ruotuväki alokasliite I 12 /
/ ALOKASLIITTEEN TOIMITUS I 12 Tuottaja Taittaja Valokuvaajat Toimittajat Vastaava päätoimittaja Kaartinjääkäri Sakari Nuuttila Kaartinjääkäri Juuso Salakka Kaartinjääkärit Akseli Muraja Henri Juvonen Upseerikokelas Mikko Virta Kaartinjääkärit Taneli Urmas Sakari Nuuttila Roope Luokkamäki Eero Nurmi Mikko Ilkko Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy KUVAT: AKSELI MURAJA Tiedä, mitä haluat Sakari Nuuttila Hyvä palveluksesi pian aloittava varusmies Olet astumassa palvelukseen vuoden kylmimpään aikaan, joten haluamme toivottaa sinut sitäkin lämpimämmin tervetulleeksi intin monipuoliseen maailmaan. Tämä alokasliite on kirjoitettu henkilökohtaisesti juuri sinua varten sellaisten ihmisten toimesta, jotka olivat vajaa puoli vuotta sitten aivan samassa elämäntilanteessa kuin sinä nyt olet. Haluamme tällä pienellä infopaketilla esitellä Sinulle varusmiespalveluksen käytäntöjä, näkökulmia ja mahdollisuuksia, jotta sinulla olisi parhaat ennakkotiedot ja edellytykset saada intistä irti niin paljon kuin mahdollista. En usko erehtyväni paljoa kun otaksun, että ainakin joiltain osin intin aloittaminen jännittää, ahdistaa tai jopa kauhistuttaa. Uskon tämän kuitenkin johtuvan enimmäkseen siitä, ettet vielä oikein tiedä, mikä sinua siellä odottaa. Älä vaivu surkeuteen, vaan muista katsoa ja kuunnella rauhallisesti, sillä asiat kyllä selkiytyvät. Me haluamme osaltamme auttaa, ja tässä tapauksessa tarjoamamme tiedon tarkoitus ei ole lisätä tuskaa, vaan toivon mukaan lievittää sitä huomattavasti. Vaikka ensimmäiset päivät tulevatkin tuntumaan sekavilta ja kuumottavilta, voin vakuuttaa, että jo muutaman päivän päästä olet jo kärryillä siitä mitä yksikössäsi tapahtuu, muutaman viikon päästä olet jo solminut pysyviä ystävyyssuhteita joukkuetovereidesi kanssa, ja muutaman kuukauden päästä puhut jo sujuvaa inttislangia ja käsitteet koti ja kasarmi 2 ruotuväki alokasliite I12 / menevät ajoittain sekaisin. Tämän alokasliitteen teemana on: Tiedä, mitä haluat. Intti tarjoaa edellytykset monenlaiselle koulutukselle, josta suurella osalla voi olla paljonkin hyötyä tulevaisuuden opinnoissasi ja työssäsi. Elämä jatkuu toivottavasti pitkään vielä intin jälkeenkin, joten haluamme kannustaa sinua ottamaan aktiivisesti selvää kaikista niistä mahdollisuuksista joita varusmiespalveluksella on tarjottavana jatkosuunnitelmiasi silmälläpitäen. Kehotamme sinua tutustumaan tämän liitteen sivuihin, jotta pääsisit aloittamaan palveluksesi hyvin valmistautuneena ja suorittamaan sen itsellesi sopivimmassa tehtävässä.
ruotuväki alokasliite I12 / 3
180, 270 vai 362 Asepalveluksen voi Suomessa suorittaa kolmella eri tavalla: lyhyellä, pitkällä ja erikoispitkällä. Toisin sanottuna tuleva palveluksesi kestää joko 180, 270 tai 362 vuorokautta. Kyse ei ole aina täysin omasta päätöksestä, mutta oman halukkuutensa ilmaisemalla voi vaikuttaa asepalveluksensa sisältöön yllättävänkin paljon. Palveluksen keston lisäksi olennaista on sen sisältö. Ennen inttiin menoa kannattaakin jo miettiä, minkälaisiin tehtäviin haluaisi. Tämä tekee varusmiesajastasi paljon miellyttävämpää kaikille. Tarjolla on tehtäviä moottoripyörälähetistä aseseppään ja venekuskista tarkka-ampujaan. Roope Luokkamäki KUVA: AKSELI MURAJA 4 ruotuväki alokasliite I12 /
6 kuukautta (TJ 180) Kuuden kuukauden palvelus tarkoittaa miehistötehtäviä. Valinnanvara voi olla rajoitetumpaa, mutta kuuden kuukauden miehillekin on tarjolla esimerkiksi moottoripyörälähetin tai tarkkaampujan kaltaisia tehtäviä. 9 kuukautta (TJ 270) Miehistö Tulenjohtomies Teemu Reijonen palvelee Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiorannassa. Reijosen palvelusaika on 180 vuorokautta. Miksi valitsit miehistötehtävät? Halusin selvitä intistä puolella vuodella pois. Töihin yritän päästä, minulla on LVI-asentajan ammattikoulu käytynä. Miten päädyit tehtävääsi, halusitko siihen alusta lähtien? En halunnut. Ykköstavoite oli konekiväärimies, mutta pistivät tulenjohtoon. Olen kuitenkin tykännyt tehtävistäni. Mitä tehtäviisi kuuluu? Esimerkiksi etäisyydenmittausta sekä tulenjohtopaikan määrittämistä mittavaijerin avulla. Lähinnä etäisyydenmittausta. Kuuden kuukauden palveluksen tavoin myös yhdeksän kuukauden hommat ovat miehistötehtäviä. Erotuksena kuuden kuukauden palvelukseen valinnanvaraa on jo vähän enemmän. Esimerkiksi sotilaspoliisin tai lääkintämiehen pesti antavat hyvät pohjat, jos olet joskus ajatellut pyrkiväsi poliisiksi, palomieheksi tai ensihoitajaksi. Itse koulutus voi myös olla tavoitteellisempaa ja mielekkäämpää. 12 kuukautta (TJ 362) 12 kuukauden palvelus tarkoittaa joko miehistön erikoistehtäviä tai johtajan hommia. Aamujen määrä on melkoinen, mutta sen ei pidä antaa lannistaa. 12 kuukauden pesti on nimittäin myös mahdollisuus ottaa intistä hyöty irti. Suurin osa 12 kuukautta miehistössä palvelevista päätyy sotilaskuljettajiksi. Kuskina saat C-kortin (kuorma-autoajokortti), ammattipätevyyden kuorma-auton kuljettamiseen ja voit mahdollisesti suorittaa E-kortin (rekkakortti) tai Pasi-kortin. Kyse on kalliista koulutuksesta, joka siviilissä maksaisi tuhansia euroja ja jonka suoritettuasi sinulla on käytännössä ammatti valmiina. Muita 12 kuukauden mittaisia miehistötehtäviä ovat muun muassa laskuvarjojääkäreiden, taistelusukeltajien ja kansainvälisten valmiusjoukkojen koulutus. Ne ovat hyvä idea silloin, kun kyseinen aihepiiri oikeasti kiinnostaa. Tiedossa on kuitenkin melko rankka koulutus. Alikersantiksi pääset, kun käyt P-kauden jälkeen aliupseerikoulun. Johtajakoulutuksen jälkeen saat käytännön johtajakokemusta suoraan miehistön kanssa toimimisesta. Aliupseerikoulusta on mahdollisuus pyrkiä edelleen Reserviupseerikouluun, jossa koulutetaan sodanajan johtamista yleisemmällä tasolla. Jos sotilasura kiinnostaa, AUK on minimivaatimus. Tulenjohtomies Teemu Reijonen Sotilaspoliisi Emil Halmén Upseerikokelas Anna-Elina Ristola KUVA: AKSELI MURAJA KUVA: ROOPE LUOKKAMÄKI KUVA: MIKKO VIRTA Miehistö 9kk Kaartinjääkäri Emil Halmén on palvellut Kaartin Jääkärirykmentissä, Santahaminassa heinäkuusta saakka. Hän toimii sotilaspoliisikomppaniassa moottoripyörälähettinä. Miksi halusit moottoripyörälähetiksi? Halusin mp-lähetiksi, koska se on siisti homma ja ajattelin, että olen hyvä siinä. On kiva päästä ajamaan, kun on harrastanutkin. Miten tulit valituksi? P-kaudella en yrittänyt olla löysin jätkä, tein hommat hyvin, ja kun kysyttiin, sanoin, että haluan mp-lähetiksi. Pisteet riittivät ja kun taustaakin löytyi, niin pääsin tänne. Mitä tehtäviisi kuuluu? Suurin osa on kuitenkin sotilaspoliisin tehtäviä. Välillä harmittaakin, kun ei pääse ajamaan niin usein. Se on kuitenkin sitä, mitä haluaa tehdä. Pari viikkoa kestänyt mp-lähetin kurssi oli kyllä todella jees. Reserviupseerikoulu Karjalan Prikaatin ainoa naispuolinen upseerikokelas, Anna-Emilia Ristola suoritti reserviupseerikoulun Haminassa johtamisjärjestelmälinjalla ja kouluttaa nyt nuorempia varusmiehiä Vekaranjärvellä. Miksi halusit RUK:iin? Halusin päästä intin aikana niin korkealle kuin on mahdollista. RUK oli mielessä aivan alusta asti, jo ennen kutsuntoihin menoa. Miten tulit valituksi? Uskon että siihen vaikutti aktiivinen ja osallistuva asenne ja se, että omalla tekemiselläni näytin olevani motivoitunut. Peruskoulutuskaudella en ollut päivääkään poissa ja aliupseerikoulussa tein myös aina parhaani. Ja aina kun kysyttiin jatkosuunnitelmista, vastasin haluavani RUK:iin. Mitä tehtäviisi kuuluu? Työskentelen nyt aliupseerikoulun apukouluttajana eli siellä, mihin toivoinkin pääseväni. Tässä tehtävässä saa todella paljon arvokasta johtamiskoulutusta, ja tämähän on kuitenkin vain harjoittelua joten ei haittaa vaikka sattuisi joskus mokaamaankin, ja palautetta saa heti. ruotuväki alokasliite I12 / 5
Asepalvelus kokonaisuudessaan KUVA: AKSELI MURAJA Peruskoulutuskausi Varusmies oppii sotilaan perustaidot ja saa valmiudet toimia taistelijaparina ja jääkäriryhmän jäsenenä. Hän oppii toimimaan sotilasorganisaatiossa sekä ymmärtämään käskyvaltasuhteiden ja sotilaallisen järjestyksen merkityksen. Opittaviin asioihin kuuluu esimerkiksi esimiehen puhuttelua, rynnäkkökiväärin käsittelyä sekä tahtimarssin opettelua. P-kaudella suoritetaan sotilaan perustutkinto. Siinä mitataan opittuja taitoja ase- ja ampumakoulutuksessa, taistelu- ja marssikoulutuksessa sekä liikuntakoulutuksessa. Lopuksi varusmiehet määrätään koulutushaaroihin ja - ryhmiin sekä johtajakoulutukseen ja erikoiskoulutuskursseille. Aliupseerikurssi Kaksijaksoinen aliupseerikurssi kestää 16 viikkoa. Ensimmäisen jaksolla oppilas oppii sotilasjohtamisen ja kouluttamisen perusteet, ryhmänjohtajan perustaidot sekä osaa käsitellä joukkonsa ryhmän kalustoa ja toimia ryhmän taistelijan tehtävissä. Toisella jaksolla oppilas oppii koulutushaaran mukaisen toiminnan tehtävässään, ryhmän suuruisen osaston johtamisen taistelussa tai erikoistehtävässä sekä osaa kouluttaa johtamaansa joukkoa. Koulutettavat valitaan P-kauden johtajatestien sekä osoitetun sopivuuden perusteella. Erikoiskoulutuskausi E-kausi kestää yhdeksän viikkoa. Sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat varusmiehet oppivat puolustushaaransa, aselajinsa sekä koulutushaaransa edellyttämät sotilaan perustaidot. Hän saa valmiudet toimia koulutushaaransa mukaisessa tehtävässä ryhmän ja joukkueen osana. Koulutus painottuu taistelijan koulutushaaran tärkeimpien sodan ajan taitojen oppimiseen. P-kauden jälkeen varusmiehiä voidaan sijoittaa joukko-osaston komentajan päätöksellä varuskuntapainotteisiin joukkotuotantoa tukeviin tehtäviin. Tehtäviin valitut osallistuvat palveluksensa mukaisesti E-kauden ampumaleireille ja kotiutuvat oman saapumiseränsä 180 vrk palvelevien kanssa. Osa miehistöstä palvelee 362 vuorokautta. Tällaisia ovat esimerkiksi pääosa kuljettajista, joiden pätevyyskirjan saaminen edellyttää pitkää harjoittelua. Reserviupseerikurssi Reserviupseerikurssin pituus on 14 viikkoa.tavoitteena on, että koulutettava hallitsee koulutushaaransa mukaisen joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä, osaa kouluttaa johtamaansa joukkoa sekä tuntee reservinupseerin yleiset perustiedot. Koulutettavat valitaan aliupseerikurssin I- jakson johtajatestien sekä osoitetun sopivuuden perusteella. 6 ruotuväki alokasliite I12 /
Johtajakausi Joukkokoulutuskausi J-kauden pituus on yhdeksän viikkoa ja se ajoittuu 180 ja 362 päivää palvelevien varusmiesten palvelusrupeaman lopulle. Koulutettava hallitsee sijoituksensa mukaiset tehtävät ja kykenee täyttämään määritetyt suoritusvaatimukset. Mitä tehdä, jos ja kun... Sakari Nuuttila Varusmiespalveluksesi aikana sinulle herää varmasti kysymyksiä, huolenaiheita tai ideoita, joihin toivoisit saavasi vastauksia. Älä jää yksin ajatustesi kanssa, vaan tuo ne rohkeasti esille! Mieltästi askarruttaa jokin palvelukseesi liittyvä asia? Jos sinulla on palvelustasi koskevia kysymyksiä tai epäselvyyksiä, voit milloin vain lähestyä niiden kanssa jotakuta esimiestäsi. Lähin esimiehesi on oma alikersanttisi, joka vie asiasi kyllä eteenpäin, mutta voit myös itse mennä keskustelemaan joukkueenjohtajasi tai yksikkösi upseereiden kanssa. Muista tässä tapauksessa asiallinen käytös ja sinulle opetettava toimistokäyttäytyminen. Esimiehesi saattaa olla usein kiireinen, mutta jos asiasi on arkaluontoinen, voit sanoa esimerkiksi: Herra luutnantti, voimmeko keskustella kahden kesken? Silloin hän ymmärtää asiasi olevan henkilökohtainen ja järjestää varmasti aikaa kysymystesi kuulemiselle. Sinulla on henkilökohtaisia huolia ja murheita? Kaikissa varuskunnissa työskentelee sosiaalikuraattori ja sotilaspappi, joille saa avautua aivan vapaasti. Jos haluat Aliupseerien johtajakauden pituus on 28 viikkoa. He harjaantuvat ryhmänsä tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Reserviupseerien johtajakauden pituus on 23 viikkoa. He harjaantuvat joukkueensa tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Johtajakauteen sisältyy johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssit sekä ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoittelu. Aliupseerit toimivat seuraavan saapumiserän miehistön ryhmänjohtajina ja kouluttajina sekä oman saapumiseränsä erikoisalan aliupseerin tehtävissä. Upseerikokelaat toimivat seuraavan saapumiserän miehistöstä muodostettujen joukkueen suuruisten osastojen johtajina ja kouluttajina tai erikoisalan upseerikokelaan tehtävissä. Koulutettavien on kyettävä toimimaan sodan ajan joukkona taistelussa. J-kaudella joukon suorituskyky mitataan puolustushaarojen taistelu- ja ampumaharjoituksissa. keskustella elämään, inttiin, kiusaamiseen, simputukseen, perheeseen, seurusteluun tai mihin vain liittyvistä asioista, voit ottaa heihin yhteyttä ja sopia tapaamisajan. He tarjoavat vaitiolovelvollista tukea ja neuvoja vaikeissakin asioissa, ja heihin voivat ottaa yhteyttä myös perheenjäsenesi tai seurustelukumppanisi. Sosiaalikuraattoriin tai sotilaspappiin voit ottaa yhteyttä myös, jos koet oman esimiehesi lähestymisen jossain asiassa syystä tai toisesta hankalaksi. Haluat vaikuttaa oman varuskuntasi asioihin? Jokaisessa varuskunnassa toimii varusmiehiä edustava varusmiestoimikunta. Jokainen komppania valitsee itselleen yksikköedustajan joka osallistuu yksikköedustajien kokouksiin ja esittää omaa komppaniaa tai koko varuskuntaa koskevia varusmiesten toiveita, ideoita ja ehdotuksia, joita VMTK voi viedä eteenpäin henkilöstölle ja joukko-osaston komentajalle. Peruskoulutuskauden jälkeen voit myös hakea VMTK:n täysivaltaiseksi ja vastuuntuntoiseksi työntekijäksi. VMTK:n päätoimialaa ovat varuskunnan vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Se voi järjestää esimerkiksi liikuntakerhoja, elokuva-iltoja, retkiä ja muuta hauskaa ajanvietettä. Liity mukaan toimintaan tehdäksesi varuskunnastasi viihtyisä ja miellyttävä paikka. Sinulla on erityistaitoja joita voisit hyödyntää varusmiespalveluksessasi? Puolustusvoimat hyötyy älykkäistä ja innovatiivisista nuorista, joilla on poteronkaivamiskyvyn lisäksi erityistaitoja tarjottavana puolustusorganisaatioille. Tämänkaltaisista mahdollisuuksista tiedotetaan harvoin erikseen, sillä monet toimet luodaan vasta silloin kun niille löytyy tekijä. Jos sinulta siis löytyy erityisosaamista, -kokemusta tai - koulutusta jota uskoisit voivasi hyödyntää armeijassa, puhu asiasta yksikkösi päällikön kanssa tai esittele asiasi omaan aluetoimistoosi. ruotuväki alokasliite I12 / 7
Alokkaan selviytymisopas MITÄ MUKAAN? Pakolliset: palvelukseenastumismääräys henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi rokotuskortti Kela-kortti hammasharja parranajovälineet lääkkeet resepteineen Suositellut: kännykkä ja laturi käteistä sotilaskotia varten rannekello ajanvietettä (kirja, mp3-soitin, karkkia) muistiinpanovälineet korvatulpat kuorsaajien varalta Palvelukseenastumismääräys toimii samalla matkalippunasi joukko-osastoon. Varmista ajoissa kyytisi, jotta ehdit ajoissa paikalle. Hyödyllistä ekstraa leireille: Puukko Tulitikut Otsalamppu Rannekello Jätesäkki Vessapaperi Evästä Varajuomapullo Hammasharja ja -tahna Fluoritabletit Kofeiinitabletit Pari euroa käteistä PÄIVÄRAHAT 4,70 euroa (1-6 kk) 8,00 euroa (7-9 kk) 11,20 euroa (10-12 kk) Naiset saavat lisäksi 0,50 euroa päivässä ylimääräistä varusrahaa. MURUA RINNAN ALLE Yksi asia, joka intissä ei pääse ainakaan kasarmilla yllättämään on nälkä. Pakollisia ruokailuja on kolme aamupalasta lounaan kautta päivälliseen. Vapaa-ajan puitteissa nautittava iltapala on vapaaehtoinen, mutta sille kannattaa muistaa ilmoittautua ajoissa. Mikäli sinulla on rajoitteita ruokavaliossasi kyetään ne ottamaan huomioon. Muista vain ilmoittaa niistä ajoissa kantahenkilökuntaan kuuluvalle. KÄYTÄNNÖT TUTUIKSI Armeijan arki voi alkuun tulla järkytyksenä. Joka aamu herätään kukonlaulun aikaan, minkä jälkeen täytyy sijata punkka tiukkojen kriteerien mukaisesti. Päivän rientojen jälkeen on vielä vuorossa pinkan taittelu, mikä on kokonaan oma taiteenlajinsa. Yleinen myytti on, että armeijassa on kiire odottamaan. Tämä pitää hyvinkin paikkansa, sillä intissä halutaan varmistaa, että kaikki tapahtuu aikataulun mukaisesti. Kannattaa siis olla aina ajoissa käsketyssä paikassa, sillä myöhästymisellä on seurauksensa Ei kannata kuitenkaan ottaa turhia paineita, sillä ajan myötä tiukkoihin aikatauluihin ja ehkä alussa erikoisiltakin tuntuviin käytäntöihin kyllä sopeutuu. 8 ruotuväki alokasliite I12
KUVAT: AKSELI MURAJA LYHENNESOPPAA HL Henkilökohtainen loma, kaikilla saman verran palvelusajan mukaan KL Kuntoisuusloma, jokaisella ansion mukaan, kuitenkin korkeintaan 20 VLV- Viikonloppuvapaa, kiinnioloviikonlopun vastakohta. HSL Henkilökohtainen syy -loma. Myönnetään pakottavasta syystä, vaikuttaa palvelusajan pituuteen JL Juhlaloma, ei kuluta lomapäiviä. MUKE Muonituskeskus, inttiruoan tyyssija VMTK Varusmiestoimikunta, edustaa varusmiesten asioita VKS Varuskuntasairaala VMTL Vapautus marssi-, taistelu-, ja liikuntakoulutuksesta VUP Vapautus ulkopalveluksesta VPO Vapautus poislukien oppitunnit VP Vapautus palveluksesta VL - Vuodelepo KSE Koulutuksen suoma etu. Varusmiesjohtajien viljelemä termi VAPAA- AIKA Vaikka palvelusaika pahimmillaan on todella hektistä, jää iltaisin usein omaakin aikaa. Iltavapaat alkavat aikaisintaan klo 17:30 ja päättyvät viimeistään klo 21:00 jälkeen. Vapaa-aikaa voi viettää esimerkiksi sotilaskodin suojissa. Munkkikahvimahdollisuuksien lisäksi useimmista sotkuista löytyy myös kirjasto ja parhaiten varustetuista jopa bänditila ja musiikinkuunteluhuone. Äärimmäisen suositeltavaa on myös hyödyntää varuskuntien paikoin jopa erinomaisia liikuntamahdollisuuksia. Lenkkipolulla hikoilun lisäksi lähes joka joukko-osastolta löytyy punttisali ja pääseepä useimmissa myös uimaankin. Aktiivisesta liikkumisesta saatetaan joissakin joukko-osastoissa palkita jopa kuntoisuuslomalla. ruotuväki alokasliite I12 / 9
Kasarmin päivärytmi Eero Nurmi Päiväohjelma kasarmilla vaihtelee sen mukana, kuinka raskas koulutusviikko on kyseessä. Palvelusviikot voivat olla kevyitä, keskiraskaita tai raskaita. Ruokailut ovat ohjelmasta riippumatta suunnilleen samaan aikaan joka päivä. Esimerkki kevyen viikon päivästä: 6.00-7.30: Herätys ja aamiainen - Herätysaika riippuu siitä, milloin yksikölläsi on aamiaisvuoro 8.00-9.00: Sulkeiset - Sulkeisissa harjoitellaan muodostelmassa esimerkiksi käännöksiä ja kivääriotteita 9.30-11.00: Turvallisuusoppitunti - Ensimmäisinä viikkoina vietetään paljon aikaa oppitunneilla 12.00: Lounas - Ruokailut tapahtuvat joko muonituskeskuksessa tai maastossa 13.00-14:00: Suunnistusoppitunti - Armeijassa opetetaan teoria ennen käytäntöön siirtymistä 14.00-16.00: Suunnistus 17.00: Päivällinen 18.00-21.00: Iltavapaa - Kun kasarmi on siivottu, voidaan lähteä urheilemaan, sotilaskotiin tai varuskunnan ulkopuolelle. Ensimmäisten armeijapäivien aikana ei iltavapaita yleensä ole. KUVA: JUUSO SALAKKA Esimerkki raskaan viikon päivästä: 05.30-07.30: Herätys ja aamiainen 08.00-11.00: Ampumaharjoittelu - Kovilla panoksilla ammutaan vasta, kun on aseen turvallinen käsittely on hallinnassa 12.00: Lounas 13.00-16.00: Taisteluharjoittelu - Sisältää esimerkiksi ryömimistä, syöksymistä ja erilaisten aseiden käsittelyn harjoittelua Puolustusvoimissa on lukuisia erityistehtäviä, joissa voit hyödyntää omaa erikoisosaamistasi sekä opiskella tai pitää yllä ammattitaitoasi. Viestintä-alalla töitä löytyy toimittajana, kuvaajana, graafikkona ja www-ylläpitäjänä, minkä lisäksi puolustusvoimille voi tehdä työtä vaikkapa tutkijana tai lakimieskokelaana. Tehtävät odottavat osaavia tekijöitä, ja puolustusvoimilta saatu työtodistus hyvin tehdystä työstä kantaa pitkälle myös kotiutumisen jälkeen. TAISTELUKAMERA TOIMINNASSA MUKANA Jos valo- tai videokuvaaminen on sinun juttusi, Combat Camera kuvausjoukko saattaa olla juuri sinun paikkasi. Koulutusta ja ammattitaitoa arvostetaan suuresti valinnoissa, mutta niin myös itsenäistä kuvauskokemustakin. Osallistun taisteluharjoituksiin kameroiden kanssa. Minulla on still-kamera kiinnitettynä taisteluliiviin, kaulassa roikkuu videokamera, ja sitten on vielä pikkukamerat kiinnitettynä kypärään ja kivääriin, kuvailee videokuvaaja, kaartinjääkäri Sami Takkinen. Combat Camera kuvaa puolustushaarojen tilaamia töitä hyvinkin erilaisista tapahtumista ja taisteluharjoituksista, jonka jälkeen kuvat ja videot editoidaan puolustusvoimien sekä muidenkin viranomaisten ja medioiden laajaan käyttöön. Tästä hommasta saa hyvän työtodistuksen ja lisäksi pääsee kuvaamaan ja hankkimaan kokemusta sellaiseen ympäristöön, johon ei normaalisti ikinä pääsisi, Takkinen sanoo. ComCamin varusmiesten blogikirjoituksiin, kuviin ja videoihin voi tutustua osoitteessa finnishcombatcamera.blogspot.com. TUTKIJA EI AAMUJA LASKE 10 ruotuväki alokasliite I12 / KUVA: AKSELI MURAJA Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos kouluttaa kriisiajan tehtäviin operaatioanalyytikkoja sekä CB-kenttälaboratorion henkilöstöä ja tarjoaa tutkimustyötä muun muassa elektronisen sodankäynnin saralta. Hain tutkijan työhön, koska ajattelin, että siviilikoulutukseni hyödyntämisestä palveluksessa olisi eniten hyötyä puolustusvoi-
HYÖDYNNÄ ERITYIS- OSAAMISESI INTISSÄ Sakari Nuuttila KUVA: JESSE BRAUN Combat camera -miehet Laihi ja Takkinen suorittavat varusmiespalveluksensa kuvaten esimerkiksi taisteluharjoituksia ja erilaisia tilaisuuksia. mille, kertoo PVTT:n tutkijana palvelustaan suorittava soveltavan matematiikan tohtori, upseerikokelas Mikko Pakkanen. Pakkanen työstää tutkimuksissaan todennäköisyysmalleja taistelukentän tapahtumista. PVTT edellyttää, että hakijalla on siviilissä yliopistotason aineopintoja tarvittavilta aloilta. Jokainen paikka räätäöidään erikseen hakijan kykyjen ja koulutuksen sekä puolustusvoimien tarpeen mukaan. Tämä on mielenkiintoista hommaa, jossa tuntee olevansa oikeasti hyödyksi. Tämä tuo todella uudenlaisia näkökulmia alastani, sillä omaa osaamistani olisi muuten tuskin tullut käytettyä puolustusorganisaation tehtävissä, Pakkanen tuumii. LUOVUUTTA JA OMA-ALOTTEISUUTTA Kaartinjääkäri Akseli Muraja halusi viedä intistä jotain mukanaan takaisin siviilielämään, joten hän hakeutui oman alansa tehtäviin Ruotuväki-lehden valokuvaajaksi. Hän painottaa, että työskentely Ruotuväessä vaatii luovuutta, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Tässä työssä on paljon enemmän vastuuta kuin rivimiehellä. Se ei vaadi yhtä paljon fyysisesti, mutta henkisiä paineita ja stressiä tulee sitäkin enemmän. ruotuväki alokasliite I12 / Ruotuväkeen voi hakea toimittajan, valokuvaajan, graafikon ja levikkisihteerin tehtäviin. Tästä saa hienoa kokemusta ja pääsee näkemään erilaisia ihmisiä ja asioita, joita normaalitehtävissä ei ikinä pääsisi näkemään. Tällä työllä on selvä tarkoitus ja konkreettinen tulos, ja jatkuva maisemanvaihtokin virkistää, Muraja toteaa. Lisätietoja näihin ja muihin erityistehtäviin hakemisesta löydät osoitteesta www.puolustusvoimat.fi > Varusmiehille > Erikoisjoukot ja erityistehtävät. 11
Tunnen kuuluvani joukkoon Upseerioppilas Veera Räsänen joutuu vastaamaan samaan kysymykseen vähintään kerran viikossa. Samaan kysymykseen törmää varmasti jokainen vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen. Miksi tulit inttiin? - Aina kun siirtyy uuteen palveluspaikkaan, tuota kysytään varmaan kolme kertaa päivässä, Veera nauraa. - En ole oikein osannut vastata tyydyttävästi. Ensimmäistä kertaa varmaan 6-vuotiaana sanoin "sitten kun menen armeijaan", joten se on ollut aika luonteva valinta. Yli epäroinnistä Lapsuuden ajatus naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta oli edelleen mielessä asian tullessa ajankohtaiseksi, mutta niin varma Räsänen ei enää ollut. - Etenkin lukiossa se jotenkin soti muuta ajatusmaailmaa vastaan, kun olen kuitenkin aika lailla akateemisesti suuntautunut. Abivuonna laitoin kuitenkin paperit menemään ja kävin naisten vapaaehtoisessa valintatilaisuudessa, Veera kertoo. Heti seuraavana kesänä olisi ollut vaikea päästä palvelukseen, joten Räsänen päätti opiskella vuoden materiaalitekniikkaa Tampereen teknillisessä yliopistossa. - Halusin kuitenkin päästä kesällä inttiin, ettei mene kahta lukuvuotta ohi sen takia. Verkostoitumista ja uusia kokemuksia? Ennen inttiin tulemista Veera ei tarkkaan tiennyt, mitä odottaa armeijalta. - Tuohon johtajakansioon oon täydentänyt, että odotan elämyksiä, verkostoitumista, uusia kokemuksia Ja uskon, että johtajakoulutuksesta on hyötyä työmarkkinoilla. Kaksikymmentävuotias Räsänen aloitti palveluksensa heinäkuussa 2011 Hämeen rykmentissä, Hennalassa. - Kun tulin minulla ei ollut mitään erityistä tavoitetta, mihin olisin intissä tähdännyt. Lääkintäpuolta olin silloin suunnitellut, huolella olin pedannut paikan lääkintä-aukista. Sen sijaan Veera on tällä hetkellä upseerioppilaana Haminan Reserviupseerikoulussa. Lisäksi hän on RUK:n oppilaskunnan sosiaalijaoston johtaja. Kaikki ovat varusmiehiä Kysymys siitä, millaista on olla naisena armeijassa, ei Veeran mielestä ole olennainen. - Mun mielestä tuo on huono kysymys. Kaikki täällä on varusmiehiä. Meitä ei kuitenkaan kohdella eri tavalla, niin en ymmärrä miksi meidän pitäisi tuntea jotenkin eri tavalla. Parempi olisi kysyä Taneli Urmas millaista pienikokoisen tai vähävoimaisen on olla intissä. Upseerioppilas Räsänen vinkkaa, että armeijaan tulevien naisten kannattaa ajatella tulevansa palvelukseen varusmiehinä. - Samoja juttuja täällä tehdään. Kannattaa miettiä minkälaisia heikkouksia itsellä on. Mulla on tullut vastaan koko: 165 sentin pituus ei ole paljon, enkä ole mikään ladonovi. Täyspakkaus painaa paljon ja pikamarsseihin hajoaa, hymähtää Veera. Oma asenne tärkeää Pääasiassa kaikki on kiinni omasta asennoitumisesta. Upseerioppilas kertoo henkilökohtaisesti hajonneensa juoksumarsseihin, mutta kesken lopettaminen ei ole käynyt mielessäkään. - Intistä selviää jokainen, kunhan on asenne kohdillaan. Päivääkään en ole katunut, enkä ole kuullut että kukaan muukaan olisi sanonut että olisi jäänyt paha maku suuhun, Veera toteaa. Muutenkin Veera haluaa rohkaista naisia astumaan palvelukseen. - Tulette saamaan osaksenne ihmetystä ja kysymyksiä ja vaikka mitä, ja monet tulevat suhtautumaan teihin oudosti. Harvemmin kuitenkaan huonoa kohtelua tulee palvelustovereilta. Tunnen kuuluvani joukkoon! 12 ruotuväki alokasliite I12 / Upseerioppilas Veera Räsäsen mielestä intissä jaksamisessa oma asenne ratkaisee.
KUVA: MIKKO VIRTA Vantaalaisen Ville Vuorion tyttöystävä Vaula Vainionpää suorittaa varusmiespalvelustaan Rovaniemellä Parisuhde intin aikana Henri Havusela Armeijaan lähtö koettelee erityisesti seurustelevia pareja. Intin aikana kotona käydään pääsääntöisesti vain viikonloppuisin, jos silloinkaan. Vähäinen aika tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Poika- tai tyttöystävän kanssa vietetty aika on ensisijaisen tärkeää, mutta myös kavereita pitäisi nähdä ja hoitaa kiireellisiä asioita. Jossain välissä pitäisi myös levätä. Ei mikään helppo yhtälö. Suhdetta saattaa rasittaa myös kotona olevan tietämättömyys intin arjesta. Kotona normaalia elämää elävän on vaikea samaistua asioihin, joita intissä oleva varusmies kohtaa. Kotona oleva kumppani voi loukkaantua siitä, että väsynyt ja ärtynyt varusmies ei välttämättä jaksakaan tehdä juuri muuta kuin levätä. Kukkakimput ja suklaarasiat ovat jääneet odotuksista huolimatta kaupan hyllylle. Avoimuus ja pieni suunnittelu ovat omien kokemuksien mukaan avainasemassa. Niin kuin suhteessa aina, kannattaa tässäkin kohtaa asioista keskustella ja puhua tuntemuksistaan suoraan. Varusmiehen kannattaa kertoa rakkaalleen, jos takana on rankka viikko ja väsymys painaa. Yhteinen ohjelma kannattaa suunnitella sen mukaan ja pitää vaikka rauhallinen leffailta. Silti piristävän ohjelman suunnittelu on kannattavaa. Esimerkiksi ravintolaillallinen on mukava irtiotto armeijan arjesta, ja siinä ohessa pystyy seurustelukumppanin kanssa vaihtamaan kuulumisia. Varusmiehen kannattaa jakaa aikansa niin, että kumppanin lisäksi aikaa jää myös ystäville ja perheelle. Intin suorittaminen käy huomattavasti kevyemmin, kun kotona on suhteet kunnossa kaikkien läheisten kanssa. Armeijan aikaisessa seurustelusta voi löytää myönteisiäkin puolia. Armeija on hyvä paikka oppia arvostamaan kotona odottavia läheisiä, joita monesti erehtyy pitämään itsestäänselvyyksinä. Keskellä kylmää ja pimeää metsää voi kotisohva ja seurustelukumppanin seura tuntua äkkiä houkuttelevalta vaihtoehdolta. Parisuhteen ylläpitämisestä ei kuitenkaan kannata turhaan ottaa liikaa paineita. Tilanne vaatii molemmilta osapuolilta joustoa ja yhteisiä pelisääntöjä, mutta asiat kyllä hoituvat, kun ne laittaa hoitumaan. Lentomatkan päässä rakkaasta Ville Vuorio ja Vaula Vainionpää ovat saaneet haasteellisesta tilanteesta huolimatta suhteen toimimaan intin aikana. Sen lisäksi, että Kemissä asuva Vaula suorittaa varusmiespalvelusta Rovaniemellä aliupseerikoulussa, asuu poikaystävä Ville noin 800km päässä Vantaalla. Ville lentää pohjoiseen säännöllisesti, mikä tulee halvemmaksi ja kätevämmäksi kuin junien käyttäminen. Harvemmin Vaulalla on sellaisia lomia, ettei hän näkisi poikaystävää ollenkaan. - Kyllä minä sinne menen viikonloppuisin, kun Vaula on vapaalla. Pidemmillä lomilla Vaula tulee Vantaalle, Ville kertoo. ruotuväki alokasliite I12 / Villen mielestä yhteisen ajan viettämiseen ei ihmeellisyyksiä tarvita. - Perjantaiaamuna lennän Rovaniemelle. Vaula tulee iltapäivällä kotiin. Käydään kaupassa, tehdään ruokaa ja katsotaan esimerkiksi leffaa. Yleensä Vaula on väsynyt perjantaisin, joten menemme aikaisin nukkumaan. Lauantaina tehdään jotain ihmeellisempää, jos tarmoa riittää. Villen ja Vaulan järjestely on toiminut hyvin. Vaulalla on selvä näkemys siitä, miten suhdetta saa pidettyä yllä intin aikana. - Pitämällä paljon yhteyttä, suunnittelemalla intin jälkeistä yhteistä aikaa ja tietenkin näkemällä aina kun mahdollista. Ja silloin kun nähdään vietetään laatuaikaa eikä tapella turhista. Armeija ei ole muuttanut Vaulan ja Villen suhdetta. - Olemme tottuneet jo aikaisemmin siihen, että asutaan kaukana toisistamme eikä nähdä joka päivä. Kuitenkin yhteisiä hetkiä osaa arvostaa eri tavalla, kun toista näkee harvemmin, ja pienetkin asiat tuntuvat kivalta. Tulee myös ikävöityä enemmän, jolloin huomaa kuinka paljon toisesta välittää, Vaula täsmentää. Mustasukkaisuus on asia, joka on monen parin ongelma varsinkin intin aikana. Vaulan mukaan he eivät ota Villen kanssa aiheesta turhaa stressiä pitkästä välimatkasta huolimatta. - Ennemmin voisin kuvitella että Ville on tässä tilanteessa mustasukkainen, sillä minähän täällä olen päivät pitkät muiden miesten keskuudessa. Molemminpuoleinen luottamus pitää kuitenkin löytyä, jotta tällaisen suhteen saa pidettyä yllä, Vaula pohtii. 13
NOHEVA GONA TETSASI NAKKI- SUOJAAN Palveluksen aikana varusmies oppii kokonaan uuden kieleen. Alkuun auttaa intti - suomi -sanakirja. Aamu - Hitaasti vähenevä palvelusajan mittayksikkö. Aamukasa - Varusmies, jolla on todella paljon aamuja. Aamupala - Varhaisyön ateria, joka nautitaan hetki ennen heräämistä. Aamutoimet - Puolen tunnin tehtävät suoritettuna parissa minuutissa. AUK - Aliupseerikoulu, saapumiserän kerma. Apupässi - Keskiyön cowboy, apupäivystäjä. Avautua - Oman mielipiteen ilmaisua. Esa - Esitutkinta, tähän kaveriin ei kannata tutustua. Firma - Puolustusvoimat, eli PV. Gines - Valtion tarjoama raitis vaihtoehto viikonlopun vietolle. Gona, gonahtaa - Sotilaallisen otteen menetys, johtuu usein aamujen vähäisestä määrästä. Hajota - Henkisen kantin sortuminen, psyykkinen lyyhistyminen. Härvätä - Tehdä jotain ylimääräistä, esim. pyöriä muodossa. Häröpallo - Epämääräinen sotilaiden muoto. Hösseli - HSL, eli henkilökohtainen syyloma. Hölli - HL, eli henkilökohtainen loma. Intti - entinen vaatetusmateriaalihankkija SA- INT, nykyään koko armeijan synonyymi Jekkulanka - Ohutta rautalankaa, sopii lähes kaikkiin tarkoituksiin. Jäpittää - Sotilaallinen istuma-asento, tulee kyllä tutuksi. Koksu - Upseerikokelas, iso, paha. Kuntsari - KL, kuntoisuusloma, kölli. Litmaset - Raidallinen, haluttu malli pikkumustista (ks. pikkumustat). Luha - Lusikka-haarukka yhdistelmä. Lusmuilu - Kyky jättää työt muiden tehtäväksi. Lämäri - Lääkintämies. Mosa, mortti, mokkeli - Alokas. Move, movettaa - Motivaatiovemppa (ks. vemppa), teeskennellään sairasta. Muke - Muonituskeskus, eli ruokala. Nakki - Ylimääräinen, turhan tuntuinen tehtävä. Nakkisuoja - Paikka, jossa ei ole altis nakkitehtäville. Nasse - Suojanaamari. Noheva - Reipas ja tunnollinen taistelija (Nopeasti Heti Valmis). Nollataulu - Nohevan vastakohta. Pekka - Poistumiskielto, hyvin epämielyttävä henkilö, Esan kaveri. Pakki - Maastokäyttöön soveltuva muki/lautanen. Pikkumustat - Urheilushortsit, mallia SA- INT. Pässi - Päivystäjä. RUK - Reserviupseerikoulu, vain parhaista parhaille. Rötvätä - Levätä punkalla. Skappari - Kapiainen, kantahenkilökuntaan kuuluva. Sluibailu - Tehtävistä luistamista, laiskottelua. Smurffit - Muodikas urheiluasu. Sode, sotku - Sotilaskoti. Spade - Sotilaskeittäjä, AUKin kautta jopa superspade. Särmä - Sotilaallisen esimerkillinen. Tetsaus - Taistelijan etenemistapa taisteluvarustuksessa. TJ - Tänään jäljellä olevien aamujen hajottava summa. Tornari - Tornihuhu, käytävillä liikkuva varma tieto, johon ei kannata uskoa. Veksi - Varuskuntasairaala. Vemppa - Sotilas, jolla on jonkinlainen vapautus koulutuksesta. Venyttää esaa - Ajanviete mielenkiintoisimmasta päästä. Viheltää - Mielikuvitusleikki metsän siimeksessä. 14 ruotuväki alokasliite I12 /
ALOKASBINGO I/12 Varusmiespalveluksesi aikana yksi jos toinenkin lausahdus tulee sinulle auttamattoman tutuksi. Aina, kun kuulet jonkin ruudukossa olevista lausahduksista ensimmäisen kerran, on sinun merkittävä rasti ruudukkoon. Kun saat vaaka-, pysty- tai vinoriville viiden rastin suoran, on sinun puhuteltava lähintä varusmiesjohtajaa ja annettava seuraava ilmoitus: "Herra/rouva alikersantti/kokelas, Alokas Nönnönnöö, BINGO!" Järjestyminen oli hidasta. Jäpittää! Syystä että Ei keulita! Taakse poistu! Mitä helvettiä?! Materiaalivastuu. Lepo! Suuntamies ohjaa. Punkat perseestä! Tahdissa mars! Tasku kiinni! Harjoitellaan niin monta kertaa kunnes onnistuu. HERÄTYYYS!! Aikaa uusintatarkastukseen Alokas Te! Ette pyöri! Valoja päälle! Ette naura! Armeijassa ei saada. Asento! Ojennus! Ei avauduta! Mitä nopeammin, sitä nopeammin. Victor Mike. ruotuväki alokasliite I12 / 15
text: Mikko Laaksonen översättning: Iris Runn Attityden avgör Det är skäl att förbereda sig ordentligt inför beväringstjänsten, för livet kommer att förändras en hel del. Ditt civila liv hamnar onekligen i bakgrunden under sex, nio eller tolv månaders tid. Trotts att du är förberedd tjänstgöringen säkert att vara full av överraskande händelser. Försvarsmakten är en egen värld som man inte helt kan första förarn man själv upplever den. Hur ska man klara sig i det civila? Det blir betydligt svårare för dig att sköta ärenden utanför det militära då du tillbringar dagarna på garnisonsområdet, isolerad från omvärlden. Till exempel frågor som rör arbete och studier lönar det sig därför att försöka sköta före beväringstjänsten. Utbildningsprogrammet är intensivt i synnerhet i början, och du har inte heller möjlighet att åka hem varje veckoslut. De ekonomiska frågorna är en av de saker som många beväringar oroar sig mest för. Då man inte kan jobba, sjunker mångas inkomster avsevärt. Det militär och bostadsunderstöd som Folkpensionsanstalten beviljar tryggar dock många beväringars ekonomi, då man till exempel inte behöver bekymra sig för hyran. Du kan drabbas av hemlängtan Kontakten med vänner och familj begränsar sig i det militära i allmänhet till telefonsamtal kvällstid. I synnerhet för de rekryter som ät vana vid att dagligen träffa sin maka, make eller sambo eller sin flick- eller pojkvän kan situationen kännas svår åtminstone tills en början. Om du drabbas av hemlängtan är det dock bra att komma ihåg att beväringstjänsten tar endast en viss tid och att det i allmänhet inte är alltför långt till följande permission. Tiden i det militära innebär heller inte ett slut på det sociala livet, utan bara att det förändras. Du lär känna dina stugkamrater och många får vänner för livet under tjänstgöringen. Det lönar sig att åtminstone försöka komma överens med alla, för det underlättar samvaron betydligt då man hela tiden är tillsammans. Samtidigt uppväger de nya kompisarna det att du inte träffar dina gamla bekanta lika ofta. Det känns alltid svårast i början Under grundutbildningsperioden lär sig rekryterna grundläggande militära färdigheter och soldatens uppträdande, och fritiden är till en början mycket knapp. Det känns ofta tyngst i början och de två första veckorna upplevs som de längsta. Du vänjer dig dock även vid vardagen i det militära. Det är skäl att utnyttja beväringstjänsten maximalt, för du har många oförglömliga upplevelser framför dig. En fördomsfri attityd är ett av beväringens mest effektiva vapen.... ATTITYDEN AVGÖR