HALLITUKSEN ESITYS JULKISESTA TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA palkkatukea koskeva luonnos HE

Transkriptio

1 Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry Finlands Arbetslösas Samarbetsorganisation - TVY rf Sörnäisten rantatie 27 C 4, HELSINKI p Y-tunnus etunimi.sukunimi@tvy.fi tai toimisto@tvy.fi HALLITUKSEN ESITYS JULKISESTA TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA palkkatukea koskeva luonnos HE Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitteena on välityömarkkinoiden toiminnan turvaaminen sekä työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelman mukaan hallitus jatkaa määrätietoista työtä vaikeasti työllistyvien työttömyyden lievittämiseksi. Yllä mainitun lakimuutosesityksen tavoitteena on järjestelmän yksinkertaistaminen ja hallinnollisen työn vähentäminen. Lisäksi tavoitteena on lisätä työnantajien, etenkin yritysten, kiinnostusta palkata osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä sekä alentaa rakennetyöttömyyttä. Palkkatuen muutosesityksen pääkohdat 1. Palkkatuen määrä muutetaan prosenttiperusteiseksi, jolloin tukitaso määräytyy joko tuella palkat- tavan tuen myöntämistä edeltävän työttömyyden keston tai vamman ja sairauden aiheuttaman tuottavuuden aleneman perusteella. 2. Ehdotuksen mukaan palkkatukea myönnetään joko 30, 40 tai 50 prosenttia työnantajalle tuella palkatusta aiheutuvista palkkauskustannuksista. Palkkatuki 30 prosenttia = alle 12 kuukautta työttömyyttä välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä (kesto 6 kk.) Palkkatuki 40 prosenttia = 12 kuukautta työttömyyttä 14 kuukauden aikana (kesto 12 kk). Palkkatuki 50 prosenttia = 24 kuukautta työttömyyttä 28 kuukauden aikana (kesto 12 kk), jonka jälkeen palkkatuki 30 prosenttia 12 kuukauden ajalta. 3. Rekisteröitynyt yhdistys tai säätiö voi saada palkkatukea enintään 60 prosenttiseen työaikaan saakka, kun tuella palkattava on ollut työttömänä vähintään 24 kuukautta. 60 prosenttisen palkkatuen kesto 12 kuukautta. Toisen vuoden palkkatuki 50 prosenttiseen työaikaan saakka. Ylimeneviä kustannuksia ei korvata. 4. Vähimmäistyöaika: palkkatuelle ei aseteta vähimmäistyöaikavaatimusta. TE-toimisto arvioi tapauskohtaisesti, onko työaika riittävä tuella palkattavan työmarkkinavalmiuksien parantamisen. Osa-aikatyöhön voitaisiin myöntää palkkatukea jos se on palkattavan kohdalla perusteltua tai jos kyseessä on toimiala, jossa osa-aikatyö on perusteltua. Lisäksi palkkatukea voitaisiin myöntää yleishyödylliselle yhdistykselle tai säätiölle, jolla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tarjota kokoaikatyötä (vain palkattaessa 24 kuukautta työttömänä ollut). 5. Ikääntyneiden pitkäkestoinen palkkatuki yli 60-vuotiaille (12 kk. työttömänä olleille) de-minimis tukena, kesto 24 kk-kerrallaan 6. Nuorten alle 30-vuotiaiden palkkatuki, kesto enintään 10 kuukautta. 7. Jäähy (eli paluuehto takaisin palkkatuen piiriin): muutos nykyisestä 5 kuukaudesta 10 kuukauteen

2 TVY ry:n näkökulma esitettyihin muutoksiin TVY ry:n mielestä esitetyt muutokset heikentävät vakavasti järjestöjen ja yritysten mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä ihmisiä. Esitys on mielestämme istuvan hallituksen Hallitusohjelman ym. tavoitteiden vastainen. 1. Hallitus lisää tällä esityksellä köyhyyttä Tuen taso tippuu olennaisesti yleishyödyllisissä järjestöissä matalapalkka-aloilla. Työvoimahallinnon omien määräysten mukaan on suosittu yli 85 % työaikaa yleishyödyllisissä järjestöissä. Laskelmiemme mukaan 60 % työajalla matalapalkka-alan työehtosopimuksissa palkka putoaa n euroon tai alle. Siten se jää myös alle Kelan työssäoloehtoon kuuluvan peruspäivärahan vaatimuksen, joka on /kk. Katso liite 1. Esitys lisää kannustinloukkuja. Ne pitkäaikaistyöttömät, jotka tekevät puuttuvan ammatillisen koulutuksen takia matalapalkka-alan töitä järjestöistä, häviää rahallinen kannustin tehdä järjestöissä töitä. Herää kysymys: ketä varten välityömarkkinat sitten ovat tulevaisuudessa? Halutaanko TEhallinnon 3. segmentti syrjäyttää kokonaan työmarkkinoilta? Pitää olla korkea kk. palkka, että kannattaa tehdä töitä 60 % työajalla. 2. Esitys ei turvaa nykyistä korvaustasoa ja tulee kunnille kalliimmaksi Joillakin kunnilla on työllistämislisä ( euroa), jolla on tuettu yli 85 % työaikaa. Laskelmiemme mukaan esimerkiksi Helsingissä, jossa on 500 euron työllistämislisä ensimmäiselle vuodelle yli 500 pv. työttömän työllistämisen tueksi, nykyisen tukitason mukaisen minimipalkkatason säilyttämiseksi, Helsingin tulee laittaa 233,6 euroa lisää rahaa, jotta voidaan turvata yli 85 % työaika. Katso liite 2. Kuntien säästöpaineiden takia ei ole näköpiirissä, että työllistämiseen panostettaisiin enemmän. 3. Osatyökykyisten palkkausten rahallinen kannustin vähenee elinkeinotoiminnassa Osatyökykyisille on nykyisellä mallilla ollut mahdollista korvata 75 % palkkauskustannuksista yrityksissä. Tämä taso tippuu korkeintaan 50 % tukiasteeseen ja on siten selkeä heikennys. Yli 2 vuotta työttömänä olleen pitkäaikaistyöttömän, vammaisen tai sairaan kuntouttaminen 100 % tehokkaaksi tuotannollisen työn työntekijäksi on kentän kokemusten mukaan pitkä prosessi. Osalla ei tule olemaan siihen edellytyksiä kroonistuneen tilanteensa vuoksi, mutta hyötyvät työstä rahallisesti, sekä elämänhallinta ja terveys kohenevat. Osa tästä kohderyhmästä on tietysti täysin työkykyisiä tehtävästä ja ammattitaidosta riippuen eli pitkäaikaistyöttömyys, vammaisuus tai sairaus ei välttämättä ole työtehoon vaikuttava este, mutta muut syyt vaikuttavat siihen, etteivät työllisty. Tukitason alentaminen johtaa kuitenkin yrityksissä yhä tarkempaan seulontaan, ketä otetaan töihin. Esitys siis heikentää kaikista vaikeimmassa asemassa olevien työttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille tukitason heikentymisen myötä. 4. Siirtyminen prosenttiperusteiseen palkkatukeen kuormittaa byrokratiaa Työllistämisen suunnitteleminen on ollut yksinkertaista, kun on ollut kiinteä indeksisidonnainen tukisumma. Uusi prosenttiperusteinen malli kuormittaa työllistäviä yhdistyksiä ja yrityksiä, sekä TEhallintoa. Jokaisen ammattiryhmän kohdalla tehdään erikseen suunnitelmat. Siten harkinnanvaraisuus ja mielivaltaisuus lisääntyvät. Lisäksi TE-hallinnon on valvottava, että kaikkien työehtosopimusten vaatimukset tulee täytettyä. 5. Esitys ei korvaa TES-mukaista lomarahaa Hallituksen esityksessä on erikseen mainittu, ettei lomarahoja korvata. On omituista, ettei TES-mukaisia -2-

3 lomarahoja korvata. Yleishyödylliset järjestöt joutuvat kuitenkin tämänkin kulun kattamaan TESmukaan. 6. Ikääntyneiden yli 60-vuotiaiden palkkatuki ei vastaa rakenteellisen työttömyyden ongelmiin riittävästi Yli 50-vuotiaiden työttömyys on kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Tämän esityksen 60-vuotiaille tarkoitettu pitkäkestoinen palkkatuki ei riittävässä määrin vastaa ikääntyneiden työttömyyshaasteeseen ja tulee tarjota yli 57-vuotiaasta lähtien. Sikäli ikääntyneiden palkkatukiesitys on erinomainen uudistus. 7. Jäähysäännön kiristäminen ei tue työllistymistä Palkkatuen jäähysäännön muuttaminen viidestä kuukaudesta kymmeneen kuukauteen ei tue työllistymistä. Parempi lähtökohta olisi ylläpitää työntekijöiden työllistymistä siten, että tuetaan pitkäkestoisesti niin kauan, kunnes löytyy avoimilta työmarkkinoilta parempia työpaikkoja. Työn kysynnän puuttuminen avoimilta työmarkkinoilta ei ole yksinomaan työntekijöiden vika vaan laajempi rakenteellinen taloudellinen ilmiö. TVY ry on erittäin huolissaan tästä palkkatukiesityksestä. Mikäli hallitus haluaa purkaa rakenteellista työttömyyttä ja tukea etenkin vaikeimmassa asemassa olevien työttömien työllistymistä sen tulee turvata yleishyödyllisille toimijoille pitkäkestoiset tukirakenteen, jonka pohjalta toteuttaa työtä. Silloin turvattaisiin vuokrakustannukset, palkkauskustannukset (mukaan lukien TES-lomarahan), hallinnolliset kulut sekä työterveyshuolto täysimääräisesti. Pysyvillä rakenteilla yhdistykset pystyisivät paremmin turvaamaan edellytykset esimerkiksi palkkatukityöntekijöiden työnteolle, edelleen sijoittamisille, koulutuksille, terveyden ylläpitämiselle yms. toimenpiteille joilla tukea ihmisiä avoimille työmarkkinoille. Nykyinen pirstaleinen tukirakenne on tehnyt hallinnosta turhan raskaan ja toiminnasta liian lyhytjänteistä. Näissäkin puitteissa on saatu tuloksia aikaan, mutta parempaankin pystyttäisiin jäntevämmällä tukirakenteella. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry:n puolesta, Jukka Haapakoski Puheenjohtaja LIITTEET LIITE 1. Palkkatuki ja Helsinki-lisä v ja v LIITE % leikkuri TES minimiin -3-

4 LIITE 1. Palkkatuki ja Helsinki-lisä v ja v V 2014 Helsinki (Pitkäaikaistyöttömän korkein korotettu palkkatuki) yli 500 päivää työttömänä olleet Yleishyödyllisessä yhdistyksessä (12 kk. tukiaika), ensimmäinen vuosi Palkkatuki /pv pv/kk Korkein korotettu palkkatuki ( /kk) Helsinki-lisä/kk palkkatuki + Helsinki-lisä yleishyödylliselle toimijalle annettu tuki kk (32, ,66 *90%) 62,05 21,5 pv 1334, ,16 lakisääteiset työnanajan kustannukset % V. 2015, TEM ehdotus Yleishyödyllinen yhteisö lakisääteiset työnanajan kustannukset 21,54 % 395, ,08 Keskimääräinen kk minimipalkka yli 85 % työaika (TES - riippumaton) Vuoden 2014 kk. Palkkauskustannukset 60 % edellisen sarakkeen palkkauskustannuksista Helsinkilisä 1 v TE + Helsinkilisä Erotus: 1834, , , , ,50 233,66-4-

5 LIITE % leikkuri TES minimiin -5-