Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06 367 5211, faksi/fax 06 367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2006 Diaarinumero LSU 2006 Y 242 (131) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Pentti ja Leena Santala Nummilahdentie 636 61910 NUMMIJÄRVI ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Lypsykarjatoiminnan laajennus Kauhajoen kaupungin Nummijärven kylässä tilalla Pelto RN:o 1:193. Tilalla on nykyisin 20 lypsylehmää, 8 hiehoa ja 5 alle 6 kk:n ikäistä nuorta nautaa. Maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonevetta ja lietesäiliö, minkä jälkeen tilalla voidaan pitää 90 lypsylehmää, 36 hiehoa, ja 60 alle 6 kk:n ikäistä nuorta nautaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa 3.3.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmää vastaaavalle eläinmäärälle tarkoitettu eläinsuoja.
TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT 2 Nykyiselle toiminnalle on annettu rakennuslupa ja lupa jäteveden johtamiseksi ojaan tai maahan. ELÄINSUOJIEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat haja asutusalueella. Nummijärven ranta alueella on rantayleiskaava. Etäisyys Nummilahdentiehen on vajaa 100 metriä. Etäisyys Nummijärveen on n. 200 metriä. Alueen maaperä on savipitoista. N. 300 metrin säteellä uudesta tuotantorakennuksesta on 13 asuin tai vapaa ajan käytössä olevaa kiinteistöä. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on n. 80 metriä ja seuraavaksi lähimpään n. 100 m. Etäisyyttä seurakunnan leirikeskukseen Majaniemeen on n. 1200 m. Eläinsuojat, lantavarastot tai lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Uudessa pihattonavetassa tullaan pitämään enintään 90 lypsylehmää, 36 hiehoa sekä 60 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta nautaa. Vanhat tuotantorakennukset jäävät käyttöön varastorakennuksina. Eläinten lanta käsitellään lietelantana. Tilalla on ennestään käytettävissä lietelannan varastoimiseen 700 m 3 :n lietesäiliö ja 240 m 3 :n lietekuilut. Uuden pihattonavetan viereen rakennetaan uusi 2700 m 3 :n lietesäiliö, joka katetaan kelluvalla katteella. Lanta käytetään lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 121,43 hehtaaria peltoa, josta omaa on 51,79 hehtaaria, vuokrapeltoa 23,91 ja sopimuspeltoa 45,73 hehtaaria. Lannasta levitetään keväällä n. 60 % ja syksyllä n. 40% Laidunnetttavia eläimiä ovat 30 hiehoa, joita laidunnetaan 4 5 kk. Laiduntamiseen on käytettävissä 13,5 hehtaaria omaa peltoa. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin noin 350 tonnia vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uuden eläinsuojan pohjarakenteet rakennetaan tiiviiksi. Lietelanta varastoidaan riittävän kokoisissa lietesäiliöissä, jotka täytetään alta päin ja katetaan kelluvalla katteella. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta alaa, ja lanta levitetään nitraattiasetuksen mukaisesti. Toiminnassa syntyvät jätevedet n. 150 m 3 vuodessa johdetaan lietesäiliöön ja levitetään pelloille ravinteiksi. Pihattoratkaisulla vähennetään eläinsuojasta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Toiminnassa syntyviä muita jätteitä ovat muun muassa muovit, loisteputket, jäteöljyt, akut, metalliromu ja kuolleet eläimet. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle.
3 Tilalla on 2700 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilan muita öljytuotteita määrältään 50 litraa varastoidaan traktorihallissa. Tilan liikenne muodostuu pääosin maidon, eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Maidon, teuraseläinten ja lannan kuljetusreitit ovat erillään toisistaan. Talousvesi saadaan omasta kaivosta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 9.5. 7.6.2006 Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B ja Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet Kauhajoen kaupunginvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhajoen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Eläinsuojan sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 11.7.2006. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot sekä muistutukset ja mielipiteet Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on 19.5.2006 antamassaan lausunnossa katsonut, että ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, mutta on pitänyt tärkeänä, että päätöstä tehtäessa otetaan huomioon ja turvataan tilan oma ja lähialueella olevien kiinteistöjen kelvollinen talousveden saanti. Lausunnon mukaan lietesäiliön pohjan korkeus ja vesitiiveys tulee ottaa huomioon pohjaveden pintaan nähden. Maankaivuutyössä tulee ottaa huomioon pohjaveden asema niin, että jätetään riittävä suojaetäisyys pohjaveden ylimpään pintaan. Tila sijaitsee Nummijärven välittömässä läheisyydessä, jolloin on myös aiheellista kiinnittää erityistä huomiota mahdollisten valuntojen rajoittamiseen. Lähinnä tämä koskee lietteen levitystä rantapelloille ja talousvesikaivojen läheisyyteen sekä laiduntamisesta mahdollisesti aihetuvia valuntoja. Nummijärveen ja talousvesikaivoihin tulisi jättää suojaetäisyyttä vähintään 100 metriä. Laiduntamista ei tulisi sallia rantapelloilla, valtaojien varrella tai talousvesikaivojen läheisyydessä. Lisäksi on aiheellista huomioida Nummijärven rannalla olevat lukuisat vapaa ajan asunnot huolehtimalla tuotannosta ja lietteen levityksestä aiheutuva hajuhaitta mahdollisimman vähäiseksi. Parhaiten tämä onnistuisi nopeuttamalla lietteen multausta ja huolehtimalla tuotantorakennusten hygieniasta ja ilmanvaihdosta. Lausunnossa esitetään, että 19.12.1995 hyväksytyn osayleiskaava alueen alueella olevilla pelloilla lietteen multaus tulisi suorittaa viimeistään neljän tunnin kuluttua levityksestä ja muilla pelloilla Valtioneuvoston päätöksen 931/2000 mukaisesti. Nummijärven kalastusseura ry on 31.5.2006 jättänyt muistutuksensa kalastusoikeuden haltijana. Muistutuksessa suhtaudutaan lupahakemukseen myönteisesti mutta pyydetään ottamaan huomioon suuri laiduntava eläinmäärä. Alueella tulisi suorittaa katselmus. Tulevan rakennuksen lähialueella on 5 puhdasvetistä lähdettä, joiden ylijäämävesi purkautuu Nummijärveen. Lähdealue on Nummijärven Länsipuolen puhdasvetisin esiintymä. Pohjavesilähteille tulee määrätä veden laadun tarkkailu. Lisäksi laidunalueen läpi menevän ojan Nummijärven puoleiseen päähän, hakijatilan pohjoispuolella olevaan rajaojaan. Vedenlaadun tarkkailun tulee suorittaa ulkopuolinen taho luvan hakijan kustannuksella. Laidunalueen läpi menevä oja (laskuoja) tulee salaojittaa Nummilahden paikallistiestä laidunalueen takareunaan. Myös muut laidunalueen avo ojat tulee salaojittaa. Salaojitus tulee suorittaa
4 ennen uudisrakennuksen käyttöönottoa. Salaojituksella estetään laidunkauden aikana tapahtuva pintavaluntojen pääsy avo ojaan ja sitä kautta Nummijärveen. Muistuksessa katsotaan, että uudelle lietealtaalle olisi parempi sijoituspaikka laidunalueen länsireunassa, jossa maapohja on kantavampi. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee pohjavesilähteen välittömässä läheisyydessä. Muistutuksen liitteenä on kartta pohjavesilähteistä ja esitetyistä ojien vedentarkkailupisteistä. Kauhajoen Osakaskunta on 8.6.2006 saapuneessa muistutuksessaan yhtynyt Nummijärven Kalastusseura ry:n lausuntoon. AA ja BB ovat 31.5.2006 saapuneessa muistutuksessaan siitä tarkemmin ilmenevällä tavalla pitäneet ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä perusteellisen ympäristöselvityksen tekemistä ja katselmusta sekä johtopäätösten julkista raportointia. Alue on ekologisesti herkkää järvenranta aluetta, jolla sijaitsee useita luonnonvaraisia ja talouskäyttöön valjastettuja lähteitä. Talousveden riittävyys ja laatu on turvattava ja määriteltävä haitoista aiheutuvat korvausvelvoitteet. Järven tila ei saa heikentyä likavesien johdosta, joten laskuojat tulee suojata asianmukaisin puhdistusjärjestelmin. Haju, melu ja mahdolliset muut haitat tulee arvioida omistamamme kiinteistön kannalta arvon alentumisena. Kiinteistö on asumis ja virkistyskäytössä ja alueella on yleiskaava. Rakennettavasta maaperästä tulisi tehdä rakennettavuusselvitys, koska maaperä on löysä ja kosketuksissa pohjaveden kanssa. Pihattonavetan ja erityisesti lietesäiliön paikka tulisi harkita erittäin tarkkaan, ettei niistä aiheudu pohjavesi, hyönteis tai hajuhaittoja naapurikiinteistölle. Koska aiottu eläinten määrä on tilan käytettävissä olevaan lähialueen pinta alaan nähden erittäin suuri, tulee tästä aiheutuva maaperän kuormitus myös selvittää. Mahdollisille tuleville rakennuksille tulee asettaa korkeat maisemaan sopeutumisen kriteerit, jotka huomioivat maaston ja jo rakennetun ympäristön asettamat vaatimukset. Hyvän rakentamistavan mukaisia periaatteita tulee ehdottomasti noudattaa ja ympäristön tilasta tulee huolehtia rakentamisen jälkeenkin. Syntyvän lietelannan määrä on suuri. On varmistuttava, että syntyvä jäte pystytään käsittelemään asianmukaisesti tiukentuvien määräysten mukaisesti ottaen huomioon hajuhaitat, maaperä, pohjavesi ja järven läheisyys. Ympäristövaikutusten toteaminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, jos ongelmia ilmenee. Hakijan selitys Hakija toteaa 3.7.2006 antamassaan vastineessa, että laidunnettava eläinmäärän suuruuteen liittyvillä vaatimuksilla ei ole perusteita, koska laidunnettava eläinmäärä ei lisäänny. Pihattonavetan eläimet ovat sisätiloissa. Perusteita salaojitukselle ei ole. Laskuojan salaojitus tuntuu mahdottomalta senkin vuoksi, että iso oja on keväisin melkein täynnä metsistä valuvia sulamisvesiä. Tilan mailla on oma talousvesikaivo. Veden laadussa ei ole ollut ongelmia. Tarkkailu kuuluu nykyisinkin maitotilan laaduntarkkailusopimukseen. Viimeisimmät analyysit on otettu heinä ja elokuussa. Uusi lietesäiliö tullaan rakentamaan määräysten mukaisesti niin paikan kuin vesitiiviyden suhteen. Liete siirretään uudesta navetasta pumppaamalla säiliöön, joten altaan sijoituskorkeus voidaan määrittää pohjavesirajakorkeuden mukaan. Kun jätevedet johdetaan vesitiiviiseen säiliöön, valumat laskuojiin ja sitä myöten järveen poistuvat. Tilanne jopa paranee entisestään, koska imeytyskaivot poistuvat käytöstä. Siksi rajaojien veden laaduntarkkailupisteille tai laskuojien puhdistuspisteille ei ole perusteita.
5 Lähialueen pinta ala (13,5 ha) on riittävä suhteessa laiduntavien eläinten määrään. Laidunalueen eteläpuolelta on raivattu lisää 3,5 ha ja eteläpuolelta ostettu aikaisemmin vuokralla olleita alueita (Hietakangas 29.5.2006) laidunalueen riittävyyden turvaamiseksi. Levityspelto on 137,94 ha sisältäen lannanlevityssopimuksen luomutilan kanssa (45,73 ha). Omistamamme järvenranta alue on tilan kohdalla pitkäaikaisella kesannolla (20 v), jossa ei ole tarkoitus laiduntaa eikä levittää lietettä jatkossakaan. Olemme mielestämme pyrkineet huomioimaan lietteen levityksestä aiheutuvia haittoja ja noudattamaan säännöksiä (ajankohta, tuulen suunta, nopea multaus, ranta alueet, riittävä pinta ala ym.) tähänkin asti. Tilalla on harjoitettu lypsykarjataloutta hyvin pitkään ja panostettu pitkäjänteisesti mm. lisäämällä pinta alaa ja koneellistamalla. Tilan kannattavuuden ja nykyaikaistamisen kannalta pidämme investointia tarpeellisena ottaen huomioon että nykyinen navetta on rakennettu jo 1969 ja isompi lietaallas v. 1990. Em. selvitykset ja rakennusmääräykset huomioon ottaen emme pidä perusteltuna, että hankkeemme vaarantaisi ympäristön, vesien tai lähteiden tilaa. Järvenranta asukkaina arvostamme myös puhdasta luontoa ja ympäristöä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Leena ja Pentti Santalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle Kauhajoen kaupungin Nummijärven kylässä tilalle Pelto RN:o 1:193. Uusi eläinsuoja ja lietesäiliö tulee sijoittaa 24.2.2006 päivätyn, tämä päätöksen liitteenä olevan, asemapiirroksen mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään enintään 90 lypsylehmän, 36 hiehon, ja 60 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren naudan pitämiselle lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Asiassa annetut muistutukset ja lausunnot on otettu huomioon jäljempänä ilmi käyvällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lietelannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan ja lietesäiliön pohjarakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Maankaivuutyössä tulee ottaa huomioon pohjaveden asema niin, että jätetään riittävä suojaetäisyys pohjaveden ylimpään pintaan. Eläinsuojan jätevedet tulee johtaa lietesäiliöön. Lietelannalle, jätevesille ja kertyville sadevesille tulee olla yhteensä varastointitilaa hiehojen laiduntaminen huomioon ottaminen 3200 m 3. Lantalat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tarkistaa niiden kunto. 2. Lietelannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja jätevedet tulee hyödyntää peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 77 hehtaaria
6 Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee ottaa huomioon myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty hakijan talousrakennusten välittömässä läheisyydessä olevilla Nummilahdentien ja Nummijärven tien välisillä pelloilla, jotka ovat tällä hetkellä hakijoiden hallinnassa. Muutoin lannan käyttö on 10 metriä lähempänä vesistöä. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulle pohjavesialueelle ei tule levittää lantaa, jätevesiä tai puristenestettä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan muodostamalle välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 3. Laiduntaminen Hakemuksessa esitetty laidunnettava alue tulee rajata aikaisintaan uuden pihattorakennuksen metsänpuoleisesta päädystä alkavaksi. Eläinten juottopaikat tulee pyrkiä pitämään kovapohjaisina ja juottopaikkojen liettymistä tulee välttää. Laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa laidunalueiden läheisyydessä asuville naapureille. Laiduntaminen on kielletty niillä Nummijärvenlahdentien ja Nummijärven välisillä peltoalueilla, jotka ovat tällä hetkellä hakijoiden hallinnassa. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Uusi 2700 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella ja pumppusäiliön betonista kantta tulee ylläpitää. Lietesäiliöiden käytössä tulee olla huolellinen. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua lannan levityksestä ja asutuksen läheisyydessä noin neljän tunnin sisällä.
5. Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 7 Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Tarkoitukseen kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai jatkokäsittelyyn kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä ei saa polttaa. Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estimellä, lapon estolla, lukituksella ja reunallisella tiiviillä alustalla. Tiiviin alustan sijasta voidaan myös käyttää kaksivaippaista polttoainesäiliötä. Toiminnanharjoittajan on varauduttava öljyvuotojen talteenottoon ja varattava riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa imeytysmateriaalia säiliön läheisyyteen. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. 6. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantaloiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa, katteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat. Lannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Tulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito sekä muuttuneet ja uudet lannan levitys ja peltojen vuokrasopimukset on vuosittain toimitettava valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kaivon vedentarkkailutulokset tulee toimittaa myös ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. 7. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle.
RATKAISUN PERUSTELUT 8 Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus on toiminnan laajennusta koskevassa ympäristölupaharkinnassa ottanut huomioon, että eläinsuojat sijaitsevat alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Uusi lietesäiliön on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella. Uudet rakennukset jäävät naapureihin nähden osittain muiden rakennusten taakse. Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Asiassa annettu lausunto ja muistutukset Toiminnan sijoituspaikalla on tehty luvan valmisteluun liittyvä maastokäynti, jossa olivat läsnä ympäristökeskuksen edustajat ja toiminnanharjoittajat. Ympäristökeskus ei ole pitänyt enempää katselmusta lupaharkinnan kannalta tarpeellisena. Talousvesikaivojen ja läheisen Nummijärven veden turvaamiseksi on annettu rajoituksia lupamääräyksessä 2 lannanlevityksestä, lupamääräyksessä 3 laiduntamisesta ja lupamääräyksessä 5 jätteiden ja kemikaalien varastoimisesta. Lisäksi lupamääräyksessä 1 edellytetyt vesitiiviit rakenteet ja pohjaveden korkeuden huomioon ottaminen rakentamisessa estävät valumat tuotantorakennuksista. Valtioneuvoston asetus maataloudesta olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) edellyttää lannoitteiden käytön kieltämistä viisi metriä lähempänä vesistöä. Asetuksen liitteessä 3 annetaan suojavyöhykkeen suositusleveydeksi 10 metriä, jotta ravinteiden pääsyä vesiin voidaan rajoittaa. Lupamääräys on annettu tilakeskuksen läheisyydessä olevien peltojen osalta tien ja järven väliselle osuudelle täyskieltona ja muualla nitraattiasetuksen suosituksen mukaisena. Nitraattiasetuksen (931/2000) suosituksen mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Lupamääräys on annettu suositellun maksimietäisyyden mukaisesti ottaen huomioon alueen kaivolähteet. Ympäristökeskus pitää edellä mainittuja määräyksiä riittävinä kaivojen ja järven veden turvaamiseksi. Asiassa ei ole tullut esille, että tähän astisesta toiminnasta olisi aiheutunut
9 vahinkoa talousvesikaivoillle, ja hakijan oma toiminta edellyttää talousveden puhtaana säilymistä. Ympäristökeskus hylkää vaatimukset peltojen salaojittamisesta ja rajaojien tarkkailusta ottaen huomioon laiduntavien eläinten määrä ja laidunalueen koko. Alueen pellot on jo ennestään salaojitettu rajaojia lukuunottamatta. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan rajaojien salaojituksella ja vesien johtamisella putkien kautta eteenpäin ei olisi päästöjen kannalta merkitystä. Ottaen huomioon metsistä ja muilta maatalouskäytössä olevilta pelloilta tulevat vedet rajaojien tarkkailulla olisi vähäinen merkitys tästä toiminnasta tulevien päästöjen selvittämiselle. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi on annettu lupamääräys 4. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan peltoalue, jolla suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee ei maaperän kantavuuden ja rakennettavuuden osalta ole kovin vaihteleva. Rakentamisen yhteydessä tehtävää rakennuslupaviranomaisen arviota on tässä suhteessa pidettävä riittävänä, ja vähäiset muutokset rakenteiden sijoittamisessa ovat mahdollisia ympäristölupapäätöksen estämättä. Asiassa on esitetty yleisluonteinen vaatimus haittojen arvioimisesta kiinteistön arvon alentumisena. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaan vesistön pilaantumista koskevaa korvattavaa vahinkoa. Siltä osin kuin on kyse haju melu tai muista vesistön pilaantumiseen liittymättömistä haitoista, asia ei ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan kuulu ympäristöviranomaisen toimivaltaan vaan asia tulee saattaa vireille yleisessä tuomioistuimessa. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lietelannan ja jätevesien johtamiseen tarkoitetut rakenteet ja lietesäiliöt tulee olla tai rakentaa vesitiiviistä materiaalista (MMM RMO C4) suorien valumien ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilojen tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukainen lantalatilavuus on riittävä. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen. (lupamääräys 1) Hakijalla on riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Lannan levityspeltoa tulee olla vähintään yksi hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta nautaa kohden (YM ohje 30.9.1998). Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 2) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Jättämällä vesistöjen varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisvaaran takia. (lupamääräys 2)
10 Laitumelle johtavien kulkuteiden tulee olla puhdistettavissa. Näin varmistetaan, ettei lannan ravinteita kulkeudu ojiin tai vesistöihin. (lupamääräys 3) Ylläpitämällä pumppukaivon betonikantta ja käyttämällä vähintään kelluvaa katetta lietesäilössä vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Kelluvana katteena voidaan käyttää turvetta, styrox rouhetta tai muuta vastaavaa materiaalia. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Muokkaamalla maa mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa naapureille. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita ja katteita, öljysäiliötä ja jätehuoltotiloja säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 7) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölu
11 pa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, lupaviranomainen voi päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2016 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 12 Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhajoen kaupunginhallitus Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja / tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Stefan Nyman LIITTEET Valitusosoitus
Asemapiirros 13 Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.