Vantaan lukioiden ja ammattiopisto Varian. Arviointiraportti

Vantaan lukioiden ja ammattiopisto Varian Arviointiraportti 2013

Sisällys ESIPUHE... 3 1. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN JA KOULUTUSTAKUU... 4 1.1. Aloituspaikat ja peruskoulun päättävien ikäluokka... 4 1.2. Aloituspaikkojen määrä suhteessa peruskoulun päättävien määrään... 6 1.3. Kevään yhteishaussa hakeneiden ensisijaiset hakutoiveet... 7 1.4. Koulutustakuu... 8 1.4.1. Vantaalaisten perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen... 9 1.4.2. Nivelvaiheen koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen... 11 2. LUKIOKOULUTUS... 12 2.1. Hakeminen kevään yhteishaussa... 12 2.1.1. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa lukion aloituspaikkoihin... 12 2.1.2. Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla... 13 2.2. Uudet opiskelijat... 15 2.2.1. Lukioihin valitut lukuaineiden alimman keskiarvon mukaan... 15 2.2.2. Lukioihin valitut sukupuolen mukaan... 15 2.2.3. Lukioihin valitut vieraskieliset... 16 2.2.4. Lukioihin valitut vieraskuntalaiset... 17 2.3. Opiskelijamäärät... 17 2.4. Opintojen läpäisy ja keskeyttäminen... 18 2.5. Sijoittuminen opintojen jälkeen... 20 2.6. Henkilöstö: määrä ja kelpoisuus... 22 2.7. Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset... 23 2.7.1. Rahoitus... 23 2.7.2. Kustannukset... 23 2.8. Aikuisten lukiokoulutus... 25 3. VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA: NUORISOKOULUTUS... 28 3.1. Hakeminen yhteishaussa... 28 3.1.1. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa Varian aloituspaikkoihin... 28 3.1.2. Ensisijaiset hakijat sukupuolen mukaan... 29 3.1.3. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus pääkaupunkiseudulla... 30 3.2. Uudet opiskelijat nuorten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa... 31 3.3. Uudet opiskelijat nivelvaiheen koulutuksissa... 31 3.4. Opiskelijamäärät... 32 3.4.1. Järjestämisluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat... 32 3.4.2. Opiskelijamäärät Varian koulutuslinjojen mukaan... 33 3.5. Opintojen läpäisy ja keskeyttäminen... 35 3.5.1. Opintojen läpäisy: opinnot tavoiteajassa suorittaneet... 35 3.5.2. Keskeyttäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa... 35 3.6. Suoritetut tutkinnot ammatillisessa peruskoulutuksessa... 36 3.7. Sijoittuminen opintojen jälkeen... 37 3.8. Henkilöstö: määrä ja kelpoisuus... 39 3.9. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus ja kustannukset... 39 3.9.1. Rahoitus... 39 3.9.2. Kustannukset... 40 4. VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA: AIKUISKOULUTUS... 41 4.1. Ammatillisen aikuiskoulutuksen eri muodot Variassa... 41 4.2. Opiskelijamäärä... 41 4.3. Suoritetut tutkinnot... 43 5. YHTEENVETO VUODESTA 2013... 43 2

ESIPUHE Tämä raportti esittelee Vantaan kaupungin järjestämän toisen asteen koulutuksen arviointituloksia vuodelta 2013. Arviointiraportti on järjestyksessään yhdeksäs ja se käsittelee Vantaan suomenkielisiä päivälukioita ja Vantaan ammattiopisto Variaa. Lisäksi raportissa tarkastellaan lyhyesti aikuislukiota ja etälukiota sekä Varian ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Arviointiraportin tavoitteena on tuottaa tietoa Vantaan lukiokoulutuksen ja Vantaan ammattiopisto Varian ammatillisen koulutuksen laadusta ja vaikuttavuudesta sekä koulutukselle asetettujen valtakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden saavuttamisesta. Raportti palvelee myös koulutuksen järjestäjää ja oppilaitoksen henkilöstöä toiminnan kehittämisessä. Arviointiraportti on osa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitosten sisäistä arviointia. Raportin sisältämien tietojen avulla voidaan arvioida lukioiden ja ammattiopisto Varian nykytilaa ja kehittymistä pidemmällä aikavälillä sekä strategiassa olevien tavoitteiden saavuttamista. Vantaan oppilaitosten tietojen suhteuttaminen koko maan tai pääkaupunkiseudun vertailutietoihin tuottaa myös tärkeän näkökulman arviointiin. Arviointiraportit antavat osaltaan hyvän kuvan siitä, missä asioissa toisen asteen koulutukselle asetetut tavoitteet on Vantaalla saavutettu ja missä on vielä parantamisen varaa. Kaiken kaikkiaan vantaalaiset oppilaitokset ovat monissa kohdin saavuttaneet valtakunnallisesti verraten hyviä tuloksia. Koulutustakuun toteutuminen on yksi tärkeistä tavoitteista Vantaalla ja tilastot osoittavat, että siinä on onnistuttu. Lähivuosina toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat toisen asteen koulutukseen. Vuonna 2014 uudistetaan ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Vuonna 2015 uudistuu ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä. Uudistuksessa kasvatetaan tuloksellisuusrahoituksen painoarvoa ja tavoitteena on parantaa läpäisyä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Myös lukiokoulutus uudistuu: vuonna 2016 suunnitelmissa on ottaa käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako sekä toteuttaa ensimmäiset ylioppilaskokeet sähköisesti. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan 2015. Tavoitteena on tuoda tuloksellisuusrahoitus osaksi valtionosuusrahoitusta. Hallituksen tavoitteena on myös nostaa oppivelvollisuusikää vuodella. Uudistukset ovat erittäin mielenkiintoisia, mutta myös haastavia ja vaativat paljon hallinnollista valmistelutyötä. Kuntien näkökulmasta lisähaasteen tuo myös valtionosuusrahoituksen supistuminen lähivuosina. Tulevaisuuteen varautuminen ja ennakointi edellyttävät toimintaympäristön huolellista arviointia, johon tämä arviointiraportti tuo tärkeän lisäpanoksen. Arviointiraportin ovat koonneet opetustoimen suunnittelija Katariina Kovanen-Piippo, opetustoimen suunnittelija Jaakko Turpeinen, toimistosihteeri Leena Komulainen, hallintosihteeri Marjo Pihlaja, opetustoimen suunnittelija Hanna Kukkonen ja kehittämispäällikkö Marja Viljamaa. Vantaalla 27.8.2014 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 3

1. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN JA KOULUTUSTAKUU 1.1. Aloituspaikat ja peruskoulun päättävien ikäluokka Aloituspaikkamäärien mitoittamisen taustatietona käytetään peruskoulun päättävien oppilasmääräennusteita. Alla kuvataan peruskoulun päättävien määrä Vantaalla vuosina 2008-2022. Vuosien 2008-2013 tiedot on saatu edellisen syksyn 9. luokkalaisten lukumäärätilastoista. Siitä eteenpäin tiedot perustuvat 20.9.2013 laskentapäivän mukaisiin perusopetuksen oppilasmäärätietoihin, esim. vuoden 2016 päättävien määrä on sama kuin syksyn 2013 seitsemäsluokkalaisten määrä. Luvuissa ei ole ennakoitu mahdollisen muuttoliikkeen vaikutusta. Peruskoulun päättävät Peruskoulun päättävät Vantaalla. Vyörytetty 20.9.2013 virallinen oppilastilasto, vuosien 2008 2012 tiedot edellisten vuosien 20.9. tilastoista. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan 16 18-vuotiaiden ikäluokka supistuu edelleen lähivuosina niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Pääkaupunkiseudulla ikäluokan on kuitenkin arvioitu lähtevän kasvuun vuosien 2016 2017 aikana. Valtakunnallisesti kasvu on kuitenkin maltillisempaa eikä ikäluokan koon arvioida tarkastelujaksolla saavuttavan edes vuoden 2011 tasoa. 4

16-18-vuotiaiden ikäluokan ennustettu kehitys Väestöennuste 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2012 2040. Lähde: Tilastokeskus 28.9.2012. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Helsingin seutu on laajempi ja siihen lukeutuvat edellä mainittujen lisäksi Keski-Uudenmaan kunnat: Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo. Lähde: Helsingin seudun aluesarjat 2013. 5

Aloituspaikkojen määrä Vantaan ammattiopisto Variassa oli kevään 2013 yhteishaussa haettavana 861 opiskelupaikkaa. Varsinaisen haun sekä 5. 6.8. järjestetyn lisähaun jälkeen Variaan valittiin 903 opiskelijaa syksyllä 2013 alkaviin koulutusohjelmiin. Vantaan kaupungin suomenkielisten päivälukioiden ja Vantaan ammattiopisto Varian aloituspaikat kevään yhteishaussa vuosina 2003-2013. 1.2. Aloituspaikkojen määrä suhteessa peruskoulun päättävien määrään Peruskoulun päättävien ikäluokan pienemisestä johtuen aloituspaikkoja on viime vuosina ollut tarjolla yhä suuremmalle osalle nuoria. Suomenkielisessä tutkintoon johtavassa koulutuksessa Vantaan kaupungin lukioissa ja ammattiopisto Variassa oli keväällä 2013 tarjolla 2063 aloituspaikkaa. Vantaalaisia suomenkielisen perusopetuksen päättäneitä oli 2212. 1 Laskennallisesti aloituspaikkoja oli siis 93 %:lle Vantaan yhdeksäsluokkalaisten ikäluokasta. Tämän lisäksi ilman koulutuspaikkaa jääville varattiin yhteensä 248 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Muiden koulutuksen järjestäjien aloituspaikkoja oli Vantaalla 232 (Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercuria, Työtehoseura ja Vantaan Steinerkoulun lukio). 1 Suomenkielisten perusopetuksen 9. luokan päättäneiden määrä Vantaalla vuonna 2013: vyörytetty 20.9.2012 virallinen oppilastilasto. Elokuussa 2013 päivitetty perusopetuksen 9. luokan päättäneiden määrä oli 2192. 6

Vantaan kaupungin suomenkielisten päivälukioiden ja Vantaan ammattiopisto Varian aloituspaikat kevään yhteishaussa vuosina 2008-2013. Suomenkielisten perusopetuksen päättäneiden määrä Vantaalla: vyörytetty 20.9.2013 virallinen oppilastilasto, vuosien 2008 2013 tiedot edellisten vuosien 20.9. tilastoista. 1.3. Kevään yhteishaussa hakeneiden ensisijaiset hakutoiveet Vuonna 2013 vantaalaisista suomenkielisen perusopetuksen 9. luokan ja kymppiluokan päättävistä nuorista 55 % asetti yhteishaussa ensimmäiseksi hakutoiveekseen lukion ja 43 % ammatillisen oppilaitoksen. Ruotsinkielisistä oppilaista 66 % haki ensisijaisesti lukioon ja 34 % ammatilliseen oppilaitokseen. Vantaalaisten suomen- ja ruotsinkielisten perusopetuksen 9. ja 10. luokan päättäneiden ensisijaiset hakutoiveet kevään yhteishaussa 1999-2013 (%-osuus kaikista päättäneistä). Lähde: perusopetuksen oppilaanohjaajat. 7

1.4. Koulutustakuu Nuorisotakuun koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuuden lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Vantaalla koulutustakuu on täsmennetty siten, että Vantaan kaupunki takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle tutkintoon johtavan koulutuspaikan, paikan perusopetuksen lisäopetuksessa, valmistavassa koulutuksessa tai työpajassa. Vuonna 2013 Vantaan kaupungin tarjoamia lukioiden ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli 2 117, eli laskennallisesti 93 prosentille peruskoulun päättäneistä (2 274 hlöä). 2 Muiden koulutuksen järjestäjien aloituspaikkoja oli Vantaalla 232, joista Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercuriassa 174, Työtehoseurassa 32 ja Vantaan Steinerkoulun lukiossa 26. Kesällä 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Vantaan kaupungille 380 uutta ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkaa, jotka otetaan käyttöön vuosina 2014 2016. Vantaan ammattiopisto Variassa järjestettiin vuonna 2013 ensimmäisen kerran yhteishaku myös syksyllä, jolloin haussa oli 108 aloituspaikkaa. Koulutustakuun toteutumisen kannalta on tärkeää panostaa perusopetuksen päättävien ohjaamiseen. Kesäkuussa yhteishaun tulosten julkistamisen aikaan peruskoulujen oppilaanohjaajat ja Varian opinto-ohjaajat ohjaavat ilman paikkaa jääneitä nuoria. Koulujen kesäloman aikaan 16 28-vuotiaita nuoria ohjataan Ohjauskeskus Kipinän kesäohjaamossa. Elo-syyskuussa perusopetuksen oppilaanohjaajat käyvät läpi kaikki perusopetuksen edellisenä keväänä päättäneet oppilaansa ja ovat tarvittaessa yhteydessä ilman opiskelupaikkaa jääneisiin. Heidät ilmoitetaan ohjauskeskus Kipinään edelleen ohjattaviksi. Ohjauskeskus Kipinään ja etsivälle työlle tehdään myös huolinuori-ilmoitus niistä alle 25-vuotiaista nuorista, jotka ovat keskeyttäneet tai eivät ole aloittaneet toisen asteen tutkintoa ja jotka eivät ole minkään palvelun piirissä. Peruskoulun päättäneet nuoret, jotka ovat jääneet ilman tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, voivat hakeutua erilaisiin valmistaviin koulutuksiin, ns. nivelvaiheen koulutukseen. Jos ilman tutkintotavoitteista opiskelupaikkaa jääneiden määrä kasvaa ennakoitua suuremmaksi, opetuslautakunta voi tehdä päätöksen mahdollisten lisäryhmien perustamisesta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2000 2011. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Vantaan osalta korkeita lukuja saattaa selittää vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien nuorten muuttoliike maakunnista työn ja koulutuksen perässä. Lisäksi on huomioitava, että yliopistokaupungeissa (esim. Helsinki ja Espoo) perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus kasvaa juuri muuttoliikkeen vuoksi suuremmaksi kuin muualla. 2 Sisältää ruotsinkielisen lukiokoulutuksen aloituspaikat (54) sekä ruotsinkielisten perusopetuksen päättävien oppilaiden määrän (82). Vantaan sivistystoimen tilastot 7.8.2013. 8

Lähde: Sotkanet. 1.4.1. Vantaalaisten perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen Syyskuun alkuun mennessä vantaalaisista perusopetuksen päättäneistä nuorista 90 % pääsi tutkintoon johtavaan koulutukseen, 8 % valmistaviin koulutuksiin tai perusopetuksen lisäopetukseen ja alle 1 % sijoittui työpajoille, oppisopimuskoulutukseen tai sai muun kiinnekohdan elämässään. Syyskuun alussa 35 nuorta oli ilman opiskelupaikkaa tai heitä ei tavoitettu. Kaikkien ilman paikkaa jääneiden ja tavoittamattomien nuorten tiedot ilmoitettiin Nuorten ohjauskeskus Kipinään (etsivä nuorisotyö). Peruskoulun päättävien sijoittuminen 2013 hlöä % Lukiokoulutus 1152 52 % Ammatillinen koulutus 855 38 % Lisäopetus ja valmistavat koulutukset 180 8 % Työpajat, oppisopimus, muu kiinnekohta 12 1 % Ilman paikkaa/ei tietoa 35 2 % Kaikki päättäneet yhteensä 2234 100 % Sisältää vain perusopetuksen 9. luokan päättäneet suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat. Lähde: Vantaan peruskoulujen oppilaanohjaajilta saatu tieto 5.9.2013. 9

Vantaalaisista perusopetuksen päättäneistä lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sijoittuneiden %-osuus 2009-2013. Lähde: Vantaan peruskoulujen oppilaanohjaajilta elo-syyskuussa saatu tieto. Alla olevassa taulukossa kuvattu nivelvaiheen koulutus pitää sisällään ammatilliseen koulutukseen sekä lukioon valmistavat koulutukset sekä perusopetuksen lisäopetuksen. Muu sijoitus käsittää sijoittumisen nuorten työpajoille, oppisopimuskoulutukseen tai muun perustellun syyn välivuoden pitämiseen. 10

Vantaalaisista perusopetuksen päättäneistä muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen sijoittuneiden ja ilman paikkaa jääneiden %-osuus 2009-2013. Lähde: Vantaan peruskoulujen oppilaanohjaajilta elo-syyskuussa saatu tieto. 1.4.2. Nivelvaiheen koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen Nivelvaiheen koulutuksen 3 suorittaneista 80 % pääsi jatkokoulutukseen tai sai muun kiinnekohdan elämässään. Kaiken kaikkiaan 39 nuorta jäi ilman opiskelupaikkaa tai heidän jatkosuunnitelmistaan ei ollut tietoa lukukauden alussa. Kaikkien ilman paikkaa jääneiden ja tavoittamattomien nuorten tiedot on ilmoitettu Nuorten ohjauskeskus Kipinään. Nivelvaiheen koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen 2013 hlöä % Lukiokoulutus 24 12 % Ammatillinen koulutus 98 51 % Lisäopetus ja valmistavat koulutukset 21 11 % Työpajat, oppisopimus, muu kiinnekohta 11 6 % Ilman paikkaa/ei tietoa 39 20 % Kaikki suorittaneet yhteensä 193 100 % Sisältää perusopetuksen lisäopetuksen, luva-koulutuksen, ammattistartin, akkukoulutuksen, mava-koulutuksen suorittaneet oppilaat. Lähde: Vantaan ammattiopisto Variasta saatu tieto 5.9.2013. 3 Sisältää luvussa 3.3. määritellyt koulutukset. 11

2. LUKIOKOULUTUS 2.1. Hakeminen kevään yhteishaussa 2.1.1. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa lukion aloituspaikkoihin Vuoden 2013 yhteishaussa vantaalaisiin lukioihin haki yli 10 % enemmän ensisijaisia hakijoita kuin edellisvuonna. Alla olevan taulukon aloituspaikat lukion yleislinjan ja erityislinjan välillä on saattanut hieman muuttua lopullisen valinnan yhteydessä. Lukiokohtainen aloituspaikkamäärä ei kuitenkaan ole muuttunut. Lukio Aloituspaikat 2012 ja 2013 Ensisijaiset hakijat 2012 Ensisijaiset hakijat 2013 Muutos hak. määrä, % 2012-2013 Lumon lukio 180 115 153 33,0 % - yleislinja 144 95 124 30,5 % - esittävän taiteen linja 36 20 29 45,0 % Martinlaakson lukio 144 161 175 8,7 % - yleislinja 82 124 136 9,7 % - luonnontiedelinja 62 37 39 5,4 % Sotungin lukio 130 172 153-11,0 % - yleislinja 58 75 79 5,3 % - urheilulinja 72 97 74-23,7 % Tikkurilan lukio 388 412 459 11,4 % - yleislinja 358 339 414 22,1 % - IB-linja 30 73 45-38,4 % Vaskivuoren lukio 318 310 352 13,5 % - yleislinja 254 191 248 29,8 % - medialinja 24 39 33-15,4 % - musiikkilukio 33 61 55-9,8 % - tanssilukio 7 19 16-15,8 % Suomenkieliset lukiot yhteensä 1160 1170 1292 10,4 % Helsinge gymnasium 54 25 28 12,0 % Lähde: Kouluta 24.4.2013 12

Ensisijaisten hakijoiden määrä Vantaan suomen- ja ruotsinkielisiin lukioihin suhteessa aloituspaikkoihin 2010-2013. Ensisijaisten hakijoiden määrä Vantaan suomenkielisiin lukioihin suhteessa aloituspaikkoihin 2004-2013. 2.1.2. Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun lukioiden vetovoimaisuus on viiden vuoden aikana kasvanut tasaisesti. Vetovoimaisuusluvut sisältävät myös ruotsinkielisen lukiokoulutuksen. Vantaalla suomenkielisen lukiokoulutuksen vetovoimaisuusluvut ovat edellä luvussa 2.1.1. 13

Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin kevään yhteishaussa 2009-2013. Sisältää suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen. Ei huomioitu yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lähde: Kouluta 11.2.2014. Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus pääkaupunkiseudulla 2013 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Ensisijaiset/ aloituspaikat Espoon kaupunki 1635 1851 1,13 Helsingin kaupunki 2591 3202 1,24 Vantaan kaupunki 1214 1320 1,09 Yhteensä 5440 6373 1,17 Koko maa 38893 32655 0,84 Sisältää suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen. Lähde: Kouluta 24.1.2014. 14

2.2. Uudet opiskelijat 2.2.1. Lukioihin valitut lukuaineiden alimman keskiarvon mukaan Taulukko. Lukioiden yleislinjoille otettujen lukuaineiden alin keskiarvo vuosina 2006-2013. 2.2.2. Lukioihin valitut sukupuolen mukaan Vuodesta 2012 vuoteen 2013 naisten osuus lukioihin valituista opiskelijoista nousi Martinlaakson, Tikkurilan ja Vaskivuoren lukioissa. Lumon lukioon ja Sotungin lukioon hyväksyttiin 2013 hieman enemmän miehiä kuin edellisvuonna. Alla olevassa taulukossa on kuvattuna kaikkien Vantaan lukioiden valitut opiskelijat sukupuolen mukaan vuodelta 2013. 15

Lähde: Opiskelijahallinnon tietokantaohjelma Primus. 2.2.3. Lukioihin valitut vieraskieliset Lähde: Opiskelijahallinnon tietokantaohjelma Primus. 16

2.2.4. Lukioihin valitut vieraskuntalaiset Lähde: Opiskelijahallinnon tietokantaohjelma Primus. 2.3. Opiskelijamäärät Vantaan kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten päivälukioiden opiskelijamäärä 20.9. (sis. yli 18-vuotiaina aloittaneet, ei sis. Vantaan aikuislukion eikä Sotungin aikuislinjan opiskelijoita). Lähde: Vantaan sivistystoimi. 17

Vantaan kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten päivälukioiden opiskelijat ja vieraskuntalaiset 2007-2013 (sis. yli 18-vuotiaina aloittaneet) 20.9.2007 20.9.2008 20.9.2009 20.9.2010 20.9.2011 20.9.2012 20.9.2013 Opiskelijoita yhteensä 3456 3514 3613 3694 3710 3767 3758 Vieraskuntalaiset yhteensä, joista 520 611 715 867 932 995 971 - helsinkiläisiä 152 190 208 299 334 359 398 - espoolaisia 128 145 190 206 228 250 194 Vieraskuntalaisten %-osuus 15 % 17 % 20 % 23 % 25 % 26 % 26 % Vantaan kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten päivälukioiden opiskelijamäärä (sis. yli 18-vuotiaina aloittaneet, ei sis. Vantaan aikuislukion eikä Sotungin aikuislinjan opiskelijoita). Lähde: Vantaan sivistystoimi. 2.4. Opintojen läpäisy ja keskeyttäminen Koulutuksen läpimenoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, minkä opiskelija käyttää tutkintotavoitteisten opintojen suorittamiseen. Lukio-opintojen opetussuunnitelma on kolmevuotinen. Osa lukiokoulutuksen opiskelijoista käyttää kuitenkin enemmän kuin kolme vuotta lukion oppimäärän suorittamiseen. Tavoitteeksi on asetettu koulutusaikojen lyhentäminen edelleen. 4 Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että vuonna 2012 lukiokoulutuksessa tavoiteajassa (3 vuotta) valmistuneiden osuus aloittaneista on noin 89,5 %. 5 Vantaan suomen- ja ruotsinkielinen lukiokoulutus, opiskelijamäärä 20.9. Sisältää myös 3,5 vuodessa lukion suorittaneet opiskelijat. Lähde: Vantaan sivistystoimi. 4 Koulutus ja tutkimus 2007-2012. 5 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:8 18

Alla olevassa taulukossa esitetty lukiokoulutuksen keskeyttäneiden osuus on laskettu opiskelijamääriä vertailemalla, joten esimerkiksi vaihto-opiskelijat, toiseen lukioon siirtyneet opiskelijat sekä lukion kahdessa vuodessa suorittaneiden osuus saattavat vääristää lukuja. Vantaan suomen- ja ruotsinkielinen lukiokoulutus. Keskeyttäneiden %-osuus opiskelijamäärästä 2. ja 3. vuosikurssilla sekä näiden keskiarvo 2003-2013. Lähde: Vantaan sivistystoimi. Alla olevassa taulukossa lukiokoulutuksen keskeyttäneiden määrällä tarkoitetaan tässä yhteydessä lukuvuoden 2011-2012 aikana keskeyttäneiden opiskelijoiden kokonaismäärää. Keskeyttäneiden määrään sisällytetään lukuvuoden aikana kaikki ne lukiokoulutuksen keskeyttäneet, jotka eivät ole jatkaneet lukiokoulutuksen piirissä. Mikäli opiskelija vaihtaa esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen, luetaan hänet tässä yhteydessä keskeyttäneisiin. Suomenkielisen lukiokoulutuksen keskeyttäneiden %-osuus tilastointipäivän (20.9.) opiskelijamäärästä. Lähde: Kouluikkuna. Espoon 2012 tietoa ei ole saatavilla. 19

2.5. Sijoittuminen opintojen jälkeen Vuonna 2011 Vantaan kaupungin lukion päättäneistä 27,4 % (2010: 30,5 %) siirtyi jatkokoulutukseen samana vuonna. Jatkokoulutukseen siirtyneistä yliopistoon pääsi 31 % ja ammattikorkeakouluun 33 %. Miehistä jatkokoulutukseen pääsi samana vuonna 25,8 % ja naisista 28,6 %. Jatkokoulutukseen sijoittuneiden ylioppilaiden sijoittuminen eri koulutusasteille (Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu, viimeisin saatavissa oleva tieto) v. 2011 jatkokoulutukseen sijoittuneet % ammatilliseen koulutukseen % ammattikorkeakouluihin % yliopistoihin % koulutusaste tuntematon % ylioppilaista Vantaa 27,4 18,8 32,8 30,9 17,5 Helsinki 32,5 12,4 20,3 43,1 24,2 Espoo 34,7 8,5 23,0 50,2 18,3 Uusimaa 32,8 12,4 26,5 40,4 20,7 Vantaan kaupungin lukioista jatkokoulutukseen päässeiden jakaantuminen koulutusasteittain 2011. Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu. 20

Vantaan kaupungin lukioista jatkokoulutukseen päässeiden jakaantuminen koulutusasteittain 2011. Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu. Alla olevasta taulukosta voidaan nähdä, että miehistä yli kolmannes aloitti yliopistossa, kun taas naiset suuntautuivat hieman useammin ammattikorkeakouluun. 21

Vantaan kaupungin lukioista jatkokoulutukseen päässeiden jakaantuminen koulutusasteittain sukupuolen mukaan 2011. Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu. 2.6. Henkilöstö: määrä ja kelpoisuus Vuoden 2013 lopussa Vantaan suomenkielisten lukioiden opettajien kokonaismäärä oli 245, joista sijaisia oli 20. Vantaan suomenkielisten lukioiden opettajat ja muodollisesti kelpoiset Hlöä yht. Kelpoisia yht Kelpoisia % Lehtorit 165 165 100,0 % sijaiset 8 7 87,5 % Päätoimiset tuntiopettajat 38 32 84,2 % sijaiset 10 8 80,0 % Sivutoimiset tuntiopettajat 20 6 30,0 % sijaiset 1 1 100,0 % Erityisopettajat 2 2 100,0 % sijaiset 1 1 100,0 % Kaikki yhteensä 245 222 90,6 % Lähde: Vantaan sivistystoimi, Ehijat. 22

2.7. Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset 2.7.1. Rahoitus Lukiokoulutuksen ennakollinen rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus lasketaan erikseen aikuiskoulutukseen (18-vuotiaana lukiokoulutuksen aloittaneille opiskelijoille) ja muille lukion koko oppimäärää suorittaville opiskelijoille. Rahoituksen perusteena oleviin opiskelijamääriin ilmoitetaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää, enintään neljä vuotta. Mikäli lukion koko oppimäärää suorittava opiskelija on aloittanut opintonsa sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Myös aineopiskelijat huomioidaan rahoituksessa muuttamalla suoritetut kurssit laskennalliseksi opiskelijamääräksi. Lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lukion keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syys-lokakuussa. Vuoden 2013 lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta oli sama kuin vuoden 2012 yksikköhinta, 6704,40 euroa/opiskelija. Vantaan kaupungin järjestämän lukiokoulutuksen yksikköhinta oli 6289,64 euroa ja kokonaisrahoitus 24 miljoonaa euroa. Rahoitus on koulutuksen järjestäjille ns. korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka käytöstä koulutuksen järjestäjät päättävät itsenäisesti. Toisin sanoen, kunta voi harkintansa mukaan kohdistaa lukiokoulutuksen rahoitukseen pienemmän tai suuremman summan kuin saatu valtionosuus. 2.7.2. Kustannukset Lukiokoulutuksen käyttömenot kuudessa suurimmassa kaupungissa. Sisältää kaikki käyttömenot. Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). 23

Käyttömenot yht. euroa/opisk. toiminnoittain 2012 Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Oulun kaupunki Tampereen kaupunki Turun kaupunki Vantaan kaupunki Opetus 4362 4712 4739 4086 4311 3680 Majoitus 0 0 0 0 0 0 Ruokailu 384 358 317 314 430 205 Muu oppilashuolto 10 1 0 0 2 0 Hallinto 627 562 574 681 518 561 Kiinteistöjen ylläpito 1995 1862 1052 1477 1326 1389 - josta sis. vuokr. pääomakust. 488 1220 403 954 432 541 Pienet hankkeet 0 107 26 35 15 31 Yhteensä 7379 7602 6709 6594 6602 5866 josta - palkkausmenot 4248 4850 4645 4330 4236 3809 - muut menot 3131 2752 2064 2263 2365 2057 Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). 24

2.8. Aikuisten lukiokoulutus Vantaan aikuislukion ja Sotungin etälukion tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrät tilastointipäivinä 20.9. vuosina 2007-2013. Lähde: Vantaan sivistystoimi. 25

Vantaan aikuislukion ja Sotungin etälukion aineopiskelijoiden määrät tilastointipäivinä 20.9. vuosina 2007-2013. Lähde: Vantaan sivistystoimi. Alla olevassa taulukossa on kuvattu sekä nuorten että aikuisten lukiokoulutuksen yli 18-vuotiaana aloittaneiden %-osuus koko opiskelijamäärästä. Lukiokoulutuksen järjestämiseen myönnettävän valtionosuusrahoituksen yksikköhinta on yli 18-vuotiaana aloittaneiden kohdalla 58 % nuorten lukiokoulutuksen yksikköhinnasta. 26

Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). Alla olevassa taulukossa on kuvattu aineopiskelijoiden %-osuus nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen koko opiskelijamäärästä. Aineopiskelijat huomioidaan valtionosuusrahoituksen yksikköhintaa laskettaessa muuttamalla suoritetut kurssit laskennalliseksi opiskelijamääräksi. Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). 27

3. VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA: NUORISOKOULUTUS 3.1. Hakeminen yhteishaussa 3.1.1. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa Varian aloituspaikkoihin Kevään 2013 yhteishaussa Varian ensisijaiset hakijamäärät laskivat keskimäärin 1,9 prosenttia. Eniten laskua oli kulttuurialalla, kun taas sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala nostivat suosiotaan. Esimerkiksi ensisijaisesti elintarvikealalle hakevien määrä nousi yli puolella. Lukumääräisesti eniten hakijoita oli viime vuoden tapaan tekniikan ja liikenteen opetusaloille. Vantaan ammattiopisto Varia Muutos hak. määrä, Opetusala Aloituspaikat Ensisijaiset Aloituspaikat Ensisijaiset % 2012-2013 hakijat 2013 2012 hakijat 2012 2013 Kulttuuriala 90 233 108 285-18,2 % Maalausala 18 39 18 40-2,5 % Vaatetusala 18 20 18 19 5,3 % Puuala 18 20 Graafinen suunnittelu, pk 18 94 18 92 2,2 % Graafinen suunnittelu, yo 18 50 Hiusala, yo 18 12 Hiusala, pk 18 68 18 64 6,3 % Liikenteen ala 172 319 172 327-2,4 % Autoala 72 122 72 118 3,4 % Lentokoneasennuksen perustutkinto 18 42 18 70-40,0 % Lentokoneasennuksen perustutkinto, yo 18 17 18 18-5,6 % Logistiikan perustutkinto, er 10 45 10 32 40,6 % Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma 54 93 54 89 4,5 % Tekniikan ala 202 323 220 330-2,1 % Kone- ja metallialanperustutkinto 36 30 36 27 11,1 % Talotekniikan perustutkinto 36 87 54 87 0,0 % Turvallisuusala 40 72 40 73-1,4 % Rakennusala 54 62 54 70-11,4 % Sähkö- ja automaatiotekniikka 18 58 36 73-20,5 % Kiinteistöpalvelujen perustutkinto 18 14 Sähkötekniikka 138 96 138 106-9,4 % Sähkö- ja automaatiotekniikka 60 60 60 45 33,3 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka 60 34 60 48-29,2 % Kello- ja mikromekaniikka 18 2 18 13-84,6 % Sosiaali- ja terveysala 111 186 111 165 12,7 % Sosiaali- ja terveysalan pt 111 186 111 165 12,7 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 148 266 144 238 11,8 % Hotelli-, rav ja catering 100 127 98 127 0,0 % Hotelli-, rav ja catering, er 12 32 10 28 14,3 % Matkailupalv.myynnin ja tietopalv.ko 18 64 18 54 18,5 % Elintarvikealan perustutkinto 18 43 18 29 48,3 % Yhteensä 861 1423 893 1451-1,9 % Lähde: Kouluta 8.7.2013 28

Ensisijaisten hakijoiden määrä Vantaan ammattiopisto Variaan suhteessa aloituspaikkoihin 2004-2013. Varian aloituspaikat kevään yhteishaussa ilmoitetut aloituspaikat (861). Lähde: Kouluta. 3.1.2. Ensisijaiset hakijat sukupuolen mukaan Variassa naisvaltaisia aloja ovat perinteisesti kulttuuriala, sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala, joissa naisten osuus on 60-85 %. Ensisijaisten naishakijoiden %-osuus kaikista ensisijaisista hakijoista ammattiopisto Variaan 2012 ja 2013. Lähde: Kouluta 8.7.2013. 29

Ensisijaisista hakijoista suhteessa eniten miehiä on tekniikan ja liikenteen alalla. Erityisesti sähkötekniikan alalla miesten osuus on lähes 100 %. Ensisijaisten mieshakijoiden %-osuus kaikista ensisijaisista hakijoista ammattiopisto Variaan 2012 ja 2013. Lähde: Kouluta 8.7.2013. 3.1.3. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus pääkaupunkiseudulla Vetovoimaisuus pääkaupunkiseudun ammatillisessa koulutuksessa kevään 2013 yhteishaussa (ensisijaiset hakijat/todelliset aloituspaikat) Espoo, Omnia Helmi Liiketalouso pisto Helsingin kaupunki Helsinki Business College Kauppiaitten Kauppaoppil aitos Vantaan kaupunki Yhteensä 1,31 1,99 1,65 1,65 1,78 1,65 Kulttuuriala 1,40 * 6,04 * * 2,83 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1,17 1,93 * 1,74 1,78 * Luonnontieteiden ala 1,41 * * 1,45 * * Tekniikan ja liikenteen ala 1,30 * 1,31 * * 1,48 Sosiaali-, Matkailu-, terveys- ravitsemis- ja liikunta-ala ja 1,76 * 2,08 * * 1,81 talousala 0,92 2,14 1,15 * * 1,72 Lähde: Kouluta 24.1.2014. * oppilaitos ei järjestä alan koulutusta. 30

3.2. Uudet opiskelijat nuorten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ammattiopisto Variaan ensisijaisista hakijoista hyväksytyt opiskelijat 2013 Aloituspaikat Ensisijaisista hyväksytyt -joista naisia Naisten % -osuus Vantaan ammattiopisto Varia yhteensä 861 865 320 37,0 % Kulttuuriala 54 50 38 76,0 % Käsi- ja taideteollisuus 36 29 27 93,1 % Viestintä ja informaatiotieteet 18 21 11 52,4 % Tekniikan ja liikenteen ala 530 529 81 15,3 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 172 228 35 15,4 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen 108 108 4 3,7 % Elintarvikeala ja biotekniikka 18 23 20 87,0 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka 36 26 2 7,7 % Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 58 44 13 29,5 % Sähkö- ja automaatiotekniikka 78 68 7 10,3 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka 60 32 0 0,0 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 147 112 98 87,5 % Kauneudenhoitoala 36 31 31 100,0 % Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 111 81 67 82,7 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 130 174 103 59,2 % Majoitus- ja ravitsemisala 112 145 80 55,2 % Matkailuala 18 29 23 79,3 % Lähde: Kouluta 24.1.2014. Sisältää lisähaun. 3.3. Uudet opiskelijat nivelvaiheen koulutuksissa Perusopetuksen päättäneet voivat hakeutua myös erilaisiin perusopetuksen päättäneille tarkoitettuihin valmistaviin koulutuksiin (nivelvaiheen koulutus), jos he eivät heti perusopetuksen jälkeen ole saaneet opiskelupaikkaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori pääsee peruskoulun jälkeen suoraan tutkintoon johtavaan koulutukseen, mutta joidenkin nuorten kohdalla valmistava koulutus on todettu hyödylliseksi. Nivelvaiheen koulutuksen eri vaihtoehdot ja aloituspaikat Vantaalla on listattu alla olevaan taulukkoon. Koulutusten kesto vaihtelee yhdestä lukukaudesta yhteen lukuvuoteen. Oppilaat hakevat koulutuksiin yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen kesä-elokuussa, poikkeuksena MAVAkoulutus (maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus), johon haku vuonna 2013 oli maalis-huhtikuussa. Jatkossa haku tapahtuu samaan aikaan kesällä Opintopolku.fi -palvelun kautta. Jos ilman tutkintotavoitteista opiskelupaikkaa jääneiden määrä kasvaa ennakoitua suuremmaksi, voidaan koulutustakuun toteutumista edistää lisäämällä perusopetuksen lisäopetuksen aloituspaikkoja tarpeen mukaan. Tällöin opetuslauta voi elokuussa tehdä päätöksen mahdollisten lisäryhmien perustamisesta. 31

Nivelvaiheen koulutus Vantaalla Aloituspaikat Perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka) 72 Maahanmuuttajille suunnattu lukioon valmistava lisäopetus (LUVA-koulutus) Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AKKU-koulutus) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA-koulutus) 12 108 24 32 YHTEENSÄ 248 Perusopetuksen lisäopetus on viime vuosina ollut suositumpi hakukohde kuin ammattistartit. Alla olevassa taulukossa perusopetuksen lisäopetus pitää sisällään myös lukioon valmistavan koulutuksen (luva), joka ei enää vuodesta 2014 ole rinnastettavissa kymppiluokkiin. Hakijoita nivelvaiheen koulutukseen oli yhteensä 432, joista valtaosa oli MAVA-koulutukseen. Valittuja oli lukuvuoden alussa 202, mutta tilastointipäivään 20.9.2013 mennessä nivelvaiheen koulutuksen opiskelijamäärä nousi 214 opiskelijaan. Suuri joukko nivelvaiheen koulutukseen hakijoista sai kesän aikana opiskelupaikan varasijalta tai oppilaitosten lisähaussa. Vantaalla nivelvaiheen koulutukseen hakeneet ja valitut 2013 Hakijoita yht Valitut yht Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) 95 70 Perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka, sis. luva) 140 85 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AKKU) 18 15 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) 179 32 YHTEENSÄ 432 202 Lähde: Varia. 3.4. Opiskelijamäärät 3.4.1. Järjestämisluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Alla olevassa taulukossa olevat ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät perustuvat tilastointipäivän 20.9. tilanteeseen. Ammatillisen peruskoulutuksen lopullinen rahoitus määräytyy kuitenkin tilastointipäivien 20.1. ja 20.9. painotetusta keskiarvosta, joka on ollut viime vuosina matalampi kuin syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärä. Vuonna 2013 opiskelijamäärän keskiarvo oli Variassa 2717,0 ja edellisvuonna 2684,1. 32

Ammatillinen peruskoulutus, laskentapäivien 20.1. ja 20.9. painotettu keskiarvo Vuosi Opiskelijamäärä (pain. ka) 2011 2.727,0 2012 2.684,1 2013 2.717,0 Ammatillinen peruskoulutus Vantaan ammattiopisto Variassa 20.9.2011 20.9.2012 20.9.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen koulutus yhteensä, josta 2787 2813 2794 - tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus 2634 2679 2655 - ammattistartti: ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus 97 79 91 - mava: maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 26 30 27 - akku: ammattiopintoihin valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 30 25 21 Lähde: Varian tilastot 20.9. Järjestämisluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat 20.9.2013 Koulutuksen järjestäjä Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen peruskoulutuksee n valmistava koulutus Muu kuin tutkintoon johtava ammatilliseen peruskoulutuksee n valmistava koulutus Yhteensä Helmi Liiketalousopisto Oy 689 123 0 812 Helsinki Business College Oy 1.738 267 87 2.092 Kauppiaitten Kauppaoppilait.Oy 662 65 0 727 Helsingin kaupunki 6.284 1.469 345 8.098 Vantaan kaupunki 2.377 278 139 2.794 Espoon seudun koulutusky.omnia 3.969 1.107 131 5.207 Lähde: OPH rahoitusraportit (P02ELK6OS), 20.9.2013. 3.4.2. Opiskelijamäärät Varian koulutuslinjojen mukaan Vantaan ammattiopisto Variassa on nuorisokoulutuksen linja, aikuiskoulutuksen linja sekä lisäopetuksen ja tukipalveluiden linja. Alla on taulukko Varian koulutuslinjojen opiskelijamääristä sekä kuvaukset koulutuslinjojen sisällöistä. 33

Ammattiopisto Varian koko opiskelijamäärä 2011-2013 20.9.2011 20.9.2012 20.9.2013 1. Nuorisokoulutuksen linja 2792 2822 2809 1.1. -tutkintoon johtava koulutus, nuoret 2439 2442 2377 1.2. -ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus (startti, mava, akku) 153 134 139 1.3. -näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus 195 237 278 1.4. -Yli opintojen laajuus + 1 v. 5 3 4 1.5. - oppilaitosmuot. amm.perusk. rah. oikeuttamattomat 6 11 2. Aikuiskoulutuksen linja 1313 1068 1107 2.1. -Oppisopimuskoulutus, peruskoulutus 273 252 297 2.2. -Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutus 663 509 478 2.3. -Muu koulutus, aikuiskoulutus 377 307 332 3. Lisäopetuksen ja tukipalveluiden linja 89 82 75 3.1. -perusopetuksen lisäopetus 89 82 75 4. Kaikki Varian opiskelijat yhteensä 4194 3972 3991 Lähde: Varian tilastot 20.9. Taulukon selitykset 1. Nuorisokoulutuksen linja Sisältö 1.1. -tutkintoon johtava koulutus, nuoret oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (5-rahoitteinen, järjestämisluvan paikat) 1.2. -ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus (startti, mava, akku) Peruskoulun jälkeinen valmistava koulutus, ns. nivelvaiheen koulutus (sisältyy 5- rahoitteiseen) 1.3. -näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen aikuiskoulutus 1.4. -Yli opintojen laajuus + 1 v. Rehtorin luvalla yliaikaiset, eivät saa valtionosuutta 1.5. - oppilaitosmuot. amm.perusk. rah. oikeuttamattomat 2. Aikuiskoulutuksen linja Sisältö Opiskelijat, joiden arvioidaan valmistuvan pian tilastointipäivän jälkeen, he eivät siis saa valtionosuutta (harmaa alue, käytännöt vaihtelevat koulutuksen järjestäjien välillä) 2.1. -Oppisopimuskoulutus, peruskoulutus Oppisopimuksena järjestettävä ammatillinen peruskoulutus 2.2. -Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutus a) Ammattitutkintoon valmistava koulutus, ammatill. Lisäkoulutus b) Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus, ammatill. Lisäkoulutus c) Ei-tutkintotavoitteinen koulutus, ammatill.lisäkoulutus 2.3. -Muu koulutus, aikuiskoulutus a) järjestämisluvan mukainen ammatillinen lisäkoulutus (henkilötyövuodet), b)nao c) oppisopimus tietopuolinen muu koulutus 3. Lisäopetuksen ja tukipalveluiden linja Sisältö 3.1. -perusopetuksen lisäopetus Kymppiluokat 34

3.5. Opintojen läpäisy ja keskeyttäminen 3.5.1. Opintojen läpäisy: opinnot tavoiteajassa suorittaneet Ammatillisen perustutkinnon suorittamisaika on pääsääntöisesti 3,5 vuotta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuneet ammatillista perustutkintoa suorittaneet nuoret ja aikuiset, jotka aloittivat opinnot 1.8. 31.12.2010 välisenä aikana. Variassa perustutkintoon 3,5 vuodessa valmistuneet 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 nuoret 411 520 599 580 644 607 543 aikuiset 25 32 22 29 49 66 51 yhteensä 436 552 621 609 693 673 594 Sisältää opintonsa 1.8.-31.12.2010 aloittaneet ja 31.12.2013 mennessä valmistuneet. Ammatillinen peruskoulutus (5-rahoitteinen). Lähde: Varia. 3.5.2. Keskeyttäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Variassa opintojen keskeyttämisen seurannassa käytetään oppilaitoksesta eronneiden määrää kuvaavaa mittaria ja lisäksi seurataan oppilaitoksesta eroamisen syitä koko oppilaitoksen tasolla ja opetusaloittain. Oppilaitoksesta eronneiden määrää ja eroamisten syitä seurataan kuukausi-, vuosi- ja lukuvuositasolla. Opintojen keskeyttäminen tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että opiskelija keskeyttää opinnot eikä enää jatka opintoja samassa oppilaitoksessa. Näin ollen hän eroaa oppilaitoksesta. Keskeyttäminen voi olla joko positiivista tai negatiivista. Variassa positiiviseksi keskeyttämiseksi lasketaan, jos henkilö esim. vaihtaa paikkakuntaa, siirtyy valmistavaan koulutukseen, kymppiluokalle tai oppisopimuskoulutukseen. Negatiivinen keskeyttäminen pitää sisällään mm. oppilaitoksen vaihtamisen, terveydelliset syyt ja töihin siirtymisen. Valtaosa negatiivisesta keskeyttämisestä johtuu siitä, että opintoala on opiskelijan ilmoituksen mukaan väärä tai opiskelija on poistettu oppilaitoksen kirjoilta. 35

Opiskelija voi myös keskeyttää opinnot tilapäisesti, esim. sairauden, äitiysloman tai varusmiespalvelun takia. Alla olevassa taulukossa ei ole huomioitu tilapäistä keskeyttämistä. Vuonna 2013 Variasta eronneiden osuus oli 10,5 % kokonaisopiskelijamäärästä, kun se vuonna 2012 oli 11,7 %. Prosenttiosuus kuvaa negatiivista keskeyttämistä. Keskeyttäminen Variassa ammatillisessa peruskoulutuksessa 2012 Opiskelijamäärä* Kaikki kesk. Neg. kesk. Neg kesk. % 2687 386 315 11,7 % 2013 Opiskelijamäärä* Kaikki kesk. Neg. kesk Neg kesk. % 2725 365 285 10,5 % Lähde: Varian tilastot. *Laskentapäivien 20.1. ja 20.9. painotettu keskiarvo 3.6. Suoritetut tutkinnot ammatillisessa peruskoulutuksessa Lukumääräisesti eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla, lähes 59 % kaikista tutkinnoista. Vantaan ammattiopisto Variassa 1.1.-31.12.2013 suoritetut ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot aloittain (nuoret). Lähde: Varia. 36

VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA - SUORITETUT TUTKINNOT 2013 1.1. - 31.12.2013 valmistuneet nuoret Perustutkinnoittain: Autoalan pt 58 Catering-alan pt 0 Elintarvikealan pt 14 Hiusalan pt 24 Hotelli- ja ravintola-alan pt 97 Kone- ja metallialan pt 33 Kello- ja mikromekaniikan pt 1 Kiinteistöpalveluiden pt 0 Kuvallisen ilmaisun pt 18 Käsi- ja taideteollisuusalan pt 46 -puuala 8 -vaatetus 15 -maalaus 11 -näyttely 12 Rakennusalan pt 4 Lentokoneasennuksen pt 30 Logistiikan pt 35 Matkailualan pt 11 Rakennusalan pt 40 Sosiaali- ja terveysalan pt 68 Sähkö- ja automaatioalan pt 70 Sähköalan pt 0 Talotekniikan pt 30 Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt 44 Turvallisuusalan pt 24 Lähde: Varia. YHTEENSÄ 647 3.7. Sijoittuminen opintojen jälkeen Vantaan ammattiopisto Variassa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 580 henkilöä ajanjaksolla 1.1.-31.7.2011. Alla oleva tilasto osoittaa, että samana vuonna heistä työllisiä oli 339 henkilöä (58 %) ja työttömiä 68 henkilöä (12 %). 37

Lähde: Tilastokeskus sijoittumispalvelu (Tutkintorekisteri 2011 ja Työssäkäyntitilasto 2011). Lähde: Tilastokeskus sijoittumispalvelu (Tutkintorekisteri 2011 ja Työssäkäyntitilasto 2011). 38

3.8. Henkilöstö: määrä ja kelpoisuus Vantaan ammattiopisto Variassa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 244 opettajaa, joista päätoimisia oli 211. Päätoimisista opettajista muodollisesti kelpoisia oli 186, eli 88,2 %. Kaikista opettajista vakituisia oli 88,3 %. 6 Alla olevassa taulukossa on kuvattu muodollisesti kelpoisten opettajien %-osuudet pääkaupunkiseudun AM- MYTY-ryhmään (ammatillisen koulutuksen yhteistyöryhmä) kuuluvien koulutuksen järjestäjien osalta. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen kelpoisuusmittari, muodollisesti kelpoisten opettajien %-osuus kaikista päätoimisista 31.12. Lähde: OPH rahoitusraportit (T02OPKE6MS13). Helmi oli vuoteen 2008 asti Malmin kauppaoppilaitos. Helsinki Business College oli vuoteen 2008 asti SLK. 3.9. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus ja kustannukset 3.9.1. Rahoitus Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus on osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta. Vuonna 2013 rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä oli Vantaalla 2.717, yksikköhinta 10.333,58 euroa ja kokonaisrahoitus 28 miljoonaa euroa. 7 Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloille lasketaan omat yksikköhinnat ja niitä porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. 6 Lähde: Vantaan ammattiopisto Varia, Saila Autio. 7 Lähde: OPH rahoitusraportit (VOS6SL13) 17.12.2013. 39

Varia: Ammatillinen peruskoulutus Yksikköhinta/ opiskelija Kulttuuriala 11.128,01 Tekniikan ja liikenteen ala 11.187,17 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9.238,45 Matkailu-, ravitsemus- ja talousala 10.491,25 Lähde: OPH rahoitusraportit (V02YT7S13). 3.9.2. Kustannukset AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS, KOKONAISKUSTANNUKSET EUROA/OPISKELIJA Helsingin kaupunki Espoo, Omnia Vantaan kaupunki 2 Kulttuuriala 11.465 9.950 11.247 3 Yht.k.tiet., liiketal. ja 7.854 4 Luonnontieteiden ala 8.526 5 Tekniikan ja liikenteen al 11.667 9.687 11.146 7 Sosiaali-, terveys- ja lii 9.585 8.570 9.586 8 Matkailu-, ravitsemis- ja 12.051 8.377 10.788 14b Vamm.(ei erit.teht.) valm 10.728 10.148 15 Maahanmuuttajien valmistava 9.373 6.508 13.078 16 Amm. perusk. ohjaava ja valm 6.553 8.460 8.741 Lähde: OPH rahoitusraportit (K02Z6OSA) Lähde: OPH rahoitusraportit (K02Z6OSA) 40

Alla olevassa taulukossa on verrattu ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen kustannuksia pääkaupunkiseudulla. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS, OPETUS EUROA/OPISKELIJA Helsingin kaupunki Espoo, Omnia Vantaan kaupunki 2 Kulttuuriala 5.679 5.021 6.314 3 Yht.k.tiet., liiketal. ja 4.251 4 Luonnontieteiden ala 4.513 5 Tekniikan ja liikenteen al 6.506 5.115 6.235 7 Sosiaali-, terveys- ja lii 5.551 5.125 5.593 8 Matkailu-, ravitsemis- ja 7.195 4.733 5.964 14b Vamm.(ei erit.teht.) valm 7.189 5.884 15 Maahanmuuttajien valmistava 6.646 2.984 8.973 16 Amm. perusk. ohjaava ja valm 4.898 4.731 4.064 Lähde: OPH rahoitusraportit (K02Z6OSA) 4. VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA: AIKUISKOULUTUS 4.1. Ammatillisen aikuiskoulutuksen eri muodot Variassa Vantaan ammattiopisto Variassa järjestetään monipuolisesti aikuisille suunnattua ammatillista koulutusta. Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut vastaa Variassa järjestettävästä oppilaitosmuotoisesta aikuiskoulutuksesta ja Vantaan oppisopimuspalveluista. Toiminnan pääpaino on oppisopimuskoulutuksessa, jossa tietopuolista opetusta ja tutkintotilaisuuksia hankitaan myös muista oppilaitoksista. Lukumääräisesti suurin osa aikuisopiskelijoista suorittaa tutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus on tutkintoon johtavaa koulutusta, jossa tavoitteena on ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Ammatillinen lisäkoulutus voi myös olla ei-tutkintoon johtavaa. Aikuisopiskelijat voivat suorittaa myös ammatillisen perustutkinnon näyttötutkinnon kautta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkemmat tilastot ja pääkaupunkiseudun yhteinen vertailu löytyy pääkaupunkiseudun yhteisestä MANTA-raportista, joka päivitetään vuosittain kesäkuussa. 4.2. Opiskelijamäärä Tilastointipäivänä 20.9.2013 Varian aikuisopiskelijoita oli yhteensä 1385, joista oppisopimuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijoita oli 775, tietopuolisen oppisopimuskoulutuksen opiskelijoita 221, näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen (järjestämisluvan mukainen koulutus) opiskelijoita 278, ammatillisen lisäkoulutuksen (järjestämisluvan mukainen koulutus) opiskelijoita 68 ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman opiskelijoita 43. 41

Varian aikuiskoulutuksen opiskelijat 20.9.2013. Lähde: Vantaan ammattiopisto Varia, aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä ja muutosta paremmin kuvaavia mittareita ovat opiskelijatyövuodet ja virtauma. Nämä tilastot on saatavilla pääkaupunkiseudun yhteisestä MANTA-raportista, joka päivitetään vuosittain kesäkuussa. 42

4.3. Suoritetut tutkinnot Lähde: Pääkaupunkiseudun MANTA-laskentaraportti 2012 (vuoden 2013 tiedot: Inga Hilden, Varia). 5. YHTEENVETO VUODESTA 2013 Vuoden 2013 tärkeimmät toisen asteen koulutukseen liittyvät uudistukset kietoutuivat vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun ympärille. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden muutoksella hallituksen tavoitteena on vauhdittaa peruskoulun päättäneiden siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Uusia valintaperusteita sovellettiin syksyn yhteishaussa, joka järjestettiin ensi kertaa myös Vantaalla. Vuosittain ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneitä nuoria on ollut Vantaalla lukuvuoden alkaessa noin 30 (alle 2 %). Heistä monen on kuitenkin arvioitu löytävän jatkopaikan valmistavasta koulutuksesta, työpajalta tai syksyn yhteishaun kautta. Vaikka valintaperustemuutoksen hyödyt selviävät kokonaisuudessaan vasta kevään 2014 yhteishaun jälkeen, nähtiin jo syksyn yhteishaussa, että valtaosa Vantaan ammattiopisto Variaan sijoittuneista oli peruskoulun vuonna 2013 tai 2012 päättäneitä. Kesällä hallitus päätti ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittamisesta sekä alueellisesta suuntaamisesta. Väestöennusteen mukaan 16-18-vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuodesta 2016 alkaen voimakkaimmin pääkaupunkiseudulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti lisätä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan paikkoja Uudellamaalla siten, että lisäys vuosina 2014-2016 on yhteensä 3508 paikkaa, joista Vantaan kaupungin osuus 380. 43

Vantaan kaupungin lukiokoulutus Vantaalaisten perusopetuksen päättäneiden hakutoiveiden tarkastelu paljastaa, että lukiokoulutuksen suosio on noussut vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2013 perusopetuksen päättäneistä 55 % asetti yhteishaussa ensimmäiseksi hakutoiveekseen lukion ja 43 % ammatillisen oppilaitoksen. Myös koulutukseen sijoittumista kuvaavat tilastot osoittavat lukiokoulutuksen suosion: 52 % perusopetuksen päättäneistä pääsi lukioon ja 38 % ammatilliseen koulutukseen. Vantaan kaupungin suomenkielisissä lukioissa oli syksyn tilastointipäivänä 20.9. 3614 ja ruotsinkielisessä lukiossa 144 opiskelijaa. Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärä on ollut sama vuodesta 2008 lähtien (1160). Neljännen vuoden opiskelijoiden määrä on pysynyt pienenä alle viidessä prosentissa jo vuodesta 2005 lähtien. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta neljännen vuoden opiskelijoiden pieni määrä parantaa koulutuksen tehokkuutta. Myös lukion keskeyttäneiden osuus opiskelijamäärästä on viime vuosina pysytellyt vain noin kahden prosentin tuntumassa. Vantaalaiset suomenkieliset lukiot ovat vetovoimaisia. Ensisijaisia hakijoita on vuosina 2004-2013 ollut joka vuosi enemmän kuin aloituspaikkoja, ja vuonna 2013 vetovoimaluku oli 1,11, kun se edeltävänä vuonna oli 1,01. Vieraskuntalaisten osuus lukioiden opiskelijoista on noussut 15 %:sta 26 %:tiin vuosina 2007-2013. Vetovoimaisuuteen vaikuttaa lukioiden laaja kurssitarjonta, erityislinjat sekä modernit tilat. Pääkaupunkiseudun 2. vuosikurssin lukio-opiskelijoille järjestetyssä palvelukykytutkimuksessa Vantaan lukiot pärjäsivät erinomaisesti. 8 Lukioihin valituista uusista opiskelijoista maahanmuuttajia oli vuonna 2013 lähes 9 %. Määrän odotetaan kasvavan lähivuosina, minkä vuoksi maahanmuuttajien mahdollisuuksia aloittaa lukiokoulutus pyritään parantamaan valtakunnallisesti mm. vuonna 2014 alkavan lukioon valmistavan koulutuksen (luva-koulutus) avulla. Vantaalla luva -koulutuksen kokeilu aloitettiin perusopetuksen lisäopetuksena jo lukuvuonna 2012-2013. Syksyllä 2013 Vantaalla myös valmistui strategia maahanmuuttajataustaisten lukiolaisten suomen kielen ja opiskelutaitojen tukemiseen. 9 Aikuisten lukiokoulutuksessa merkille pantavaa on aineopiskelijamäärien jyrkkä kasvu ja tutkintotavoitteisten opiskelijamäärien kutistuminen. Aineopiskelijoita oli vuonna 2013 Vantaalla 221 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Koulutuksen järjestäjän kannalta trendi on epäsuotava, sillä hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa ehdotettiin aineopiskelun valtionosuusrahoituksesta luopumista. 10 Vantaan ammattiopisto Varia: nuorisokoulutus Vantaan ammattiopisto Variaan hakevien ensisijaisten hakijoiden määrä pieneni 28 hakijalla, mikä on 1,9 % vähemmän kuin edellisvuonna. Sosiaali- ja terveysalalla sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla (marata) oli edeltävään vuoteen verrattuna enemmän hakijoita. Kokonaisuudessaan ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkoja kohden on kuitenkin noussut lähes vuosittain: vuonna 2004 vetovoimaluku oli 1,29 ja vuonna 2013 1,65 (ensisijaiset hakijat/aloituspaikat). Ammatillisessa koulutuksessa perinteisesti miesvaltaisia aloja ovat olleet tekniikan ja liikenteen ala ja erityisesti sähkötekniikka. Naisten osuus ensisijaisista hakijoista pysyi lähes vuoden 2012 tasolla, eniten kasvua oli kulttuurialalla (+4,1 %-yks.) ja laskua matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (-7 %-yks.). 8 Palvelukykytutkimuksen tulokset on luettavissa täältä: http://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaistaarkistot/opetus_ja_kasvatus/101/0/vantaan_lukiolaiset_tyytyvaisia_koulujen_turvallisuuteen_ja_viihtyvyyteen 9 Monikulttuurinen opetus ja ohjaus: työkaluja lukioihin. Suunnitelma laadittiin osana Osallisena Suomessa - hanketta. 10 Valtioneuvosto: Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013, s. 21. 44