Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu oli aiemmin vammaispalvelulain mukainen määrärahasidonnainen palvelu Syksyllä 2019 siitä tuli kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu eli ns. subjektiivinen oikeus 2
Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa 2) työssä ja opiskelussa 3) harrastuksissa 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä» Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä.» Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla.» Vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteuttamistapa Vaikeavammainen ihminen itse päättää siitä, mitä, missä, milloin ja miten hän saa henkilökohtaista apua ja sekä siitä, kuka häntä avusta» Vaikeavammainen on henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. 3 Henkilökohtaisen avun määrä Päivittäisiä toimia, työtä ja opiskeluja varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muuten vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen välttämätöntä avuntarvetta. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa lähtökohtana pidetään sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Välttämättömiä tuntimääriä arvioitaessa keskeisessä asemassa on palvelusuunnitelma. 4
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Vammaispalvelulain 8 d» Otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.» 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut Ns. työnantajamalli 5 järjestämistavat» 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitettu palveluseteli» 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa» Pääsääntöisesti avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö» Kunta päättää järjestämistavan. Se voi olla eri tapojen yhdistelmä. 6
Korvaus henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin Vammainen henkilö palkkaa itse avustajan ja toimii työnantajana Kunta voi toimia ns. maksuapulaisena eli huolehtii palkanmaksusta annettujen tuntien perusteella. Vammainen henkilö tekee avustajansa kanssa työsopimuksen.» Hetaliitto ja Jhl ovat sopineet valtakunnallisen työehtosopimuksen Poikkeustapauksissa vammaisen henkilön huoltaja tai laillinen edunvalvoja voi toimia työnantajana esim. lapsi.» Työsuhdetta määrittää yleinen työlainsäädäntö Työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyslaki, työturvallisuuslaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki ja laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustasta 7 Korvaus Vammainen henkilö määrittelee työtehtävät, työn suorituspaikan, työajan, palkan Vakuutukset» Pakollisia: työeläkevakuutus, sairasvakuutus, tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutus» Työnantajana vammaisen henkilön on otettava tapaturmavakuutus, jos työsuhde kestää yli 30 päivää» Työttömyysvakuutus» Vapaaehtoiset vakuutukset esim. ryhmähenkivakuutus Vammainen henkilö on työnantajana vastuussa avustajansa virheistä tai laiminlyönneistä. 8
Korvaus Työterveyshuolto» Lakisääteinen työterveyshuolto pitkäaikaisesti palkatulle avustajalle» Kela maksaa 50 % Työaikakorvaukset» Jos päätöksessä mainitaan: sunnuntai-, lauantai-, iltaja yötyö Lomat» Loman määräytymisperusteet vuosilomalaissa» Sairauslomat» Äitiys- isyys- ja vanhempainvapaat 9 Palveluseteli Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569 Tarkoitus» Lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaalija terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä Palveluseteli» Sitoumus korvata palvelut ennalta sovittuun hintaan Tulosidonnainen palveluseteli» Arvo määräytyy asiakkaan tulojen mukaan tai arvo perustuu tulojen huomioimiseen Omavastuuosuus» Asiakkaan maksama osuus Vammaispalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia, joten vammainen henkilö ei maksa omavastuuosuutta 10
Peruslähtökohtia Kunta päättää» Käyttääkö palveluseteliä järjestämistapana vai ei» Missä palveluissa» Missä laajuudessa» Tuottajat ovat yksityisiä palvelun tuottajia Kunta määrittelee» Palvelun tuottajien hyväksymiskriteerit Lakisääteisiä: merkitty ennakkoperintärekisteriin täyttää yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa ja yksityisessä terveydenhuollosta annetussa laissa asetetut vaatimukset palvelujen on vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään kunnalliselta toiminnalta, oltava potilasvahinkolain mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus Lakisääteisten lisäksi kunta asettaa omia hyväksymisedellytyksiä Voivat liittyä asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin tai palvelujen laatuun ja määrään 11 peruslähtökohtia Kunta määrittää» Palvelusetelin arvon, oltava asiakkaan kannalta kohtuullinen Kunta hyväksyy» Yksityiset palvelun tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen voi käyttää palveluseteliä» Palvelusetelin arvo määritetään asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti ja sellaiseksi, että asiakkaalle ei jää maksettavaksi omavastuuta (vpl) Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelun tuottajista Palvelujen tulee olla vähintään vastaavien kunnallisten palvelujen tasoa 12
Asiakkaan asema Kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma Kunnan on selvitettävä asiakkaalle» Asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä» Palvelusetelin arvo» Palvelun tuottajien hinnat Asiakas» Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä» Annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tiedot» Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta vaatia palvelusetelipalveluja 13 Palvelusetelin arvo Asiakkaan kannalta kohtuullinen Kaikille käyttäjille samansuuruinen tai Tulosidonnainen eli arvo riippuu asiakkaan tuloista (poikkeuksena asiakasmaksulain maksuttomat palvelut) Palveluseteli on tuloverotuksessa veroton etuus Ei ole verotuksessa kotitalousvähennykseen oikeuttava meno 14
Henkilökohtaisen avun hankkiminen Henkilökohtainen apu ostopalveluina» Pääsääntönä kilpailutusvelvollisuus» Suorahankinta käy vain erityisiin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin» Tehtävä kirjallinen sopimus palvelun tuottajan kanssa Suorahankintasopimus Hankintasopimus Puitesopimus» Tiedettävä, mitä ostetaan: Asiakkaiden tarpeet, palvelun sisältö ja laajuus Henkilöstö Tilat Laatutaso Aikataulu 15 Hankkiminen Ostopalvelut soveltuvat» pitkäaikaiseen avustamiseen» Tilapäiseen ja pienituntimääräiseen avustamiseen 16
Kunnat palvelun toteuttajana Kunnat voivat tuottaa» Palvelun itse» Yhdessä muiden kuntien/kuntayhtymien kanssa» Kunta toimii avustajan työantajana, jolloin noudatetaan kunnallista työehtosopimusta Pohdittava mm. miten vammaisen henkilön työnjohto-oikeus toteutuu 17 Tilastotietoja 1.9.2019 subjektiivinen oikeus 2009 2013 Kustannukset 55 milj. euroa 146 milj. euroa Asiakkaat 6 589 15 217 18
Kuusikkokunnat Kuuden suurimman kaupungin asiakas- ja kustannustietoja (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu) 2011 Kustannukset 2015 37 milj. euroa 69 milj. euroa Asiakkaat 3 233 5 878 19 Kysymyksiä henkilökohtaisesta avusta Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Työnantajamalli Palveluseteli Kunnan oma toiminta Ostopalvelu Kuntien kysymykset koskevat lähinnä työnantajamalliin liittyviä kysymyksiä, joten ohessa on keskitytty niihin. Apulaisoikeuskansleri on antanut HETA-Liitolle vastauksen vammaispalvelulain 8 d :n 3 momentissa säädetyn ohjaus- ja auttamistehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. (Dnro OKV/882/1/2015, Vammaispalvelulain 8 d :n 3 momentissa säädetyn ohjaus- ja auttamistehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle) 20
Palvelutarpeen arviointi Miten on kun osa asiakkaista ei suostu, että toteutetaan palvelutarpeen arviointi Voidaanko heidät siihen pakottaa? Henkilökohtaisen avun tuntimäärien selvittäminen» Palvelusuunnitelman avulla kartoitetaan asiakaslähtöisesti henkilön palvelujen tarpeet sekä se, millä tavoin ja mihin tarkoituksiin henkilökohtaista apua järjestetään ja miten sitä toteutetaan. Sosiaalihuoltolaki (2014/ 1301) 36 Palvelutarpeen arviointi, 37 Palvelutarpeen arvioinnin sisältö, 38 Palvelujen järjestäminen palvelutarpeen arvioinnin perusteella, 39 Asiakassuunnitelma Vammaispalvelulaki (1987/380) 3 a Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma» Kunta voi palvelusuunnitelman laatimista varten kuulla asiakasta, käyttää lääkärintodistuksia ja kuulla eri asiantuntijoita, jotta asiakkaan kokonaistilanne ja hänen avun tarpeensa saadaan selville. Asiakkaan oma ilmoitus ei yksin riitä tuntimäärien myöntämiseen. 21 Palvelutarpeen arviointi» Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812)» 8 Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Huomioitava asiakkaan toivomukset ja mielipide ja kunnioitettava itsemääräämisoikeutta Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen Ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu» 9 Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa Jos asiakas ei itse kykene osallistumaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen on hänen tahtoaan selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa tai omaisensa tai muu läheisensä kanssa Edunvalvojan määrääminen» 12 : Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa on annettava sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitetulle toimielimelle ne tiedot, joita tämä tarvitsee sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa.» Asiakkaalle on annettava tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan suostumuksesta riippumatta hankkia. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin samoin kuin tilaisuus antaa asiassa tarpeellista selvitystä. 22
Diagnoosi Henkilökohtaisen avun myöntäminen esim. Masentuneelle henkilölle, päideongelmaiselle yms. Sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaiden oikeutta palvelujen saantiin, joten tarkoituksena on, että se on ensisijaista lainsäädäntöä, jonka pohjalta asiakkaille palvelut järjestetään. Vammaispalvelulaki on toissijaista lainsäädäntöä eli sitä sovelletaan, jos ensisijainen lainsäädäntö ei turvaa asiakkaan tarvitsemia palveluja. Vammaispalvelulaissa ei ole olemassa diagnooseja, joiden pohjalta palvelua tulee myöntää, joten esim. mielenterveyskuntoutujille voi myöntää palveluja lain mukaan, jos he eivät saa ensisijaisen lainsäädännön mukaisesti riittäviä ja sopivia palveluja. Aina tulee kuitenkin yksilöllisesti harkita, mitä palvelua asiakas tarvitsee ja minkä lain pohjalta sitä myönnetään. 23 Miten toimitaan, jos vammainen henkilö ei halua/ osaa toimia työnantajana?» Ensinnäkin on pohdittava, onko henkilökohtainen apu oikea tapa vastata vaikeavammaisen henkilön palvelun tarpeisiin.» Jos sekä vammainen henkilö että kunta ovat sitä mieltä, että parhaiten henkilön tarpeisiin kyetään vastaamaan henkilökohtaisen avun turvin, niin laki antaa muitakin mahdollisuuksia kuin työnantajamalli toteuttaa palvelu. 24
Maksettavat kustannukset Korvaus avustajasta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista (hotellimajoitus, matkaliput )» Henkilökohtaisesta avusta aiheutuvat tuntimäärät ja sen käytöstä aiheutuvat kustannukset tulee aina yksilöllisesti määritellä henkilön palvelusuunnitelmassa. Ei siis riitä, että vammainen henkilö lähettää laskun, joka kunnan tulee maksaa.» Henkilökohtaisella avulla mahdollistetaan vaikeavammaisen henkilön tavanomainen elämä. Päätettäessä esim. harrastuksista aiheutuvista kuluista tulee pohtia, täyttävätkö ne tavanomaisen elämän kriteerit. Kunnan on korvattava näistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Jos kustannukset ovat kohtuuttoman suuret tai niitä ei ole pidettävä välttämättöminä kustannuksina, kunnan korvausvelvollisuus ei ulotu kuin kohtuullisina pidettävään välttämättömään osaan kustannuksista. ( Tapio Räty, Vammaispalvelut, Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö, Kynnys ry 2010) 25 Korvauksista Onko Kuntaliitolla käsitystä henkilökohtaiseen apuun liittyvistä korvauksista, joita maksetaan Heta-liittoon kuulumattomien työnantajien avustajille?» Kuntapuolen edustajia ei ole neuvottelupöydissä sopimassa korvauksista. Sen vuoksi Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ota kantaa palkkioiden tasoihin.» Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikössä ei ole osaamista henkilöstöasioihin liittyen. Heta-liitto ja JHL ovat neuvotelleet maksettavista palkkioista, joita Heta-liiton jäsenille maksetaan.» Se ei kuitenkaan ole kuntaa sitova, joten jokainen kunta voi päättää, miten asiassa toimitaan.» Jos kunta päättää toimia sopimuksen mukaan, niin Heta-liiton jäseninä olevien työnantajien avustajille maksetaan sopimuksen mukaiset korvaukset. 26
Korvauksista Ssaako asiakas järjestää palveluita itsenäisesti ilman voimassa olevaa päätöstä» Asiakas voi järjestää itselleen palveluja, mutta hän ei voi olettaa, että kunta korvaa muita vammaispalvelulain mukaisia palveluja kuin ne, mistä päätös on tehty. Tuleeko avustuksen maksamisen velvoite kunnalle kun asiakas on itsenäisesti ilman kunnan myötävaikutusta järjestellyt palveluitaan» Henkilökohtaisesta avusta on sovittu palvelusuunnitelmassa ja siitä on tehty päätös, jossa määritellään kunnan avustamiseen myöntämät tunnit. Jos asiakas ilman uutta päätöstä ylittää hänelle määrätyt tuntimäärät, ei kunta ole velvollinen ylimääräisiä tunteja korvaamaan. Voiko liikaa maksetut tunnit periä asiakkaalta takaisin» Vammaispalvelulaissa ei ole erikseen määritelty takaisinperintämenettelystä. Kunta voi ryhtyä takaisinperintään, mutta se ei kuitenkaan takaa, että kunta saisi liikaa maksetut korvaukset takaisin. Kunta voi viedä takaisinperintäasian hallintoriita-asiana sosiaalihuoltolain 51 :n mukaan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.» Kunnassa kannattaa seurata, että maksetaan vain niistä tunneista, joista on päätös, ettei jouduta pohtimaan takaisinperintää. Onko kunnalla oikeus saada palkanmaksuun liittyviä tietoja, kuten esimerkiksi avustajan sairauslomista (asiakas toimii työnantajana)» Sosiaalitoimella on oikeus saada tarvitsemiaan tietoja päätöksenteon tueksi (sosiaalihuollon asiakaslaki 12 ja 15 ) 27 Kohtuulliset kustannukset Vammaispalvelulaissa ei ole määritelty mitä muita kustannuksia palkkion lisäksi henkilökohtaisen avun käytöstä kunnan tulee korvata. Kunta korvaa avustajasta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset.» Välttämättömiin kuluihin voidaan katsoa mm. avustajan hankinnasta aiheutuvat kulut tai avustajan kouluttamiseen liittyvät kulut. Niitä voivat myös olla opiskeluun, työhön tai harrastuksiin liittyvät matkakulut.» Myös erilaisten pääsylippujen korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi kustannukseksi.» Jos vaikeavammainen henkilö haluaa maksaa avustajansa lounaan, hän voi sen tehdä, mutta kunta ei ole velvollinen korvaamaan siitä aiheutuvia kustannuksia. Kunnassa tulee linjata, mitkä ovat niitä välttämättömiä ja kohtuullisia kustannuksia, jotka kunta korvaa. 28
Ulkomaanmatka Pääsääntöisesti sosiaalipalveluja ei myönnetä ulkomaille. Yleisesti voi sanoa, että ulkomaille myönnettävään vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun ei ole olemassa tiettyjä linjauksia vaan päätökset tulee tehdä yksilöllisesti harkiten ottaen huomioon kustannusten kohtuullisuuden. Henkilökohtaista apua on kuitenkin myönnetty lyhytaikaiseen ulkomaan matkaan esimerkiksi viikon kestävään lomamatkaan. Päätöstä tehtäessä tulee huolehtia siitä, että asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Päätöksellä asiakkaalle turvataan välttämätön ja riittävä apu. Ammattimaisesti toteutettu urheilu voidaan rinnastaa työhön ja myöntää sen mukaisesti vammaispalveluja. Vammainen henkilö on edustustason urheilija, joka osallistuu suuriin urheilukilpailuihin kuten vammaisolympialaisiin.» Hänen kohdallaan voidaan henkilökohtaista apua myöntää ulkomaille useammin kuin niille vammaisille henkilöille, jotka vain harrastavat urheilua tai matkustavat loman vuoksi ulkomaille.» Kuitenkin tässäkin tilanteessa päätös tulee tehdä yksilöllisen harkinnan mukaan ja huomioida, että kustannukset ovat kohtuullisia ja asiakas on tasavertainen palvelujen osalta suhteessa muihin vammaisurheilijoihin. 29 Palvelun myöntäminen takautuvasti Vammaispalvelulaissa ei ole säännöstä palvelun myöntämisestä takautuvasti, joten ei ole perustetta korvata palvelua takautuvasti useammalta vuodelta. 30
Palveluasumiseen liittyvien palvelujen kustannukset Mitä ovat palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut, jotka ovat asiakasmaksulain 4 5 kohdan mukaan maksuttomia? Ovatko vammaispalvelut velvoitettuja korvaamaan kotihoidon palvelut? Jos asiakas on oikeutettu vpl:n mukaiseen palveluasumiseen, niin siihen liittyvät palvelut ovat maksuttomia. Näitä maksuttomia palveluja ei kuitenkaan ole määritelty, joten niiden kohdalla tulkinnat saattavat vaihdella.» Jos asiakkaalla ei ole vpl:n mukaisen palveluasumisen päätöstä, niin asiakkaalta voi periä mm. kotihoidosta maksun. 31 Henkilökohtainen apu/ muu palvelu Omainen huolehtii henkilökohtaisen avun työnantajatehtävistä esim. lapsen tai kehitysvammaisen henkilön puolesta.» Miten kunta toimii, jos omainen sairastuu eikä ole muita läheisiä, jotka voisivat hoitaa työnantajatehtävät?» Kukaan ei huolehdi kehitysvammaisen henkilön edusta.» Onko tämä eettisesti oikein vammaista henkilöä tai avustajia kohtaan?» Miten kunnan pitäisi tilanteessa toimia? Tulee selvittää uudelleen asiakkaan palveluntarve ja tehdä uusi palvelusuunnitelma (sosiaalihuoltolaki 2014/1301 36-39). Kunnan oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli Palvelut sosiaalihuoltolain, kehitysvammalain tai vammaispalvelulain perusteella Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) määrittelee 9 :ssä itsemääräämisoikeudesta erityistilanteissa. Tämän pykälän perusteella asiakkaan tahtoa tulee selvittää yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Viime kädessä kunta päättää, mitä palveluja asiakkaalle annetaan. 32
Omainen henkilökohtaisena avustajana Voiko omainen toimia vaikeavammaisen henkilön avustajana?» Vammaispalvelulain 8 d :n mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön etuna.» Tämän pykälän mukaan pääsääntö on, ettei omainen voi toimia vammaisen henkilön avustajana.» Esimerkkinä poikkeuksesta voi olla, että omainen on hyväksytty avustajaksi esim. lyhyelle ulkomaanmatkalle. 33 Maksujen periminen asiakkaalta Kunta on myöntänyt vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avun ostopalveluna säätiöltä. Henkilökohtaisen avun käynti on peruuntunut vaikeavammaisesta johtuvasta syystä. Onko kunnalla mahdollisuutta laskuttaa tai periä peruuntuneesta käynnistä aiheutuvat kustannukset vaikeavammaiselta eli avustettavalta?» Peruuntuneesta käynnistä aiheutuvia kustannuksia ei voi laskuttaa asiakkaalta.» Vammaiselle henkilölle ei voi aiheutua kustannuksia vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun käytöstä.» Jos tilanne toistuu usein, tulee asiakkaan kanssa pohtia, mitä voitaisiin tehdä, ettei tällaisia tilanteita tulisi.» Sitä voi myös pohtia, onko henkilökohtainen apu kyseisen henkilön kohdalla oikea palvelu, jos näitä tilanteita on toistuvasti. 34
Avustaja asumispalveluyksikössä Yksikössä on henkilökuntaa joko ympärivuorokautisesti tai päivällä ja illalla (ei yöllä) ja henkilökunta pystyy vastaamaan asukkaiden hoidon tarpeisiin. Asumispalveluissa asuvalle kehitysvammaiselle henkilölle voidaan myöntää henkilökohtaista apua vammaispalvelulain 8 c :n mukaan harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen vähintään 30 h/kk. Henkilökunnan työpanosta ei ole tarkoitettu korvata henkilökohtaisen avun palvelulla. 35 Henkilökohtaisen avustajan järjestämisvastuu ammatillisessa oppilaitoksessa Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n mukaan vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetustai opiskelijahuollon palveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Edelleen 20 :n mukaan opiskelijalle, jonka opetus annetaan erityisopetuksena, tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Mainitusta suunnitelmasta tulee tehdä hallintopäätös, johon on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 :n 3 momentin mukaan mahdollisuus hakea oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Suunnitelman sisällöstä säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 8 :ssä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 38 :n mukaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen. Näin ollen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää erityisopetusta saavalle opiskelijalle opiskelun edellyttämät avustajapalvelut. Se milloin on kyse opiskelun edellyttämistä ja siten koulutuksen järjestäjän järjestämisvastuulle kuuluvista avustajapalveluista, edellyttää käsitykseni mukaan aina tapauskohtaista harkintaa. 36
Koulutuksen järjestäjän 38 :ssä säädettyyn avustajapalvelua koskevaan päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään (laki ammatillisesta koulutuksesta 44.1 ). Viime kädessä erityisopetusta saavan opiskelijan oikeus ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädettyihin opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin ratkeaa siten tapauskohtaisesti mahdollisen muutoksenhaun kautta. Tapio Räty Vammaispalvelut, Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö Kynnys ry 2010 s.384 asiasta seuraavaa:» Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 29 :n mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin oppilashuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista säädetään erikseen ( 38 ). Hallituksen esityksen ( 86/1997 vp ) mukaan vammaisten opiskelijoiden henkilökohtaisista palveluista ja tukitoimista, kuten henkilökohtaisesta avustajasta, tulkkipalveluista sekä kuljetus- ja saattajapalveluista säädetään vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa. 37 Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 38 :n 1 momentti näyttäisi kuitenkin asettavan koulutuksen järjestäjälle ensisijaisen järjestämisvastuun opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Eli näiden lakipykälien perusteella ensisijainen järjestämisvastuu avustajapalvelujen järjestämisestä kuuluu ammatilliselle oppilaitokselle. Kuntaliiton entinen lakimies Mika Paavilainen on antanut seuraavan ohjeen:» Mikäli erityisopetukseen sijoitettu opiskelija ei saa riittäviä palveluita oppilaitokselta, hänen kotikuntansa on toissijaisesti huolehdittava niiden järjestämisestä. Kunta voi kuitenkin periä sille aiheutuneita kustannuksia hallintolainkäyttölain 69 :n mukaisena hallintoriita-asiana ensisijaisessa järjestämisvastuussa olevalta taholta. Asia tulee vireille hallinto-oikeudelle osoitetulla hakemuksella. 38
Irtisanominen Henkilökohtaisen avustajan irtisanominen työnantajamallissa» Työsopimus voidaan työsopimuslakia noudattaen irtisanoa tai purkaa, tai työnteko ja palkanmaksu voidaan keskeyttää lomauttamalla työntekijä.» Kunta ei voi irtisanoa avustajaa, jos vammainen henkilö on työnantaja ja tehnyt avustajan kanssa työsopimuksen. Vammaisen henkilön tulee itse irtisanoa avustajansa noudattaen irtisanomisaikoja.» Vammaisen henkilön työnantajana tulee huolehtia siitä, että irtisanomiselle on riittävät perusteet.» Vammainen henkilö joutuu työnantajana vastaamaan kertyneistä kustannuksista, jos irtisanominen on perusteeton. Jos vammaiset työnantajat kuuluvat Heta-liittoon, voivat he saada sieltä ohjausta, miten toimia irtisanomisen osalta. 39 Apulaisoikeuskansleri 22.12.2016 HETA-liiton kantelut: 1) Kunnat ovat antaneet niille säädetyn ohjaus- ja auttamistehtävän yksityisten tahojen hoidettavaksi, vaikka kysymys on julkisesta hallintotehtävästä, jonka antamiseen yksityiselle ei ole laintasoista valtuutusta. Arvostelu THL:ää kohtaan siitä, ettei se ole tehnyt aloitteita tutkiakseen tai selvittääkseen ohjaus- ja auttamistehtävään liittyviä oikeudellisia ongelmia. 2) Turku siirtänyt ohjaus- ja auttamistehtävän yksityiselle avustajakeskukselle 3) Palkkahallinnon ja työterveyshuollon järjestäminen työnantajamallilla. Selvitys STM:N, Valviran ja aluehallintovirastojen toiminnan lainmukaisuudesta. Muutaman kaupungin menettelyn lainmukaisuuden palkkahallinnossa ja työterveyshuollossa. 40
Apulaisoikeuskanslerin kannanotto 1) Onko ohjaus- ja auttamistehtävä julkinen hallintotehtävä 2) Tehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle Ohjaamis- ja auttamistehtävässä» Ei ole kysymys vaikeavammaisen henkilön etuja, oikeuksia tai velvollisuuksia koskevan päätöksenteon tao velvoittavan määräyksen antamisen kaltaisesta julkisen vallan käytöstä Vaan» Henkilökohtaista avustajaa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa tukevasta neuvontapalvelusta, joka on lähinnä tosiasiallista hallintotoimintaa.» Ohjaaminen ja auttaminen avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa voi sisältää sekä julkisia hallintotehtäviä että muunlaisia tehtäviä.» Valas-työssä on kiinnitettävä huomiota ohjaus- ja auttamistehtävää koskevien säännösten selkeyteen, tehtävän sisältöön sekä sen oikeudelliseen luonteeseen ja kyseisten seikkojen lainsäädännölle asettamiin vaatimuksiin. 41 Ohjaus- ja auttamistehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle» Vpl:n 5 :ssä oleva yleinen viittaus valtionavustuslain soveltamiseen ja valtionavustuslaissa oleva säännös kunnan tehtävien järjestämistavoista ei täytä täsmällisyydeltään ja tarkkarajaisuudeltaan niitä vaatimuksia, joita perustuslain voimaantulon jälkeen on edellytetty säännöksiltä, joilla julkinen hallintotehtävä annetaan muulle kuin viranomaiselle. 42