Haapajärvi Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015



Samankaltaiset tiedostot
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Terveyden edistäminen Kainuussa

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

1 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Sähköinen kysely löytyy Oriveden kaupungin kotisivuilta, ajankohtaista-osiosta

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Arjen turvaa kunnissa

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Hyvinvointia yhdessä ja Marja-Liisa Honkanen

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Hyvinvointiareena

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle

Kemijärven hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus vuosille

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

TERVEYDEN EDISTÄMISEN AJANKOHTAISET ASIAT. Pirkanmaan ja Keski-Suomen kuntayhdyshenkilöiden verkostopäivä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Transkriptio:

Haapajärvi Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Haapajärven väestö on hieman vähentynyt vuodesta 2012 (7640) vuoteen 2013 (7614). Tavoitteena on nuorten pysyminen paikkakunnalla opiskelun jälkeen, opiskelupaikkojen pysyminen alueella. Huoltosuhde kasvaa, mutta on pienin Selänteen kunnista. Huoltosuhde ilmaisee kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti.

Lasten suojeluilmoitusten määrä vuonna 2013 oli hieman lisääntynyt vuodesta 2012, lastensuojelutarpeen selvitysten määrä oli lähes samansuuruinen. Lastensuojelun laitossijoitusten määrä on vähentynyt noin 360 vuorokaudella 2012-2013. Painopiste on siirtynyt avohuollollisiin toimenpiteisiin. Lastensuojelun suoritteita Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan Haapajärvisten nuorten elinoloissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia edelliseen kouluterveyskyselyyn (2011) verrattuna. Yläkoulun oppilaat kokivat koulun fyysisissä olosuhteissa enemmän puutteita kuin aiemmissa kouluterveyskyselyissä. Kouluterveyskyselyn mukaan hampaita harjataan edelleen liian laiskasti ja lähes puolet ei syö aamupalaa kouluaamuina. Kolmasosa yläkoulun oppilaista ilmoitti nukkuvansa arkisin vähemmän kuin 8 tuntia. Humalajuominen on vähentynyt. Oppilashuollon palveluihin pääsy on kohentunut edellisiin kouluterveyskyselyihin verrattuna. Kouluterveyskyselyn 2013 tuloksia 8. ja 9. lk 3.-4. luokkalaisilla huonot hampaat. Hammashoidon ongelmana on se, että säännöllisiä tarkastuksia ei ole. Pääpaino tulee suunnata alaluokille 0-3 lk: valistusta, tarkastuksia ja ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä olemassa olevilla resursseilla! Lukion oppilaat kokivat koulun fyysisissä olosuhteissa enemmän puutteita kuin kahdessa aiemmassa kouluterveyskyselyssä. Opiskeluvaikeudet olivat lisääntyneet. Kuulluksi tuleminen koulussa oli lisääntynyt. Oppilaiden kokema oireilu, kuten päänsärky oli lisääntynyt edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna. Humalajuominen on vähentynyt edellisiin kouluterveyskyselyihin verrattuna. Oppilashuollon palveluihin pääsy on kohentunut edellisiin kouluterveyskyselyihin verrattuna. Kouluterveyskyselyn 2013 tuloksia Lukio Haapajärven sairastavuusindeksi on hieman laskenut vuodesta 2011 vuoteen 2012. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä erityiskorvattavien lääkkeiden käyttöön oikeutettujen osuuteen. Sote -palveluiden uudistamisen myötä kunnat rahoittavat sote-alueita tulevaisuudessa todennäköisesti tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, että kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa väestömäärän lisäksi esimerkiksi väestön ikärakenne ja sairastavuus. Siten Kelan sairastuvuusindeksille tulee olemaan tulevaisuudessa iso merkitys kunnan taloudelliseen tilanteeseen, koska yksi osa valtio-osuusjärjestelmää on sairastavuus.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on vähentynyt. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisistä on lisääntynyt viime vuosien aikana. Palvelurakennemuutos on tavoitteena Haapajärvellä ja ympärivuorokautista hoitoa vähennetään.

Haapajärven kaupungin hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2013-2016 painopisteinä on ollut 1. Terveellisten elämäntapojen edistäminen, 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukeminen ja 3. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja itsenäisen asumisen tukeminen Painopistealueiden tavoitteiden saavuttamiseksi on vuoden 2013 ja 2014 aikana: 1. Terveellisten elämäntapojen edistäminen - jatkettu kaupungin ja järjestöjen yhteistyötä järjestämällä yhteistyökokouksia - kaupungin kotisivuille on päivitetty järjestöjen yhteystietoja - painonhallintaryhmät ovat jatkuneet Ppky Selänteessä kaksi kertaa vuodessa. Syksyllä 2013 aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen mukainen videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjaus yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa - kaupungissa aloitetaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen mukaista PAKKA -ohjelmaa vuonna 2014. PAKKA -toimintamalli on kehitetty alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. - Työttömien terveystarkastukset jatkuvat Ppky Selänteessä - Ppky Selänne, nuorisotoimi ja yläkoulu on järjestänyt terveysvalistuspäivän kaikille 13-15 -vuotiaille, pääpainona hammashuolto - syksyllä 2014 uimahalli menee kiinni remontin takia. Tämä vaikuttaa suureen osaan käyttäjiä: kuntouimarit, kilpauimarit ja monet erilaiset ryhmät joutuvat miettimään muita harrastus- tai paikkavaihtoehtoja 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukeminen Lasten ja perheiden Selänteen kuntayhtymän palvelulinjalla (neuvolat, varhaiskasvatus, lastensuojelu ja perhetyö). Vuoden 2013 aikana on koulutettu terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä Vahvuutta vanhemmuuteen - ryhmäohjauskouluttajaksi. Neuvolan terveydenhoitajat ovat osallistuneet Time Out-toimintaan ja kutsuntatilaisuuksiin. Kasvatuskumppanuus -koulutus on toteutettu koko varhaiskasvatuksen, osittain neuvolan ja lastensuojelun sekä perhetyön työntekijöille. Perhekeskus toimintaa on edelleen kehitetty ja asiakasmäärät ovat lisääntyneet. Perhekeskuksessa toimii perhekerho, varhaiskasvatuskerho ja lapsiparkki. Yhteistyötä järjestöjen kanssa on vahvistettu. Perhekeskuksen toimintaa ei tällä hetkellä voida lisätä, koska tiloihin on sijoitettu ryhmis-lemmikit Jukolan sisäilmaongelman takia korvaaviin tiloihin. Varhaiskasvatussuunnitelmat on tehty kaikille (toteutus 100 %) haapajärvisille lapsille joihin on osallistuneet lasten vanhemmat. Erityislastentarhanopettajan palveluja on ostettu ostopalveluna. Päivähoidossa on kehitetty pienryhmäpedagogiikkaa, varhaista vuorovaikutusta ja lasten sosiaalisemotionaalisia taitoja. Vuoden 2013 aikana on esitetty otettavaksi käyttöön esiopetusikäisten kohdalla Tiedon siirto esiopetukseen työskentelymalli, joka tukisi lapsen ja perheen tietoisuutta tässä muutosvaiheessa. Lapset puheeksi -neuvonpito on aloitettu kouluttautumalla ja menetelmän käyttöönottoon sitouduttiin. Lasten ja perhepalvelujen toiminnoissa huomioidaan hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta mm. terveelliset ruokailutavat ja elintavat, liikuntatottumukset mm. erilaiset liikuntatapahtumat jne. Ennaltaehkäisevään perhetyöhön ei ole saatu lisäresurssia esityksestä huolimatta.

Haapajärven lapsiasianneuvosto on toiminut suunnitelman mukaisesti. Ennakkoarviointia (EVA) ei ole käytetty päätösten pohjana, joka tulee esille myös lapsiasiainneuvoston arvioinnissa. MLL on kouluttanut vapaaehtoisia tukihenkilötoimintaan ja PELA on kouluttanut tukiperheitä. Haapajärvellä MLL:n paikallisosasto ja Seurakunnat järjestävät aktiivisesti toiminta lapsille, nuorille ja perheille. Kouluikäisten liikunnan lisäämiseen on kiinnitetty huomiota ja osallistuttu mm. Taisto-kilpailuun, Miljoona -koppiin Lähiliikuntapaikkoja (mm. koulujen monitoimikentät, Taiston ja Esterin puistot, Haagan frisbee -golfrata) on kehitetty ja mahdollistettu liikunnan harrastamista. Kouluissa on lasten ja nuorten ystävä tilanteeseen pyritty vastaamaan tuki ja kummioppilastoiminnalla ja opettajat seuraavat tilannetta aktiivisesti luokissa. Oppilaskuntatoiminnalla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Lapset puheeksi - mallilla, joka aloitetaan Haapajärven kaupungissa, tukee perheitä ja lapsia syrjäytymisen vastaisessa työssä. Aamu- ja iltapäivä sekä kerhotoiminnalla pyritään välttämään yksinäisiä iltapäiviä lapsilla. Oppilaskunnat kaikille alakouluille; osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Lapsiasiainneuvosto on jatkanut lasten kuulemista mm. Kiva koulu- kyselyn avulla. Syksyllä 2013 aloitettiin Lapsen hyvä kasvu ja kehitys - luentosarja vanhemmuuden vahvistamiseksi. 3.Ikäihmisten hyvinvoinnin ja itsenäisen asumisen tukeminen - Kaupungissa toimii vanhus- ja vammaisneuvosto - Uuden vanhuspalvelulain mukainen vanhuspalvelusuunnitelma laaditaan vuoden 2014 aikana - Vuonna 2013 haettua THL:n määrärahaa erityisryhmien liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi ei saatu OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Haapajärven kaupunki- elinkeino- ja konsernistrategia 2015 Arvot: Työnteko Asuminen Haapajärvellä Viihtyisä ympäristö Huolenpito vauvasta vaariin Palveluhenkisyys Väestö huolehtii kaikkina ikäkausina terveydestään ja kunnostaan Kaikkien ikäryhmien hyvinvointi Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Terveyden edistäminen Perheiden tukeminen Yksilövastuu

3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Hyvinvointikertomus 2013-2016 Haapajärven lastensuojelusuunnitelma 2009 Selänteen toimintaohjelma neuvolapalveluista, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta ja suun terveydenhuollosta 2011 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Tietoa kuntapäättäjille vanhuspalvelulaista Haapajärven perusopetussuunnitelma 2009 Haapajärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2012 Liikenneturvallisuustoimijahanke, http://www.nihalttoimija.fi Alueellinen turvallisuussuunnitelma 2010-2012 Seudullinen päihdestrategia 2009 Selänteen Varhaiskasvatussuunnitelma 2010 Selänteen kotouttamisohjelma 2012 Haapajärven Hyvinvointikertomus 2012 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 1. Terveellisten elämäntapojen edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Asukkaiden omaehtoinen liikkuminen sekä terveelliset ravintotottumukset ja elintavat vakiintuvat osaksi arkielämää 1. Terveyteen liittyvien aihekokonaisuuksien (liikunta, ravitsemus, lepo, tupakka, päihteet) korostaminen edelleen neuvolassa, päivähoidossa, kouluopetuksessa, työterveyshuollossa, ikäihmisten palveluissa ja järjestöjen toiminnassa. Painonhallintaryhmien toiminta, osallistuminen hyvinvointisopimuksen tarjoamaan videovälitteiseen painonhallinnan ryhmäohjaukseen syksystä 2013 lähtien 1. Toteutuneet vertaistukiryhmät - painonhallintaryhmät toteutuneet -irti tupakasta vertaistukiryh miin ei ole ollut osallistujia

sekä edelleen Ppky Selänteessä 2 x / v alkavat painonhallintaryhmät. Savuton Haapajärvi aloittaa 9/2013, tupakoinnin lopettaville työntekijöille tarjotaan vertaistukiryhmä 2. Kohdennetut asukaskyselyt / HYTE työryhmä ja vastuualueiden viranhaltijat. Tulosten hyödynnettävyys palvelujen suunnittelussa. Suunnitelmakauden eri vuosina kohdennetut kyselyt liikuntaan, ravitsemukseen ja elintapoihin liittyen 3. THL:n terveydenedistämisen määrärahoista on haettu (6/2013) rahoitusta erityisryhmien liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi / kaupunki yhteistyössä järjestöjen kanssa. 4. Liikuntapuiston käytön lisääminen ja vakiinnuttaminen. Haapa järvi viikolla järjestettyä toimintaa puistossa kaiken ikäisille. / Liikunta- ja nuorisotoimi 5. Kevyenliikenteen väylien kunnossapito ja kehittäminen / tekninen toimi, vanhus- ja vammaisneuvosto osallisuus suunnittelussa 6. Liikenneturvallisuuden lisääminen / moniammatillinen työryhmä 7. Kartat liikuntareiteistä ja -paikoista tukemaan omaehtoista liikuntaa/ tekninen toimi 8. Ravitsemusneuvonnan kohdentaminen pienten lasten koteihin ja koulujen vanhempainiltojen teemoiksi / lastenneuvola, varhaiskasvatus ja koulut, järjestöt 2. Hyödynnetään oppilaitoksia ja valmiita kyselypohjia 3. THL:n rahoittama hanke. 4. Yhteistyö järjestöjen kanssa 7. Karttojen valmistamiseen määräraha 2. Tehdyt kyselyt ja tulosten vertailu kansalaiskyselyn (2010) tuloksiinsiirretään vuodelle 2015 3. Saatu THL:n määräraha - ei saatu määrärahaa 4. Puiston käytön lisääntyminen - Frisbee -golfradan käyttö ollut runsasta - kuntoiluvälineiden ja liikennepuiston käyttö ollut vilkasta, mutta markkinointia on hyvä tehostaa 7. Valmistetut kartat, - liikunta-alueiden opasteet ja ulkoilureittien karttojen uudistaminen kevään 2014 aikana 8. Ravitsemusneuvonnan toteutuminen vanhempainilloissa - yläkoulun vanhempainillassa on syksyllä 2013 esitelty

Ennakkoarviointi (EVA) - menetelmä kouluterveyskyselyn tuloksia - hammashoitaja on ohjannut lapsia hoitopaikoissa Asiakaspalautteet Asukkaiden tietoisuus päihteidenkäytön riskeistä lisääntyy. Asukkaiden rohkeus lähteä hakemaan apua mielenterveysasioi ssa lisääntyy 1. Päihteidenkäytön varhainen tunnistaminen ja puheeksiottaminen sekä PAKKA - toimintamallin käyttöönotto päihdehaittojen ehkäisemiseksi kohderyh mänä erityisesti yläasteikäiset. /HYTEtyöryhmä, koulutoimi, kouluterveydenhuolto. 2. Kouluterveyskyselyn tulosten tehokkaampi hyödyntäminen. / kaikki hallinnonalat 3. Mielenterveysasiakkaiden hoidonsaatavuuden nopeutuminen ja kotiin saatavan avun jalkauttaminen / Selänne ja kaupunginvaltuusto 2. Kouluterveyskyselyn raportti 3. Sairaanhoitajan vuosipalkka Ennakkoarviointi (EVA) - menetelmän käyttö on lisääntynyt, talousarvioon merkitty pari EVA:n käyttöä päätöksenteossa 1. PAKKA -menetelmän koulutukset ja käyttöönotto -on alkamassa vuoden 2014 aikana 2. Kouluterveyskyselyn tulokset ja niiden esittelyt kouluissa ja vanhempainilloissa - toteutunut syksyllä 2013 vanhempainilloissa ja vanhempainyhdistyksess ä kouluterveydenhoitajan johdolla 3. Suoritteiden määrä - Ppky Selänteelle on palkattu mielenterveyskuntoutujill e lähihoitaja tukemaan kuntoutujien kotona asumista 4. Ystävä- ja vertaistukitoiminnan kehittäminen ja aktivointi / järjestöt. HYTE -työryhmän ja järjestöjen yhteistyö 4. Hanke-hakemus ystävä- ja vertaistukiryhmätoimin nan kehittämiseen ja juurruttamiseen 4. Hankehakemus - järjestöjen toimesta toteutunut vertaistukitoimintaa mielenterveyskuntoutujill e ja omaisille Ennakkoarviointi (EVA)- menetelmän käyttö Ennakkoarviointi (EVA) - menetelmä

2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lapset ja nuoret saavat riittävästi apua ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Vanhempien vastuunotto lisääntyy Lapsen ja nuoret saavat osallistua ja tulevat kuulluksi heitä koskevissa asioissa 1. Lapsen äänen kuuleminen kaikissa toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa/ nuorisovaltuusto, lasten parlamentti, oppilaskunnat. 2. Ennakkoarviointi (EVA) - menetelmän käyttö päätösten valmistelussa 3. Perhekeskustoiminta siirretään varhaiskasvatuksesta hyvinvointipalveluiden vastuualueelle, lastenneuvolan alaisuuteen. 4. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen ja resurssien lisääminen / Selänne -lasten- ja perheiden palvelut 5. Moniammatillisten oppilashuoltotyöryhmien toiminnan vakiinnuttaminen / koulutoimi 6. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulujen kerhotoiminnan kehittämi nen / kaupunki, järjestöt 7. Kaupunki osallistuu THL:n ja puolustusvoimien Time Out (Aikalisä) toimintaan 8. Osallistuminen hyvinvointisopimuksen tarjoamaan kaksiportaisen Lapset Puheeksi koulutukseen ja toimintamallin käyttöönottoon / Selänne, koulutoimi Perhekeskustoiminnal le tulee saada omat tilat, henkilöstöresurssi siirretään varhaiskasvatuksesta (1hlö) 8.Lapset Puheeksi kuntaosuus vuodelle 2013 on 2412 1. Lapsiasianneuvoston tekemä kysely 2. Ennakkoarviointi (EVA) -menetelmän käyttö 6. Asiakaskysely lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta - tarvekysely on tehty vuonna 2013 8. Kaksiportaisen lapset puheeksi koulutukseen ja toimintamallin käyttöönotto - kouluttajakoulutus on alkanut. Osallistujia on koulu-, varhaiskasvatuksen- ja MLL:n kouluttajia, koulukuraattori ja koulupsykologi

3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 3) Ikäihmisten hyvinvoinnin ja itsenäisen asumisen tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen 1. Voimaa vanhuuteen hankkeen toiminnan juurruttaminen 2. Seniorineuvolatyö 3. Erityisliikunnanohjaaja tukemaan vertaistukiryhmätoimintaa 4. Liikunnan edistäminen yhdessä kaupungin ja järjestöjen kanssa 5. Uuden vanhuspalvelulain mukainen toiminta 3. THL:n määräraha erityisryhmien liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi 4. Liikunta-/ tekninen toimi 1. Vertaistukiryhmien toiminnan jatkuminen - vertaistukiryhmien toiminta jatkuu 3. THL:n määräraha - määrärahaa ei saatu Ennakkoarviointi (EVA) - menetelmä OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua: Pvm