Järjestöjen ja kehittäjäasiakkaiden näkemyksiä oululaisten hyvinvoinnista. Kyselytutkimus 2017

Samankaltaiset tiedostot
Järjestöjen ja kehittäjäasiakkaiden näkemyksiä oululaisten hyvinvoinnista. Kyselytutkimus 2017

Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Tämä on OULU

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pohjois-Suomen KASTE päätösseminaari

Komeustiedon kerääminen sähköiseen. hyvinvointikertomukseen. Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Järjestötreenit Kunta-järjestöyhteistyö Oulussa Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Sote uudistuksen asiakasraadin huomioita uudistuksen alustavista palvelulupauksista

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Tyyne Hakkarainen

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Terveyskioski Terveydenhoitajan matalan kynnyksen vastaanotto ilman ajanvarausta myös virka-ajan ulkopuolella. Ylöjärven kaupunki

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Esperi Care Anna meidän auttaa

Henkilöasiakkaiden palvelut

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ Kirsti Huvinen

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Arvojen tunnistaminen

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät , Säätytalo Anne Eronen

Työllistymisen kumppanuusfoorumi Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Viestejä valvontakentältä

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi elinvoimapaja

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Hyvinvoiva Kouvola. rakennetaan yhdessä! OVI-tiimi. Asukas Areena. Omahoito Ohjaamo VAIKUTA. IkäJelppi OSALLISTU VOI HYVIN

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Vaalan kuntastrategia 2030

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Laiskuus on katsojan silmissä

Lasten ja Nuorten ohjelma

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Perustoimeentulotukiuudistuksen sujuvuus diakonian näkökulmasta Jouko Karjalainen & Minna Kivipelto Kysely tehty

DIGI-tuki arkeen. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna Liisa-Maria Palomäki

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Transkriptio:

Järjestöjen ja kehittäjäasiakkaiden näkemyksiä oululaisten hyvinvoinnista Kyselytutkimus 2017

Kyselyn tarkoitus Kyselyllä kerättiin järjestöiltä ja kehittäjäasiakkailta kokemustietoa oululaisten hyvinvoinnista Saatua kokemustietoa hyödynnetään uudelle valtuustolle laadittavassa hyvinvointikertomuksessa, strategiaprosessissa, talousarviosuunnittelussa ja palveluita kehitettäessä Kokemustiedon kerääminen edistää osallisuutta ja tuo ruohonjuuritason tietoa ja hiljaisia signaaleja asioista, jotka eivät muuten välttämättä välity virkamiehille ja päättäjille.

Kyselyn toteutus ja vastaajat Kyselyn vastausaika oli 16.2. 5.3.2017 vastaajia 40 henkilöä Vastaajista 19 oli kehittäjäasiakasta Vastaajista 21 järjestön edustajaa; 12 järjestön työntekijää ja 9 vapaaehtoistyöntekijää Järjestön edustajista 13 ilmoitti edustamansa järjestön nimen ja kahdeksan vastaajaa jätti kertomatta järjestön nimen

Oululaisten hyvinvointiin liittyvät positiiviset asiat, ilmiöt ja voimavarat Elinvoimaisen ja vireän kaupungin monipuoliset palvelut Oulun maine hyvänä ja eteenpäin menevänä kaupunkina luo uskoa asukkaisiin Lapsia ja nuoria on paljon, mikä on ehdottomasti Oulun voimavara Vahva yhteisöllisyys ja järjestöyhteistyö Kehittämismyönteisyys ja asiakasraadit, joissa kuullaan palvelujen käyttäjiä Kuntalaisvaikuttaminen Matalan kynnyksen kohtaamispaikat, järjestöt, asukastuvat, kirjastot, kulttuuritalo, tapahtumat Oulussa järjestöt ja kunta tekevät tiiviinpää yhteistyötä kuin muualla Monipuoliset ja edulliset liikuntamahdollisuudet sekä luonto On tarjolla edullisia matalankynnyksen liikuntapaikkoja Kaupunki on hyvin järjestänyt liikuntapaikkoja myös ikäihmisten käyttöön Oulu korostaa liikunnan mahdollisuutta/merkitystä omaan hyvinvointiin

Merkittävimmät oululaisten hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet/haasteet Työttömyys, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys, päihteet, mielenterveys Työttömyys ja taloudelliset ongelmat, jotka johtavat liian usein päihde- ja mielenterveysongelmiin Syrjäytymistä ennaltaehkäisevään työhön tulisi panostaa sekä palveluihin pääsyä helpottaa Kaupungilla ei ole juuri tarjota palveluita heikoimmassa asemassa oleville On resurssipula ehkäisevässä työssä eri palveluissa Terveys- ja sosiaalipalveluiden huono saatavuus, saavutettavuus ja laatu Palveluiden heikko saatavuus (ei saa aikoja lääkärille, kotihoidon ja laitoshoidon riittämättömyys). Lääkäreiden vaihtuvuus. Suljetaan hyvin toimivia terveysasemia ja siirrytään mammuttilaitoksiin. Kulkemisen vaikeus palveluiden luokse. Huoli hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta Miten terveyspalvelujen uudistus muuttaa palvelukohteiden saatavuutta. Miten hintataso tulee muuttumaan. Riittääkö ennaltaehkäisyyn rahaa ja voimavaroja.

Millaisin toimenpitein mainitsemiinne hyvinvoinnin haasteisiin tulisi vastata? Ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen ja palveluiden saatavuuden parantaminen On rakennettava riittävä tuki työhön/kouluun/kuntoutukseen/arkeen unohtamatta virkistäviä harrastuksia ja ystävien kohtaamista. Riittävien resurssien turvaaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin. Terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kehittäminen Lisätä sujuvuutta ja joustavuutta terveydenhoitopalveluissa. Turvata riittävät koulutuspalvelut ja elinkeinoelämän edistäminen Turvata 2. asteen opiskelupaikkojen säilyminen alueella. Elinkeinoelämän ja työpaikkojen syntymisen edistäminen alueelle. Asiakkaat/kuntalaiset mukaan palveluiden kehittämiseen Mahdollistaa asukkaita ja asiakkaita ratkaisemaan ja ideoimaan haasteita ja ratkaisuja itse.

Mitkä olisivat kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä kehittämiskohteita/painopisteitä, joihin tulisi panostaa uudella valtuustokaudella. Terveyspalveluiden kehittäminen Ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen Vanhuspalveluiden kehittäminen Liikuntamahdollisuuksien kehittäminen Julkisen liikenteen kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Kohtuuhintaisia asuntoja Päätösten teko, kuntalaisten kuuleminen ja asiakaslähtöisyys Työllistämisen edistäminen

Millaisia sähköisiä palveluja tulisi kehittää? Helppokäyttöisiä, asiakaslähtöisiä ja helposti löydettävissä olevia sähköisiä palveluja Kaikkiin palveluihin pitää päästä yhdellä klikkauksella. Ohjelmien teossa lähtökohtana aina asiakas. Voisiko tämän Oulun Omahoito systeemin yhdistää jotenkin Kanta. fipalveluun ettei olisi kahta melkein päällekkäistä systeemiä? Sähköistä ajanvarausta pitäisi kehittää ja laajentaa Live -chatteja lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Oulun omahoitoon chat- palvelu. Enemmän netin kautta aikoja. Voiko lasten labroja kysyä netin kautta? Voiko perua aikoja netin kautta esim. hammaslääkäriaikoja, jos sairastuukin aamulla niin kuin meille käynyt. Mihin ilmoittaa? Sähköiset palvelut eivät saa korvata kokonaan perinteistä palvelua Sähköisten palveluiden rinnalla on säilytettävä riittävä henkilöstöresurssi, jotta ihmiset voivat ottaa myös ottaa kasvotusten yhteyttä. Sähköiset palvelut eivät ole kaikkien hyödynnettävissä esim. taidot tai välineet puuttuvat.

Oulussa asumiskustannukset ovat kohtuulliset ja asunnottomien määrä on hyvin pieni. Miten arvioisit tätä tietoa? Pienituloisille asumiskustannukset ovat korkeat Asumiskustannukset ovat kohtuulliset työssä käyville, mutta opiskelijoille, työttömille, kuntoutujille ja eläkeläisille ei jää paljon käteen asumiskustannusten jälkeen. Onneksi asuntoja on paljon, ja pienempiä edullisempia asuntoja on tarjoilla runsaasti. Asunnottomuus on piiloasunnottomuutta, joka ei näy tilastoissa Väittäisin, että piiloasunnottomuus on jonkinlainen ongelma. Erityisesti nuoret asuvat toisten nurkissa. Oulussa on hyvin otettu käyttöön Asunto ensin -periaate ja järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö ja tätä kautta asuntoja on saatu myös haastaville henkilöille. Erilaisia asumismuotoja tulisi kehittää Mielekkäitä ja mielenkiintoisia tukiasuntoja kaivataan aina. Monipuolista asumista tulisi kehittää, kuten Helsingin Sukupolvien kortteli.

Toimeentulotukea saaneiden määrät Oulussa ovat kasvaneet jonkin verran viime vuosina. Niiden osuus on kasvanut, jotka ovat kokeneet, että kotitalouden menojen kattaminen tuloilla on hankalaa. toimeentulotuen tarve on seurausta liian kalliista asumisesta, eli asumiseen menee liian suuri osuus pienistäkin tuloista perheitä pitää tukea, jotta hyvä lapsuus mahdollistuisi myös toimeentulotuen varassa elävien perheiden lapsilla on leikattu tarpeettomasti kaikkein pienituloisimmilta tulot eivät yksinkertaisesti riitä kasvaviin elinkustannuksiin, hintojen nousuun, asumiskustannuksiin eläkkeellä on vaikea pärjätä kun ruoka on kallista ja sähkö noussut; lääkkeisiin pitää hakea toimeentulotukea siihen asti kunnes lääkekatto täyttyy keskituloisellakin perheellä on vaikeuksia saada rahat riittämään päivähoidon kalleuden vuoksi Olisi annettava tietoa ja tukea talousvaikeuksiin matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa ennen kuin syntyy toimeentulotuen tarvetta Toimeentulovaikeudet näkyvät lasten eriarvoisuutena tämä suuntaus on jatkunut liian kauan erityisesti eläkeläisten ja nuorison kohdalla Pienituloisuus aiheuttaa myös henkisiä ongelmia ja syrjäyttää Lapsilla ja nuorilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa, lapset ovat kasvavassa määrin eriarvoisessa asemassa tämänkin asian suhteen. Toimeentulotukea ei saa kevyin perustein, joten tuen tarve on oikea, hätähuuto. kyllä on nähty monta käytännössä tyhjää jääkaappia; ei ole varaa lähteä kaverin kanssa kahville työssäkäyvä EI VOI YMMÄRTÄÄ miltä tuntuu kun laskut ja vuokrat erääntyvät ja päivärahat ovat jumissa jossain

Onko lasten ja nuorten arki muuttunut? Vanhemmuus Vanhemmuus on entistä haastavampaa ja vanhemmuuteen pitäisi antaa riittävästi tukea; Vanhempien on vaikea pysyä nuorten muuttuvassa maailmassa perässä. Vanhemmuuden puute: Perheen merkitys on hävinnyt; jokainen perheenjäsen kulkee omia polkujaan Vanhemmuuden haasteet ovat kovat vaaditaan paljon ja samalla tukia lopetetaan; vrt. Oulua mainostetaan lapsiystävälliseksi kaupunki vaikka luulisi, että nuorilla on kaikkea nykyään, niin päinvastoinhan se on: TÄRKEIN ASIA on koti, joka on nykyään se vaatteiden vaihto paikka monelle. Pienituloisuus lisää lasten eriarvoistumista ja syrjäytymistä; Pienituloisissa perheissä ja eläkeläisissä vain osalla on mahdollisuus harrastaa. Tämä johtaa syrjäytymiseen ja aiheuttaa ongelmia. Yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja paljon muuta Kaupassa pitää miettiä, mitä raaskii ostaa ja mihin rahat riittää

Onko lasten ja nuorten arki muuttunut? Päihteistä Päihteiden käyttö ja niiden saatavuus huolestuttaa. Kannabis on arkipäiväistynyt ja nuuskan käyttö silmämääräisesti kasvaa rajusti yhä nuoremmille on tullu päihteet mukkaan ja ilkivalta Joka päihteitä haluaa, niitä hyvin luultavasti saa. Selkeä havainto on, että jo hyvin nuoret puhuvat Valkeaan menosta ja päihteistä siellä Päihteitä nuoret käyttää aina vaan nuorempana Huumeet on lisääntyneet ja sitten muitten ihimisten kiusaaminen tullu lissää kun ollaan vaikka minkä laisen aineen vaikutuksen alasena päihteet ja niiden saatavuus on helppoa ja päättäjät tuskin sitä yleisesti näkevät tai eivät puutu riittävästi asiaa Päihteet tulevat aikaisessa vaiheessa myös lasten elämään, vaikka niitä ei kotona käytettäisikään

Onko lasten ja nuorten arki muuttunut? harrastuksista ja kiusaamisesta ym. lapsilla paljon harrastuksia; vanhempien kanssa viettämä aika jää vähälle Harrastukset ovat kallistuneet viime vuosina ja tämä näky siinä, että monella perheellä ei ole varaa ihan tavallisiin harrastuksiin liian paljon peli ja nettiaikaa nuorilla ja lapsilla. Enemmän liikuntaa ja ulkona pelaamista Sosiaalisessa mediassa kiusaamisesta tai porukasta jättämisestä kuulee paljon Vaikka suurimmalla osalla nuorista menee aivan hyvin, voivat heikommassa asemassa olevat entistä huonommin. Tälle ryhmälle Oulun kaupungissa ei ole juuri palveluita. Arki ja mediat on pirstaleisempia. Valeuutisia ei eroteta Harrastaneisuus polarisoituu hyväosaisuuteen

Haasteellisissa tilanteissa elävien lasten ja perheiden palveluja suunnataan ennaltaehkäisevään työhön. Myös lakisääteisiksi tulleet perhepalvelut ovat tulleet uutena palveluna perheille. Matalankynnyksen palveluita tulisi olla tarjolla, ettei tulisi perhepalveluiden tarvetta Käytännön arkeen pitäisi saada tukea enemmän ja vanhan ajan kodinhoitajille olisi tarvetta Perhepalveluista tiedottamista pitäisi lisätä. Perhepalveluista pitää tiedottaa äänekkäämmin, jotta perheet itse sekä heidän kanssaan työskentelevät tahot löytävät tukipalveluihin. myös epäselvää mistä palveluista on kyse, vaikka toimialaamme kuuluu ohjata ihmisiä oikeiden palveluiden äärelle. Jos ammattilaiset eivät tiedä, kuinka asiakas voi saada tiedon? Ennalta ehkäisevä työ on edelleen varsin huonosti tunnistettua ja muutoinkin heikossa asemassa. Ehkä yhteistyö on vielä liian vaativaa... (viranomaisten tulisi aktivoitua) Perhepalveluista ei usein perheelle kerrota, koska niiden käyttöä halutaan rajoittaa taloudellisista syistä. Perhepalvelut sinänsä voivat olla hyviä perheen tukemiseen. Ennen kaikkea pitäisi tukea kaikkea sitä toimintaa, mitä voidaan tehdä ennen kuin perhe edes tarvitsee perhepalveluita. Erityisesti erotilanteisiin olisi uudenlaisia ratkaisuja olemassa. Avun hakemista saattaa rajoittaa pelko joutua lastensuojelun asiakkaaksi; eli kynnys hakea apua olisi matala eikä tarvitsisi pelätä että lapset/lapsi otetaan huostaan Palvelut ovat kehittyneet oikean suuntaisesti, mutta alueiden välillä on huomattavia eroja tarjonnassa. Matalan kynnyksen tukea nuoren ongelmiin tarvittaisiin enemmän. Tarvitaan yhä enemmän myös kotikäyntejä sähköisen asioinnin rinnalle. Etsivä työ!

Oulu on nuorten kaupunki. Tänne muuttaa paljon nuoria opiskelemaan ja moni löytää täältä myös työpaikan, mutta tänne muuttaa myös työttömiä nuoria. Oulussa on hyvät opiskelumahdollisuudet Syrjäytymisuhan alla olevien nuorten palvelutarpeeseen ei osata vastata. Byströmin talo ja työpajat eivät tavoita heikommassa asemassa olevia nuoria. Matalan kynnyksen sosiaaliseen kuntoutukseen ja yhteisölliseen toimintaan tarvitaan lisää resursseja Turvattomuus lisääntyy, koska syrjäytyneet nuoret purkavat turhautuneisuuttaan ympäristöön Myös korkeasti koulutettujen nuorten on vaikea löytää töitä

Kyselytutkimuksen mukaan oululaisen aikuisväestön elämäntavat ja hyvinvointi ovat hieman parantuneet Aika suosii hyvinvointia. Tietoisuus terveydestä ja terveellisistä elämäntavoista on kasvanut Oulun kaupungissa on paljon liikuntaharrastusmahdollisuuksia ja tietoa on saatavilla. Tämä auttaa tavoittelemaan parempia elämäntapoja Tässäkin näkyy polarisoituminen. Heikommassa asemassa olevien hyvinvointi ei ole parantunut. Päihteitä käyttäviä on paljon ja harrastukset ovat monille liian kalliita Yhdistyksissä, joiden palveluita käyttävät pääasiassa pitkäaikaissairaat, vammaiset, pitkäaikaistyöttömät ja talousvaikeuksissa olevat henkilöt, asiakasmäärät ovat kasvaneet Työttömille, vanhuksille ja vähävaraisille pitäisi tarjota ilmaista liikunta- ja terveyspalvelua Tämä näkyy erityisesti työssä olevien osalta, tietoisuus terveydestä ja ravinnosta on saavuttanut hyvin tämän ryhmän. Kääntöpuolena heikossa asemassa olevilla tilanne ei ymmärtääkseni ole juuri parantunut.

Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat ongelmat näkyvä monella tavalla oululaisten elämässä Ennaltaehkäisevä päihdetyö näyttäisi olevan hyvissä kantimissa, koska nuorten päihteiden käyttö on laskussa Pikemminkin kuulee, että yhä useampi nuori ainakin kokeilee huumeita. Yhä suurempi joukko putoaa väliin ja näitä väliinputoajia on entistä vaikeampi tavoittaa. Päihteet ovat monille henkilökohtainen ongelma, mutta haitat ovat isot myös läheisille, lähiyhteisöille ja -ympäristöille. Päihdeongelmaisten hoito ja palvelut ovat puutteelliset. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden on edelleen vaikea saada palveluita, vaan heidät ulkoistetaan helposti sekä päihde- että mielenterveyspalveluista Hoidon ja tuen tulisi olla pitkäkestoista ja kokonaisvaltaisesti henkilön elämän huomioivaa. Lyhyet katkaisuhoidot eivät auta, ellei pureuduta myös taloudellisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin Päihteiden käytön puheeksi ottaminen palveluissa ei ole vielä riittävällä tasolla Vanhempien päihteiden käyttö jättää lapsiin elinikäisen jäljen Päihteiden käyttö luo turvattomuutta Päihteiden käyttö näkyy ihan katukuvassa, erityisesti kesäisin. Tämä luo turvattomuutta kaupunkilaisiin, erityisesti lapsiin. Se, että maamme hallitsijat yrittävät saada alkoholituotteet jo lähikauppaan, ei paranna tätä tilannetta.