Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan



Samankaltaiset tiedostot
Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Nimi sosiaaliturvatunnus

KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA

Vitamiinien puutostilat: Christian Ejkman ( ) havaitsi ensimmäisenä vuonna 1888, että jonkin ravintotekijän puute aiheutti kanoilla

DNA:n informaation kulku, koostumus

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Perinnöllisyyden perusteita

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

NON-CODING RNA (ncrna)

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

VALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA!

Nina Parkkinen R640SNB

Etunimi: Henkilötunnus:

KIISTELTY D-VITAMIINI?

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Tuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0;

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Proteiinien muuntuminen energiaksi ihmiselimistössä

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

Anatomia ja fysiologia 1

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Biomolekyylit ja biomeerit

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

YMPYROI OIKEAT VAIHTOEHDOT

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi.

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen

Biologia ylioppilaskoe

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

KandiakatemiA Kandiklinikka

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Elämän synty. Matti Leisola

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Molekyyli- ja solubiologia ELEC-2210 Proteiinit

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia

Biomolekyylit ja aineenvaihdunta I

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto

Mind Master. Matti Vire

VESILIUKOISET VITAMIINIT

Elivo Ravintolisät. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ

Nanoteknologian kokeelliset työt vastauslomake

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

ESITTELEMME VITAMIINI- JA

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1

D ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Transkriptio:

1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p)

2 Taulukko. Rasvaliukoiset vitamiinit ja niiden toiminta. Vitamiini Aktiivinen muoto Toiminta (Vain koekirjassa mainitut ) A-vitamiini Retinoli Hormoni ja silmän näköpigmentti 1,25-dihydroksikolekalsiferoli Hormoni, joka säätää D 3 -vitamiini (D-vitamiini) kalsiumin ottoa luissa ja munuaisessa E-vitamiini Tokoferoli Biologinen antioksidantti K-vitamiini Fyllokinoni Veren hyytymisjärjestelmässä toimiva kofaktori

3 2) Mikä tapahtuu seuraavassa kuvassa (1 p)? Täytä kohdat A-H (2 pistettä) Asyyli-CoA (rasvahappo-coaesteri) C: CoA-SH A: Asyyli-CoA B: Karnitiini Karnitiiniasyylitransferaasi II D: Asyyli-karnitiini Karnitiiniasyylitransferaasi I E: Karnitiiniasyylikarnitiini -transportteri F: Asyylikarnitiini G: CoA-SH H: Karnitiini Asyyli-CoA (rasvahappo-coaesteri) Asyyli-KoA-yksiköiden kuljetus mitokondrioihin (0.6 p). Asyyli-KoA:sta muodostuu mitokondrioiden kalvojen välisessä tilassa rasvahappo-karnitiiniesteri (0.1 p), joka läpäisee sisäkalvon karnitiini/asyylikarnitiinikuljettajan avulla (0.1 p). Karnitiiniesterin muodostumista katalysoi karnitiiniasyylitranferaasi I (0.1 p). Mitokondrion matriksin puolella toimii karnitiiniasyylitransferaasi II, joka muodostaa asyylikarnitiinista jälleen asyyli-koa:n (0.1 p).

4 3) Merkitse kolesterolin biosynteesikaavioon tärkein säätelykohta ja selitä sen tärkeimmät säätelymekanismit (4 pistettä) Asetyyli-KoA -Hydroksi- -metyyliglutaryyli-koa (1 p) Mevalonaatti Kolesteroli 1. Kolesterolin synteesireitin tärkein säätelykohta on HMG-KoA-reduktaasi. ( 0.6 p) 2. Kolesteroli tai jokin sen aineenvaihduntatuote aiheuttaa HMG-KoA-reduktaasiensyymin nopean hajoamisen hidastaen kolesterolin synteesiä. (0.6 p) 3. Kolesteroli estää HMG-KoA-reduktaasientsyymin sekä mrna:n translaatiota että geenin transkriptiota (0.6 p) 4. Glukagoni aiheuttaa HMG-KoA-reduktaasin fosforylaation, jolloin entsyymi inaktivoituu ja kolesterolin synteesi hidastuu. (0.6 p) 5. Insuliini aiheuttaa HMG-KoA-reduktaasin defosforylaation, jolloin entsyymi aktivoituu ja kolesterolin synteesi kiihtyy. (0.6 p)

5 4. Oheinen kuva esittää Ramachandranin diagrammia. a) Minkä molekyylin ominaisuuksia diagrammi kuvaa? (1p) Proteiinin; polypeptidin;peptidin; dipeptidin aminohapon 0,5p b) Mitä diagrammin Φ- ja Ψ-arvot kuvaavat? (1p) Proteiinin aminohappopääketjun atomien välisten sidosten kiertokulmia c) Anna selitys sille, miksi tyypillisesti esiintyy vain tiettyjä Φ- ja Ψ -arvojen yhdistelmiä (harmaat alueet diagrammissa). (1p) Aminohappojen sivuketjujen atomien sekä muiden polypeptidiketjun atomien vaatima tila rajoittaa suotuisien sidoskulmien määrää. Toisin sanoen atomien väliset steeriset vuorovaikutukset rajoittavat suotuisien sidoskulmien määrää. 5. Kerro mitä on epigeneettinen periytyminen? Nimeä myös kolme (3) epigeneettisen periytymisen mekanismia ja kuvaa lyhyesti niiden biokemiallinen tausta. (4p) Epigeneettisellä periytymisellä tarkoitetaan geneettisen informaation siirtämistä jälkeläiselle mekanismilla, joka ei perustu geenien emäsjärjestykseen. Epigeneettisen periytymisen mekanismeja ovat geenien aktiivisuuden säätely mm. -DNA-metylaation avulla -DNA:n pakkautumisasteen muutoksilla. Pakkautumiseen vaikuttavat histoniproteiinien translaation jälkeen tehtävät muutokset. -tiettyjen RNA-muotojen välityksellä Epigeneettistä periytymistä voi tapahtua myös rakennettaan muuttavien prioniproteiinien välityksellä.

6 6. Useat integriinit (esim. 5ß1-integriini) tarttuvat solun ulkopuolella toisiin proteiineihin (mm. fibronektiiniin) tietyn aminohapposekvenssijakson avulla. a) Piirrä rakennekaava em. aminohapposekvenssijakson sisältävästä tripeptidistä (kolmen aminohapon pituinen peptidi). Voit käyttää apuna oheista kuvaa, jossa on esitetty proteiineissa esiintyvien aminohappojen nimet, rakenteet ja varaus ph 7,0:ssä. (Oikea sekvenssi 0,5p; tripeptidin rakennekaava 2p) Arginiini-Glysiini-Aspartaatti b) Laske piirtämäsi peptidin kokonaisvaraus ph 7,0:ssä. (0,5p) Varaus on 0. (oikea vastaus vaihtelee riippuen peptidistä)

7 7) Solujen vaellusta soluväliainetta pitkin kutsutaan solumigraatioksi. Selvitä lyhyesti solumigraation vaiheet. (2p) Solukalvosta syntyy eteenpäintyöntyvä laskos, lamellipodi (0,5p), jonka kärkeen muodostuu uusi fokaaliadheesio, jossa integriinit kiinnittävät solukalvon soluväliaineeseen (0,5p). Aktiinin ja myosiinin liike saa aikaan solun liikkeen (0,5p). Vanhoja fokaaliadheesioita ei välttämättä pureta vaan solu voi vain yksinkertaisesti repäistä itsensä irti (0,5p). 8) Proteiinisynteesi tapahtuu ribosomeissa. Kun polypeptidi syntyy ribosomeilla se laskostuu nopeasti proteiiniksi. Kuvaile laskostumistapahtuma päärpiirteittäin ja mainitse tärkeimmät laskostumiseen vaikuttavat tekijät. (4p) Itseasentuva tapahtuma, jossa aminohappojärjestys on määräävä tekijä (1p). Hydrofobiset aminohapot ja vesimolekyylit toimivat moottorina laskostumisessa. Hydrofobiset aminohapot pyrkivät proteiinin sisään, hydrofiiliset ulos (1p). Entropiatekijät ovat merkittävä laskostumista suosiva voima (1p). Prosessin lopputuloksena syntyy proteiinin kolmiuloitteinen tertäärirakenne. Joskus jossain vaikeassa laskostumisvaiheessa tarvitaan avustajaproteiineja eli kaperoneja, jotka aktiivisesti (ATP:n avulla) avustavat laskostumistapahtumaa (1p).

8 9) Syövän synty on monivaiheinen tapahtuma ja siihen vaaditaan monia geenimuutoksia. Kerro lyhyesti millaisista geenimuutoksista on kysymys. (4p) Syövän syntyyn ajatellaan tarvittavan neljänlaisia geenimuutoksia: 1. Solujen vapautuminen normaalista kasvusäätelystä (1p) [proto-onkogeenien aktivoituminen, kasvurajoitegeenien toiminnan esto, telomeraasien aktivoituminen] 2. Apoptoosin välttäminen (1p) [apoptoosikoneiston geenien inaktivointi, apoptoosia estävien tekijöiden ylituotanto] 3. Angiogeneesin käynnistäminen (1p) [verisuonten muodostumista säätelevien kasvutekijöiden geenien aktivoituminen] 4. Soluinvaasion käynnistäminen (1p) [muutokset tarttumisreseptorien geeneissä, matriksin metalloproteaasien geenien aktivoituminen]