. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

Samankaltaiset tiedostot
Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

V T p pv T pv T. V p V p p V p p. V p p V p

ν = S Fysiikka III (ES) Tentti Ratkaisut

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

Kaasu 2-atominen. Rotaatio ja translaatiovapausasteet virittyneet (f=5) c. 5 Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan kaasun moolimäärä: 3

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Clausiuksen epäyhtälö

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

13 KALORIMETRI Johdanto Kalorimetrin lämmönvaihto

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

Käytetään lopuksi ideaalikaasun tilanyhtälöä muutoksille 1-2 ja 3-1. Muutos 1-2 on isokorinen, joten tilanyhtälöstä saadaan ( p2 / p1) = ( T2 / T1)

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

VII LÄMPÖOPIN ENSIMMÄINEN PÄÄSÄÄNTÖ

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

0 C lämpötilaan antaa 836 kj. Lopputuloksena on siis vettä lämpötilassa, joka on suurempi kuin 0 0 C.

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Teddy 1. välikoe kevät 2008

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

6. Yhteenvetoa kurssista

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

7 Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Luku Pääsääntö (The Second Law)

Luvun 12 laskuesimerkit

1 Clausiuksen epäyhtälö

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

kolminkertaisesti tehtäviä tavallisiin harjoituksiin verrattuna, voi sen kokonaan tekemällä saada suunnilleen kolmen tavallisen harjoituksen edestä

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10

S Fysiikka III (EST), Tentti

Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA

Astrokemia Kevät 2011 Harjoitus 1, Massavaikutuksen laki, Ratkaisut

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

n = = RT S Tentti

X JOULEN JA THOMSONIN ILMIÖ...226

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

4. Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja


Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 10, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Torstai klo Termodynamiikan käsitteitä

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Transkriptio:

LH- Kilo vettä, jonka lämpötila on 0 0 asetetaan kosketukseen suuren 00 0 asteisen kappaleen kanssa Kun veden lämpötila on noussut 00 0, mitkä ovat veden, kappaleen ja universumin entropian muutokset? Oletetetaan seuraavaksi, että veden kuumentaminen 00 0 tapahtuu saattamalle se ensin kosketukseen suuren 50 0 asteisen kappaleen kanssa ja sitten 00 0 asteisen kappaleen kanssa Mikä ovat nyt veden ja universumin entropian muutokset? Selitä miten vesi voidaan kuumentaa 0 0 asteesta 00 0 asteeseen ilman, että universumin entropia kasvaa Veden moolimassa on 8g ja ominaislämpö vakiopaineessa - - c p 8, 0cal K mol (a) Lasketaan lämpömäärät ominaislämpöjen avulla asoittuminen tapahtuu vakiopaineessa, (ilmakehän paine), joten vesi saa lämpömäärän Q nc - 00 0 kcal vesi p 6, Kappale luovuttaa vastaavan lämpömäärän Qbody - Qvesi Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä DS vesi n cp ln - 3, calk Kappaleen entropiamuutos voidaan laskea isotermiselle prosessille, sillä kappaleen lämpötilan muutos on suuresta massasta johtuen hyvin pieni Qbody - S - S DS body -68, calk Entropian kokonaismuutos on siis DSO DS + DS + 44, calk (b) Oletetaan, että prosessi tapahtuu nyt kahdessa vaiheessa Vedelle saadaan ( i 50 0 ) vesi body - DS c i vesi n p ln cp cp + n ln n ln i, ts veden entropian lisäys on sama kuin edellä Kappaleelle saadaan entropian muutos Q DS vesi / Qvesi / - body - - -88, 9calK i - ja entropian kokonaismuutos DS O 3, 3calK Entropian lisäys on siis pienempi kuin edellä (c) Rajatapauksena voidaan ajatella veden saattamista kontaktiin äärettömän monen kappaleen kanssa, joista kunkin lämpötila on vain hieman veden lämpötilaa korkeampi Entropian muutos lähenee tällöin nollaa ts kyseessä on reversiibeli prosessi

LH- 00 g 363 K asteista vettä kaadetaan 300 g alumiiniastiaan, jonka lämpötila on 98 K Laske veden ja kannun ja kokonaisentropian muutokset Vedelle c p 75,35 J/(Kmol) ja alumiinille c p 3,7 J/(Kmol) Vettä on 5,56 moolia ja alumiinia, moolia Olkoon veden lämpötila alussa ja kannun lämpötila Lasketaan yhteinen lämpötila Vesi luovuttaa astialle lämpömäärän QH O-n cp ( -), jonka kannu ottaa vastaan QAl n cp ( - ) -QH O ästä saadaan loppulämpötilaksi n c + n c n c + n c p p p p 337, 8 K Lämpötilojen tasoittuminen tapahtuu normaali-ilmanpaineessa Lasketaan entropiamuutos isobaariselle prosessille, jolle pätee yleisesti S - S n c p ln, joten alumiinille DS Al 33, J/K ja vedelle DS HO -30, 0 J/K Kokonaisentropian muutos on näiden summa DS O 3, J/K Entropia siis kasvaa lämpötilojen tasoittumisen yhteydessä

LH-3 Kaksi astiaa V ja V sisältää samaa ideaalikaasua lämpötilassa moolimäärien ollessa n ja n vastaavasti Osoita, että kun astiat yhdistetään lämpöeristetysti, niin entropian kasvu on ( V+ V) ν ( V+ V) ν S νrln + νrln ( ν+ ν) V ( ν+ ν) V Alkutilassa entropiat ovat S V n Rln n f / f / V + nc ja S nrln n Yhdistämisen jälkeen (huomaa, että lämpötila ei muutu, koska systeemi on lämpöeristetty) V V S R f ( + + ) ln / n n c! n + n $# + ( n + n ) " Entropian muutos on siis näiden erotus Vakioon c verrannolliset termit kumoutuvat, samoin ne termit, jotka tulevat lämpötilan logaritmeista + n c ln V + V ln V S S S ν R νr ln V + V ln V + ν+ ν ν ν+ ν ν Yhdistämällä logaritmit V+ V ν V + V ν S νrln + νrln ν+ ν V ν+ ν V

LH-4 Kahdessa astiassa on kummassakin n moolia nestettä oisessa lämpötila on ja toisessa Nesteet sekoitetaan keskenään Osoita, että entropia kasvaa tällöin määrän S - S n p ln + 0 > Oleta, että astiat on lämpöeristetty ympäristöstä, ja että sekoittuminen tapahtuu vakiopaineessa Sekoittuessaan nesteet vaihtavat lämpöä keskenään Isobaariselle prosesessille DQ D DS cp n () Nesteiden sekoittumiseen ei liity työtä, joten nesteen luovuttama lämpö nesteen saama lämpö (oletetaan > ): ncp- ncp ncp - ncp ; loppulämpötilaksi saadaan siis + 6/ Entropian muutokseksi saadaan integroimalla yhtälöstä () nesteelle DS I d ncp ncp ln, nesteelle vastaavasti DS ncp ln Lasketaan entropian muutokset yhteen ja sijoitetaan : ( + ) + S+ S νc ln νc ln νc ln Osoitetaan, että logaritmin argumentti on suurempi kuin : p p p 4 + > À + + > 4 À + - > 0À - > 0 6

LH-5 Kappale (), jossa on n moolia ainetta lämpötilassa saatetaan kontaktiin kappaleen () kanssa jossa on n moolia ainetta lämpötilassa asapainon muodostuminen tapahtuu vakiopaineessa lämpökapasiteettien ollessa ja vastaavasti Laske (a) p p asapainolämpötila, (b) entropian muutos ja (c) osoita, että entropian muutos on positiivinen (a) Kaksiosainen systeemi on lämpöeristetty muusta ympäristöstä ja prosessiin ei liity työtä oisen kappaleen luovuttama lämpö toisen saama lämpö: ncp( - ) ncp( -) Ã ncp + ncp ncp+ ncp Koska tasapainon muodostuminen on kvasistaattinen prosessi, saadaan entropian muutokset yhtälöstä δ ; δ ν p ν p δq Q d ds Q c d S c (b) Lasketaan entropian muutokset erikseen molemmille kappaleille (käytetään lyhyyden vuoksi kokonaislämpökapasiteetteja n c ; n c ) d S ln d S ln Entropian kokonaismuutos on siis () () p p (3) S S + S ln + ln ln c) Osoitetaan lopuksi, että DS > 0 Oletetaan < < ja merkitään x / > Lisätään ja vähennetään termi ln DS ln + ln + ln - ln Ryhmittelemällä DS ( + )ln + ln ¼ (4) Yhtälöstä () saadaan + + x x sijoittamalla yhtälöön (4) saadaan

+ S + ln x ln x x Jotta DS > 0 vaaditaan, että + + x + x > x x (5) a Koska x >, a > pätee x > + a ( x -)(aylorin sarja potenssifunktiolle - tämä yhtälö kertoo sen, että funktion x a kuvaaja on aina sille pisteeseen x piirretyn tangentin yläpuolella) Joten x + x x x + + - - + > + ( - ), siis DS > 0 ja DS > 0 + -