupinlahti Kirkon - Vilkkiläntura

Petopyynti Alue Supikoirasaalis 2004-2007 Saltfjärden 99 14 Medvastö 128 11 Laajalahti 56 1 Tuusulanjärvi 185 59 Viikki-VKL 60 22 Porvoonjoen suisto 106 39 Pernajanlahti 137 37 Pyhäjärvi 231 106 Salminlahti 96 1 Kirkkojärvi 113 29 Lupinlahti 79 54 Kirkon- Vilkkiläntura 47 27 yhteensä 1310 391 Minkkisaalis 2004-2007 100 80 60 40 20 0 Supikoirasaaliin kehitys 2004-2006 Supikoirasaaliin kehitys 2004-2006 2004 2005 2006 Viikki-VKL Tuusulanjärvi Porvoonjoen suisto Laajalahti 26.6.2012 Uudenmaan riistanhoitopiiri 11

Lintulahdet Life: kokemuksia Vanhankaupunginlahdelta Ryöstetty pesiä 10 8 6 4 2 0 0 1 2 3 4 5 Hajuposti-indeksi Supikoira Rs=0.770, P<0.001 poikueiden määrä pesivää paria kohden kasvoi yli 20 prosenttia kylmien kesien (2003 ja 2003) vaikutus näkyy verrokkialueilla poikuetuotto putosi samana ajanjaksona jopa 60-80 % keinopesillä tehdyt kokeet viittaavat supikoirien vahvaan rooliin pesien ryöstäjänä tiheää supikoirakantaa vähentämällä ja voidaan vesilintujen ja myös muiden kosteikkolintujen pesimätulosta parantaa huomattavasti.

Johtopäätöksiä vieraspetojen tehopyynnistä kosteikoilla Suomi on Rion sopimuksessa sitoutunut tulokaslajien aiheuttamien haittojen vähentämiseen Kansainvälinen luonnonsuojeluorganisaatio (IUCN) pitää tulokaslajeja yhtenä pahimmista monimuotoisuuden uhkaajista vieraslajidirektiivin vaatimukset tärkeää erityisesti luonnonsuojelualueilla pyyntitoimintaa on jatkettava, tehostettava ja se on käynnistettävä koko valtakunnassa lintuvedet avainasemassa metsästäjien toimintaa tuettava ls-varoin? Syke antaa toimintaohjeen alueellisille ympäristökeskuksille petopyyntien järjestämisestä

Toimintamalli saaristossa metsästyksen aiheuttama häirintä vähäistä verrattuna vaikkapa veneilyyn perusteita sallia metsästys: häirinnän vähäisyys laajoilla kohteilla metsästys voidaan rajata tietyille lohkoille minkinpoistolla väitöskirjatutkimuksia myöten positiiviset luontovaikutukset. rahaa vieraspetojen poistolle ei ole. MH ei ole rahoittanut pyynnistä aiheutuvia kustannuksia täysimääräisesti. Vapaaehtoistyön hyödyntäminen jää ainoaksi vaihtoehdoksi metsästyksen sallimisella tuetaan linnustoarvoja ja usein myös perustamistarkoituksen toteutumista metsästys osana saaristolaiskulttuuria, jota Metsähallitus on sitoutunut tukemaan hyljeproblematiikka, vahingot elinkeinoille

Toimintamalli soidensuojelualueilla metsästyksen aiheuttama häirintä vähäistä alueet hyvin erilaisia ominaisuuksiltaan tärkeitä hirvenpyynnin kannalta vahingot lähialueilla hirvenajon lisäksi tulisi sallia myös itse metsästys sovittujen sääntöjen mukaan metsäkanalinnut lajikohtaisen tarkastelun perusteita teeren soitimien rauhoitusta voidaan harkita metsähanhen pesimäsuot ja tärkeät levähdysalueet voidaan rauhoittaa riekko rauhoitetaan kolmiolaskennat 38 mukainen rauhoittaminen tarpeen mukaan, koska voidaan käyttää tuoreita kolmiolaskentatietoja kiintiöinti kolmiotulosten mukaan saalistilastoinnin tueksi tulossa sähköinen saalispäiväkirja pyritään ajallisiin ja alueelliseen rajoituksiin soidensuojelualueilla pitkä eräkulttuuriperinne kanalintujen metsästyksessä

Hytötyjä metsästyksen ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta riistalaskenta- ja valvonta-apu metsästysseuroilta, muut inventoinnit kohteiden luonnonhoitoon saatavissa talkooapua? vieraspetopyynti sosiaalinen merkitys, paikalliset kokevat ls- alueen osaksi oman yhteisönsä toimintaa konfliktien lieventäminen metsästyksen kulttuuriperinnön huomioon ottaminen lisähyötyjä paljastuu varmasti, jos uudenlainen yhteistoiminta aloitetaan

Esimerkkinä Varsinais-Suomi Laitilan alueella suuret soidensuojelualueet syrjäisiä. saaristossa mahdolliset perustettavat alueet tulisi säilyttää vaikka rajauksin yhteisesti sovitunkaltaisen metsästyksen piirissä vieraspetojen poiston takaamiseksi. virkistyskäyttöpaine hyvin vähäinen. Metsästys alueen tärkein virkistyskäyttömuoto, toiminta ei vaaranna alueen luontoa. Metsästys voisi jatkua. Tarvittaessa esim. ajallisin rajoituksin. toisena vaihtoehtona olisi suojelualueista vastuussa olevan tahon kustantama rahoitusjärjestelmä josta pienpetopyytäjille maksetaan korvaukset pyynnistä voi olla hankalaa ellei muuta motiivia ole metsästyslain mukaan Suomen riistakeskuksen on huolehdittava, että riistaeläinten, (erityisesti hirvieläinten) aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

Toimintamalli vanhojen metsien suojelualueella / lehtojen suojelualueella yleensä pienialaisia ei välttämättä suurta metsästyksellistä merkitystä vieraspedot voivat olla ongelma lehtojensuojelualueiden rehevissä ympäristöissä lähinnä supikoira myös linnustollisesti monimuotoisia

Suojelun ja metsästyksen suhde PohjoisAmerikassa Lännen riistamailla, Minnesotan riistahallintoon tutustuminen syksyllä 2010 Jarkko Nurmi, Marko Svensberg, Mikko Alhainen

Hoitosuunnitelma linnustosopimus Yhdysvallat ja Kanada 1916 Meksiko 1946 kattavat seurannat tundralla ja preerialla aloitettiin 1947 elinympäristöt heikkenivät 1950-luvulla sorsatehtaat kuivuivat hoitosuunnitelma kunnianhimoisella elinympäristöosiolla päivittyy jatkuvasti

Aktiivinen luonnonhoito hallinto saman lipun alla meikäläisittäin MMM, YM, Rktl, Syke, Riistakeskus ei reviirikiistoja yhteinen näkemys aktiivinen luonnonhoito-ote valtion varojen lisäksi luonnonhoitoa rahoitetaan säätiöt, sorsamerkit, arvonlisäverot, panosmyynnistä osa elinympäristöjen hoitoon

Järvien rehevöitymisen estoa: Kill the fish

Preerian suojelualueiden aktiivinen hoito preeriaa hoidetaan kulottamalla ja palauttamalla luontainen vesitalous lintujen pesintätulos paranee ei puita peto- ja varislintujen tai nisäkäspetojen pesäpaikoiksi elinympäristöjen laajuus vähentää petokontrollin tarvetta pedot ongelma pirstoutuneilla alueilla neula heinäsuovassa -efekti luontainen kasvillisuus elpyy tuli aktivoi maaperän uinuvat siemenpankit oikealla huonokuntoista preeria, vasemmalla hoidon jälkeen

Metsästyksen ja suojelun suhde salliva, metsästys on osa luonnonsuojelua Yhdysvalloissa ulkoilmaelämä on kaikki kaikessa suojelualueilla metsästetään erittäin yleisesti kansallispuistoissa kiellettyä, muualla pääosin sallittua ja suositeltavaa Wildlife Refuges Wildlife Management Areas Waterfowl Production Areas

Minneapolisin miljoonakaupungin viereisellä suojelualueella metsästetään huolimatta laajasta virkistyskäytöstä

Opittavaa Yhdysvalloista luonnonvarahallinnon tehokkuus luonnonhoitoajattelun kokonaisvaltaisuus rahoitus toimii elinympäristöjen kunnostamisessa ei reviirikiistoja, tehokasta toimintaa suojelun ja metsästyksen suhde ei konfliktia taistellaan yhdessä elinympäristömuutosta vastaan Euroopassa aloitettava vesilintukantojen hoidon koordinointi hallinnollinen yhteistyö maiden välillä suuri haaste laskennat, tuottoalueet (Venäjä ja Pohjoismaat) ja talvehtimisalueet metsähanhi Pohjoismaissa hyvä laji aloittaa yhteistyö, Riistakeskus ja MMM jo liikkeellä tutkijat ja hallinto saatava mukaan