KAAVOITUSKATSAUS 2015 ALAVIESKAN KUNTA Alavieskan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavoituskatsauksen..2015, 1 (10) S w e c o Y m p ä r i s t ö Oy
Laatinut: Sweco Ympäristö Oy Kannen kuva: Sweco Ympäristö Oy ALAVIESKAN KUNTA Tekniset palvelut Pappilantie 1 PL 29 85201 ALAVIESKA 2 (10)
Mitä on kaavoitus? Kaavoituksella eli maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Suunnittelun tavoitteena on edistää mm. - turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista - yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta ja toimivuutta - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - palvelujen saatavuutta - liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) sekä eräät muut lait. Kaavoituksen vuorovaikutusmenetelmistä yksi on MRL 7 :n mukainen kaavoituskatsaus, jossa esitellään lyhyesti perustietoja kaavoituksesta sekä kerrotaan Alavieskan kunnan kaavoitusasioista. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. (MRL 7 ) Millaisia kaavoja on olemassa? Maankäytön suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua. Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy maakuntakaavan. Kunnalla on oikeus ja velvollisuus huolehtia oman alueensa maankäytön suunnittelusta. Kunnat voivat laatia kaavoja itse tai käyttää apuna asiantuntijoita (esim. konsultteja). Asemakaavan tai ranta-asemakaavan laatimisesta voi huolehtia myös maanomistaja. Kunnat kuitenkin hyväksyvät kaikki yleis- ja asemakaavat. Kuvan lähde: Ympäristöministeriö 3 (10)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti vuonna 2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelussa. Tämä koskee kaikkea kaavoitusta. Tavoitteiden tarkistaminen on tehty ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistetuissa tavoitteissa painotetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä, energiansäästöä sekä varautumista sään ääri-ilmiöihin ja tulviin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Maakuntakaava Maakuntakaava on koko maakunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava ohjaa alempia kaavatasoja. Alavieskaa koskee Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä (17.2.2005). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Siihen sisältyy sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto). 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Seuraavien vaihekaavojen teemat ovat: 2. vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Kaava on tullut vireille keväällä 2013. 3. vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava on suunniteltu käynnistyväksi vuoden 2015 aikana. 1. vaiheen maakuntakaavassa huomio kiinnittyy Kirkonkylän pohjoispuolelle, Taluskylän suuntaan osoitettuun tuulivoima-alueeseen sekä olemassa olevaan ja potentiaaliin turvetuotantoalueeseen. Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaavalla osoitetaan periaatteet tarkemmalle suunnittelulle. Kaava esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja -määräykset sekä selostus. Yleiskaava on joustava kaavamuoto. Se voi olla luonteeltaan hyvinkin strateginen ja yleispiirteinen lähestyen maakuntakaavan esittämistapaa. Toisaalta yleiskaava voidaan laatia tarkaksi suoraan rakentamista ohjaavaksi. Tällaisia 4 (10)
yleiskaavoja on laadittu erityisesti ranta- ja kyläalueille. Myös tuulivoimarakentamisen ohjaamisessa yleiskaavan rooli on vahvistunut. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain, jolloin kaavan nimi on osayleiskaava. Ranta-alueille laaditaan rantayleiskaavoja tai rantaosayleiskaavoja. Asemakaava Asemakaavoitus on yksityiskohtaisin maankäytön suunnittelun taso. Asemakaavan tarkoitus on osoittaa yksityiskohtaisesti eri alueiden käyttötarkoitukset; mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus sekä viheralueet, asumisen alueet, teollisuuden ja palvelujen alueet. Ranta-asemakaavalla ohjataan pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueille. Kuvissa on otteet Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevasta maakuntakaavasta, Pohjois-Pohjanmaan 1. vaiheen uudesta maakuntakaavaehdotuksesta, Alavieskan keskustan osayleiskaavasta sekä Alavieskan keskustan ajantasa-asemakaavasta. Oikeusvaikutteisuus Oikeusvaikutteinen/ oikeusvaikutukseton ilmaisee kaavoituksen yhteydessä sen, miten sitovia vaikutuksia kaavalla on. Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen, mikä tarkoittaa sitä, että rakentamisen yhteydessä siitä voi poiketa ainoastaan vähäisessä määrin. Yleiskaava voidaan laatia sekä oikeusvaikutteisena että oikeusvaikutuksettomana. Mikäli yleiskaava on oikeusvaikutteinen, se on mainittava kaavakartassa. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma. Oikeusvaikutuksetonta osayleiskaavaa on käytännössä pidettävä valtuuston tahdonilmauksena halutusta kehityksestä. Oikeusvaikutteinen yleiskaava vaikuttaa sitovammin muuhun suunnitteluun. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen vaikutukset. Kaavoituksessa tulee arvioida ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät ympäristövaikutukset. Lisäksi tulee arvioida yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut mahdolliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnin apuna käytetään kaavaprosessin alussa laadittuja selvityksiä. 5 (10)
Miten kaavoitukseen voi osallistua? Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat maanomistajien lisäksi kaikki, joiden oloihin tai etuihin kaavoitus vaikuttaa. Myös viranomaiset sekä yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, ovat osallisia. Jokainen voi siis vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kaavoituksesta tiedottamisesta, osallistumisesta sekä viranomaisten yhteistyöstä. Tavoitteena on turvata kansalaisten tiedonsaanti ja mahdollisuus osallistua suunnitelmien valmisteluun. Kaavaprosesseissa kaavoituksen alkamisesta eli vireilletulosta kuulutetaan esim. paikallisissa lehdissä. Prosessin aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on esitetty vuorovaikutusprosessi. Kaavaprosessin valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville laatimisvaiheen kuulemista varten. Luonnoksen nähtävilläolon aikana voi jättää sitä koskevan mielipiteen. Tämän jälkeen kaavasta valmistellaan ehdotus, joka asetetaan nähtäville vähintään 30 vuorokauden ajaksi. Ehdotuksesta voi jättää muistutuksen nähtävilläolon aikana. Sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa pyydetään viranomaislausunnot ja pidetään tarvittavat viranomaisneuvottelut. Alavieskassa kaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta. Yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta kunnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hyväksyminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Valmisteluvaihe eli luonnosvaihe Vireilletulokuulutus Ehdotusvaihe Kaavaprosessi 6 (10)
Mikä on kaavatilanne Alavieskan kunnassa? Alavieskassa viime vuosina laaditut yleis- ja asemakaavatyöt: Yleiskaavat 1. Alavieskan keskustan osayleiskaava 2030 Alavieskan keskustan osayleiskaavatyö käynnistyi vuoden 2010 aikana. Kaavaehdotus oli nähtävillä kesä-elokuussa 2013 ja kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 11.11.2013. Kaava on tullut voimaan alkuvuodesta 2014. Osayleiskaavassa on tavoitevuotena vuosi 2030. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitetaan Alavieskan keskusta-alueen asumis-, elinkeino- ja palvelutoiminnot ja niiden laajentumisalueet sekä laajentumisen vaiheittaisuutta kuvaavia reservialuemerkintöjä. 2. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava Osayleiskaava-alue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustan pohjoispuolella, Alavieska-Merijärvi välisen seututien itäpuolella ja se rajautuu idässä Alavieskan keskustan ja Saarenperän yhdistävään Järvitiehen. Alueelle voidaan toteuttaa yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuva tuulivoimapuisto. Saarenkylä- Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 13.1.2014 ( 4). 3. Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Osayleiskaava-alue sijaitsee 10 km:n päässä kirkonkylältä, Alavieskan ja Kalajoen rajalla Taluskylän ja Tolosperän länsipuolella. Alueelle voidaan toeuttaa seitsemän tuulivoimalan muodostamaa tuulivoimapuistoa. Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 17.3.2014 ( 9). 7 (10)
Asemakaavat 1. Koulun alueen asemakaavamuutos Alavieskan kunta on rakennuttanut uuden koulurakennuksen ja vanha kiinteistö on jäänyt pois koulukäytöstä. Vanha koulurakennus on jo osittain vuokrattu yrityskäyttöön. Käyttötarkoituksen muutos edellytti myös asemakaavan muuttamista. Alavieskan kirkonseudun asemakaavan muutos sijoittuu ydinkeskustaan, koulun alueelle, rajautuen kirkkotarhaan. Koulun alueen asemakaava on hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 15.12.2014 ( 49). Asemakaavatyön tueksi laadittiin koulun rakennushistoriallinen selvitys keväällä 2013. Mitä muita maankäyttöön liittyviä asiakirjoja Alavieskassa on? Rakennusjärjestys Alavieskan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen vuonna 2002. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen päivitys on ollut tekeillä jo jonkin aikaa. Alavieskan maankäytön kehityskuva Kehityskuvan tavoitevuosi on 2025 ja se on hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa syyskuussa 2008. Maankäytön kehityskuvalla määritellään Alavieskan kunnan maankäytölle pitkän aikavälin tavoitteet. Tonttipörssi Alavieskan tonttitarjonta on koottu tonttipörssiksi. Tonttitarjonta vuoden 2014 lopussa on seuraava: Kivihaassa 19, Ämmänkalliolla 11 omakotitonttia ja 1 liiketontti, Kauhaperkkiössä 1 omakotitontti ja 1 rivitalotontti, Laidunpuistossa 5 omakotitonttia ja Savelantiellä 1 omakotitontti. Tonttipörssiin on linkki kunnan internetsivulta ja siihen voi tutustua osoitteessa: http://www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/alavieska/tontit.py?kartta=tontit Alavieskan kunnassa voimassa olevat kaavat Yleiskaavat Keskusta-alueen osayleiskaava 2030. (Alavieskan kunnanvaltuusto, hyv. 2013) Kähtävän osayleiskaava, oikeusvaikutukseton (Alavieskan kunnanvaltuusto, hyv. 1992) Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava (hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 13.1.2014 ). Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava (hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 17.3.2014). 8 (10)
Asemakaavat Alavieskan kirkonseudun asemakaava. Voimassa oleva kirkonkylän asemakaava on laadittu ja sitä on muutettu eri aikoina. Asemakaavat on koottu numeeriseksi kaavayhdistelmäksi. http://www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/alavieska/ Päivitystarpeet Asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi Vuoden 2013 alussa tuli sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain säännös asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista. Tuolloin merkittävältä osalta edelleen toteutumattoman, yli 13 vuotta voimassa olleen, asemakaavan ajanmukaisuus on kunnassa arvioitava ennen kuin uusia rakennuslupia alueelle voidaan myöntää. Asemakaavojen hyvä ajanmukaisuus edistää rakentamishankkeiden nopeaa etenemistä. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Alavieskan asemakaava on laadittu useassa eri osassa, eri vuosikymmenillä. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointiin on tarvetta. Alavieskan maankäytön kehityskuva Kehityskuvan tavoitevuosi on 2025 ja se on hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa syyskuussa 2008. Maankäytön kehityskuvan ajanmukaisuuden arviointiin on tarvetta. Rakennusjärjestys Alavieskan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen vuonna 2002. Rakennusjärjestyksen päivitys on ollut tekeillä jo jonkin aikaa. Mistä saan lisätietoa Alavieskan kaavoitusasioista? Alavieskan kunnan kotisivuilta http://www.alavieska.fi löytyvät ajankohtaiset kaavoitushankkeet. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun http://www.ymparisto.fi sivuilta löytyy tietoa mm. suunnittelujärjestelmästä sekä maankäyttö- ja rakennuslaista ja -asetuksesta. Lisätietoa Alavieskan kunnan maankäyttösuunnitelmista voi tiedustella: Tekninen johtaja Pekka Joki-Erkkilä, p. 044-5395 281 etunimi.sukunimi@alavieska.fi 9 (10)
Alavieskan kunnassa voimassa olevat oikeusvaikutteiset kaavat 10 (10)