Tampere Pöytäkirja 39/2017 1 (45) Aika 07.08.2017, klo 13:00-14:03 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 451 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 452 Pöytäkirjan tarkastus 453 Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti 454 Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman (2011 2016) arviointiraportti 455 Vammaisneuvoston asettaminen 456 Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan määrääminen 457 Hallinto- ja talouspäällikön viran perustaminen hyvinvoinnin palvelualueelle kasvatus- ja opetuspalvelujen palveluryhmään 458 Ei julkinen 459 Ei julkinen 460 Ei julkinen 461 Ei julkinen 462 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle asemakaavaehdotusta nro 8570 koskevasta valituksesta 463 Lautakuntien ym. sekä viranhaltijoiden päätösten ottooikeus 464 Tiedoksi merkittävät asiat 465 Ei julkinen Lisäpykälät 466 Jäsenten ja varajäsenten nimeäminen Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitukseen sekä edustajien nimeäminen tarkastuslautakuntaan v. 2017-2021
Tampere Pöytäkirja 39/2017 2 (45) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Lyly Lauri, puheenjohtaja Kummola Kalervo, 1. varapuheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Aleksovski Atanas, 3. varapuheenjohtaja Dundar-Järvinen Aila Kivistö Anneli Sasi Ilkka Tulonen Irja Kaleva Lassi Haapa-aho Olga Vallin Veikko Torkkola Sinikka, varajäsen Hanhilahti Vilhartti, varajäsen Ikonen Anna-Kaisa, valtuuston pj. Salmi Pekka, valtuuston 1. vpj. Suomela Iiris, valtuuston 2. vpj. Aaltonen Mikko, valtuuston 3. vpj. Jäntti Aleksi, apulaispormestari Loukaskorpi Johanna, apulaispormestari Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T., päätösvalmistelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Sampakoski Mirva, neuvottelupäällikkö, saapui 13:29, poistui 13:38 Pietikäinen Niina, henkilöstöjohtaja, saapui 13:50, poistui 13:52 Minkkinen Minna Mäkeläinen Suvi Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Allekirjoitukset Lyly Lauri Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 14.08.2017 Olga Haapa-aho Lassi Kaleva
Tampere Pöytäkirja 39/2017 3 (45) muut allekirjoittajat Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä
Tampere Pöytäkirja 39/2017 4 (45) 451 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Ylimääräisen asian ottaminen käsiteltäväksi Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ottaa käsiteltäväksi lisäesityslistalla olevan asian koskien yhtymäkokousedustajan nimeämistä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokoukseen 9.8.2017. Asioiden käsittelyjärjestyksen muuttaminen Puheenjohtajan esityksestä kaupunginhallitus päätti yksimielisesti käsitellä :n 457 pykälän 466 jälkeen.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 5 (45) 452 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan jäsenet Olga Haapa-aho ja Lassi Kaleva (varalle Sinikka Torkkola ja Vilhartti Hanhilahti). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina 14.8.2017.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 6 (45) Kaupunginhallitus, 453, 07.08.2017 Yhdyskuntalautakunta, 162, 16.05.2017 Z/Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, 63, 17.05.2017 Z/Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, 58, 18.05.2017 Z/Ikäihmisten palvelujen lautakunta, 50, 23.05.2017 Z/Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, 57, 24.05.2017 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, 47, 24.05.2017 453 Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti TRE:3544/00.01.03/2017 Kaupunginhallitus, 07.08.2017, 453 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Mika Vuori, puh. 040 806 3132, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Kaupunginhallitus on hyväksynyt 23.11.2009 660 Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman vuosille 2009-2016. Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän
Tampere Pöytäkirja 39/2017 7 (45) saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Liitteenä olevassa esteettömyysohjelman arviointiraportissa on eritelty tarkemmin ohjelmakauden aikana toteutettuja esteettömyysparannuksia/- kartoituksia sekä esteettömyyden edistämiseen liittyviä haasteita. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraporttia on käsitelty yhdyskuntalautakunnassa 16.5.2017, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa 17.5.2017, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa 18.5.2017, ikäihmisten palvelujen lautakunnassa 23.5.2017, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 24.5.2017 ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa 24.5.2017. Tiedoksi Mika Vuori, vammaisneuvosto Liitteet 1 Liite kh 7.8.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Yhdyskuntalautakunta, 16.05.2017, 162 Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Nurminen mikkonurm Mikko.Nurminen@tampere.fi Päätös Merkittiin tiedoksi.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 8 (45) Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 9 (45) Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä
Tampere Pöytäkirja 39/2017 10 (45) oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Liitteet 1 Liite yla 16.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Z/Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, 17.05.2017, 63 Valmistelijat / lisätiedot: Arto Ranta sotearra Arto.Ranta@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Arto Ranta, Palvelujohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän
Tampere Pöytäkirja 39/2017 11 (45) saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 12 (45) Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Liitteet 1 Liite tetola 17.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Z/Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, 18.05.2017, 58 Valmistelijat / lisätiedot: Savisaari Lauri Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 13 (45) Esittelijä: Lauri Savisaari, Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 14 (45) Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä
Tampere Pöytäkirja 39/2017 15 (45) oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Liitteet 1 Liite sivela 18.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Z/Ikäihmisten palvelujen lautakunta, 23.05.2017, 50 Valmistelijat / lisätiedot: Tirronen Anniina Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Anniina Tirronen, Palvelujohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän
Tampere Pöytäkirja 39/2017 16 (45) saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 17 (45) Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Liitteet 1 Liite ikila 23.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Z/Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, 24.05.2017, 57 Valmistelijat / lisätiedot: Järvelä Kristiina Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 18 (45) Esittelijä: Kristiina Järvelä, Palvelujohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä.
Tampere Pöytäkirja 39/2017 19 (45) Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä
Tampere Pöytäkirja 39/2017 20 (45) oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Kokouskäsittely Jukka Kaukola poistui kokouksesta ennen päätöstä ja Pekka Tuhkanen poistui kokouksesta päätöksen jälkeen. Liitteet 1 Liite lanula 24.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, 24.05.2017, 47 Valmistelijat / lisätiedot: Periviita Mika Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mika Periviita, Joukkoliikennejohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman (2009 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Lassi Kaleva saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden
Tampere Pöytäkirja 39/2017 21 (45) edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät
Tampere Pöytäkirja 39/2017 22 (45) kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin 4500-5500 asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Liitteet 1 Liite jolila 24.5.2017 Esteettömyysohjelman arviointiraportti
Tampere Pöytäkirja 39/2017 23 (45) Kaupunginhallitus, 454, 07.08.2017 Z/Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, 62, 17.05.2017 Z/Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, 57, 18.05.2017 Z/Ikäihmisten palvelujen lautakunta, 51, 23.05.2017 Z/Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, 56, 24.05.2017 454 Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman (2011 2016) arviointiraportti TRE:3543/00.01.03/2017 Kaupunginhallitus, 07.08.2017, 454 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Mika Vuori, puh. 040 806 3132, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman (2011 2016) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Kaupunginhallitus on hyväksynyt 31.10.2011 572 vammaispoliittisen ohjelman vuosille 2011-2016. Vammaispoliittisessa ohjelmassa linjataan tamperelaisen vammaispolitiikan tavoitteita vuoteen 2016 ja vision osalta aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelman keskeinen arvolähtökohta on, että kaupungin palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Ohjelmalla vahvistetaan siten vammaispolitiikan toteutumista kaupungin kaikilla eri hallinnonaloilla. Ohjelmassa katsotaan, että yksilölliset tukitoimet, saavutettavat palvelut ja esteetön ympäristö mahdollistavat vammaisille henkilöille itsenäisen elämän edellytykset. Ohjelmakautta ovat leimanneet muutamat merkittävät muutokset suomalaisessa ja tamperelaisessa vammaispolitiikassa. Vammaislainsäädäntöön liittyvä merkittävä uudistus henkilökohtaisen avun muuttumisesta subjektiiviseksi oikeudeksi (2009) on merkinnyt Tampereella sitä, että vuoden 2016 lopussa noin tuhannella vaikeavammaisella on päätös henkilökohtaisesta avusta, kun vastaava päätös vuoden 2009 lopussa oli noin 250 vaikeavammaisella henkilöllä. Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttamisesta
Tampere Pöytäkirja 39/2017 24 (45) on merkinnyt Tampereella useiden uusien ryhmäkotien perustamista laitoksesta muuttaville. Kolmas merkittävä trendi ohjelmakauden aikana on ollut selkeä tietoisuuden kasvu esteettömän elinympäristön merkityksestä, mikä on johtanut myös Tampereella esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Neljäntenä positiivisena trendinä on ollut kaupungin panostus kuntalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen. Tämä on näkynyt mm. vammaisneuvostossa lisääntyneinä kannanottopyyntöinä kaupungin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Arviointiraportissa nostetaan esiin myös haasteita, joihin tamperelaisessa vammaispolitiikassa ei ole riittävästi pystytty vastaamaan. Vammaisten työllisyystilanne on edelleen heikko. Lisäksi kehitysvammaisten ja autistisia piirteitä omaavien henkilöiden asumisen tukipalveluiden järjestämiseen liittyy merkittäviä ja samalla kiireellisiä haasteita. Vammaisneuvosto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota vammaisia ihmisiä koskeviin hankintoihin ja vaatinut niiltä jatkuvuutta sekä korostanut niiden vastaamista paremmin vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Sähköisten palvelujen käytettävyys kaikille ryhmille ei ole toteutunut riittävän hyvin. Sote-uudistuksen myötä vammaispalvelut siirtyvät maakuntaan. Kunnan kaikki palvelut koskettavat vammaisia ihmisiä, joten tulevaisuudessakin kunta on keskeinen toimija vammaisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun mahdollistajana. Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, mikä viitoittaa tästä eteenpäin suomalaisen ja toivottavasti myös tamperelaisen vammaispolitiikan linjauksia. Vammaispoliittisen ohjelman toteutumisen seurannasta on raportoitu kaupunginhallitukselle joka toinen vuosi ja lautakunnille vuosittain vammais- ja esteettömyysasiamiehen vuosikertomuksen yhteydessä. Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman (2011 2016) arviointiraporttia on käsitelty terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa 17.5.2017, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa 18.5.2017, ikäihmisten palvelujen lautakunnassa 23.5.2017 sekä lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 24.5.2017. Tiedoksi Mika Vuori, vammaisneuvosto Liitteet 1 Liite kh 7.8.2017 Vammaispoliittisen ohjelman arviointiraportti Z/Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, 17.05.2017, 62 Valmistelijat / lisätiedot: Arto Ranta sotearra Arto.Ranta@tampere.fi