20 15 MARJA Tyrni Hippophae rhamnoides O V U DE V U O DE M A RJA N N
Piikkinen, 0,5 3 metriä korkea tyrni on Satakunnan maakuntakasvi ja kasvaa luonnonvaraisena Suomessa Pohjanlahden rannoilla ja Ahvenanmaalla. Tyrni on tyypillinen pioneerilaji, joka levisi meille heti jääkauden jälkeen, peräytyvää mannerjäätä seuraten. Se kasvoi myös sisämaassa, mutta metsittymisen edetessä tyrni joutui väistymään rannikoille. Euroopassa kasvaa vain yksi luonnonvarainen tyrnilaji, jota suomalaisetkin pensaat edustavat. Tyrnipensas tarvitsee menestyäkseen vapaata maata ja runsaasti valoa. Tyrnin juuret sitovat tehokkaasti hiekkaa. Juuristonsa avulla se muodostaa tiheitä läpipääsemättömiä kasvustoja, jotka ovat tärkeitä suojapaikkoja linnuille. Juuristossa elävä sädesieniin kuuluva juurinystyräbakteeri sitoo ilmakehän typpeä, joten tyrni kasvaa niukkaravinteisessakin maaperässä. Vihertävän-harmaiden lehtien alapuolen väri vaihtelee hopeanharmaasta ruosteenruskeaan. Tyrni kukkii ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Kasvi on kaksikotinen, hede- ja emikukinnot ovat eri yksilöissä. Kukat ovat pieniä, vaatimattomia ja väriltään kellanvihreitä. Lehti- TYRNI ON SUOSITTU VILJELYKASVI Kotimaiset taimet ovat Suomen oloissa kestävämpiä kuin tuontitaimet. Kotimaisia lajikkeita ovat esim. Tytti, Terhi ja Tarmo. Tytin ja Terhin marjat ovat hiukan suurempia kuin vanhemman Raisa-lajikkeen. Tarmo on pölyttäjälajike. Suomalaisten lajikkeiden taudinkestävyys on hyvä. Ne kasvavat vyöhykkeillä I V.
Tyrni tarvitsee valoisan kasvupaikan. Taimet viihtyvät parhaiten hiekkaisessa, hyvin kalkitussa maassa (ph 6.0 6.5), mutta kasvavat myös savipitoisessa maassa. Ennen istutusta maasta hävitetään monivuotiset rikkakasvit. Fosforia ja kaliumia sisältävä tuhka on hyvä kalkitusja lannoitusaine. Tyrnin taimet istutetaan kahden metrin välein, riviväliksi jätetään neljä metriä. Kotipuutarhassa pensaat voidaan istuttaa myös ryhmäksi, jossa taimien etäisyydeksi jätetään 2 2,5 metriä. Vaikka tyrni pitää kosteasta kasvualustasta, se sietää hyvin kuivuuttakin. Viljelyssä tarvitaan yksi poikatyrni kuutta tyttötyrniä kohti. Satoa kasvit alkavat tuottaa muutaman vuoden iässä. hankoihin muodostuvat kukat ovat tuulipölytteisiä, joten niiden ei tarvitse koreilla ulkonäöllään. Keltainen tai oranssinkeltainen pitkänomainen ja mehevä luumarja on noin sentin mittainen. Tyrnimarjat kerätään syys-lokakuussa. Marjojen poiminta on hidasta ja hankalaa, sillä ne ovat lähes kannattomia ja tiukasti kiinni kasvissa. Marjat poimitaan luonnonpensaista käsin, tai oksia voi myös napautella kepillä, jolloin marjat putoavat pensaan alle asetetulle kankaalle. Oksien keräily ja puristinten käyttö vaiheessa, jossa marja ei vielä ole riittävän kypsää, saattavat vahingoittaa tyrnipensaita. Vahingoittuneet pensaat eivät tuota seuraavina vuosina hyviä satoja. Tyrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikkain. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja, karotenoideja, ravintokuitua sekä elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja. Vajaa 1 dl tyrnimarjoja kattaa päivittäisen suositellun 75 mg:n C-vitamiinitarpeen. Arvokkain marjoista saatava aine on kuitenkin tyrniöljy, joka erottuu mehun pinnalle. Tyrnimarja sisältää luonnonmarjoista eniten rasvaa, jopa
5 g/100 g. Siementen öljyssä on runsaasti E-vitamiinia. Kun marjat kylmäkuivataan ja hienonnetaan jauheeksi tai puristeiksi kuoria ja siemeniä myöten, saadaan koko marja hyödynnettyä. Siemenistä puristettu öljy sisältää pääosin monityydyttymättömiä rasvahappoja. Siinä on runsaasti elimistölle välttämättömiä linoli- ja alfalinoleenihappoa sekä kertatyydyttymättömiä omega 9-sarjan öljyhappoa ja omega 7-sarjan palmitoleiinihappoa. Tyrnin rasvahapot alentavat kokonaiskolesterolia ja haitallista LDL-kolesterolia. Samalla tyrniöljy lisää hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta. Tyrniöljy on myös hyväksi iholle, limakalvoille, sydämelle, verisuonistolle, verenkierrolle ja elimistön puolustusjärjestelmälle. V ersoja ja lehtiä on syötetty eläimille rehuna. Kuorilla on saatu villalankoihin kaunis punaruskea väri, ja puuta on käytetty käsitöihin. Saaristossa ja rannikolla kalastajat suosivat tyrnisosetta kalaruokien höysteenä. Lehdillä ja kukilla on lääkitty yskää, reumatismia, keripukkia ja ihottumia, ja jopa matolääkkeenä tyrniä on käytetty. Erityisesti kiinalaisessa
ja venäläisessä kansanlääkinnässä tyrnimehulla on edelleen tärkeä merkitys mm. ihotulehdusten, palovammojen ja silmäsairauksien hoidossa. Elintarviketeollisuus valmistaa tyrnistä soseita, hilloja, marjajauheita ja mehuja. Tyrniöljyä käytetään ravintolisien ja kosmetiikan valmistuksessa. Marjat sopivat kotitalouksissa sellaisenaan nautittavaksi vaikkapa puurojen tai jogurtin kera. Marjoja voi säilöä mehuna, hilloina tai kuivaamalla tai pakastamalla. Mehunpuristuksessa jääneet kuoret ja siemenet kuivataan ja jauhetaan. Jauhetta voi ripotella puurojen, viilin ja jogurtin päälle.
TYRNISILAKAT 600 g silakkafileitä 1 rkl sitruunamehua 0,75 tl suolaa ripaus jauhettua valkopippuria 0,5 dl tyrnihilloa 1 prk (150 g) crème fraîchea 28% 1 dl hienonnettua purjoa Lado silakkafileet leivinpaperin päälle nahkapuoli alaspäin. Mausta fileet sitruunamehulla, suolalla ja valkopippurilla. Yhdistä tyrnihillo ja crème fraîche. Levitä seos fileille. Ripottele päälle hienonnettu purjo. Kääri fileet rullalle ja asettele matalaan voideltuun uunivuokaan. Kypsennä silakoita 200 asteessa n. 35 min. Tarjoa kuumina perunoiden ja raikkaan salaatin kanssa. TYRNIKASTIKE 5 dl kylmäpuristettua tyrnitäysmehua 6 dl hillosokeria Kuumenna mehu kiehuvaksi ja lisää hillosokeri. Keitä 15 minuuttia sekoitellen. Kuori vaahto pois pinnalta. Sakea tyrnikastike maistuu liha- ja riistaruokien kastikkeena. Kastiketta voi käyttää myös jälkiruokiin, esimerkiksi jäätelön kastikkeena. VATKATTU TYRNIPUURO 1 l vettä 2 dl tyrnimehua (sokeroimatonta) 1,5 dl sokeria 1,5 2 dl mannasuurimoita 1 tl vaniljasokeria»» Vispilöi mannasuurimot kiehuvaan sokerilla maustettuun mehuun. Keitä 10 15 minuuttia. Lisää vaniljasokeri. Vatkaa vähän jäähtynyt puuro kuohkeaksi. Tarjoa maidon kera.
TYRNICLAFOUTIS 1 1,5 dl vehnäjauhoja 1 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 3 munaa 1 dl kermaa 1 dl maitoa rasvaa vuoan voiteluun Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää joukkoon vuorotellen maito ja kerma sekä munat yksitellen hyvin sekoittaen, niin että syntyy tasainen taikina. Voitele piirakkavuoka, lisää vuokaan noin sentin kerros taikinaa. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia. Lisää marjat hyytyneelle pohjalle ja kaada loppu taikina päälle. Jatka paistamista 180-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes pinta hieman ruskistuu ja paistos kohoaa. Viimeistele halutessasi tomusokerilla ja tarjoa lämpimänä.
TYRNIKIISSELI 1 l vettä 1 ½ dl sokeria 5 rkl perunajauhoja 1 ½ dl tyrnimehua Mittaa vesi, sokeri ja perunajauhot kattilaan ja kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos sakenee. Lisää lopuksi tyrnimehu. Kaada kiisseli tarjoilukulhoon. Ripottele pinnalle hieman sokeria kuortumisen estämiseksi. Tarjoa kermavaahdon tai jäätelön kanssa. UVAT SHUTTERSTOCK www.martat.fi 2015