Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi
Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin näkökulma Hallinto Aluepolitiikka ja sen arviointi Yritystoiminta (esim. paikkatietojärjestelmät)
Suomen aluekehityksen kuvasta Teollistuvan talouden kasvu keskitti vahvasti Hiukan maltillisemmin kasvava palveluvaltainen talous keskittyy hiukan maltillisemmin: muuttoliike säilyy kuitenkin vilkkaana Tulevassa kehityksessä on uusia piirteitä: uuden globalisaation keskittämisvaikutus ei ole vahva väestön ikärakennemuutos luo paineita aluerakenteelle voivatko maaseudun uudet roolit tasapainottaa? kaupunkipolitiikan kysymykset korostuvat tietoteknologian hyväksikäyttö vähentää etäisyyden haittaa - mutta ei poista läheisyyden etuja Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei poista keskittymistä, mutta voi edistää parhaimmillaan ihmisarvoisen elämän mahdollisuuksia koko maassa sekä julkisen talouden kestävyyttä
Alueellinen taloustutkimus: yleiskehitys Integraation myötä kansantalouksista tulee enemmän aluetalouksia: international regional EU:ssa tämä näkyy myös yhtenäisenä aluetilastointina; siihen toki vaikuttavat myös politiikan tarpeet Alueellinen taloustiede (esim. new economic geography) elää uutta vaihetta ja on siirtynyt lähemmäs taloustieteen ydintä Keskittymisen selitykset ja keskittymisen edut (Lucas, uusi kasvuteoria) Inhimillisen (ja sosiaalisen?) pääoman havainnointi
Aluetutkimus: mm. tulotaso- ja rakenne-erojen näkökulma Aluenäkökulmasta on usein haettu tietoa alue-erojen suuruudesta ja luonteesta: keskittymisen kuvaus, erot tuloissa ja kulutuksessa, työttömyydessä, muuttoliikkeessä Rakenteiden perusteella määräytyvän aluedynamiikan tunteminen on vaatinut alueiden välisten yhteyksien tuntemusta: panos-tuotos! Näissä asioissa on tapahtunut suuri harppaus 1970-luvulta nykypäivään (läänien taulut, O.F./nyt maakuntien pt)
Esimerkki: Suomen BKTn ja väestön aluekuva näyttää tältä 4:n suurimman seutukunnan osuus väestöstä ja BKT:stä 1975-2005 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % väestö BKT 30 % 25 % 20 % 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Empiirinen tutkimus on lisääntynyt ja siihen on vastattu Aluetutkimuksen suunnassakin on lisääntynyt mikroekonometristen aineistojen käyttö: edellyttää usein datan jatkojalostusta muuttoliiketutkimus, alueellinen työn taloustiede, asuntomarkkinatutkimus Yritystoiminnan alueellinen tutkimus Talouden ja yhteiskunnan aluerakennepiirteet uusista näkökulmista inhimillinen pääoma sosiaalinen pääoma kaupunkitutkimus
Aluepolitiikan tietotarpeet Tilastotieto on tietysti politiikan kohdentamisen kannalta tarpeen: nyt EU:n laajuisesti Politiikan tavoitteet olisi syytä asettaa niin, että niitä voidaan myös seurata Arviointitutkimus on oma vaikea teemansa, mutta tilastotuotanto voisi ehkä palvella paremmin politiikan arviointia?
Alueellisten tilastojen kehittämistarpeita Ovatko alueluokitukset kunnossa (NUTSit on annettu) Aihepiireittäinen kattavuus on melko hyvä Yritysaineistoissa aluenäkökulma joskus poissa Perustilastojen tuottaminen (alueittain) Kaikkea mahdollista voidaan pyytää alueellisesti! Usein moititaan, että aluetilastot tulevat myöhään Tietokantojen rakenne ratkaisee: tärkeätä että voidaan yhdistää myös alueeseen On ilmiöitä, joilla ei ole mielekästä aluedimensiota Tiedonjalostus alueellisiin tarpeisiin Räätälöityjä aineistoja tarvitaan, mutta hinta vaikuttaa kysyntään Tällaista palvelua olisi syytä kehittää
Alueellisten tilastojen kehittämistarpeita Tilastoja ennalta arvattaviin tarpeisiin Tietoa tarjolle siinä muodossa, että käyttäjä pystyy löytämään sen helposti ja jalostamaan itse Asiakaslähtöisen palvelun kehittäminen niin, että Tilastokeskuksen oma osaaminen tukee asiakasta Tämä on periaatteellinen kysymys tietorekisterien käytettävyyden lisäämisestä ja niiden käytön hinnoittelusta (mieluummin rajakustannus- kuin full cost -ajattelua) Tietotuotteiden halvan monentamisen etu pitäisi käyttää hyväksi!