TVY:n työllisyysohjelma 2015-2019 Kokkolassa 1.10.2015 Jukka Haapakoski Puheenjohtaja +358 50 577 2580 jukka.haapakoski@tvy.fi
Mikä TVY? Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry Perustettu v. 1991 Henkilökunta: 2 6 hlöä. Hallituksen jäseniä 13 hlöä, ja 5 varajäsentä. Jäsenjärjestöjä 97 kpl, joissa Jäseniä n. 6000 henkilöä Työllisyyspoliittisia toimenpiteitä n. 2000 3000 hlöä. vuodessa. TVY:n jäsenyyden hinta 3 /jäsenyhdistyksen jäsen. Jäsenjärjestöt suurimpia EU-ruoka-avun jakajia: 864 831 kg tänä syksynä
Mikä TVY? TVY on työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien edunvalvontajärjestö. TVY:n tavoite on työttömyyden vähentäminen ja poistaminen Suomesta, työttömien toimeentulon parantaminen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kohottaminen sekä yhdenvertainen kansalaisuus. TVY on puolueisiin sitoutumaton. Tarkoituksensa toteuttamiseksi TVY: toimii työttömyyden asiantuntijana ja työttömän edunvalvojana sekä osallistuu heitä koskevaan päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun järjestää työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien omaehtoista toimintaa heidän asemansa parantamiseksi tuottaa tiedotteita, julkaisuja ja työttömien neuvontapalvelua järjestää työttömien tilaisuuksia sekä harrastus-, virkistys-, opinto-, liikunta- ja raittiustoimintaa on yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Miksi välityömarkkinoita tarvitaan? Yksinkertainen vastaus työttömiä on paljon työttömyys kasvaa Elokuun TEM:n tilastojen mukaan 622 000 työnhakijaa Laaja työttömyys 456 300 työnhakijaa 346 700 työtöntä työnhakijaa Yli 50-vuotiaita työttöminä 125 600 Pitkäaikaistyöttömiä 112 800 (21 000 enemmän kuin vuosi sitten) Aktivointiasteen laskettavien palveluiden piirissä 109 600 (7 300 vähemmän kuin vuosi sitten) Kk. aikana 66 400 avointa työpaikkaa joista 10 100 täytettiin ja joista 5 300 TEtoimiston asiakkaalla. 30 200 työpaikkaa avoinna kuun lopussa.
Miksi välityömarkkinoita tarvitaan? Haastavampi vastaus Suomi on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta avoimessa globaalissa markkinataloudessa Palkkataso on kansainvälisessä vertailussa korkea. Suomessa kuorma-autokuljettajan ansio n. 37 500 vuodessa Sudanissa kuorma-autokuljettan ansio n. 5000 10 000 $ vuodessa Minimi sosiaaliturva on kansainvälisessä vertailussa korkea (vaikka mediaanitasolla mitattuna ei riitä täyttämään EU:n minimivaatimuksia) Suomi vie korkean lisäarvon tuotteita ja pääasiassa tuo (kuluttaa) halvan tuotantokustannusten maiden tuotteita Johtopäätös Suomen hyvinvointi perustuu vaativaan työhön, jossa hyödynnetään korkeaa osaamistasoa sekä uusinta tekniikkaa
Miksi välityömarkkinoita tarvitaan? Avoin globaali talous on altis rakenteellisille muutoksille talouden on oltava ketterä, kun pääomat liikkuvat vapaasti Mitä tapahtuu työlle ja työtä tekeville ihmisille? Eriarvoisuus lisääntyy ellei ole tasapainottavia mekanismeja Oikeus palkkatyöhön voidaan turvata julkisilla tasapainottavilla interventioilla finanssipolitiikka, työllisyyspolitiikka, sosiaalipolitiikka Välityömarkkinoilla turvataan viimesijainen työperäinen toimeentulo Välityömarkkinoilla tuetaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä Välityömarkkinat ovat mahdollisuus kehittää ajantasaista työkokemusta ja koulutusta
Onko välityömarkkinat kunnossa? Lähde: Taulu, Sardar, 2015, TEM Analyysejä 67/2015
Onko välityömarkkinat kunnossa? Lähde: Taulu, Sardar, 2015, TEM Analyysejä 67/2015
Onko välityömarkkinat kunnossa? Lähde: Taulu, Sardar, 2015, TEM Analyysejä 67/2015
Onko välityömarkkinat kunnossa? Välityömarkkinoilla ei ole pysyvää statusta Työllisyyspoliittiset toimenpiteet eivät ole työttömien subjektiivisia oikeuksia Työvoimapoliittiset avustukset ja työllisyysmäärärahat poliittisen päätöksenteon vallassa Sipilän Hallitus leikkauslinjalla Hankkeet lyhytaikaisia (3 vuoden sykli) tarpeet pysyvihköjä Kuntien, valtion ja kolm. sektorin työnjako epäselvä TE-palvelut tavoittavat työnhakijat heikosti - yli puoli miljoonaa työnhakijaa - n. 3 000 TE-toimiston virkalijaa Sähköiset TE-palvelut tärkeät, mutta eivät riitä kaikille (URA järj. v. 1986) TE-hallinto ostopalveluorganisaatioksi? Hankkeiden rooli ja näkyvyys Asiakasohjaus vaihtelevan tasoista (hyviäkin tarinoita löytyy, nuoret, uusimaa) Yritystoiminnan ja yleishyödyllisen järjestötoiminnan roolitukset hakusessa
TVY:n työllisyysohjelma 2015-2019 Välityömarkkinat kuntoon Työllisyysohjelman tarkoitus Tukea työttömien ja jäsenjärjestöjen edunvalvontaa Käydä vuoropuhelua jäsenjärjestöjen kesken paljon erilaisia toimijoita Vaikuttaa hallitusohjelmaan Runko TVY:n tavoitteena täystyöllisyys Työttömien perusoikeudet kuntoon Välityömarkkinoiden toimivuus Välityömarkkinoiden legimititeetin vahvistaminen Kannustinloukut TE-hallinnon palvelut kuntoon
TVY:n tavoitteena täystyöllisyys Yli vuoden mittainen työttömyys katkaistaan Työttömyysasteen lasku alle 5 % Yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyö Työtöntä ei saa jättää ilman apua työttömyyden kohtaamisessa Lähtökohtaisesti kaikissa palveluissa tulee kohdata työtön kunnioittavasti ja ihmisarvoisesti. Suomi nousee, kun töitä tekevät luovat, motivoituneet, osaavat ja vastuulliset työntekijät.
Työttömän perusoikeudet kuntoon Lain tulkinnat on oltava kaikilla alueilla samanlaiset. Asetukset ja ohjeet on saatava nykyistä selkeämmiksi ja TE-hallinnolle on oltava riittävästi työaikaa tulkita lakeja ja ohjeita. Työttömän oikeusturvaa on parannettava. Työttömyysetuuden omavastuuaika on poistettava. Työttömäksi voidaan joutua muistakin tilanteista kuin työstä. Työttömän perusturvan tasoa on nostettava. Suomen minimisosiaaliturva ei täytä Euroopan neuvoston perusvaatimustasoa, joka on 50 % ekvivalentista mediaanitulosta (n. 950 euroa 1000 euroa v. 2015). Perusetuudet on nostettava vähintään Euroopan neuvoston edellyttämälle tasolle.
Työttömän perusoikeudet kuntoon Työttömyysturvan verotusta on selkeytettävä. Työmarkkinatuen suojaosuus on tehtävä joustavammaksi, jotta se ei viivästytä työmarkkinatuen maksatusta. Asioiminen ilman pankkitunnuksia on tehtävä mahdolliseksi tai pankkitunnukset on taattava kaikille.
Työttömän perusoikeudet kuntoon Karenssien tarpeellisuus työvoimapoliittisena välineenä on arvioitava uudelleen, koska työttömät kokevat järjestelmän mielivaltaisena. Karenssille on perusteita ainoastaan toistuvasta systemaattisesta työvoimapoliittisten toimenpiteistä kieltäytymisestä. Se ei saa perustua yhden henkilön mielivaltaiseen päätökseen tai poikkeuksellisiin tilanteisiin. Toimeentulotuen perusosan alentaminen on tulkintamme mukaan perustuslain 19 vastaista. Työttömien lakisääteisiä terveyspalveluita on parannettava. Resursointi, ohjaus ja tiedottaminen on saatava kuntoon.
Välityömarkkinoiden toimivuus Aktivointiastetta on nostettava 50 prosenttiin pääasiasiassa työllisyysmäärärahojen korottamisella. Palkkatukeen on oltava subjektiivinen oikeus. Työkykyisille ihmisille on tarjottava palkkatyötä, jolla tulee toimeen ilman tukia. Ns. nollatyösopimukset eivät saa olla esteenä työttömyysturvan saannille. Ihmisten sosiaalista osallisuutta pitää vahvistaa muilla kuin työllisyyspolitiikan keinoilla. Niiden ihmisten, joiden työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille, asemaa on vahvistettava sosiaalihuollon tukitoimien riittävyyden turvaamisella sekä universaaleilla sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluilla.
Välityömarkkinoiden toimivuus Työllisyysmäärärahojen käyttö on selkiinnytettävä ja maksatuksia on nopeutettava. Palkkatukiuudistuksen lisäksi asetettu rahoituslinjaus, jonka mukaan työttömän on oltava 300 päivää työttömyysperusteisella työmarkkinatuella saadakseen palkkatukea, on poistettava. Tämä rahoituslinjaus on kohtuuttomasti vaikeuttanut työttömien ohjausta yhdistyksiin ja yrityksiin. Asiakasohjautuvuutta pitää parantaa. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Kuntien hankintastrategioihin tulee lisätä ohjeistus, jossa annetaan lisäpisteitä palveluille, jotka tuotetaan yhteiskunnallisilla yrityksillä. Valtion tulee perustaa erillinen rahasto, jolla tuetaan yhteiskunnallisten yritysten käynnistämistä. Sosiaalisten kriteereiden käyttö julkisissa hankinnoissa tulee saada yleisesti käyttöön. Pitkäaikaistyöttömyys ja osatyökykyisyys tulee olla sosiaalisina kriteereinä hankintalaissa ja kuntien hankinnoissa sekä ohjeistuksissa.
Välityömarkkinoiden toimivuus Työllisyysmäärärahojen käyttö on selkiinnytettävä ja maksatuksia on nopeutettava. Palkkatukiuudistuksen lisäksi asetettu rahoituslinjaus, jonka mukaan työttömän on oltava 300 päivää työttömyysperusteisella työmarkkinatuella saadakseen palkkatukea, on poistettava. Tämä rahoituslinjaus on kohtuuttomasti vaikeuttanut työttömien ohjausta yhdistyksiin ja yrityksiin. Asiakasohjautuvuutta pitää parantaa. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Kuntien hankintastrategioihin tulee lisätä ohjeistus, jossa annetaan lisäpisteitä palveluille, jotka tuotetaan yhteiskunnallisilla yrityksillä. Valtion tulee perustaa erillinen rahasto, jolla tuetaan yhteiskunnallisten yritysten käynnistämistä. Sosiaalisten kriteereiden käyttö julkisissa hankinnoissa tulee saada yleisesti käyttöön. Pitkäaikaistyöttömyys ja osatyökykyisyys tulee olla sosiaalisina kriteereinä hankintalaissa ja kuntien hankinnoissa sekä ohjeistuksissa.
Välityömarkkinoiden toimivuus TE-hallinnolle tai kunnille on osoitettava yritys-yhdistys koordinaattoriresurssi, joka toimii yrittäjien ja yhdistysten työnvälityksen pitkäkestoisena asiantuntijana ja työnvälittäjänä. Julkinen työllisyydenhoito on tehty niin haastavaksi valtiontukisäännöksillä ja kilpailulainsäädännöllä, että on aika selvittää voidaanko SGEI-reformilla toteuttaa laajamittainen valtakunnallinen työllistämisen politiikkaohjelma. SGEI-palveluilla (Services of General Economic Interest) tarkoitetaan palveluita, jotka ovat niin tärkeitä, että viranomainen voi asettaa palvelun tarjoajalle julkisen palvelun velvoitteen. SGEI-reformilla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyydenhoitaminen todettaan niin tärkeäksi, että julkinen sektori velvoitetaan tukemaan toimijaa joka järjestää työtehtäviä riippumatta siitä, ovatko palvelut taloudellisesti kannattavia vai ei.
Välityömarkkinoiden legimiteetin vahvistaminen Palkkatukiuudistus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Lakiin Työsopimuslain 13 luvun 6 väliaikaisesta muuttamisesta on saatava jatkoaikaa tai yhdistysten ja säätiöiden työllistämisedellytykset on turvattava muilla keinoilla, jotta pitkäaikaistyöttömillä on mahdollisuus saada töitä yhdistyksistä ja säätiöistä. Etenkin kokoaikatyön tarjoamisen velvoite osa-aikaisille työntekijöille uuden työntekijän palkkaustilanteessa on välityömarkkinoilla lähes mahdotonta ilman poikkeusta nykyisillä rakennuspalikoilla. Varmistetaan järjestöjen mahdollisuus toimia yleishyödyllisinä voittoa tavoittelemattomina toimijoina sekä lainsäädännöllisin keinoin että riittävin tukitoimin. Yleishyödyllisten ja elinkeinotoimintaa harjoittavien yhdistysten resursointi on turvattava.
Välityömarkkinoiden legimiteetin vahvistaminen Palkkatuetun työn vaikuttavuustavoitteet on tarkistettava ja suhteuttava tarjolla oleviin työpaikkoihin avoimilla työmarkkinoilla. Vaikuttavuutta on myös itse työ, kertynyt osaaminen, palvelut jota työllä tarjotaan, sekä henkinen ja sosiaalinen pääoma joka kertyy työtä tehdessä. Yritysten mahdollisuuksia palkata heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä on parannettava. Esimerkiksi palkkatukiuudistuksessa vähennettiin työllistymisen tuki osatyökykyisille 50 prosenttiin. Alhainen tukiprosentti on vaikuttanut heikentävästi osatyökykyisten työllistämiseen. EU-lainsäädäntö mahdollistaa 75 % tuen palkkauskustannusten kattamiseksi.
Kannustinloukut Suurimpia rakenteellisen työttömyyden esteitä on asuntojen kalleus ja sijainti. Asuntotuotantoa on vahvistettava vähävaraisten työperäisen liikkumisen mahdollistamiseksi etenkin kasvukeskuksissa. Ylivelkaantuminen, pikavippifirmojen toiminta ja ulosoton kannustinloukut vaikuttavat työn vastaanottamiseen sekä mahdollisuuteen toimia yrittäjänä. Hallituksen on arvioitava miten järjestelmää voitaisiin muuttaa niin, että sekä velan ottajan, että antajan riski on osapuolille kohtuullinen. Vuoden 2014 lopussa oli lähes 240 000 ulosottovelallista ja perittävä rahamäärä on kasvanut jo 4 miljardiin euroon. Ulosotossa perittävän rahan suojaosuutta on nostettava. Velan perimisen järjestystä on muutettava ulosottokaaressa siten, että ensin peritään pääoma ja vasta sitten korot sekä kulut. Samalla on määriteltävä koron juoksulle raja, milloin korko lakkaa juoksemasta. Nykyinen lakisääteinen viivästyskorko on kohtuuttoman suuri ottaen huomioon yleisen korkotason.
TE-hallinnon palvelut kuntoon TE-hallinnon resursseja on lisättävä, siten että asiakkaat saavat tarvitsemaansa palvelua. Nyt asiakkaat eivät ohjaudu hyvin avoinna oleviin työpaikkoihin. Sähköinen palvelujärjestelmä on laitettava toimimaan ja asiakkaiden mahdollisuus käyttää palveluja on taattava. TE-toimiston henkilöiden tavoitettavuutta on parannettava ja yhteydenottoaikoja on lyhennettävä. Palvelut on järjestettävä selkokielellä. Esimerkkinä arkiongelmasta on, että palkkatuetun työn päättyessä ei voi ilmoittautua sähköisen palvelujärjestelmän kautta työttömäksi.
TE-hallinnon palvelut kuntoon TE-hallinnon tulee edelleen tarjota henkilökohtaista asiakaspalvelua kasvokkain. TE-hallinnolle tulevaa asiakaspalautetta on järjestelmällisesti hyödynnettävä palvelujen kehittämiseksi. Työttömiä on kuunneltava työvoimapolitiikan lain valmistelutyöryhmissä. TE-hallinnon tulee selvittää eläkemahdollisuudet niiden ihmisten kohdalta, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä. TE-hallinnon tarjoamat koulutukset tulee paremmin kytkeä yritysten ja koulutuspalvelun tarjoajan tarpeisiin. Lisäksi näiden koulutusten sertifioiminen osaksi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallintoalan tarjoamiin koulutuskokonaisuuksiin olisi edistysaskel. Akateemisesti korkeakoulutetut eivät koe saavansa riittävää palvelua TE-toimistoista. Työllisyyspoliittinen koulutuksen ei tule viedä palkkatukioikeutta.
Kiitos! Olkaa yhteyksissä, jos suinkin voimme auttaa. Jukka Haapakoski Puheenjohtaja +358 50 577 2580 jukka.haapakoski@tvy.fi