Hyvät käytännöt ja menetelmät Töissä Suomessa Vantaan osahankkeessa
Venäjänkieliset Suomessa SISÄLLYSLUETTELO Töissä Suomessa-hanke Vantaan Venäläinen Klubi ry VANTAAN OSAHANKE Hanketoiminta VANTAAN OSAHANKE Haasteet, tulokset ja kehittämisideat 2
VENÄJÄNKIELISET SUOMESSA 3
Venäjänkielisten osuus (%) väestöstä maakunnittain (v. 2016/2017) Suomessa asuu yli 75 000 venäjänkielistä Yli 3 % väestöstä on venäjänkielisiä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa Uudellamaalla venäjänkielisiä on keskimäärin 2,2 % väestöstä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa venäjänkielisiä on yli 1 % koko väestössä Muualla Suomessa venäjänkielisiä on alle 1% koko väestöstä 4
Pääkaupunkiseudulla asuu yli 30 000 venäjänkielistä, joista Vantaalla n. 7267 (yht. 219 341 eli 3,3 % koko kaupungin väestöstä), Espoossa lähes 6226 (yht. 274 583, 2,8 % koko kaupungin väestöstä) ja Helsingissä 17 814 (yht. 635 181, 2,8 % koko kaupungin väestöstä) 5
Venäjänkielinen väestö Vantaalla ja prosenttiosuus koko väestöstä suuralueilla vuodenvaihteessa 2016/2017 Kivistö 197 1,7 % Myyrmäki 1659 3% Aviapolis 473 2,5 % Korso 962 3,2 % Koivukylä 1045 Tikkurila3,7 % 1040 2,5 % Hakunila 1739 5,9 % Koko Vantaan väestö 219 341, venäjänkieliset 7267 (3,3 %) (vuoden 2016 lopussa) Lähde: Tilastokeskus 6
TÖISSÄ SUOMESSA -HANKE 7
Töissä Suomessa - perustiedot Kokonaisbudjetti 2 469 505 euroa, josta EU-rahoitusosuus on 75% Toteutusaika 1.3.2016 31.8.2018 Rahoituslähde Euroopan sosiaalirahasto (toimintalinja 3; erityistavoite 6.1.) Muu rahoitus Uudenmaan liitto 90 000 euroa, kuntarahoitus 375 425 euroa, yksityinen rahoitus 151 951 euroa Päätavoite Luoda pääkaupunkiseudulle uudenlainen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuva palvelumalli ja -alusta, International House Helsinki Työnantaja- ja kotoutumispalveluita, järjestöyhteistyötä ja nopeampia siirtymiä työelämään 8
Töissä Suomessa -osahankkeet 01 - International House Helsinki palvelumallin kehittäminen ja pilotointi - Kotoutujan tietoiskut (10-20 kpl/vuosi) - Maahanmuuton alkuvaiheen viestintämallin kehittäminen (erit. some) 02 Espoo - Kiinalaisten osaajien työllistymisen, urakehityksen ja yrittäjyyden edistäminen - Kiinalaisosaajista koostuvan osaajapoolin rakentaminen ja markkinointi yrityksille - Yritys- ja verkostotapahtumat 03 Vantaan Venäläinen Klubi ry Vantaan kaupunki TE-hallinto ELY-keskus Sino-Talent Finland ry Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaa - Selvitys venäjänkielisten osaamisesta ja palvelutarpeista pääkaupunkiseudulla - Venäläisen Klubin tarjoamaa työnhaku- ja urasuunnittelu-neuvontaa - Työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävää ryhmätoimintaa - Kunnan ja järjestön työllistymistä ja kotoutumista tukevien yhteistyömallien kehittäminen 9 Moniheli ry Helsinki SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - Muissa osahankkeissa kehitettyjen menetelmien testaaminen - Kansainvälisten osaajien työllistymisen esteiden kartoitus - Osaamisen näyttämisen mallien kehittäminen - Työllistymistä tukevaa ryhmätoimintaa (esim. vertaismentorointia) Helsingin seudun Kauppakamari Moniheli ry 05 - Työnantajien neuvontapalvelu ja tietoiskut - EntryPoint-mentorointiohjelma - Yrityskartoitukset ja selvitykset - PR- ja mielipidevaikuttaminen (esim. Best Multicultural Practice Award - palkinto ja gaala) SAK ry Helsingin seudun Kauppakamari 04 06 - Työsuhdeneuvontaa ulkomaalaistaustaisille - Infoja ja koulutuksia maahanmuuttajajärjestöille, liitoille ja luottamushenkilöille
Vantaan Venäläinen Klubi ry 10
Vantaan Venäläinen klubi ry PERUSTIEDOT Yhdistys toiminut vuodesta 2014, toimitilat Tikkurilassa Yli 500 aktiivista jäsentä Osa Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestöä (www.svkeskus.fi) KULTUURIN SÄILYTTÄMINEN JA VAPAA-AIKA KOTOUTTAMINEN JA TYÖLLISTÄMINEN 11 Kotoutumista ja työllistymistä tukevaa toimintaa pääkaupunkiseudun venäjänkieliselle väestölle Suomen kielen kurssit, vertaistukiryhmät, tapaamiset asiantuntijoiden kanssa (esim. lastensuojelu, perheneuvola), muut tapahtumat aikuisille Vapaa-aika-, harrastus- ja kulttuuritoimintaa kaikenikäisille Erittäin monipuolinen kerhotoiminta lapsille - taide, teatteri, liikunta, tanssit, käsityö, venäjän kielen kerhot Tapahtumat, teatteri-esitykset, lasten- ja perheleirit KUNTA-YHTEISTYÖ Vantaan kaupungin yhteistyökumppani ESR ja EAKR-hankkeissa: Töissä Suomessa, Arrival Cities (Urbact), Tsempataan yhdessä! kumppanuudella työelämään, Sporttia Kaikille Vantaan kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin avustus v. 2017
VANTAAN OSAHANKE Hanketoiminta 12
Korkeakoulutettujen Pääkaupunkiseudulla asuvien venäjänkielisten työllistämiseen liittyvät haasteet ja tarpeet - selvitys Toteutettu kesällä 2016 Osallistujat: 464 venäjänkielistä Pääkaupunkiseudulta Eniten (79,5%) oli naisia ja 20,5% miehiä 80% on syntynyt Venäjällä, 98%:lla venäjä on äidinkieli Yli puolet (54%) ovat muuttaneet Suomeen viimeisten 8 vuoden aikana Ikäluokat: noin 20% - 18-30 vuotiaat, 57% 31-50 vuotiaat, 25% yli 51 vuotiaat Lapsena tai nuorena (5-29 vuotiaana) muuttaneita on 44,61%, keski-iässä (30-49 vuotiaana) muuttaneita on 50,43% ja yli 5 vuotiaana muuttaneita on vain muutama 22 (4,75%). Suurimmat ammattialat: tekninen (23%), taloudellinen tai kaupallinen (23%), kasvatustieteellinen (17%), humanistinen (14%) Yleisin muuttosyy: noin 50% perhesiteiden perusteella, 27% paluumuuton kautta. Tutkinnon rinnastanneiden ja ei rinnastanneiden määrä on melkein tasa, noin 40%. 13
Selvitykseen vastanneiden nostamia haasteita 14 Työnhakuun- ja työelämään Suomessa sekä koulutukseen ja yrittäjyyteen liittyvä valtava tiedon puute Aiempaan tai tulevaan koulutukseen liittyvät haasteet (osaamisen tunnustaminen, täydennyskoulutuksen puute) Tutkinnon rinnastamiseen/tunnistamiseen ja säädeltyjen ammattien ammattipätevyyksien hankintaan (OPH, Valvira, Evira jne.) liittyvät haasteet Suomen kieleen liittyvät haasteet Syrjintä ja ennakkoluulot, asenneongelmat (mm. ikäsyrjintä) Sosiaalisten ja ammatillisten verkostojen puute Työkokemuksen puute Suomesta Digitalisaatioon liittyvät haasteet Terveydentilaan tai perhetilanteen liittyvät haasteet Yhteiskunnalliset tai rakenteelliset esteet
Vantaan osahankkeen työllistymistä ja kotoutumista tukevat asiakaspalvelut ja yhteistyön mallit Toiminnot linkittyvät toisiinsa, täydentävät toisiaan ja kaikista voi ohjata toisiinsa. JATKOKEHITYS Sparrausryhmät Seminaarit ja tapahtumat Osaajapoolit ja LinkedIn TOIMINNAN TARVE: Selvitys venäjänkielisten osaamisesta, taustoista, osaamisesta koulutustarpeista ja omista toiveista (Kysely, v. 2016 ) Yksilöohjaus ja neuvonta Yritysyhteistyö Teemainfot Perustoiminta 15 Osaajapoolit Harjoittelupaikat kunnalla? Yrittäjyyttä tukevaa toimintaa Kunta-mentorointi Täydentävät palvelut
Yksilöohjaus- ja neuvonta Toiminnan tarve Hankkeen selvityksestä on noussut konkreettinen tarve räätälöidylle ja kokonaisvaltaisille asiakaslähtöiselle neuvontapalvelulle. Tavoitteet Tavoitteena auttaa asiakasta konkreettisesti eteenpäin, henkilökohtaisten tavoitteiden asettelu Palvelun erityispiirteet Henkilökohtainen, asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen ja perheystävällinen, monialainen palvelu (työnhaku, CV, TE-toimisto, Kela, koulutus, yrittäjyys jne.) Yhden luukun -palvelu - monta asiantuntija heti paikalla Jalkautuva toimintaa, järjestö alustana Omakielisyys, matala kynnys, luottamus Ei tarvitse ohjata eteenpäin, asiat hoituvat yhdessä paikassa Tieto, koulutus- ja työllistymismahdollisuudet lisääntyvät tehokkaasti Toimii nettiajanvarauksella, CV-klinikalle pääsee vapaasti ilman ajanvarausta Sparrausryhmät Yksilöohjaus ja neuvonta Seminaarit ja tapahtumat Osaajapoolit Teemainfot Yrittäjyyttä tukeva toiminta Toteutus 122 osallistujiaa (20.11.17 saakka) Toteutettu tiiviissä yhteistyössä Vantaan kaupungin ja TE-toimiston kanssa. 16
Yksilöohjaus- ja neuvonta - eniten kysytään Ammattialat Suurimmat ryhmät ovat opettajat ja SoTe-alan asiantuntijat. Tutkinnon rinnastaminen 20-25% asiakkaista tarvitsi apua tutkinnon rinnastamisprosessissa. 17 KELA:n ja Vantaan kaupungin palvelut Noin 40-45 % tarvitsi Vantaan kaupungin työntekijän konsultaatiota) Sparrausryhmät TE-palvelut Noin 45-50% tarvitsi TE-palveluiden asiantuntijan konsultaatiota Koulutus CV ja hakemus 35-50% tarvitsi konsultaatiota liittyen koulutukseen (hakeminen, koulupolujen valinta, opetuksen eri muodot, täydennyskoulutukset, opiskelun tukeminen) Noin joka kolmas tarvitsi apua CV:n tai hakemuksen tekemisessä Seminaarit ja tapahtumat Yksilöohjaus ja neuvonta Teemainfot Osaajapoolit Yrittäjyytt ä tukeva toiminta 122 osallistujiaa (20.11.2017 saakka)
Ammattialakohtaiset sparrausryhmät Toiminnan tarve Valmennuksen erityispiirteitä Tietyt alat olivat yliedustettuna ja näiden alojen asiantuntijoilla ovat olleet selkeästi määritellyt tarpeet, jotka liittyivät tämän alan erikoisuuksiin. Toiminnan tavoitteet Tavoitteena välittää tietoa tutkintojen tunnustamisesta, täydennyskoulutuksista ja ammattialakohtaisista työmahdollisuuksista, verkostoitua, tuoda osaamista esiin, motivoida ja kannustaa eteenpäin. Ammattialakohtaisuus Omakielisyys Hyvin räätälöity sisältö Pienryhmät Vertaistuki ja ryhmäläisten toisilleen jakama tieto Asiantuntijatieto (luennot) Sparrausryhmät Yksilöohjaus ja neuvonta Toteutus Toteutettu yhteistyössä Ennora Tmin Elina Ekholmin kanssa. Teemainfot Osaajapoolit Yrittäjyyttä tukevaa toimintaa 42 osallistujaa 3 sparrausryhmää Lisätietoa: http://www.svkeskus.fi/fi/hankkeet/toissa-suomessa-esr-hanke/sparrausryhmat/ 18 Seminaarit ja tapahtumat
Toteutetut ammattialakohtaiset sparrausryhmät: Tehokkaalla valmennuksella eteenpäin Opettajien ja varhaiskasvatuksen sparrausryhmä 14 osallistujaa 19 SoTe-alan sparrausryhmä Teknisen alan sparrausryhmä 14 14 osallistujaa osallistujaa Toteutus: 11/2016-2/2017 Toteutus: 4/2017-5/2017 Toteutus: 9/2017-12/2017 Aiheet: osaamisten tunnistaminen, Aiheet: SoTe-uudistus, TE-hallinnon Aiheet: Insinöörien työmarkkinatilanne tutkintojen tunnustaminen (OPH), pedagooginen kelpoisuus ja täydennyskoulutus (HAMK), TE-hallinnon palvelut (TE-toimisto), yhteishaku päivä, CV ja ansioluettelon läpikäynti, työnhaku ja LinkedIn palvelut (TE-toimisto), ansioluettelo ja LinkedIn, CV-klinikka, hissipuhe, Valviran prosessi ja lääkäreiden tentit (Tampereen yliopisto), THL:n ja Käypä hoito -esittely, asiantuntijavierailu - Länsi-Vantaan terveysasematulosyksikön ylilääkäri (Insinööriliitto ry), osaamisen tunnistaminen, ammatillinen verkostoituminen ja LinkedIn, yrittäjyys, ansioluettelotyöpaja, hissipuhe, TE-hallinnon palvelut (TE-toimisto), Vantaan kaupunki insinöörien työllistäjänä (kaupungininsinööri ja asemakaavasuunnittelija)
LinkedIn osaajapoolit Toiminnan tarve Toiminnon tarve on tullut sekä selvityksen että hanketoiminnan kautta. Asiakkailta puuttuvat ammattiverkostot, työllistämiseen liittyvän tiedon löytäminen ja jakaminen on vaikeaa. Toiminnan tavoitteet Jakaa ammattialakohtaisia tietoja Mahdollistaa ja edesauttaa venäjänkielisten maahanmuuttajien asiantuntijaverkostojen luomista Lisätä venäjänkielisten ammattilaisten näkyvyyttä suomalaisille työnantajille Avata uusia työllistymiskanavia 20 Toiminnan erityispiirteitä Kolme ammattialakohtaista suomenkielistä sekä yksi yleinen venäjänkielinen ryhmä Ryhmät jakavat tietoa opiskeluun, tutkintojen tunnistamiseen ja rinnastamiseen, täydennyskoulutuksiin, työnhakuun, ammattialakohtaisiin vaatimuksiin, ajankohtaisiin aloilla tapahtuviin muutoksiin ja suuntauksiin ja uutisiin liittyen. Ryhmissä käydään työ- ja urakeskustelua sekä jaetaan työpaikkavinkkejä. Sparrausryhmät Yksilöohjaus ja neuvonta Teemainfot Seminaarit ja tapahtumat Osaajapoolit Yrittäjyyttä tukevaa toimintaa Toteutus Toteutettu yhteistyössä Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön kanssa. Keskusjärjestö hallinnoi LinkedIn-ryhmiä hankkeen päättymisen jälkeen 257 osallistujaa 4 LinkedIn ryhmää (käynnistetty syyskuussa 2017)
Ammattialakohtaiset LinkedIn Talent Pools -ryhmät Venäjänkielinen ryhmä Osallistujat: 142 https://www.linkedin.com/groups/12070265 SoTe-alan ammattilaiset Osallistujat: 40 https://www.linkedin.com/groups/12047040 Opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset Osallistujat: 37 https://www.linkedin.com/groups/12070265 Teknisen alan ammattilaiset Osallistujat: 38 https://www.linkedin.com/groups/12070265 21
Kunnan ja yhdistyksen yhteistyön mallintaminen MIKSI YHTEISTYÖTÄ TEHDÄÄN? MITÄ YHTEISTYÖ ON? YHTEISTYÖ MITEN KUNTA JA JÄRJESTÖ HYÖTYVÄT YHTEISTYÖSTÄ? 22 TULOKSET
VANTAAN OSAHANKE Haasteet, tulokset ja kehittämisideat 23
Vantaan Töissä Suomessa -hankkeen alustavia tuloksia 1) Selvitys, joka toi esiin venäjänkielisten maahanmuuttajien oman näkemyksen työllistymiseen liittyvistä haasteista ja tarpeista 2) Asiakaslähtöisten venäjänkielisiä maahanmuuttajia aktivoivien toimintamallien kehittäminen järjestön ja kunnan välisessä yhteistyössä 3) Monitoimialainen palveluverkoston toiminnan kehittäminen (TE-palvelut, Vantaan kaupunki, muut verkostot ja yhteistyökumppanit) 4) Järjestö on hyvä alusta maahanmuuttajille suunnattuun urakehityksen tukemiseksi 24
Vantaan Töissä Suomessa -hankkeen osallistujat (tilastot marraskuun 2017 loppuun) Toimenpide Selvitys 464 vastaajaa Valmennukset, infot, neuvonta 180 asiakasta Valtakunnalliset seminaarit 220 sidosryhmien edustajaa LinkedIn - osaajapoolit 270 osaajaa 6000 jäsentä FB-ryhmät 25 Osallistujat
Vantaan osahankkeesta esille tulleet haasteet Valtava tiedon puute ja hajanaisuus (tutkinnon rinnastamis- ja pätevöitymisprosessit, koulutukset, TE-palvelut, työnhaku, CV jne.). Ei ole yhtä paikka, josta olisi mahdollista saada apua monimutkaisissa tilanteissa, helppo ohjata muualle, kokonaisnäkemyksen puute. Eri tahot eivät tunte palvelukokonaisuutta, eikä kattavaa tarjontaa ole. Pätevöitymisprosessi on epäselvä, pitkä ja kallis, ja sen läpikäyminen ei takaa työpaikkaa. TE-palveluiden asiantuntijat eivät tunne tutkinnon rinnastamis- ja pätevöitymisprosesseja eivätkä ohjaa asiakkaita pätevöitymään. Täydennys- ja pätevöitymiskoulutusten puute tai vähäisyys, samalla lisäkoulutusten vähäisyys (esim. teknisen alan asiantuntijöille). TE-palvelun asiantuntijat ohjaavat korkeasti koulutettuja usein esim. siivoojan, varastotyöntekijän, tai valma-koulutuksiin. Edeltävä koulutus ja työkokemus ei huomioida (media-insinööri -> lähihoitajaksi, taloushallinnon asiantuntija -> valma koulutukseen, lääkäri -> siivoojaksi). Suomen kielen kurssien sekä ammattisanaston kielikurssien puute tasosta B2.2 ylöspäin. Työnantajien asenteet ja ennakkoluulot venäjänkielisiä/maahanmuuttajia kohtaan (vaikeasti todistettavissa) 26
Katse menneisyyteen: SPECIMA-hanke 2000-2007 Pätevöityminen on nyttemmin tullut mahdolliseksi valtakunnallisen Specima-projektin myötä. Euroopan sosiaalirahaston rahoilla Suomessa on kuudessa vuodessa annettu pätevöitymis- ja lisäkoulutusta jo yhteensä 250 maahanmuuttajalle. Mukana on mm. lääkäreitä, opettajia, psykologia, diplomi-insinöörejä ja hammaslääkäreitä. Tavoitteena on luoda malli, jolla koulutusta vastaaviin töihin voitaisiin saada myös muut arviolta 25 000 Suomessa olevaa korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pätevöitymiskoulutus on tuottanut erinomaisia tuloksia. Maahanmuuttajat ovat työllistyneet hyvin ja heidän avullaan on myös pystytty paikkaamaan eri alojen työvoimapulaa. SPECIMA projekti on kehittänyt toimintakautensa aikana pätevöitymismalleja useille aloille, mm. hammaslääkäreille ja farmaseuteille. 27
Specimasta esille tulleet haasteet 28 Havaittiin esimerkiksi korkeasti koulutettujen osaamisen tunnistamiseen ja heidän koulutustasonsa arvioimiseen liittyvät ongelmakohdat viranomaisten, tässä tapauksessa nimenomaan työvoimaviranomaisten kohdalla. Nähtiin paljon esimerkkejä siitä, kun korkeasti koulutetuille tarjotaan (jopa karenssi uhalla) siivojan työtä tai lähihoitajan koulutusta Toisaalta nähtiin selkeitä puutteita niissä järjestelmissä, joiden avulla projektin kohderyhmään kuuluvia olisi voitu saattaa päteviksi ammattilaisiksi suomalaisille työmarkkinoille. Useissa tapauksissa sellaisia ei edes ollut olemassakaan. Keskimääräinen aika hakijoiden (muiden kuin Suomen kansalaisten) Suomeen muutosta päätöksen hakemiseen oli noin 4,5 vuotta. Naiset hakivat päätöstä miehiä nopeammin (naiset 4,1 vuotta, miehet 5,9 vuotta). Tiedon siitä, että päätöstä voi hakea Opetushallitukselta, hakijat saivat kaikkein useimmin tuttavalta tai ystävältä (44,4 %).
Kehittämisideat Maahanmuuttajille kannattaisi ja pitäisi tarjota uraohjausta ja neuvonta äidinkielellään kulttuurisensitiivisesti. Maahanmuuttajien pitää päästä uraohjaukseen mahdollisimman nopeasti Suomeen muuttamisen jälkeen. Järjestö voi toimia alustana, siltana ja asiantuntijana. Tulisi kehittää eri viranomaistahojen ja muiden toimijoiden yhteistyössä koulutukseen liittyvät rakenteelliset muutokset (esimerkiksi täydennyskoulutukset ja pätevöittävät koulutusmallit) kehitetään eri (Helsingin Yliopisto tarjoaa nyt pätevöitymiskoulutukset opettajille sekä lastentarhanopettajille + suomen kielen YKI-testiin valmistava, hyvä malli) Perustetaan eri viranomaisia, hallinnon haaroja ja ministeriöitä yhdistävä elin, joka keskitetysti seuraisi maassa olevaa korkeakoulutettua maahanmuuttajajoukkoa (Specima) Mallintava työskentelytapa. TE-palveluiden asiantuntijoille ohjeet, tietopaketit, oikeat suunnitelmat ja ohjaukset. Päätös ei voi olla pelkästään yhden henkilön arviointi, uutta ajattelutapaa tarvitaan myös työvoimaviranomaisten puolella. Suomen kielen koulutukset tasolta B2.2 ylöspäin korkeasti koulutetuille, mm. ammattiin orientoivat Omat polut yli 50-50+ vuotiaille (kielen oppimisprosessi kestää pidempää, vaikea saada asiantuntijatyössä tarvittu taito, pätevöitymisprosessi on melko mahdotonta käydä läpi) Yrityksille tuki maahanmuuttajataustaisten asiantuntijöiden palkkaamiseen (esim. Kauppakamarin mentorointi-malli, tiedottaminen ja koulutukset, kielenoppimiseen tai palkkaamiseen taloudellinen tuki) Julkisen sektorin rekrytoinnissa tulee huomioida moninaisuus. (esim. ULKOASIAINMINISTERIÖ:n päätöslauselma CM/ResCMN(2017)1 kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa; 15.3.2017): Tehostetaan kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien mahdollisuuksia osallistua julkiseen elämään ja työllistyä julkishallinnon palvelukseen, erityisesti lainvalvontaan ja oikeuslaitokseen keskus- ja paikallistasolla, jotta viestitettäisiin selvästi suomalaisen yhteiskunnan arvostavan moninaisuutta; pyritään poistamaan työmarkkinoilta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien, kuten venäläisten, syrjintä. 29
30
Lisätietoa: Projektipäällikkö Vantaan Venäläinen Klubi ry Unikkotie 3D, 2.krs, 01300 Vantaa p. 0407530378 vvk.toissa.suomessa@gmail.com Projektisuunnittelija Alice Räsänen Vantaan kaupunki, Monikulttuurisuusasiat p. 0503028878 alice.rasanen@vantaa.fi http://www.svkeskus.fi/fi/hankkeet/toissa-suomessa-esr-hanke www.antikafe.fi / www.svkeskus.fi VK: https://vk.com/antikafe.vantaa FB: https://www.facebook.com/groups/antikafe.fi/ FB: http://www.facebook.com/groups/suomenvenajankieliset/ 32